1072/1994

Asumisoikeusyhdistyksenä pidetään yhteisöä, jonka tarkoituksena on voittoa tuottamatta tarjota jäsenille asumismahdollisuus luovuttamalla heille asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitettuja asumisoikeuksia yhteisön omistamassa yhdessä tai useammassa talossa.

Asumisoikeusyhdistys voi myös harjoittaa toimintaa taikka olla osakkaana tai jäsenenä muussa yhteisössä, jonka tarkoituksena on tuottaa 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan liittyviä palveluja.

Asumisoikeusyhdistyksen jäsen ei vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

Yhdistyksen jäsenelle ei asumisoikeusmaksun ja käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden lisäksi voida säännöissä määrätä muuta maksuvelvollisuutta kuin suorittaa jäsenmaksua.

Asumisoikeusyhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättävä ja perustajan tai perustajien allekirjoitettava. Perustajana olevan luonnollisen henkilön on oltava täysivaltainen.

Asumisoikeusyhdistyksen säännöissä on mainittava:

(22.12.2009/1607)

Asumisoikeusyhdistyksen nimessä on oltava sana ""asumisoikeusyhdistys"". Mikään muu yhdistys tai yhteisö ei saa nimessään tai toiminimessään käyttää tätä sanaa.

Asumisoikeusyhdistyksen perustamisesta on tehtävä ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta sillä tavoin kuin siitä erikseen säädetään.

Ennen rekisteröimistä asumisoikeusyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona.

Asumisoikeusyhdistyksen jäsenenä voi olla luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö, ei kuitenkaan toinen asumisoikeusyhdistys. Jokaisella luonnollisella henkilöllä on oikeus päästä yhdistyksen jäseneksi.

Asumisoikeuden haltija on yhdistyksen jäsen.

Jäsenyyttä ei voi luovuttaa toiselle.

Jäsenellä, joka ei ole asumisoikeuden haltija, on oikeus erota asumisoikeusyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Säännöissä voidaan määrätä, että eroaminen tulee voimaan vasta määrätyn ajan kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Aikaa ei saa määrätä vuotta pitemmäksi.

Jos yhdistyksen jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut, yhdistys voi päättää evätä jäseneltä joko määräajaksi tai toistaiseksi oikeuden käyttää jäsenelle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia lukuun ottamatta päätösvaltaa asukashallintoon kuuluvissa asioissa. Jos laiminlyönti jatkuu määräajan päätyttyäkin, epääminen on voimassa, kunnes oikaisu tapahtuu.

Päätöksen jäsenoikeuksien epäämisestä tekee yhdistyksen hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä. Päätöksessä on mainittava epäämisen syy.

Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa muun jäsenen kuin asumisoikeuden haltijan eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta säännöissä määrätyn ajan.

Ennen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.

Hallituksen on pidettävä asumisoikeusyhdistyksen jäsenistä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Luetteloon on myös merkittävä jäsenenä olevan luonnollisen henkilön syntymäaika sekä tieto siitä, onko jäsen asumisoikeuden haltija. Jäsenenä olevasta oikeushenkilöstä merkitään myös rekisterinumero ja rekisteri.

Jokaisella on oikeus saada jäsenluettelo nähtäväkseen ja jäljennös luettelosta tai sen osasta. Jäljennöksestä voidaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Asumisoikeusyhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksessa. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että päätösvaltaa käyttää määrätyissä asioissa edustajisto tai muissa kuin 16 §:ssä mainituissa asioissa hallitus. Päätösvallan käyttämisestä asukashallintoon kuuluvissa asioissa säädetään 6 luvussa.

Jos asumisoikeusyhdistyksessä on 11 §:ssä tarkoitettu edustajisto, säännöissä on mainittava edustajiston jäsenten lukumäärä tai sen määräytymisperuste sekä edustajiston toimikausi, valitsemistapa, täydentäminen ja tehtävät. Edustajistoon on valittava asumisoikeuden haltijoita vähintään yhtä suuri osuus kuin asumisoikeuden haltijoita on yhdistyksen kaikista jäsenistä.

Edustajisto voidaan säännöissä määrätä valittavaksi asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa taikka postiäänestyksellä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa. Jos edustajisto valitaan postiäänestyksellä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa, äänestysmenettelystä on otettava sääntöihin määräykset, jotka turvaavat jäsenten äänioikeuden ja oikeuden osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia varten.

Mitä tässä laissa säädetään yhdistyksen kokouksesta, koskee soveltuvin osin edustajiston kokousta.

Jokaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Jos päätös koskee asumisoikeuteen perustuvaa maksuvelvollisuutta yhdistykselle tai vaikuttaa siihen, äänioikeus on vain asumisoikeuden haltijoilla. Tällöin kukin asumisoikeussopimus tuottaa yhden äänen.

Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Jäsenellä saa kokouksessa olla avustaja.

Jäsen ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää kokouksessa asiasta, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä hänelle, kannetta häntä vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhdistystä kohtaan taikka hänen asumisoikeussopimuksensa purkamista tai jäsenoikeuksiensa epäämistä. Jäsen ei myöskään saa äänestää asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos hänellä on asiassa odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Jäsentä koskevia säännöksiä sovelletaan myös hänen asiamieheensä.

Asumisoikeusyhdistyksen kokous on pidettävä soveliaissa tiloissa yhdistyksen kotipaikassa, jollei säännöissä määrätä, että kokous on pidettävä tai voidaan pitää jollakin toisella nimetyllä paikkakunnalla Suomessa. Erittäin painavista syistä kokous saadaan pitää muuallakin.

Asumisoikeusyhdistyksen varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös sekä, jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, tilintarkastuskertomus ja, jos yhdistyksellä on toiminnantarkastaja, toiminnantarkastuskertomus. Asukashallintoalueen asukastoimikunnan kertomus ja valvojan valvontakertomus sekä niitä koskeva asukaskokouksen pöytäkirja on pidettävä kokouksessa nähtävillä. (22.12.2009/1607)

Kokouksessa on päätettävä:

Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistyksessä pidetään tilikauden aikana useampi kuin yksi varsinainen kokous. Tällöin 2 momentin 4 ja 6 kohdassa tarkoitetuista asioista voidaan päättää kokouksessa, joka pidetään myöhemmin kuin 1 momentissa säädetään.

Asumisoikeusyhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä tai säännöissä määrätty pienempi osa jäsenistä vaatii sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Asumisoikeusyhdistyksen jäsenellä on oikeus saada asia yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että maininta siitä voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hallitus kutsuu asumisoikeusyhdistyksen kokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua kokous koolle 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jollei kokousta, joka tämän lain, sääntöjen tai yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, aluehallintoviraston tulee hallituksen jäsenen, isännöitsijän, tilintarkastajan, toiminnantarkastajan tai yhdistyksen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella.

Kutsu asumisoikeusyhdistyksen kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei säännöissä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta. Mikäli päätöksen tekeminen kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, siihen on toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos sääntöjen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa kokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen saa toimittaa ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.

Kutsu on toimitettava sääntöjen mukaisesti. Jos kokouksessa käsitellään asiaa, joka koskee asumisoikeuteen perustuvaa maksuvelvollisuutta yhdistykselle tai vaikuttaa siihen, on lisäksi lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle asumisoikeuden haltijalle yhdistykselle ilmoitettuun osoitteeseen.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Sääntöjen muuttamista tarkoittavan ehdotuksen pääasiallinen sisältö on esitettävä kutsussa.

Kun asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, 16 §:n 1 momentissa mainitut asiakirjat tai niiden jäljennökset on toimitettava yhdistyksen jäsenille kokouskutsun mukana tai pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan luona tai kokouskutsussa ilmoitetussa muussa paikassa jäsenten nähtävinä. Kokouskutsussa on viimeksi mainitussa tapauksessa mainittava myös aika, jolloin asiakirjoihin voi perehtyä, jollei yhdistyksellä ole säännöllisinä aikoina auki olevaa toimistoa.

Asiakirjoista on lähetettävä postitse jäljennös sitä pyytävälle yhdistyksen jäsenelle. Lähettämisestä saadaan periä hallituksen vahvistama kohtuullinen maksu.

Asiasta, jossa ei ole noudatettu tämän lain tai sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtävänä pitämistä koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, kokous saa päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa.

Asumisoikeusyhdistyksen kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun tarkastajan allekirjoitettava.

Jos edustajisto valitaan postiäänestyksellä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa, hallituksen on huolehdittava siitä, että menettelystä äänestyksessä, äänten laskennasta ja vaalin tuloksesta laaditaan päivätty ja hallituksen puheenjohtajan allekirjoittama pöytäkirja.

Isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan on esitettävä pöytäkirja viimeistään kuukauden kuluttua kokouksesta jäsenelle, joka sitä pyytää. Jäsenellä on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta tai sen osasta. Jäljennöksestä voidaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla.

Asumisoikeusyhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jollei tästä laista muuta johdu, se mielipide, jota yli puolet annetuista äänistä on kannattanut tai, äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituiksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Kokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain, jos saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Tässä laissa säädettyä enemmistövaatimusta saadaan säännöissä tiukentaa ja vaalien osalta myös lieventää.

Päätös, joka muuttaisi asumisoikeussopimukseen perustuvaa jäsenen oikeutta hallita asumisoikeusasuntoa tai asunnon käyttötarkoituksen toiseksi, vaatii 1 momentissa tarkoitetun enemmistön kannatuksen lisäksi asianomaisen jäsenen suostumuksen.

Asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa ei voida ilman jokaisen asumisoikeuden haltijan suostumusta tehdä päätöstä sellaisesta perusparannuksesta tai uudistuksesta, jonka yksinomaisena tarkoituksena on kohottaa asumisoikeuden haltijoiden hallinnassa olevien huoneistojen asumistasoa.

Vaikka jokaisen suostumusta ei saada, kokouksessa voidaan kuitenkin päättää toimenpiteen suorittamisesta yhdistyksen nimissä, jos siitä aiheutuvista kustannuksista sitoutuvat vastaamaan ne asumisoikeuden haltijat, jotka haluavat kyseisen toimenpiteen toteutettavaksi huoneistonsa osalta. Toimenpiteeseen osallistuvat asumisoikeuden haltijat voivat sopia kustannusten maksuvelvollisuuden jakamisesta keskenään.

Sääntöjen muuttamisesta päättää asumisoikeusyhdistyksen kokous. Jollei tässä laissa toisin säädetä tai säännöissä 24 §:n mukaisesti toisin määrätä, päätös sääntöjen muuttamisesta on pätevä, jos sitä ovat kannattaneet ne jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Päätökseen yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta siten, että yhdistyksessä ei sovelleta asukashallintoa koskevia säännöksiä tai että käyttövastikkeen määräytymisperusteet muuttuvat, vaaditaan 1 momentin mukaisen määräenemmistön kannatuksen lisäksi, että vähintään kaksi kolmasosaa kaikista asumisoikeuden haltijoista on siihen suostunut.

Päätös sääntöjen muuttamisesta siten, että asukashallinnosta luopumista tarkoittava määräys poistetaan säännöistä, on pätevä, jos jäsenet, joilla on yli puolet annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet.

Sääntöjen muuttamista koskeva kokouksen päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi eikä sitä saa noudattaa ennen kuin muutos on rekisteröity.

Asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai toisen jäsenen kustannuksella.

Jos asumisoikeusyhdistyksen kokouksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on tämän lain, asumisoikeusasunnoista annetun lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi jäsen, yhdistyksen hallitus, hallituksen jäsen tai isännöitsijä nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos jäsenellä on ollut hyväksyttävä syy viivästymiseen ja päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta ole nostettu määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä, jollei 30 §:stä tai muusta laista muuta johdu.

Tuomioistuimen ratkaisu, jolla päätös on julistettu pätemättömäksi tai sitä muutettu, on voimassa myös niihin jäseniin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Tuomioistuin voi muuttaa kokouksen päätöstä vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Asumisoikeusyhdistyksen kokouksen päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos:

Yhdistyksen jäsen, hallitus, hallituksen jäsen, isännöitsijä taikka se, joka katsoo 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että kokouksen päätös on mitätön.

Asumisoikeusyhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättävä säännöissä. Toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä vaalin jälkeisenä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan yhdistyksen kokouksen tai tilikauden päättyessä.

Hallitus valitaan yhdistyksen kokouksessa. Säännöissä voidaan määrätä, että osa hallituksen jäsenistä, kuitenkin vähemmän kuin puolet, valitaan muussa järjestyksessä.

Varajäseniin on vastaavasti sovellettava tämän lain säännöksiä hallituksen jäsenistä.

Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle ja, jos eroavaa jäsentä ei ole valittu yhdistyksen kokouksessa, myös sille, joka hänet on valinnut. Hallituksen jäsenen voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut.

Jos hallituksen jäsenen toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jäsen menettää 34 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa eikä varajäsentä ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jollei hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen ole päätösvaltainen. Hallituksen on tehtävä uuden jäsenen valitsemista koskeva esitys kuitenkin viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa.

Jos kaikki hallituksen jäsenet eroavat, on jokainen heistä vastuussa siitä, että yhdistyksen kokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta.

Asumisoikeusyhdistyksen säännöissä voidaan määrätä tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksellä tulee olla isännöitsijä.

Isännöitsijän nimittää ja erottaa hallitus.

Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä yhdistykselle lupaa poiketa tästä.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä isännöitsijänä.

Hallitus huolehtii yhdistyksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos yhdistyksellä on isännöitsijä, hänen on huolehdittava yhdistyksen juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimiin, jotka yhdistyksen koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia taikka jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin, hallitus tai isännöitsijä saa ryhtyä vain yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti, paitsi milloin kokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhdistyksen toiminnalle olennaista haittaa. Kiinnityksen hakemisesta yhdistyksen omaisuuteen ja omaisuuden panttaamisesta päättää hallitus.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Isännöitsijän on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty tai hallitusta valittaessa toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtajan vaalin ratkaisee arpa. Isännöitsijä ei saa olla hallituksen puheenjohtajana.

Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Jollei puheenjohtajaa ole valittu tai hän on estynyt taikka jos hän vaatimuksesta huolimatta ei kutsu hallitusta koolle, voi hallituksen jäsen tai isännöitsijä tehdä sen. Isännöitsijällä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja yksi hallituksen siihen valitsema jäsen tai kokouksessa läsnä ollut isännöitsijä. Hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan on esitettävä pöytäkirja viimeistään kuukauden kuluttua kokouksesta jäsenelle, joka sitä pyytää. Jäsenellä on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta tai sen osasta. Jäljennöksestä voidaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet valituista jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.

Hallituksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät saa ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskee:

Esteellisyys koskee myös toimimista oikeudenkäyntiasiamiehenä ja muuta puhevallan käyttämistä yhdistyksen puolesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tilanteissa.

Hallitus edustaa yhdistystä ja kirjoittaa sen toiminimen. Isännöitsijällä on oikeus edustaa yhdistystä sellaisessa asiassa, joka 35 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä on oikeus toiminimen kirjoittamiseen tai että hallitus voi antaa tämän oikeuden jäsenelleen, isännöitsijälle tai muulle henkilölle. Tällaiseen henkilöön on sovellettava 34 §:n 2 momentin ja 38 §:n säännöksiä. Toiminimen kirjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa toiminimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kaupparekisteriin. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa toiminimen kirjoittamisoikeuden.

Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, yhdistyksen isännöitsijälle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jollei yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä hallituksen jäsentä, isännöitsijää tai muuta, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhtiön toiminimi, tiedoksiantamisessa yhdistykselle on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:ssä säädetään.

Hallituksen jäsen, isännöitsijä tai muu 39 §:ssä tarkoitettu yhdistyksen edustaja ei saa ryhtyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toimenpiteeseen, joka on omansa tuottamaan yhdistyksen jäsenelle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai sen jäsenen kustannuksella.

Hallituksen jäsen, isännöitsijä tai muu 39 §:ssä tarkoitettu yhdistyksen edustaja ei saa noudattaa yhdistyksen kokouksen, hallituksen tai isännöitsijän päätöstä, joka on tämän lain tai sääntöjen vastaisena pätemätön.

Asumisoikeusyhdistyksessä on sovellettava tämän luvun säännöksiä asukashallinnosta, jollei yhdistyksen säännöissä ole määrätty, että yhdistyksessä ei sovelleta asukashallintoa.

Asukashallinnon tehtävänä on huolehtia asukashallintoalueella olevien asumisoikeusyhdistyksen hallitsemien asumisoikeustalojen, kiinteistöjen ja muiden rakennusten ylläpidosta ja hoidosta. Asukashallinto voi lisäksi päättää sellaisista perusparannuksista ja uudistuksista, joilla alueen kiinteistöt ja rakennukset saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä asumisoikeusyhdistyksen kokousta päättämästä ylläpitoon ja hoitoon kuuluvan yksittäisen tehtävän suorittamisesta taikka 1 momentissa mainitusta perusparannuksesta tai uudistuksesta.

Asumisoikeusyhdistyksen asumisoikeustalojen jakautumisesta useampaan asukashallintoalueeseen on päätettävä yhdistyksen kokouksessa.

Päätökset, jotka asukashallintoalueen asukaskokous tai asukastoimikunta tekee toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, ovat yhdistystä sitovia. Yhdistys vastaa asukashallintoalueen edustajien toimivaltansa rajoissa päättämistä sopimuksista ja muista oikeustoimista.

Asukashallintoalue on merkittävä kaupparekisteriin siten kuin siitä erikseen säädetään.

Yhdistyksen päätösvalta asukashallintoon kuuluvissa asioissa asukashallintoalueella on niillä jäsenillä, joilla on voimassa oleva asumisoikeussopimus kyseisen alueen asumisoikeustalon huoneistosta. Asumisoikeuden haltijat käyttävät päätösvaltaansa asukashallintoon kuuluvissa asioissa asukaskokouksessa.

Asukaskokouksessa tehty päätös on siirrettävä asumisoikeusyhdistyksen kokouksen hyväksyttäväksi, jos sitä vaatii asukaskokouksessa vähintään kolmasosa kokouksessa läsnä olevista tai kymmenesosa kaikista asukashallintoalueen asumisoikeuden haltijoista. Asumisoikeusyhdistyksen kokous voi vain hyväksyä tai hylätä siirretyn päätöksen.

Varsinainen asukaskokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Asukaskokouksesta, asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja kokouksen päätöksistä on muutoin vastaavasti voimassa, mitä asumisoikeusyhdistyksen kokouksesta, asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja kokouksen päätöksistä säädetään. Sivullisella ei kuitenkaan ole 30 §:n mukaista moiteoikeutta asukaskokouksen päätöksestä.

Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan, joka huolehtii asukashallintoon kuuluvien tehtävien käytännön toteuttamisesta asukaskokouksen päätösten mukaisesti ja edustaa asukashallintoaluetta. Asukastoimikunnan jäsenten lukumäärän ja toimikauden päättää asukaskokous, jollei niitä ole määrätty yhdistyksen säännöissä. Asukastoimikunnasta on muuten vastaavasti voimassa, mitä asumisoikeusyhdistyksen hallituksesta säädetään.

Asukastoimikunnan jäsenet on merkittävä kaupparekisteriin siten kuin siitä erikseen säädetään.

Asukastoimikunnan on laadittava kultakin tilikaudelta kertomus asukashallintoalueen toiminnan ja sen taloudellisen aseman arvioimista varten tärkeistä seikoista sekä asukashallinnon kannalta olennaisista tapahtumista. Kertomus on annettava asukashallintoalueen valvojalle vähintään kuukautta ennen sitä asukaskokousta, jossa kertomus käsitellään. Asukastoimikunnan kertomukseen sovelletaan soveltuvin osin 58 §:ää yhdistyksen toimintakertomuksesta. Asukastoimikunta laatii asukashallintoalueen talousarvion kullekin tilikaudelle.

Jollei asumisoikeusyhdistyksen säännöissä toisin määrätä, asukastoimikunta voi yhdistyksen puolesta antaa asumisoikeusasunnoista annetun lain 11 §:ssä tarkoitetun luvan ja käyttää 13 §:ssä tarkoitettua oikeutta sekä ottaa vastaan 11 ja 15 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset.

Asumisoikeusyhdistyksen säännöissä voidaan määrätä tai asukaskokous voi päättää, että asukashallintoalueella tulee olla isännöitsijä. Isännöitsijän nimittää ja erottaa asukastoimikunta. Isännöitsijästä on muuten vastaavasti voimassa, mitä asumisoikeusyhdistyksen isännöitsijästä säädetään.

Asukashallintoalueen isännöitsijä on merkittävä kaupparekisteriin siten kuin siitä erikseen säädetään.

Isännöitsijään sovelletaan vastaavasti, mitä 46 §:n 4 momentissa säädetään asukastoimikunnasta.

Asukaskokous valitsee asukashallintoalueelle vähintään yhden valvojan alueen talouden ja hallinnon hoidon tarkastamista ja seuraamista varten. Valvojan toimikauden päättää asukaskokous, jollei sitä ole määrätty asumisoikeusyhdistyksen säännöissä.

Valvojaan sovelletaan soveltuvin osin, mitä tilintarkastuslain (1141/2015) 2 luvun 1 §:ssä säädetään tilintarkastajan kelpoisuudesta, 2 luvun 9 §:ssä erottamisesta ja eroamisesta, 3 luvun 10 §:ssä läsnäolosta kokouksessa, 4 luvun 6 §:ssä riippumattomuudesta, 4 luvun 7 §:ssä esteellisyydestä ja 4 luvun 8 §:ssä salassapitovelvollisuudesta. (18.9.2015/1150)

Valvojan on annettava kultakin tilikaudelta asukashallintoaluetta koskeva valvontakertomus asukaskokouksen käsiteltäväksi. Valvontakertomuksessa on lausuttava asukastoimikunnan toiminnasta kuluneen tilikauden aikana ja asukastoimikunnan kuluneelta tilikaudelta laatimasta kertomuksesta. Valvontakertomus on toimitettava asukastoimikunnalle ja tiedoksi yhdistyksen hallitukselle ja tilintarkastajalle, jos yhdistyksessä on lain tai sääntöjen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä asukaskokousta, jossa kertomusta käsitellään. (13.4.2007/466)

Valvojan on myös tilikauden aikana annettava asukaskokoukselle ja asukastoimikunnalle sekä yhdistyksen hallitukselle ja tilintarkastajalle, jos yhdistyksessä on lain tai sääntöjen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, asukashallintoalueen hallinnon ja taloudenhoidon valvonnan kannalta olennaiset asukashallintoaluetta koskevat tiedot, jotka valvoja on saanut tietoonsa. Valvojalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeelliset tiedot yhdistyksen ja sen tytäryhteisöjen toimielimiltä. (13.4.2007/466)

Asumisoikeusyhdistyksessä käyttövastike jakautuu:

Asukaskokouksessa on päätettävä asumisoikeusyhdistyksen kokouksen vahvistamien perusteiden mukaisesti 1 kohdassa säädetyn käyttövastikkeen määrästä. Ennen asumisoikeusyhdistyksen varsinaista kokousta hallituksen on lähetettävä asukastoimikunnalle ehdotus käyttövastikkeen perusteiksi kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Käyttövastike suoritetaan asumisoikeusyhdistykselle, jonka tulee osoittaa asukashallintoalueen käyttöön sille tuleva käyttövastikkeen osa.

Jos asukashallintoon kuuluvia tehtäviä ei hoideta asianmukaisesti, yhdistyksen kokous voi, jollei oikaisua huomautuksesta huolimatta tapahdu, pidättää käyttövastikkeen ja ottaa tehtävät toistaiseksi yhdistyksen hoidettaviksi. Päätös on ilmoitettava viipymättä kaupparekisteriin merkittäväksi.

Asumisoikeusyhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.

Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Tilintarkastajan valitsee yhdistyksen kokous.

Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 2 luvun 3 §:ssä. Yhdistyksen kokous voi valita varatilintarkastajan myös yhdistyksessä, jossa siihen ei ole velvollisuutta, ja valita useamman varatilintarkastajan. (18.9.2015/1150)

Yhdistyksessä on oltava yhdistyksen kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos yhdistyksessä ei ole tilintarkastajaa ja säännöissä ei määrätä toisin.

Toiminnantarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhdistyksessä ei ole tilintarkastajaa ja vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen kaikista jäsenistä tai yksi kolmasosa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä vaatii sitä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa tai kokouksessa, jossa asia on kokouskutsun mukaisesti käsiteltävä. Jos yhdistyksessä on tilintarkastaja, yhdistyksen kokous voi päättää valita toiminnantarkastajan siten kuin 24 §:ssä säädetään.

Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää toiminnantarkastajan siten kuin 53 §:n 2 momentissa säädetään tilintarkastajan määräämisestä.

Toiminnantarkastajan toimikauteen sovelletaan 52 §:n säännöksiä tilintarkastajan toimikaudesta.

Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.

Toiminnantarkastajana ei voi olla:

Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Toiminnantarkastus sisältää yhdistyksen talouden ja hallinnon tarkastuksen yhdistyksen toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla.

Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös.

Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö:

Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, toiminnantarkastajan on ilmoitettava tästä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja.

Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistyksen hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on:

Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava yhdistyksen hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä yhdistyksen kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä.

Toiminnantarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio. Yhdistys vastaa myös muista toiminnantarkastuksesta aiheutuvista kuluista.

Yhdistyksen hallituksen ja isännöitsijän on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota toiminnantarkastaja pyytää. Tytäryhteisön vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyhdistyksen toiminnantarkastajaa kohtaan.

Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa ja yhdistyksen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Toiminnantarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.

Toiminnantarkastajan on yhdistyksen kokouksen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhdistykselle olennaista haittaa.

Toiminnantarkastajan on annettava yhdistyksen jäsenen pyynnöstä yhdistyksen kokoukselle kaikki yhdistystä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu yhdistykselle olennaista haittaa. Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikan:

Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään 76 §:ssä.

Tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa valintaa seuraavan, valinnasta päättävän varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä. Säännöissä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta. Myös uutta tilintarkastajaa valittaessa voidaan päättää toisin toimikauden päättymisestä ja toimikauden alkamisesta.

Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa säädetään, asumisoikeusyhdistyksessä on valittava tilintarkastaja, jos:

Jos yhdistyksen kokous ei valitse 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tilintarkastajaa, Patentti- ja rekisterihallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 2 luvun 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos jäsen hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa yhdistyksen kokouksesta. (18.9.2015/1150)

Asumisoikeusyhdistyksen jäsen voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista yhdistyksen hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa taikka siinä yhdistyksen kokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos ehdotusta on kannattanut vähintään yksi kymmenesosa kaikista jäsenistä tai yksi kolmasosa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä, jäsen voi kuukauden kuluessa kokouksesta hakea aluehallintovirastolta tarkastajan määräämistä.

Aluehallintoviraston on varattava yhdistyksen hallitukselle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos hakemus koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tilaisuus on varattava myös hänelle. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastukseen katsotaan olevan painavia syitä. Aluehallintovirasto voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan. Tarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio.

Tarkastajaan on sovellettava tämän lain ja tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajasta. Yhdistyksen kokous ei kuitenkaan saa erottaa häntä toimestaan.

Tarkastuksesta on yhdistyksen kokoukselle annettava lausunto, joka on pyynnöstä lähetettävä myös jäsenelle. Isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan on vähintään viikon aikana ennen yhdistyksen kokousta varattava tilaisuus lausuntoon perehtymiseen jäsenelle, joka sitä pyytää. Lausunnon on oltava nähtävillä yhdistyksen kokouksessa.

Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) ja tämän luvun säännösten mukaan. Kirjanpitolautakunta voi kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla antaa ohjeita ja lausuntoja asumisoikeusyhdistyksen tilinpäätöksen laatimisesta.

Ehdotus yhdistyksen tilinpäätökseksi on lähetettävä asukashallintoalueen asukastoimikunnalle kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

3 momentti on kumottu L:lla 13.4.2007/466 .

Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, asumisoikeusyhdistysten tilinpäätöksiin sovelletaan asumisoikeusasunnoista annetun lain 11 a luvun säännöksiä.

Yhdistys ei saa antaa rahalainaa yhdistyksen jäsenelle, hallituksen tai asukastoimikunnan jäsenelle, yhdistyksen tai asukashallintoalueen isännöitsijälle, tilintarkastajalle, toiminnantarkastajalle tai valvojalle taikka henkilölle, joka on näihin tilintarkastuslain 4 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa sukulaisuussuhteessa. Sama koskee vakuuden antamista velasta.

Sen turvaamiseksi, että asumisoikeuden haltija saa asumisoikeusasunnoista annetun lain 23 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa lunastuksen asumisoikeudestaan, on asumisoikeusyhdistysten lunastustakuurahasto.

Jokainen asumisoikeussopimuksen tehnyt asumisoikeusyhdistys on lunastustakuurahaston jäsen. Muullakin asumisoikeustalon omistavalla yhteisöllä on oikeus liittyä rahaston jäseneksi. Tällaisen jäseneksi haluavan muun yhteisön on liitettävä järjestelmään koko asumisoikeustalokantansa viiden vuoden kuluessa jäseneksi liittymisestä tai lunastustakuurahaston asettamassa lyhyemmässä määräajassa.

Lunastustakuurahasto voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

Kun kaksi asumisoikeusyhdistystä on merkitty kaupparekisteriin, näiden on perustettava lunastustakuurahasto. Rahaston perustajana voi lisäksi olla myös 62 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu asumisoikeustaloja omistava yhteisö.

Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuille yhdistyksille velvoitteesta perustaa lunastustakuurahasto sekä toimitettava ilmoituksista tieto ympäristöministeriölle.

Perustajien on tehtävä asumisoikeusyhdistysten lunastustakuurahaston perustamisesta päivätty ja perustajien allekirjoittama perustamiskirja, johon on liitettävä rahastolle laaditut 64 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttävät säännöt. Perustajien on valittava rahastolle ensimmäinen hallitus ja tilintarkastajat sekä toimitettava rahaston säännöt ympäristöministeriölle vahvistettaviksi. Tässä momentissa perustajille asetetut toimet on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun yhdistykset on merkitty kaupparekisteriin.

Jos yhdistykset laiminlyövät tässä pykälässä asetetut velvollisuudet, ympäristöministeriö voi asettaa niiden täyttämisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määrää maksettavaksi ympäristöministeriö.

Lunastustakuurahaston säännöt ja niiden muutokset vahvistaa ympäristöministeriö. Säännöissä on mainittava:

Lunastustakuurahaston päätösvaltaa käyttävät valtuutetut, jollei päätösvaltaa ole tässä laissa tai rahaston säännöissä määrätty hallitukselle. Jokainen rahaston jäsen asettaa rahaston säännöissä määrättyjen perusteiden mukaisen määrän valtuutettuja ja jokaiselle henkilökohtaisen varavaltuutetun. Valtuutettujen toimikausi on kalenterivuosi.

Rahastolla on hallitus, jonka jäsenet ja varajäsenet valtuutetut valitsevat.

Rahastolla on oltava vähintään kaksi valtuutettujen valitsemaa tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa. Ainakin kahden tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä, joiden päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. (18.9.2015/1150)

Lunastustakuurahaston toimintaa valvoo valtiokonttori. Valtiokonttorilla on oikeus saada rahastolta ja sen tilintarkastajilta valvontaa varten tarvitsemansa asiakirjat, tiedot ja selvitykset. Lunastustakuurahaston on toimitettava valtiokonttorille neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä jäljennös tilinpäätöksestään ja tilintarkastajien siitä antamasta tilintarkastuskertomuksesta.

Lunastustakuurahaston on annettava valtiokonttorille tiedot rahaston nimenkirjoittajista sekä heidän henkilötietonsa.

Milloin valtiokonttori havaitsee lunastustakuurahaston hallituksen menetelleen lain tai rahaston sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen tässä laissa säädetyt velvollisuutensa, valtiokonttori voi määrätä hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Valtiokonttori voi asettaa määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi lunastustakuurahaston kotipaikan aluehallintovirasto.

Rahaston jäsenen on suoritettava rahastolle rahastomaksua vähintään viisi prosenttia sille vuosittain maksetuista uusista asumisoikeusmaksuista.

Valtuutetut voivat kuitenkin päättää, jos vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista valtuutetuista sitä kannattaa, että rahaston jäsenten on päätöksessä määrättävänä aikana suoritettava ylimääräistä rahastomaksua.

Rahastomaksun suuruuden vahvistavat vuosittain valtuutetut ja sen määräytymisperusteen on oltava sama kaikille jäsenille.

Rahastomaksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Lunastustakuurahaston varoista voidaan osoittaa varoja rahaston jäsenelle asumisoikeuksien lunastamista varten, jos jäsenelle esitetyistä lunastamisvaatimuksista suoriutuminen aiheuttaisi sille kohtuuttoman ankaran maksurasituksen. Rahaston hallitus päättää varojen käyttämisestä lunastukseen.

Kun lunastustakuurahaston varoilla lunastettu asumisoikeus jälleen luovutetaan, on luovutuksensaajan maksama asumisoikeusmaksu siirrettävä lunastustakuurahastolle.

Lunastustakuurahaston jäsenellä ei ole oikeutta vaatia rahastolle suorittamiaan maksuja tai muuta osuutta rahastosta erotettavaksi itselleen eikä luovuttaa osuutta toiselle. Tällaista osuutta ei voida lukea rahaston jäsenen varoiksi.

Lunastustakuurahaston varat on sijoitettava turvallisella ja rahaston maksuvalmiuden turvaavalla tavalla.

Lunastustakuurahasto on kirjanpitovelvollinen. Rahaston kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa ja tilintarkastuslaissa säädetään. Rahaston tilikausi on kalenterivuosi.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain, jos kaikki asumisoikeuden haltijat suostuvat siihen, sekä jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet. Päätös yhdistyksen omistaman asumisoikeustalon tai sen omistaman tai hallitseman kiinteistön, jolla asumisoikeustalo on, luovuttamisesta on pätevä vain, jos kaikki asumisoikeuden haltijat, jotka asuvat asianomaisessa asumisoikeustalossa, suostuvat siihen, sekä jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet. Jos luovutus koskee kiinteistön rakentamattomaksi jätettävää osaa taikka muuta rakennusta tai kiinteistöä, luovuttamiseen ei kuitenkaan vaadita edellä mainittua suostumusta eikä määräenemmistöä.

Kaikkien asumisoikeuden haltijoiden suostumusta 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei myöskään vaadita, jos yhdistyksen toiminnan jatkaminen tuottaisi yhdistykselle huomattavaa vahinkoa. Päätös on tällöin pätevä, jos vähintään neljä viidesosaa asianomaisista asumisoikeuden haltijoista suostuu siihen.

Viranomaisen luvasta tässä pykälässä tarkoitettuun purkamiseen ja luovuttamiseen säädetään asumisoikeusasunnoista annetun lain 46 ja 47 §:ssä.

Kun yhdistys on päättänyt purkautua ja saanut siihen 72 §:n 3 momentissa tarkoitetun luvan, hallituksen on huolehdittava purkautumisesta johtuvista selvitystoimista, jollei yhdistys ole valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa selvitysmiestä. Yhdistyksen, joka on päättänyt purkautua, taloudellista toimintaa saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin kiinteistöjen ja rakennusten välttämätön kunnossapito sitä vaatii. Selvitysmiesten tulee pyytää julkista haastetta velkojille ja heillä on oikeus luovuttaa yhdistyksen omaisuus konkurssiin. Selvitysmiesten on laadittava purkautumisesta loppuselvitys. Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkautumisesta on tehty merkintä kaupparekisteriin.

Yhdistyksen purkautuessa on ensin maksettava velat ja sen jälkeen suoritettava asumisoikeudestaan luopuville asumisoikeusasunnoista annetun lain 23 §:ään perustuvat asumisoikeuksien lunastukset. Yhdistyksen varat, jotka jäävät jäljelle velkojen maksun ja asumisoikeudestaan luopuvien lunastussuoritusten jälkeen, siirtyvät 62 §:ssä tarkoitetulle lunastustakuurahastolle. (14.2.2003/128)

Jos yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä haluaa moittia selvitysmiesten toimenpidettä, on heidän nostettava kanne selvitysmiehiä vastaan kuuden kuukauden kuluessa loppuselvityksen esittämisestä. Kannetta on ajettava yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.

Asumisoikeusyhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää yhdistyksen hallitus.

Tuomioistuimen on, jos valtiokonttori tekee siitä esityksen, määrättävä uskotuksi mieheksi myös yksi valtiokonttorin ehdottama henkilö.

Jos asumisoikeusyhdistyksen omaisuus on luovutettu konkurssiin ja omaisuutta on jäljellä konkurssin päättyessä, hallituksen on mahdollisimman pian kutsuttava yhdistyksen kokous koolle päättämään, onko yhdistyksen toimintaa jatkettava vai onko yhdistys purettava. Jos yhdistyksen kokous tekee toiminnan jatkamista koskevan päätöksen, hallituksen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Jos omaisuutta ei konkurssin päättyessä ole jäljellä, on yhdistys purkautunut, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus yhdistyksen purkautumisesta Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi. (20.2.2004/143)

Hallituksen ja asukastoimikunnan jäsen, yhdistyksen ja asukashallintoalueen isännöitsijä, tilintarkastaja, toiminnantarkastaja ja valvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut asumisoikeusyhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Vaikka asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa on myönnetty vastuuvapaus tai muutoin päätetty olla nostamatta korvauskannetta, kanne voidaan kuitenkin nostaa yhdistyksen puolesta, jos vähintään yksi kymmenesosa kaikista jäsenistä tai yksi kolmasosa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä on äänestänyt päätöstä vastaan.

Kanteen voi nostaa yksi kymmenesosa jäsenistä taikka vähintään se määrä jäseniä, joka vastaa 1 momentin mukaista yhtä kolmasosaa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä. Jos jäsen luopuu kanteesta sen nostamisen jälkeen, muut kanteen nostaneet jäsenet voivat kuitenkin jatkaa sitä.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa yhdistyksen kokouksen päätöksestä taikka, milloin on vaadittu 54 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen toimittamista, siitä, kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhdistyksen kokouksessa tai kun tarkastajan määräämistä tarkoittava hakemus on hylätty.

Kanteen nostaneet jäsenet vastaavat heidän maksettavakseen määrätyistä oikeudenkäyntikuluista. Niistä he ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan yhdistykseltä korvauksen siinä määrin kuin yhdistykselle oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät.

Yhdistyksen lukuun ajettava kanne, jollei kanne perustu rangaistavaan tekoon, on nostettava:

Vähemmistö voi nostaa kanteen 1 momentin 1 kohdassa mainittuja henkilöitä vastaan myöhemminkin, jos enemmistö on yhdistyksen kokouksessa estänyt päätöksenteon 77 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa.

Jos asumisoikeusyhdistyksen hallituksen tai asukastoimikunnan jäsen, yhdistyksen tai asukashallintoalueen isännöitsijä tai yhdistyksen muu edustaja tehdessään oikeustoimen yhdistyksen puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei oikeustoimi sido yhdistystä, jos se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin.

Asumisoikeusyhdistyksen oikeutta valita rakennuttaja tai yhdistyksen tarvitsemien hyödykkeiden toimittaja ei saa rajoittaa toisen yhteisön jäsenyyteen tai osakkuuteen taikka sopimukseen tai muuhun sitoumukseen perustuvin järjestelyin. Asukaskokouksen tai asukastoimikunnan vastaavaa valintaoikeutta ei saa rajoittaa asumisoikeusyhdistyksen säännöissä eikä sopimukseen tai muuhun sitoumukseen perustuvin järjestelyin. Kiellon vastainen määräys, ehto tai sitoumus on mitätön.

Asumisoikeusyhdistykseen voi sulautua sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet yhdistys omistaa ja jonka tarkoitus on 1 §:n 2 momentin mukainen tai joka omistaa asumiskäytössä olevan talon.

Sulautumista koskee soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvussa tai asunto-osakeyhtiölain 19 luvussa säädetään tytäryhtiösulautumisesta. Vastaanottavassa asumisoikeusyhdistyksessä sulautumisesta päättää kuitenkin yhdistyksen kokous.

Joka

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Lain voimaan tullessa yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka nimeen sisältyy sana ""asumisoikeusyhdistys"", saa säilyttää nimensä muuttamattomana sen estämättä, mitä 4 §:n 2 momentissa säädetään.