907/1993

Postitoiminnassa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. Lain tarkoituksena on turvata, että postia voi lähettää ja vastaanottaa tasapuolisin ehdoin koko maassa. Postitoiminnan hoitamista on edistettävä postin lähettäjien, postin saajien ja postitoiminnan kokonaisuuden edun mukaisesti. Erityisesti tulee turvata postipalveluiden saatavuus ja kustannusten tasavertaisuus harvaan asutuilla alueilla.

Tämä laki ei, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, koske sellaista postitoimintaa, jolla ei laajuudeltaan ole olennaista merkitystä 1 momentissa säädettyjen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tämä laki ei myöskään koske postitoiminnan harjoittajan omaan toimintaan tarvittavaa tai liittyvää postitoimintaa.

Ahvenanmaan maakunnan postista säädetään erikseen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Postilähetyksen koko, paino ja muut ominaisuudet määritellään asetuksella.

Postitoimintaa harjoittavat sellaiset suomalaiset yhteisöt, virastot, laitokset ja säätiöt sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröineet ulkomaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan. Toimiluvan myöntäminen edellyttää, että hakija on vakavarainen ja ilmeisesti kykenee säännölliseen postitoimintaan. Toimilupa tulee myöntää, jollei se ole 1 §:n 1 momentissa säädetyn tarkoituksen vastainen.

Toimiluvassa voidaan rajoittaa postilaitoksen toiminta-alue maantieteellisesti, postilähetyslajeittain ja muillakin tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Toimiluvassa annettuja oikeuksia ja siinä asetettuja ehtoja voidaan muuttaa luvanhaltijan suostumuksella ja muutoinkin, milloin siihen on lain 1 §:n 1 momentin mukaisen tarkoituksen kannalta perusteltu aihe, kuten muuttuneista olosuhteista johtuva postitoiminnan kokonaisuudelle aiheutuva olennainen haitta.

Rajoittamattoman postitoiminnan harjoittajalle myönnetään 1 momentissa mainittu toimilupa toistaiseksi. Rajoitetun postitoiminnan toimilupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi.

Postilaitos on velvollinen hoitamaan postitoimintaansa toimitusehtojensa mukaisesti. Postilaitoksen perimien maksujen tulee olla tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa toiminnasta keskimäärin aiheutuneisiin kustannuksiin.

Postilaitoksella on velvollisuus vastaanottaa ja välittää jokaisen sitä haluavan postilähetys voimassa olevaa maksua vastaan toimilupansa sekä toimitusehtojensa mukaisesti postin saajalle. Postilaitos voi kuitenkin kieltäytyä vastaanottamasta tai välittämästä asetuksella tarkemmin säädettäviä postilähetyksiä.

Liikenneministeriö päättää toimitusehtojen yleiset perusteet sekä antaa määräykset niiden julkaisemisesta. Postilaitoksen tulee toiminnassaan varautua postitoiminnan hoitamiseen myös poikkeusoloissa liikenneministeriön antamien ohjeiden mukaan. Postilaitoksen on myös noudatettava, mitä muualla postilaitoksesta tai sen tehtävistä säädetään.

Rajoittamattoman postitoiminnan harjoittajan on liikenneministeriön tarkemmin määräämällä tavalla huolehdittava säädettyjen tiedoksiantomenettelyjen käytettävissä olosta koko maassa.

Postilaitoksen tulee turvata kirjesalaisuus kaikkien postilähetysten suhteen.

Postilaitoksen on toiminnassaan soveltuvin osin noudatettava kielilain (148/22) säännöksiä. Postilaitoksen on muutoinkin huolehdittava siitä, että suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön tarpeet otetaan postilaitoksen toiminnassa huomioon samanlaisten perusteiden mukaan.

Postilaitoksen palveluksessa oleva tai ollut ei saa ilmaista, mitä hän työssään on saanut tietää asiakkaasta tai hänen asioistaan, mikäli tietojen ilmaiseminen loukkaisi kirjesalaisuutta taikka liike- tai asiakassuhdetta.

Postilähetyksen takavarikoimisesta ja postilähetyksen pidättämisestä on säädetty erikseen.

Sellaisten postilaitosten, joiden postitoimintaan kuuluu säännönmukainen paikallinen postinjakelu, tulee jakaa postilähetykset pientaloihin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen matkan päässä postin saajan osoitepaikasta olevaan laitteeseen tai rakennelmaan. Kerrostaloihin postilähetykset tulee jakaa rakennukseen.

Postilähetykset on jaettava vähintään jokaisena työpäivänä, jollei postin jakaminen esty postin saajasta, lainmääräyksestä, liikenteen keskeytyksestä tai muusta sen tapaisesta ylivoimaisesta esteestä, jota postin jakelussa ei ole voitu ottaa lukuun. Jakelutavan määrittelyssä voidaan lisäksi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, postin saajan henkilökohtaiset erityistarpeet tai muut tarkoituksenmukaiset perusteet.

Postilaitos tekee 7 §:n säännösten mukaisen suunnitelman jakelun yksityiskohtaisesta järjestämisestä. Postin saaja voi sopia postilaitoksen kanssa 7 §:n säännöksistä poikkeavista järjestelyistä kohtuullista maksua vastaan.

Telehallintokeskus antaa tarvittaessa yksityiskohtaisemmat yleiset ohjeet postilähetysten vastaanotossa ja jakelussa tarvittavien laitteiden ja vähäisten rakennelmien sijoittelusta.

Jolleivät postin saaja ja postilaitos ole päässeet keskenään sopimukseen postin vastaanoton järjestelyistä eikä asiassa ole annettu lainvoimaista ratkaisua, postilaitoksella on oikeus säilyttää kysymyksessä olevalle postinsaajalle tulevat postilähetykset noudettavina postin saajaa lähimpänä sijaitsevassa toimipaikassaan.

Postilähetystä, joka on ilmeisen henkilökohtainen ja jota ei ole voitu antaa vastaanottajalle tai jota tämä ei ole halunnut vastaanottaa, käsitellään perillesaamattomana. Perillesaamatonta lähetystä käsitellään tämän lain ja postilaitoksen toimitusehtojen mukaisesti.

Postilaitoksen tulee pyrkiä selvittämään perillesaamattoman lähetyksen oikea vastaanottaja. Jollei vastaanottajaa saada selville, palautetaan perillesaamaton postilähetys postin lähettäjälle. Jollei postin lähettäjää saada selville, postilaitoksella on sen mukaan kuin 11 §:ssä säädetään, oikeus avata suljettu postilähetys.

Jos postilähetyksen sisällöstäkään ei saada selville vastaanottajaa tai lähettäjää, postilaitoksen tulee säilyttää perillesaamaton ja palauttamaton postilähetys kuuden kuukauden ajan.

Jollei 9 §:ssä tarkoitettua postilähetystä noudeta pykälän 3 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa, lähetys on hävitettävä. Mikäli lähetys sisältää muuta kuin kirjallisen tiedonannon, muu sisältö voidaan myydä sopivaksi katsotulla tavalla.

Muut kuin ilmeisesti henkilökohtaiset postilähetykset, joita ei voida toimittaa vastaanottajalle tai joita tämä ei ole halunnut vastaanottaa ja joiden palauttamisesta ei ole sovittu postilähetyksen lähettäjän kanssa, hävitetään tai myydään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Postilaitoksella ei ole oikeutta avata suljettua postilähetystä, paitsi milloin:

Suljetun postilähetyksen saa avata Telehallintokeskuksen tähän tehtävään erityisesti valtuuttama henkilö toisen henkilön läsnä ollessa.

Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avattuun postilähetykseen on tehtävä asetuksen mukaiset merkinnät, ja avaamisesta on laadittava siihen osallistuneiden henkilöiden allekirjoittama pöytäkirja, joka on toimitettava Telehallintokeskukselle.

Postilaitoksen vastuu postilähetyksestä päättyy sen toimitettua postilähetyksen vastaanottajan sitä varten asettamaan laitteeseen tai rakennelmaan, luovutettua sen vastaanottajalle tai hänen edustajalleen taikka saatua siitä kuittauksen. Postilaitos on muuten vastuussa postilähetyksistä toimitusehtojensa mukaisesti.

Jos postilaitoksen hallussa oleva postilähetys katoaa tai vahingoittuu, laitos on velvollinen korvaamaan vahingon vähintään toteen näytettyyn postilähetyksen rahalliseen arvoon asti, kuitenkin enintään asetuksella erikseen vahvistettavaan arvoon saakka, jollei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Postilaitoksen tulee tarjota myös mahdollisuus todisteellisen tai vakuutetun postilähetyksen lähettämiseen.

Kunta on velvollinen sallimaan postilähetysten keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden ja vähäisten rakennelmien (postilaatikkojen) sijoittamisen kaavoitusalueiden jakolain 75 §:ssä tarkoitetuille yleisille alueille, milloin sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postilaitoksen tai postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Postilaatikoista tai niiden käytöstä ei saa aiheutua tarpeetonta vaaraa liikenteelle eikä olennaista haittaa yleisen alueen muulle käytölle.

Tontin, maan tai rakennuksen omistaja on velvollinen sallimaan, että seinään, porttiin tai aitaan kiinnitetään taikka maalle sijoitetaan postilaatikkoja 1 momentissa säädetyin edellytyksin.

Postilaatikkoja saadaan sijoittaa yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) tarkoitetun yleisen tien vieri-, suoja- tai näkemäalueelle, jos sijoittamisesta tai laatikkojen käytöstä ei aiheudu tarpeetonta vaaraa liikenteelle tai olennaista haittaa tienpidolle.

Jos asianosaiset eivät sovi postilaatikkojen sijoittamisesta, siitä määrää rakennuslautakunta ottaen huomioon kysymykseen tulevan paikan muun käytön ja tarkoituksenmukaisen postitoiminnan vaatimukset. Rakennuslautakunnan tulee ratkaisussaan ottaa huomioon myös Telehallintokeskuksen 8 §:n nojalla antamat yleiset ohjeet.

Postilaatikkojen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta on suoritettava korvaus siten kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) säädetään. Korvauksesta tehty sopimus sitoo myös kiinteistön tai rakennuksen myöhempää omistajaa.

Postitoiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu liikenneministeriölle.

Liikenneministeriön tehtävänä on valvoa, että peruspalvelujen yleinen saatavuus koko maassa turvataan. Liikenneministeriö voi tarvittaessa määrätä postilaitoksille ehtoja harvaan asutun alueen kannattamattoman postitoiminnan hoitamiseen, kuten 3 §:ssä säädetään.

Telehallintokeskuksen tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

Liikenneministeriö määrää Telehallintokeskuksen suorittamasta valvonnasta postilaitoksilta perittävät, tässä laissa tarkoitetun toiminnan liikevaihtoon suhteutetut maksut. Maksujen suuruus on pyrittävä määräämään siten, että se kattaa viranomaistoiminnasta aiheutuneet kustannukset.

Liikenneministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada postilaitoksilta tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia, myös tavanomaisesti salassapidettäviä postilaitoksia ja niiden toimintaa koskevia tietoja.

Jos postilaitos rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa laitoksen korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä.

Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toiminta keskeytetään joko osaksi tai kokonaan tai että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella.

Teettämällä suoritetun työn kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Jollei 3 §:ssä tarkoitettu toimiluvanhaltija noudata tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, valtioneuvosto voi, milloin luvanhaltija ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa oikaise menettelyään, peruuttaa toimiluvan osaksi tai kokonaan.

Joka harjoittaa postitoimintaa vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, luvattomasta postitoiminnan harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rangaistus 6 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Joka on tyytymätön postilaitoksen toimitusehtojensa perusteella tekemään 8 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan, toimitusehtojen muuttamiseen tai postinjakeluun, voi saattaa asian Telehallintokeskuksen ratkaistavaksi. Ratkaisupyyntö on annettava Telehallintokeskukselle kuudenkymmenen päivän kuluessa kysymyksessä olevan seikan tiedoksisaamisesta. Sille, joka aikoo hakea itseään koskevaan seikkaan Telehallintokeskuksen ratkaisua, on annettava opastusta ratkaisun pyytämisessä.

Postilaitosten kanssa tehtyjä lisäpalvelusopimuksia koskevat riidat ratkaistaan riita-asioiden käsittelystä säädetyssä järjestyksessä yleisessä alioikeudessa.

Rakennuslautakunnan 14 §:n 1 momentin mukaisesta päätöksestä voi valittaa siten kuin rakennuslain 138 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Telehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja Telehallintokeskus voivat päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu.

Liikenneministeriön tai Telehallintokeskuksen 18 §:n nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Liikenneministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tulliviranomaisilta ja rajavartiolaitokselta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten täytäntöönpanemiseksi.

Postilaitoksella on oikeus ylläpitää postitoiminnan hoitamiseksi postin lähettäjiä ja saajia koskevaa osoiterekisteriä.

Jos postilaitoksen toimilupa peruutetaan tai postilaitos muuten lopettaa toimintansa, valtioneuvoston on päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä postitoiminnan ylläpitämiseksi.

Jos postitoiminnan ylläpitämiseksi tarvittavan postilaitoksen käyttöomaisuuden siirtämisestä toiselle postitoiminnan harjoittajalle ei sovita, valtioneuvosto voi päättää siirrosta korvausta vastaan. Korvauksen perusteiden ja määräämisen suhteen on noudatettava, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksesta.

Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää postilaitokselle oikeuden julkaista postimerkkejä.

Telehallintokeskus voi tarvittaessa antaa määräyksiä postimerkkejä vastaavan postimaksumerkinnän käytöstä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Jollei tässä laissa tarkoitettua toimilupaa myönnetä, on sillä, joka on tämän lain voimaantullessa harjoittanut postitoimintaa ilman toimilupaa, oikeus saada valtiolta täysi korvaus siitä vahingosta, joka aiheutuu siitä, ettei kyseistä käyttöomaisuutta voida enää käyttää postitoimintaan eikä muutoinkaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.

Se, joka on tämän lain voimaantullessa harjoittanut postitoimintaa ja tehnyt toimilupahakemuksen ennen 1 päivää tammikuuta 1994, saa jatkaa toimintaansa hakemuksen ratkaisemiseen saakka.

Se, joka on tämän lain voimaantullessa julkaissut postimerkkejä ja tehnyt oikeutensa jatkamista tarkoittavan hakemuksen valtioneuvostolle ennen 1 päivää tammikuuta 1994, saa jatkaa postimerkkien julkaisemista hakemuksensa ratkaisemiseen saakka.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.