Jäteasetus
Ei voimassa- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Jätehuolto
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Ympäristöministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
19 § 1.3.1994, 6 § 1.1.1997, ks. A 472/1996
- Huomautus
- 4 luku jätetty voimaan, ks. L 646/2011 148 §; 4 luku myöhemmin kumottu, ks. L 247/2019
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1993/1390/ajantasa/2009-12-29/fin
Ympäristöministerin esittelystä säädetään 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/93) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Tarkemmat säännökset jätelain soveltamisalasta
1–2 momentit on kumottu A:lla 18.2.2000/171 .
Jätelain säännöksiä sovelletaan:
aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa (300/79) tarkoitettuun aluksesta peräisin olevaan jätteeseen siitä lähtien, kun jäte on otettu vastaan mainitun lain 16, 21 tai 26 §:ssä tarkoitettuun vastaanottolaitteeseen; sekä
maa- tai vesialueella tapahtuneessa öljyvahingossa syntyneeseen jätteeseen ja saastuneeseen maaperään siitä lähtien, kun öljyvahingon ehkäisemiseksi tarvittavat ensitoimet on suoritettu.
2 §Jätelain soveltaminen puolustusvoimissa
Jos jätelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltaminen voi vaarantaa valtakunnan turvallisuuden vaatiman asioiden salassapidon tai jos tällainen soveltaminen ei puolustusvoimien erityisluonteen vuoksi ole mahdollista, voidaan säännöksistä tai määräyksistä poiketa siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä seuraavissa kohteissa:
operatiiviset johtokeskukset sekä valvonta- ja viestiasemat;
teollisuus- ja tuotantolaitokset, mukaan lukien varikot sekä sellaiset korjaamot, jotka eivät ole ensisijaisesti autojen kunnossapitoa tai kiinteistöjen hoitoa varten;
puolustusvoimien valmiusmateriaalivarastot, jotka on erikseen aidattu ja vartioitu;
lentotukikohdat;
rannikkotykistölinnakkeet;
laivastoasemien sotasatamat; sekä
koe- ja tutkimuslaitokset.
Säännösten ja määräysten poikkeavasta soveltamisesta 1 momentissa tarkoitetuissa kohteissa määrää puolustusministeriö ympäristöministeriötä kuultuaan.
3 § (20.6.1996/472)Luokittelu jätteeksi
Jätelain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi jätteeksi luokitellaan tämän asetuksen liitteessä 1 luetellut esineet ja aineet.
3 a § (20.6.1996/472)Luokittelu ongelmajätteeksi
Jätelain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi ongelmajätteeksi luokitellaan tämän asetuksen liitteissä 2 ja 3 tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat ja muutkin jätteet, jotka on nimetty ongelmajätteiksi jätelain 75 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa yleisimmistä jätteistä sekä ongelmajätteistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa päättää: (29.12.2009/1815)
että ongelmajätteeksi nimetty jäte ei ole ongelmajätettä, jos jätteen haltija osoittaa luotettavasti, ettei kyseisellä jätteellä ole yhtään liitteessä 4 lueteltua ominaisuutta; sekä
että myös muu jäte on ongelmajätettä, jos jätteellä on jokin liitteessä 4 lueteltu ominaisuus ja jätteen luokittelu ongelmajätteeksi on tarpeen jätteestä aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai torjumiseksi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on toimitettava 2 momentin nojalla tekemänsä päätöksen jäljennös seurantaa varten Suomen ympäristökeskukselle, jonka on puolivuosittain toimitettava yhteenveto päätöksistä asianomaiselle ministeriölle. (29.12.2009/1815)
4 §Jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn määrittäminen
Jätelain 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua hyödyntämistä ovat tämän asetuksen liitteessä 5 luetellut toiminnot sekä saman momentin 11 kohdassa tarkoitettua käsittelyä tämän asetuksen liitteessä 6 luetellut toiminnot.
4 a § (10.5.2007/565)Julkinen toiminta
Seuraavia valtion, kuntien ja seurakuntien sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoimintoja pidetään jätelain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuina julkisina toimintoina:
terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut;
hallinto ja maanpuolustus;
koulutus;
ympäristönhuolto;
virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta;
muu vastaava julkinen toiminta.
2 lukuJätehuollon järjestämisen yleiset laatuvaatimukset
5 §Jätteen keräys, pakkaaminen ja merkitseminen sekä tietojen antaminen jätteestä
Jätteet on koottava sekä tarpeen mukaan pakattava ja merkittävä samoin kuin annettava tiedot niistä siten, että jätteille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
6 §Ongelmajätteen pakkauksen merkinnät
Ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu merkitsemisvelvollisuus koskee kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneitä ongelmajätteitä siitä lähtien, kun ne on luovutettu ja koottu kunnan tai muuhun ongelmajätteen vastaanottopaikkaan. (20.6.1996/472)
7 §Jätteen kuormaus ja kuljetus
Jätteiden kuormaus ja kuljetus on järjestettävä siten, että niistä aiheutuva melu ja muu häiriö ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Jätteet on kuljetettava umpikorisessa kuljetusvälineessä taikka kuljetusvälineessä olevassa pakkauksessa. Jätteet voidaan kuljettaa myös muulla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana.
8 §Jätteen hyödyntäminen ja käsittely
Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, että:
kaatopaikka on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä eikä sen liikenteestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle tai kaatopaikan käyttäjälle eikä maiseman pilaantumista, maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että tarvittaessa kaatopaikan suoto- ja valumavedet otetaan talteen ja puhdistetaan tai johdetaan muualle puhdistettaviksi;
polttolaitos tai siihen rinnastettava jätettä polttoaineena käyttävä laitos on sellainen ja sitä käytetään siten, että jätteen palaminen ja haitallisten aineiden hajoaminen siinä on mahdollisimman täydellistä, että savukaasut puhdistetaan tehokkaasti ja että laitoksessa syntyvä tuhka ja kuona käsitellään asianmukaisesti;
kompostointi- tai lajittelulaitos taikka muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti;
ongelmajätteen vastaanottopaikka on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti; sekä
siirtokuormauspaikka on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu melu- tai pölyhaittaa taikka ympäristön roskaantumista.
9 §Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan poistaminen käytöstä
Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikassa tai sen osassa on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu 8 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa.
10 §Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan vastaava hoitaja
Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis- tai käsittelypaikan vastaava hoitaja.
3 lukuHyväksymismenettelyt
11 § (18.2.2000/171)
11 § on kumottu A:lla 18.2.2000/171 .
11 a §
11 a § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 b §
11 b § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 c §
11 c § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 d §
11 d § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 e § (24.1.1995/64)Jätteen siirron vakuus
Suomen ympäristökeskus voi jätteensiirtoasetuksen mukaisena siirron vakuutena hyväksyä pankkitalletuksen, pankkitakauksen tai vakuutuksen, joka kattaa jätteen mahdollisesta palauttamisesta, vaihtoehtoisesta hyödyntämisestä tai käsittelystä sekä näihin liittyvistä toimista aiheutuvat kulut.
11 f § (24.1.1995/64)Jätteen siirron kulujen periminen
Suomen ympäristökeskus perii jätteensiirtoasetuksessa tarkoitetut ilmoituksen käsittelystä ja valvonnasta aiheutuvat hallinnolliset kulut sekä asianmukaisista tutkimuksista ja tarkastuksista aiheutuvat tavanomaiset kulut siten kuin ympäristöministeriö siitä erikseen määrää. Jätteen palauttamisesta, käsittelystä tai hyödyntämisestä valtiolle aiheutuneet kulut Suomen ympäristökeskuksen tulee periä jätteensiirtoasetuksen mukaisesti, ensisijaisesti siirtoa varten asetetusta vakuudesta.
11 g § (29.12.1994/1414)Tullitoimipaikkojen määrääminen
Tullihallitus voi määrätä jätteensiirtoasetuksen mukaisesti Suomen tullitoimipaikat, joiden kautta jäte on siirrettävä Euroopan yhteisöön tai Euroopan yhteisöstä.
11 h §
11 h § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 i §
11 i § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
11 j §
11 j § on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
12 § (29.12.2009/1815)Toiminnan ilmoittaminen jätetiedostoon
Jätelain 49 §:ssä tarkoitettu ilmoitus jätetiedostoon merkitsemistä varten on tehtävä toiminnan harjoittajan kotipaikan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
13 § (18.2.2000/171)Jätetiedostoon tehtävän ilmoituksen sisältö
Jätelain 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta jätetiedostoon tehtävässä ilmoituksessa on oltava:
toiminnanharjoittajan nimi tai toiminimi, yhteyshenkilön nimi sekä näiden kotipaikka tai kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta ja osoitetiedot;
kaupparekisterinote, jos toiminta edellyttää merkintää kaupparekisteriin;
jäljennös liikenneluvasta;
selvitys kuljetusvälineistöstä;
selvitys kerättävien ja kuljetettavien jätteiden lajista, laadusta ja määrästä;
selvitys toimialueesta;
selvitys toiminnanharjoittajan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta;
selvitys vakavaraisuuden arvioimiseksi tai selvitys asetettavasta vakuudesta.
Jätelain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta jätetiedostoon tehtävässä ilmoituksessa on oltava:
toiminnanharjoittajan nimi tai toiminimi, yhteyshenkilön nimi sekä näiden kotipaikka tai kotikuntalaissa tarkoitettu kotipaikka ja osoitetiedot;
kaupparekisterinote, jos toiminta edellyttää merkintää kaupparekisteriin;
selvitys ulkomaille hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi myytävien tai välitettävien jätteiden lajista, laadusta, määrästä ja alkuperästä;
selvitys toiminnanharjoittajan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta;
selvitys vakavaraisuuden arvioimiseksi tai selvitys toiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisista vakuutuksista tai vakuuksista.
3 momentti on kumottu A:lla 18.11.2004/988 .
14 § (29.12.2009/1815)Jätetiedostoon tehdyn ilmoituksen käsittely
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa viipymättä ilmoituksen, pyytää tarvittaessa lisätietoja toiminnanharjoittajalta ilmoituksen täydentämiseksi sekä tekee ilmoituksen johdosta päätöksen ja merkitsee päätöksestä tiedot jätetiedostoon.
Jos ilmoituksessa tarkoitettu toiminta ulottuu kahden tai useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle, ilmoituksen tiedot merkitään saman ilmoituksen perusteella kunkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon.
14 a § (18.2.2000/171)Päätös jätetiedostoon hyväksymisestä
Ilmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi:
ilmoituksessa esitetyt tiedot;
ratkaisu jätetiedostoon hyväksymisestä tai siitä, ettei toimintaa hyväksytä tiedostoon;
annettavat määräykset;
päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset.
Ilmoituksen johdosta tehtävä päätös on lähetettävä toiminnanharjoittajalle. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
14 b § (29.12.2009/1815)Jätetiedostoon hyväksytyn toiminnan valvonta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi jätetiedostoon hyväksymistä koskevassa päätöksessä määrätä tarkemmin toiminnanharjoittajan ilmoittamaan jätetiedostoon määräajoin toiminnan valvomiseksi tarpeellisista seikoista.
Jätetiedostoon hyväksytyn toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnassa tapahtuneista muutoksista, joilla saattaa olla merkitystä jätetiedostoon merkittyjen tietojen kannalta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee lähettää jätetiedostoon hyväksytylle ote tiedoston tiedoista tarkastettavaksi sen kalenterivuoden päättyessä, jolloin on kulunut kolme vuotta jätetiedostoon viimeksi tehdyistä toimintaa koskevasta muutoksesta.
4 lukuJätehuoltotyöt
15 § (15.8.1997/775)Jätehuoltotyöstä sopiminen
Jätelain 35 §:ssä tarkoitetusta jätehuoltotyöstä valtion ja kunnan kesken tehtävässä sopimuksessa on yksilöitävä työn tarkoitus ja toteuttaminen, kustannukset ja niiden jakautuminen, työn valvonta ja valmistuminen, erimielisyyksien ratkaiseminen ja kustannusten mahdollinen takaisinperiminen sekä muut tarpeelliset seikat.
Silloin kun 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei tehdä, kunnalle on varattava tilaisuus esittää näkökantansa jätehuoltotyön tekemisestä.
16 §Jätehuoltotyöstä aiheutuneiden kustannusten takaisinperintä
Jätehuoltotyöstä valtiolle aiheutuneet kustannukset on perittävä takaisin siltä, joka jätelain mukaan on velvollinen puhdistamaan alueen. Kustannuksia ei kuitenkaan ole perittävä, jos periminen on kohtuutonta tai jos on todennäköistä, ettei varoja saada perityiksi, taikka jos periminen ei ole asianmukaista muusta näihin rinnastettavasta syystä.
Jos ennen jätehuoltotyön aloittamista on ilmeistä, että kustannukset on 1 momentin mukaan perittävä takaisin, työtä ei saa aloittaa, ellei alueen puhdistamisesta ole lainvoimaista hallintopakkopäätöstä taikka kustannusten maksamisesta ole sovittu sen kanssa, joka on velvollinen puhdistamaan alueen. Työn saa kuitenkin aloittaa, jos kysymys on ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta. (18.2.2000/171)
5 lukuEräät viranomaiset ja niiden tehtävät
17 § (24.1.1995/64)Ympäristöhallinnon tehtävät
Suomen ympäristökeskuksen tulee sen lisäksi, mitä jätelaissa säädetään:
pitää jätetiedostojen yhteistiedostoa;
tehdä jätteitä ja jätehuoltoa koskevaa tutkimusta, järjestää koulutusta sekä harjoittaa valistusta, neuvontaa, tiedotusta, tilastointia ja seurantaa;
osallistua valtakunnallisen jätesuunnitelman ja jätelain nojalla annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun;
4 kohta on kumottu A:lla 5.7.2007/758 .
tehdä muut toimialaansa liittyvät, ympäristöministeriön määräämät tehtävät.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee sen lisäksi, mitä jätelaissa säädetään: (29.12.2009/1815)
tehdä jätteitä ja jätehuoltoa koskevaa aluehallintoa palvelevaa tutkimusta, järjestää koulutusta sekä neuvontaa, tiedotusta, tilastointia ja seurantaa;
osallistua alueellisen jätesuunnitelman valmisteluun; sekä
tehdä muut toimialaansa liittyvät, sille määrätyt tehtävät.
18 § (26.3.1997/269)Asiantuntijaviranomaiset- ja laitokset
Jäteasiain asiantuntijaviranomaisia ja -laitoksia ovat toimialallaan sosiaali- ja terveysministeriö, kansanterveyslaitos, tullilaitos, valtion teknillinen tutkimuskeskus sekä Suomen ympäristökeskus. Nämä viranomaiset ja laitokset antavat lausuntoja ja tekevät tutkimuksia ja selvityksiä ympäristöministeriölle ja jätelain mukaisille valvontaviranomaisille.
19 § (11.2.2000/126)
19 § on kumottu A:lla 11.2.2000/126 .
20 § (15.8.1997/775)Jätelain noudattamisen valvonta puolustusvoimissa
Jätelain noudattamista puolustusvoimissa valvoo 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa kohteissa puolustusministeriö silloin, kun se on antanut jätelain tai sen nojalla annettujen säännösten soveltamisesta näissä kohteissa 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut säännökset. Puolustusministeriö on velvollinen pyydettäessä antamaan tietoja ympäristöministeriölle jätelain soveltamisesta edellä tarkoitetuissa kohteissa. Ympäristöministeriö ei saa luovuttaa näitä tietoja toiselle ilman puolustusministeriön suostumusta.
6 lukuErinäiset säännökset
21 § (18.2.2000/171)Jätetiedostojen yhteistiedosto
Edellä 17 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa jätetiedostojen yhteistiedostossa on seuraavat jätetiedostot:
Suomen ympäristökeskuksen pitämä jätetiedosto, jossa on tiedot jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevista ilmoituksista ja niiden johdosta tehdyistä päätöksistä;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pitämä jätetiedosto, jossa on tiedot jätteen ammattimaisesta keräämisestä ja kuljettamisesta, jätteen myyjänä ja välittäjänä toimimisesta, jos jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ulkomailla, tuottajayhteisöstä samoin kuin toiminnan harjoittajasta.
22 §Jätteitä ja jätehuoltoa koskevien tietojen säilyttäminen
Jätelain 51 §:n 3 momentissa tarkoitetut jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kolme vuotta, jollei muualla toisin säädetä tai määrätä.
23 §Tarkastuksen suorittaminen
Jätelain 54 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittajan on ilmoitettava tarkastuksesta ennakolta tarkastettavan kohteen haltijalle tai tämän edustajalle, jollei ole erityistä syytä olla siitä ilmoittamatta.
Tarkastus on suoritettava siten, että valvonnan tarkoitus saadaan toteutettua aiheuttamatta toiminnalle tarpeetonta häiriötä.
Tarkastuksesta on viivytyksettä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava havaitut epäkohdat. Pöytäkirjan jäljennös on annettava tiedoksi tarkastetun kohteen haltijalle.
24 § (21.5.1999/614)
24 § on kumottu A:lla 21.5.1999/614 .
25 § (26.3.1997/269)Tarkemmat säännökset ja ohjeet
Ympäristöministeriö voi:
sosiaali- ja terveysministeriötä kuultuaan antaa tarkempia säännöksiä ja myöntää poikkeuksia ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä sekä antaa säännöksiä muunkin jätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä samoin kuin jätteen säilytyspaikan merkitsemisestä ja tietojen antamisesta jätteestä; sekä
antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita muustakin tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
7 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994, lukuun ottamatta 6 §:ää, joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997, sekä 19 §:ää, joka tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994. (20.6.1996/472)
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
ETA-sopimuksen liite 20: neuvoston direktiivi (75/422/ETY), muutettu direktiivillä (91/156/ETY)
Liite 1
JÄTELUOKAT
Jätteiksi luokitellaan:
Q 1 Tuotannon ja kulutuksen jäännöstuotteet, joita ei ole jäljempänä muutoin yksilöity.
Q 2 Tuotteet, jotka eivät täytä niille asetettuja laatuvaatimuksia.
Q 3 Tuotteet, joiden käyttöaika on kulunut umpeen.
Q 4 Vuotaneet, pilaantuneet tai muulla tavoin vahingoittuneet materiaalit mukaan lukien kaikki materiaalit, laitteet ja muut esineet, jotka ovat saastuneet vahingon seurauksena.
Q 5 Materiaalit, jotka ovat saastuneet tai likaantuneet tarkoituksellisten toimintojen tuloksena, kuten puhdistuksessa syntyneet jäännöstuotteet, pakkausmateriaalit ja säilytysastiat.
Q 6 Käyttökelvottomat osat, kuten käytetyt paristot ja katalyytit.
Q 7 Aineet, jotka eivät enää toimi tyydyttävästi, kuten likaantuneet hapot ja liuottimet sekä käytetyt karkaisusuolat.
Q 8 Teollisuusprosessien jäännöstuotteet, kuten kuonat ja tislauskolonnien pohjatuotteet.
Q 9 Päästöjen torjunnassa syntyneet jäännöstuotteet, kuten kaasunpesureiden lietteet, letkusuotimien pölyt ja käytetyt suodattimet.
Q 10 Työstössä tai viimeistelyssä syntyneet jäännöstuotteet, kuten sorvinlastut ja valssihilseet.
Q 11 Raaka-aineiden erottamisessa ja prosessoinnissa syntyneet jäännöstuotteet, kuten kaivostoiminnan jäännöstuotteet ja öljykenttien lietteet.
Q 12 Saastuneet materiaalit, kuten polykloorattujen bifenyylien (PCB) saastuttamat öljyt.
Q 13 Kaikki materiaalit, aineet ja tuotteet, joiden käyttö on lailla kielletty.
Q 14 Tuotteet, joille niiden haltijalla ei ole enää käyttöä, kuten maataloudessa, kotitalouksissa, toimistoissa, kaupoissa ja liikkeissä hylätyt tuotteet.
Q 15 Maaperän puhdistustoimissa syntyneet saastuneet materiaalit, aineet tai tuotteet.
Q 16 Muutkin materiaalit, aineet tai tuotteet, jotka niiden haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.
Liite 2
ONGELMAJÄTTEIDEN LUOKAT TAI YLEISET TYYPIT LUETELTUINA JÄTTEIDEN LUONTEEN TAI SEN TOIMINNAN MUKAAN, JOSSA NE OVAT SYNTYNEET*
Liite 2 A.
Jätteet, joilla on jokin liitteessä 4 luetellusta ominaisuudesta ja jotka koostuvat seuraavista aineista tai materiaaleista:
1. Anatomiset aineet; sairaalajätteet ja muut sairaanhoidon jätteet.
2. Farmaseuttiset valmisteet, lääkkeet ja eläinlääkinnälliset yhdisteet.
3. Puunsuojauskemikaalit.
4. Eliöntorjunta-aineet ja kasvinsuojeluaineet.
5. Liuottimina käytettyjen aineiden jäännöstuotteet.
6. Halogenoidut orgaaniset aineet, joita ei ole käytetty liuottimina, lukuun ottamatta inerttejä polymeroituja materiaaleja.
7. Syanideja sisältävät karkaisusuolat.
8. Mineraaliöljyt ja öljypitoiset aineet, kuten leikkuulietteet.
9. Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsiot.
10. Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai polykloorattuja terfenyylejä (PCT) sisältävät aineet, kuten eristeet.
11. Jalostuksessa, tislauksessa ja missä tahansa pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyneet tervamaiset materiaalit, kuten tislauskolonnin pohjatuotteet.
12. Painovärit, väriaineet, pigmentit, maalit, lakat ja vernissat.
13. Hartsit, lateksit, muovien pehmittimet sekä liimat ja muut sideaineet.
14. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa tai opetustoiminnassa syntyvät kemialliset aineet, joita ei ole tunnistettu tai jotka ovat uusia ja joiden vaikutuksia ihmiseen tai ympäristöön ei tunneta, kuten laboratorioiden jäännöstuotteet.
15. Pyrotekniset aineet ja muut aineet, jotka ovat luonteeltaan räjähtäviä.
16. Valokuvauskemikaalit ja kehitteet.
17. Materiaalit, jotka ovat polyklooratun dibentsofuraanijohdannaisen saastuttamia.
18. Materiaalit, jotka ovat polyklooratun dibentso-p-dioksiinijohdannaisen saastuttamia.
Liite 2 B.
Jätteet, jotka sisältävät mitä tahansa liitteessä 3 luetelluista aineista ja joilla on jokin liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista sekä jotka koostuvat seuraavista aineista tai materiaaleista:
19. Eläin- tai kasviperäiset saippuat, rasvat ja vahat.
20. Halogenoimattomat orgaaniset aineet, joita ei ole käytetty liuottimina.
21. Epäorgaaniset aineet, joissa ei ole metalleja eikä metalliyhdisteitä.
22. Tuhkat tai kuonat.
23. Multa, hiekka ja savi mukaan lukien ruoppausmassat.
24. Syanideja sisältämättömät karkaisusuolat.
25. Metallipöly ja -jauhe.
26. Käytetyt katalyyttimateriaalit.
27. Metalleja tai metalliyhdisteitä sisältävät nesteet tai lietteet.
28. Päästöjen torjunnassa syntyneet jäännöstuotteet, kuten letkusuodinpölyt, lukuun ottamatta kohdassa 29, 30 ja 33 mainittuja lietteitä.
29. Kaasunpesureiden lietteet.
30. Vedenpuhdistuslaitosten lietteet.
31. Dekarbonoinnissa syntyneet jäännöstuotteet.
32. Ioninvaihtokolonnien jäännöstuotteet.
33. Käsittelemättömät tai maatalouskäyttöön kelpaamattomat puhdistamolietteet.
34. Säiliöiden tai välineistön puhdistuksessa syntyneet jäännöstuotteet.
35. Likaantunut välineistö.
36. Puhdistamattomat säiliöt, kuten pakkaukset ja kaasupullot, joissa on ollut yhtä tai useampaa liitteessä 3 luetelluista aineista.
37. Paristot ja muut sähkökennot.
38. Kasviöljyt.
39. Kotitalouksien jätteiden erilliskeräyksestä peräisin olevat materiaalit, joilla on jokin liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista.
40. Mitkä tahansa muut jätteet, jotka sisältävät mitä tahansa liitteessä 3 luetelluista aineista ja joilla on jokin liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista.
* Jätteet voivat olla nestemäisessä, lietemäisessä tai kiinteässä muodossa. Tietyt päällekkäisyydet liitteen 3 kanssa ovat tarkoituksellisia.
Liite 3
AINEET, JOIDEN PERUSTEELLA LIITTEESSÄ 2 B TARKOITETUT JÄTTEET LUOKITELLAAN ONGELMAJÄTTEIKSI, JOS NIILLÄ ON JOKIN LIITTEESSÄ 4 LUETELLUISTA OMINAISUUKSISTA *
Jätteet, joissa on seuraavia aineita:
C 1 Beryllium ja berylliumyhdisteet.
C 2 Vanadiiniyhdisteet.
C 3 Kromi(VI)yhdisteet.
C 4 Kobolttiyhdisteet.
C 5 Nikkeliyhdisteet.
C 6 Kupariyhdisteet.
C 7 Sinkkiyhdisteet.
C 8 Arseeni ja arseeniyhdisteet.
C 9 Seleeni ja seleeniyhdisteet.
C 10 Hopeayhdisteet.
C 11 Kadmium ja kadmiumyhdisteet.
C 12 Tinayhdisteet.
C 13 Antimoni ja antimoniyhdisteet.
C 14 Telluuri ja telluuriyhdisteet.
C 15 Bariumyhdisteet, lukuun ottamatta bariumsulfaattia.
C 16 Elohopea ja elohopeayhdisteet.
C 17 Tallium ja talliumyhdisteet.
C 18 Lyijy ja lyijy-yhdisteet.
C 19 Epäorgaaniset sulfidit.
C 20 Epäorgaaniset fluoriyhdisteet, lukuun ottamatta kalsiumfluoridia.
C 21 Epäorgaaniset syanidit.
C 22 Seuraavat alkali- tai maa-alkalimetallit: litium, natrium, kalium, kalsium ja magnesium sitoutumattomassa muodossa.
C 23 Happamat liuokset tai hapot kiinteässä muodossa.
C 24 Emäksiset liuokset tai emäkset kiinteässä muodossa.
C 25 Asbestipöly ja -kuidut.
C 26 Fosfori ja fosforiyhdisteet, lukuun ottamatta fosfaattimineraaleja.
C 27 Metallikarbonyylit.
C 28 Peroksidit.
C 29 Klooraatit.
C 30 Perkloraatit.
C 31 Atsidit.
C 32 Polyklooratut bifenyylit (PCB) tai polyklooratut terfenyylit (PCT).
C 33 Farmaseuttiset valmisteet tai eläinlääkinnälliset yhdisteet.
C 34 Eliöntorjunta-aineet ja kasvinsuojeluaineet, kuten torjunta-aineet.
C 35 Tartuntavaaralliset aineet.
C 36 Kreosootit.
C 37 Isosyanaatit ja tiosyanaatit.
C 38 Orgaaniset syanidit, kuten nitriilit.
C 39 Fenolit ja fenoliyhdisteet.
C 40 Halogenoidut liuottimet.
C 41 Orgaaniset liuottimet, lukuun ottamatta halogenoituja liuottimia.
C 42 Orgaaniset halogeeniyhdisteet, lukuun ottamatta inerttejä polymeroituja materiaaleja ja muita tässä liitteessä lueteltuja aineita.
C 43 Aromaattiset yhdisteet, polysykliset ja heterosykliset orgaaniset yhdisteet.
C 44 Alifaattiset amiinit.
C 45 Aromaattiset amiinit.
C 46 Eetterit.
C 47 Aineet, jotka ovat luonteeltaan räjähtäviä, lukuun ottamatta niitä, jotka on lueteltu muualla tässä liitteessä.
C 48 Orgaaniset rikkiyhdisteet.
C 49 Mitkä tahansa polykloorattujen dibentsofuraanien johdannaiset.
C 50 Mitkä tahansa polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien johdannaiset.
C 51 Hiilivedyt ja niiden happi-, typpi- tai rikkiyhdisteet, joita ei ole otettu huomioon muualla tässä liitteessä.
* Tietyt päällekkäisyydet liitteessä 2 lueteltujen ongelmajätteiden luokkien kanssa ovat tarkoituksellisia.
Liite 5
(20.6.1996/472)
HYÖDYNTÄMISTOIMINNOT
R 1 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi.
R 2 Liuottimien talteenotto tai uudistaminen.
R 3 Sellaisten orgaanisten aineiden kierrätys tai talteenotto, joita ei käytetä liuottimina, mukaan lukien kompostointi ja muut biologiset muuntamismenetelmät.
R 4 Metallien ja metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto.
R 5 Muiden epäorgaanisten aineiden kierrätys tai talteenotto.
R 6 Happojen tai emästen uudistaminen.
R 7 Päästöjen torjuntaan käytettyjen aineiden hyödyntäminen.
R 8 Katalyyttien ainesosien hyödyntäminen.
R 9 Öljyn uudelleenjalostaminen tai muu uudelleenkäyttö.
R 10 Maaperän käsitteleminen siten, että siitä on hyötyä maataloudelle tai että sillä on ekologisesti hyödyllinen vaikutus.
R 11 Toiminnoissa R 1–R 10 syntyneiden jätteiden käyttö.
R 12 Jätteiden vaihtaminen jonkin toiminnoista R 1–R 11 soveltamiseksi jätteeseen.
R 13 Jätteiden varastointi ennen toimittamista johonkin toiminnoista R 1–R 12, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen poiskuljetusta.
Liite 6
(20.6.1996/472)
KÄSITTELYTOIMINNOT
D 1 Sijoittaminen maahan tai maan päälle, kuten kaatopaikalle.
D 2 Maaperäkäsittely, kuten nestemäisen tai lietemäisen jätteen biologinen hajottaminen maaperässä.
D 3 Syväinjektointi, kuten pumpattavien jätteiden injektoiminen kaivoihin, suolakupuihin tai luontaisesti esiintyviin muodostumiin.
D 4 Allastaminen, kuten nestemäisen tai lietemäisen jätteen sijoittaminen kaivantoihin, lammikkoihin tai patoaltaisiin.
D 5 Erityisesti suunniteltu kaatopaikka, kuten sijoittaminen vuorattuihin erillisiin osastoihin, jotka on katettu ja eristetty toisistaan ja ympäristöstä.
D 6 Päästäminen vesistöön, lukuun ottamatta meriä.
D 7 Päästäminen mereen, mukaan lukien sijoittaminen merenpohjaan.
D 8 Biologinen käsittely, jota ei mainita muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään njollakin toiminnoista D 1–D 12.
D 9 Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei mainita muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään jollakin toiminnoista D 1–D 12, kuten haihduttamalla, kuivaamalla tai pasuttamalla.
D 10 Polttaminen maalla.
D 11 Polttaminen merellä.
D 12 Pysyvä varastointi, kuten säiliöiden sijoittaminen kaivokseen.
D 13 Yhdistäminen tai sekoittaminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1–D 12.
D 14 Uudelleen pakkaaminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1–D 13.
D 15 Varastoiminen ennen toimittamista johonkin toiminnoista D 1–D 14, lukuun ottamatta väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen poiskuljetusta.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
29.12.1994/1414:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 305/94 , YmVM 13/94, Neuvoston asetus (ETY) N:o 259/93, EYVL N:o L 30, 6.2.1993, s. 1
24.1.1995/64:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.
20.6.1996/472:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Neuvoston direktiivi 91/689/ETY; EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 20, neuvoston päätös 94/904/EY; EYVL N:o L 356, 31.12.1994, s. 14 ja komission päätös 96/350/EY; EYVL N:o L 135, 6.6.1996, s. 32
26.3.1997/269:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
4.4.1997/294:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
15.8.1997/775:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
21.5.1999/614:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.
14.1.2000/13:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2000.
Tätä asetusta sovelletaan myös jätteensiirtoasetuksessa tarkoitettuun siirtoon, josta on tehty ilmoitus mutta josta ei ole annettu päätöstä ennen tämän asetuksen voimaantuloa.
Komission asetus (EY) N:o 2408/98; EYVL N:o L 298, 7.11.1998, s. 19 ja komission päätös 1999/816/EY; EYVL N:o L 316, 10.12.1999, s. 45
11.2.2000/126:
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä helmikuuta 2000.
18.2.2000/171:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Alueellisen ympäristökeskuksen tulee vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta lähettää jätetiedoston ote tarkastettavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, joka on merkitty ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätetiedostoon.
Alueellisen ympäristökeskuksen on siirrettävä ongelmajätteen keräämistoimintaa koskevan ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaisen ympäristöluvan tiedot jätetiedostoon ja lähetettävä jätetiedoston ote toiminnanharjoittajalle tarkastettavaksi vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.
Neuvoston direktiivit:75/442/ETY, EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 39; 91/156/ETY, EYVL N:o L 78, 26.3.1991, s. 32; 91/689/ETY, EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 20
22.11.2001/1128:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin
18.11.2004/988:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004.
10.5.2007/565:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.
5.7.2007/758:
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2007.
29.12.2009/1815:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.