561/1992

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

Milloin ajoneuvon valmistaja ei ole merkinnyt ajoneuvoon valmistenumeroa, on pääesikunnan annettava valmistenumero täytäntöönpanopäätöksen 2 §:n mukaisesti. Valmistenumeron ensimmäinen osa muodostuu kuitenkin kirjaimista SA.

1. Sotilasajoneuvoon asetuksen 5 §:n 2 momentin mukaisesti hyväksytty erityisvalaisin tai sen käyttö ei saa toiminnallaan erehdyttää, haitata tai vaarantaa muita tienkäyttäjiä.

2. Erityisvalaisimet saa kytkeä siten, että ne toimivat erillään muista valoista. Hakuvalonheitin tulee asentaa ohjaamon sivulle tai päälle ja se on kytkettävä siten, ettei se voi toimia ajovalojen ollessa kytkettyinä. Kuljettajaa varten on oltava hakuvalon toimintaa osoittava merkkivalo.

3. Muun sotilasajoneuvon kuin yksinomaan tiekäyttöön tarkoitetun auton valoihin ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksessä seisonta-, taka-, jarru- ja suuntavalojen näkyvyydestä määrätyissä kulmissa annettuja määräyksiä edellyttäen, että valot muutoin näkyvät riittävän selvästi.

1. Puolustusvoimissa saa suorittaa sotilaskuljetuksia kuorma- ja maastokuorma-auton sekä pakettiauton tavaratilassa.

2. Henkilökuljetus sotilaskuljetuksena on kysymyksessä silloin, kun kuorma- tai maastokuorma-autossa on kuljettajan lisäksi enemmän kuin yhdeksän henkilöä.

3. Henkilökuljetuksia tiellä saa sotilaskuljetuksena suorittaa henkilö, jolla on puolustusvoimien ajokorttiin tai ajolupaan merkitty puolustusvoimien henkilökuljetusoikeus.

4. Henkilökuljetusoikeuden antamisen edellytyksenä on, että asianomainen:

5. Sen estämättä, mitä 4 momentin c kohdassa määrätään, henkilökuljetusoikeus voidaan antaa muutoin edellä määrätyt vaatimukset täyttävälle puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvalle ja kertausharjoituksessa olevalle reserviläiselle, joilla on vähintään puolustusvoimien C-luokan ajokortti tai ajolupa, ja vanhempaan saapumiserään kuuluvalle varusmiehelle, jolla on vähintään puolustusvoimien C-luokan ajokortti edellyttäen, että asianomaisella on vähintään kuuden kuukauden ajokokemus kuorma-autolla ajosta.

6. Henkilökuljetusoikeus on myös henkilöllä, joka toimii puolustusvoimien käyttöön kuljettajineen vuokratun kuorma-auton kuljettajana edellyttäen, että hänellä on CE-luokan ajokortti ja todistettavasti vähintään yhden vuoden ajokokemus kuorma-auton kuljettajana ammattimaisessa liikenteessä tai toisen palveluksessa.

7. Henkilökuljetusoikeus telakuorma-autolla voidaan antaa 4 momentin a ja b kohdan edellytykset täyttävälle henkilölle, jolla on vähintään C-luokan puolustusvoimien ajokortti tai ajolupa, sekä vähintään kuuden kuukauden ajokokemus autolla ajosta.

Puolustusvoimien autossa olevaan ajopiirturiin ei sovelleta piirturin korjauksesta, valvontakilvestä ja tarkastuksista annettuja täytäntöönpanopäätöksen 47 §:n määräyksiä. Ajopiirturin käyttöä, korjauksia ja tarkastuksia koskevat määräykset antaa pääesikunta.

1. Puolustusvoimien kuorma- ja maastokuorma-auton ohjaamon saa varustaa sotilaskäytössä tarpeellisilla lisäistuimilla enintään neljän henkilön kuljetusta varten. Lisäistuinpaikkojen ja maastokuorma-autossa myös kuljettajan vieressä olevien istuinpaikkojen mitoitus saa poiketa täytäntöönpanopäätöksen 56 §:n 1 ja 2 momentin määräyksistä.

2. Puolustusvoimien kuorma- ja maastokuorma-auton jatko- tai erikoisohjaamoon saa, poiketen täytäntöönpanopäätöksen 57 §:n 3 momentin määräyksestä, asentaa sotilaskäytössä tarpeelliset istuimet tai penkit mainitun päätöksen 57 §:n 1 momentin a, d ja f kohdan määräysten mukaisesti. Istuimien mitoitus saa poiketa täytäntöönpanopäätöksen 56 §:n määräyksistä.

3. Myös erikoisauton ja erikoisajoneuvon ohjaamoon ja ohjaamosta erillään olevaan koritilaan saa katsastuksessa hyväksyä 1 tai 2 momentissa mainitut istuimet tai penkit edellyttäen, että kyseisessä koritilassa on kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi soveltuva vähintään 0,5 m x 0,6 m suuruinen kulkuaukko taikka helposti irrotettava tai rikottava ikkuna sekä että ohjaamosta erillään olevassa koritilassa on riittävän tehokas ja koneellisesti toimiva ilmanvaihtolaitteisto ja yhteys- tai merkinantolaite kuljettajaa varten. Koritilassa olevien laitteiden tulee olla kiinnitetty siten, että ne kestävät voiman, joka vastaa vähintään kiihtyvyyttä 5,0 m/s ² .

4. Sotilasajoneuvossa kuljetettavaan, erityisin sotilaslaittein varustettuun umpinaiseen tai turvakehikolla varustettuun vaihtokuormakoriin tai konttiin saa katsastuksessa hyväksyä istuimet silloin, kun laitteiston käyttöhenkilöstön on oltava mukana kuljetuksen aikana. Ehtona on kuitenkin, että vaihtokuormakorin tai kontin:

Sellaisessa vaihtokorilaittein varustetussa autossa, joka katsastuksessa hyväksytään henkilöiden tai erikseen määrättyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen, tulee vaihtokorin lukituslaitteissa olla mekaaninen varmistus. Varmistuksen tulee olla kytkettynä kuljetettaessa vaihtokuormakoria, jossa on henkilöitä tai erikseen määrättyjä vaarallisia aineita.

1. Sotilasajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä, jonka leveys on suurempi kuin 2,8 m, tulee olla täytäntöönpanopäätöksen 184 ja 185 §:ssä tarkoitetut, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet.

2. Täytäntöönpanopäätöksen 185 §:n 2 momentissa tarkoitetut valaisimet saadaan kuorma- ja maastokuorma-autossa varustaa kytkimellä, jolla valaisimet voidaan kytkeä irti takavalojen virtapiiristä silloin, kun autoon ei ole kytketty ylileveää hinattavaa ajoneuvoa. Kuljettajaa varten on tällöin oltava valojen toimintaa osoittava merkkivalo.

3. Täytäntöönpanopäätöksen 25 §:n 6 momentissa tarkoitettu kiertävää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä valaisin on asennettava sellaiseen autoon, traktoriin, moottorityökoneeseen ja erikoisajoneuvoon, jonka leveys on suurempi kuin 3,0 m tai johon on liitetty 3,0 m leveämpi laite tai kytketty hinattava ajoneuvo, jonka leveys on suurempi kuin 3,0 m, taikka milloin pääesikunta muusta erityisestä syystä on niin määrännyt. Valaisinta on käytettävä täytäntöönpanopäätöksen 25 §:n 6 momentin määräysten mukaisesti.

4. Sotilasajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä, jonka leveys on 3,5 m tai enemmän, tulee olla tielaitoksen erikoiskuljetuksista antamien määräysten mukaiset varoitustaulut. Vastaantulevaa liikennettä varoittamaan tarkoitetun varoitustaulun saa kiinnittää myös välittömästi kuljetuksen edellä ja vastaavasti takaa tulevaa liikennettä varoittamaan tarkoitetun varoitustaulun välittömästi kuljetuksen takana kulkevaan ajoneuvoon. Tielaitoksen määräysten sitä edellyttäessä tulee kuljetuksen edessä ja takana olla mainittujen määräysten mukaisesti varustettu ja tarkoitukseen sopiva varoitusauto.

5. Milloin 4 momentin tarkoittamia ylileveitä ajoneuvoja kuljetetaan rivistönä ja rivistön edessä ja takana on varoitusauto, ei rivistössä olevissa ajoneuvoissa vaadita varoitustauluja.

Tässä luvussa sallitut poikkeukset yleisistä määräyksistä koskevat, lukuun ottamatta 12, 14–19 ja 23 §:n määräyksiä, vain sellaista asetuksen 7 §:n 1 momentin tarkoittamaa maastoautoa ja maastokäyttöön tarkoitettua erikoisautoa, jota ei ole valmistettu Euroopan yhteisöjen tai Euroopan vapaakauppaliiton alueella tai joka ei ole Suomessa yleisesti käytössä oleva malli.

Maastoautoon ei sovelleta ohjauslaitteesta annettuja täytäntöönpanopäätöksen 12 §:n 2 ja 4 momentin määräyksiä. Ohjauslaitteen toiminnan on kuitenkin oltava luotettava.

1. Maastoauton jarrut saavat poiketa täytäntöönpanopäätöksen 13 §:n määräyksistä seuraavasti:

2. Maastoauto on tarvittaessa varustettava riittävän usealla pyöräkiilalla ajoneuvon paikallaan pysymisen varmistamiseksi.

3. Paineilmajarruin varustetussa maastoautossa saa jarrujen kytkentä- ja vapautusviive olla enintään 1,0 sekuntia. Paineilmajärjestelmän paineen tulee nousta 0 prosentista 65 prosenttiin laskentapaineesta neljässä minuutissa moottorin käydessä suurimmalla pyörimisnopeudella.

4. Paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista annettua liikenneministeriön päätöstä (631/90) sovelletaan:

1. Maastokuorma- ja erikoismaastoauton pakoputkeen ja äänenvaimentimeen ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 14 §:n määräyksiä. Niiden tulee täyttää kuitenkin seuraavat vaatimukset:

2. Maastohenkilö- ja maastopakettiautoon ei sovelleta pakoputkistosta annettuja täytäntöönpanopäätöksen 14 §:n 1 momentin määräyksiä eikä saman pykälän 4 momentin määräyksiä moottorin äänen voimakkuudesta. Pakoputkiston tulee kuitenkin täyttää tämän pykälän 1 momentin a kohdan vaatimukset. Moottorin äänen voimakkuus saa olla enintään 85 dB(A).

1. Maastoautoon ei sovelleta palovaaran välttämisestä annettuja täytäntöönpanopäätöksen 17 §:n määräyksiä.

2. Polttoainesäiliön tulee olla lujarakenteinen ja siinä tulee olla laitteet, jotka estävät säiliötä vahingoittavan yli- tai alipaineen syntymisen.

3. Auton ohjaamossa ja matkustajatilassa ei saa käyttää helposti syttyvää sisustusainetta.

1. Maastoauton alkuperäisvarusteena olevat valonheittimet saavat olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä auton sivusta edellyttäen, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 0,6 m. Jos valonheittimien ja seisontavalaisimien etäisyys auton sivusta on suurempi kuin 0,4 m, eikä autoa ole varustettu täytäntöönpanopäätöksen 185 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla valaisimilla, tulee auton edessä kummallakin puolella olla valkoista valoa näyttävä lisävalaisin, joka on enintään 1,5 m korkeudella ja enintään 0,15 m etäisyydellä auton sivusta. Lisävalaisimen lampun tehon tulee olla vähintään 4 W ja enintään 10 W. Lisävalot on kytkettävä siten, että ne toimivat samanaikaisesti seisonta- ja ajovalojen kanssa. Valonheittimet saavat olla yli 1,2 m korkeudella, jos niiden alkuperäinen sijainti tai maastokäyttö sitä edellyttää. Tällöin ne on suunnattava siten, etteivät lähivalot tarpeettomasti häikäise vastaantulijoita.

2. Maastoautoon ei sovelleta ajovalonheittimien pesulaitteesta annettuja täytäntöönpanopäätöksen 19 §:n määräyksiä edellyttäen, että valonheittimet muulla tavalla pidetään riittävän puhtaina.

Maastoauton seisontavalot saavat olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä auton sivusta edellyttäen, että ajovalonheittimet ovat enintään 0,4 m etäisyydellä auton sivusta tai, että auto on varustettu 14 §:n 1 momentissa mainituilla lisävalaisimilla.

1. Maastoauton takavalot saavat olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä auton sivusta edellyttäen, että auto on varustettu täytäntöönpanopäätöksen 184 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla valaisimilla tai tämän päätöksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla, taakse sijoitetuilla ja punaista valoa näyttävillä lisävalaisimilla.

2. Rekisterikilven valaisimeen ja sen asennukseen ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 22 §:n 2 momentin määräyksiä.

1. Maastoauton suuntavalot saavat olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä auton sivusta edellyttäen, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 0,6 m. Alkuperäisvarusteena olevat valaisimet saavat näyttää eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa.

2. Maastoautossa ei vaadita täytäntöönpanopäätöksen 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja sivusuuntavaloja.

3. Suuntavalot saa kytkeä täytäntöönpanopäätöksen 26 §:n 6 momentin mukaisesti vain, jos ne näyttävät ruskeankeltaista valoa.

Maastoauton valaisimet saa varustaa rikkoutumisen estävillä suojuksilla. Suojus ei kuitenkaan saa peittää valaisimen valaisevaa pintaa enempää kuin 20 prosenttia.

Maastoauton takana olevat heijastimet saavat olla enintään 1,2 m korkeudella.

1. Maastoauton ulkopuoliset taustapeilit saa kuljettajan paikalta katsottuna sijoittaa siten, että ne ovat tuulilasin pyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella ja että vasemmanpuoleinen taustapeili on enintään 75° kulmassa auton pituussuuntaan nähden.

2. Maastoauton taustapeileihin ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 36 §:n 4 momentin määräyksiä. Ulkopuoliset taustapeilit tulee kuitenkin sijoittaa ja kiinnittää siten, etteivät ne vaaranna muuta liikennettä eivätkä ajon aikana värähtele haitallisesti.

3. Maastohenkilöauton ohjaamossa ei vaadita taustapeiliä.

4. Maastoauto on tarvittaessa varustettava täytäntöönpanopäätöksen 36 §:n 5 momentissa tarkoitetuilla lisäpeileillä. Maastokuorma-autossa ei kuitenkaan vaadita mainitussa momentissa määrättyjä laajakulma- ja lähietäisyyspeilejä.

Maastoauton tuulilasina ja muina ikkunoina saadaan hyväksyä myös valmistajamaan kansallisen normin vaatimukset täyttävä varmuuslasi.

1. Maastoauton tuulilasin pyyhkimen ei tarvitse toimia kahdella eri nopeudella. Sen iskunopeuksiin ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 39 §:n 1 momentin määräyksiä. Pyyhkimen puhdistuskyvyn on kuitenkin oltava käyttöolosuhteisiin riittävä.

2. Täytäntöönpanopäätöksen 39 §:ssä tarkoitettujen standardien vaatimuksia henkilöauton tuulilasin pyyhkimestä, pesulaitteesta ja huurteenpoistolaitteesta ei sovelleta maastohenkilöautoon.

1. Maastoautossa ei vaadita E-hyväksyttyjä renkaita. Renkaan kulutuspinnan urien syvyyden on oltava vähintään 3,0 mm.

2. Maastoauton kokonaispainosta riippumatta saa sen renkaan kulutuspinnan uria lisätä tai syventää enintään alkuperäisten urien syvyyteen saakka.

3. Milloin maastoauton rengas on täytetty muulla aineella kuin ilmalla, on renkaan joustavuuden, muodon ja tasapainoituksen oltava sellainen, ettei sallituilla ajonopeuksilla renkaassa esiinny haitallista lämpenemistä tai värähtelyä.

4. Milloin maastoautossa on roiskesuojat, saa niiden mitoitus poiketa täytäntöönpanopäätöksen 44 §:n määräyksistä.

Maastoauton nopeusmittariin ei sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 46 §:n 3 momentin määräyksiä. Jos nopeusmittarin näyttämä on todellista nopeutta pienempi, tulee ohjaamossa olla tästä ilmoittava varoituskilpi.

Maastokuorma-auton kuormakoriin ei sovelleta ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä annetun liikenneministeriön päätöksen määräyksiä. Kuormakorin tulee kuitenkin täyttää pääesikunnan siitä erikseen antamat määräykset.

Maastohenkilöauton istuimessa ei vaadita pääntukea eikä sen ohjaamoon, matkustajatilaan ja sivuoviin sovelleta täytäntöönpanopäätöksen 61 §:n 3 ja 4 momentin määräyksiä.

Maastomoottoripyörän roiskesuojien mitoitus saa tarvittaessa poiketa täytäntöönpanopäätöksen 85 §:n määräyksistä sotilaskäytön vaatimalla tavalla.

Talvikäytössä maastomoottoripyörään saa kuljettajaa varten asentaa tarkoituksenmukaiset ja luotettavasti kiinnitetyt sukset. Suksien kiinnityksen pyörän runkoon tulee olla sellainen, että sukset pysyvät automaattisesti ajoradasta irti silloin, kun kuljettajan jalka ei paina suksea ajorataa vasten.

Maastoajoneuvon ajovalonheittimien etäisyys ajoneuvon sivusta saa olla suurempi kuin 0,4 m edellyttäen, että ajoneuvo on varustettu määräysten mukaisilla seisontavaloilla.

Maastoajoneuvon suuntavalaisimen etäisyys ajoneuvon sivusta saa olla suurempi kuin 0,4 m, jos suuntavalaisimen tarkoituksenmukainen kiinnitys sitä edellyttää.

Milloin hydrokopteri on varustettu vesiliikenteeseen tarkoitetuin valaisimin, tulee ohjaamossa olla niiden toimintaa osoittavat merkkivalot.

1. Erikoisajoneuvon akselistorakenteisiin, mittoihin, painoihin, rekisterikilpien sijoitukseen ja kiinnitykseen, varoituskolmioon, hitaan ajoneuvon kilpeen sekä valoja ja heijastimia koskeviin yleisiin määräyksiin ja määritelmiin sovelletaan täytäntöönpanopäätöksen 2 luvun määräyksiä.

2. Ajoneuvon saa varustaa sellaisella valaisimella tai heijastimella, joka täytäntöönpanopäätöksen mukaan saa olla autossa.

Ohjauslaitteen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 12 §:n 1, 3 ja 5 momentin vaatimukset.

1. Ajoneuvon käyttöjarrulla tulee olla sellainen teho, että ajoneuvon kuormituksesta riippumatta sitä käyttämällä saavutettu vähimmäishidastuvuus, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,8, on 4,5 m/s ² . Seisontajarrulla tulee, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,6, voida pysyttää ajoneuvo ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 16 prosenttia. Tarvittaessa ajoneuvo on varustettava riittävän usealla pyöräkiilalla sen paikallaan pysymisen varmistamiseksi.

2. Käyttö- ja seisontajarrun tulee lisäksi täyttää seuraavat täytäntöönpanopäätöksen 13 §:n vaatimukset:

3. Paineilmajarrujen kytkentä- ja vapautusviive ei saa olla suurempi kun 1,0 sekuntia. Paineilmajärjestelmän paineen tulee nousta 0 prosentista 65 prosenttiin laskentapaineesta neljässä minuutissa moottorin käydessä suurimmalla pyörimisnopeudella.

1. Pakoputkisto ei saa olla vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakoputkisto kuumuuden tai muun syyn takia aiheuttaa ilmeisen syttymisvaaran, on pakoputkisto asianmukaisesti suojattava.

2. Pakoputken pään tulee olla siten sijoitettu ja suunnattu, ettei pakokaasuista ole ilmeistä haittaa ajoneuvon matkustajille tai muille tien käyttäjille. Pakoputki on suunnattava ylöspäin korin ylimmän kohdan tasolle taikka taakse tai sivulle korin reunaan asti.

3. Polttomoottorilla varustetussa ajoneuvossa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakokaasujen ääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä.

1. Ajoneuvon polttoainesäiliön on oltava lujarakenteinen ja siinä tulee olla laitteet, jotka estävät säiliötä vahingoittavan yli- tai alipaineen syntymisen.

2. Ajoneuvon ohjaamossa ja muussa istuinpaikkoja sisältävässä korin osassa ei saa käyttää helposti syttyvää sisustusainetta.

1. Ajoneuvossa tulee olla edessä kummallakin puolella valkoista tai vaaleankeltaista valoa antava kauko- ja lähivalon käsittävä valonheitin. Valonheittimien tulee olla vähintään 0,6 m etäisyydellä toisistaan. Jos valonheittimen ja seisontavalaisimen etäisyys ajoneuvon sivusta on suurempi kuin 0,4 m, eikä ajoneuvoa ole varustettu täytäntöönpanopäätöksen 185 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla valaisimilla, tulee ajoneuvo varustaa tämän päätöksen 14 §:n 1 momentin mukaisilla lisävalaisimilla. Valonheittimet saavat olla sellaisella korkeudella kuin olosuhteet vaativat. Ne on kuitenkin suunnattava siten, etteivät lähivalot tarpeettomasti häikäise vastaantulijoita.

2. Ajovalojen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 18 §:n 4–7 momentin vaatimukset.

1. Ajoneuvon seisontavalojen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 20 §:n 1 ja 3 momentin vaatimukset. Seisontavalon etäisyys ajoneuvon sivusta saa kuitenkin olla suurempi kuin 0,4 m edellyttäen, että ajovalonheittimet ovat enintään 0,4 m etäisyydellä ajoneuvon sivusta tai että ajoneuvo on varustettu 14 §:n 1 momentissa mainituilla lisävalaisimilla.

2. Seisontavalon lampun tehon tulee olla vähintään 4 W ja enintään 10 W taikka valaisimen tulee olla E- tai e-hyväksytty.

1. Ajoneuvon takavalojen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 21 §:n 1, 2 ja 4 momentin vaatimukset. Takavalot saavat kuitenkin olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä ajoneuvon sivusta edellyttäen, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 0,6 m ja että ajoneuvo on varustettu täytäntöönpanopäätöksen 184 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla valaisimilla tai tämän päätöksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla, taakse sijoitetuilla ja punaista valoa näyttävillä lisävalaisimilla.

2. Valaisimen valaisevan pinnan tulee olla punaiseksi värjättyä lasia tai vastaavaa kovaa muovia. Sen pinta-alan tulee olla vähintään 10 cm ² . Lampun tehon tulee olla vähintään 5 W ja enintään 10 W taikka valaisimen tulee olla E- tai e-hyväksytty.

Ajoneuvon takimmainen rekisteritunnus on valaistava vähintään yhdellä valkoista tai vaaleankeltaista valoa antavalla valaisimella. Tunnuksen valo saa olla sijoitettu takavalon valaisimeen. Rekisteritunnuksen valo on kytkettävä siten, että se toimii samanaikaisesti takavalojen kanssa.

Ajoneuvon jarruvalojen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 23 §:n vaatimukset, ei kuitenkaan pykälän 1 momentissa mainittuja valojen näkyvyyskulmia koskevia vaatimuksia.

1. Ajoneuvossa tulee olla edessä ja takana kummallakin puolella vähintään 0,6 m etäisyydellä toisistaan ja enintään 0,4 m etäisyydellä ajoneuvon sivusta ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa näyttävä suuntavalaisin. Valaisimen tulee olla vähintään 0,35 m ja enintään 2,1 m korkeudella. Alkuperäisvarusteena olevat valaisimet saavat näyttää eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa ja ne saavat olla suuremmalla kuin 0,4 m etäisyydellä ajoneuvon sivusta edellyttäen, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 0,6 m.

2. Etu- ja takasuuntavalojen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 26 §:n 4 ja 5 momentin vaatimukset. Suuntavalot saa kytkeä ja niitä saa käyttää mainitun pykälän 6 momentin mukaisesti vain, jos ne näyttävät ruskeankeltaista valoa.

Ajoneuvon valaisimet saa varustaa rikkoutumisen estävillä suojuksilla. Suojus ei kuitenkaan saa peittää valaisimen valaisevaa pintaa enempää kuin 20 prosenttia.

Ajoneuvossa tulee olla takana kummallakin puolella vähintään yksi punainen heijastin, jonka pinta-ala on vähintään 30 cm ² . Heijastimen tulee lisäksi täyttää täytäntöönpanopäätöksen 34 §:n 2, 3 ja 6 momentin vaatimukset. Heijastin saa olla kuitenkin enintään 1,2 m korkeudella.

1. Ajoneuvossa on korin ulkopuolella kummallakin puolella oltava asennoltaan säädettävä taustapeili. Peilit on sijoitettava siten, että kuljettaja voi niiden avulla tarkkailla takaa tulevaa liikennettä.

2. Taustapeilit tulee sijoittaa ja kiinnittää siten, etteivät ne vaaranna muuta liikennettä eivätkä ajon aikana värähtele haitallisesti.

3. Taustapeilien tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 36 §:n 2 momentin vaatimukset. Tarvittaessa ajoneuvo on varustettava saman pykälän 5 momentissa tarkoitetuilla lisäpeileillä.

1. Äänimerkinantolaitteen tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 37 §:n 1 momentin vaatimukset.

2. Ajoneuvossa saa olla täytäntöönpanopäätöksen 37 §:n 3 momentin mukainen peruutushälytin.

1. Ajoneuvon tuulilasin tulee täyttää täytäntöönpanopäätöksen 38 §:n 1 momentin vaatimukset. Ajoneuvon lasit saa kuitenkin varustaa sähkömagneettista suojausta tai lasin lämmitystä varten tarpeellisin, lasiin laminoiduin laittein edellyttäen, etteivät ne oleellisesti huononna tai vaikeuta kuljettajan näkyvyyttä taikka aiheuta häikäisyvaaraa. Varmuuslasina saadaan hyväksyä myös valmistajamaan kansallisen normin vaatimukset täyttävä varmuuslasi. Tuulilasin on oltava kerroslasia tai iskunkestävää erikoislasia.

2. Tuulilasilla varustetussa ajoneuvossa on oltava kuljettajan edessä vähintään yksi koneellisesti toimiva ja riittävän puhdistuskykyinen tuulilasin pyyhin. Lisäksi ajoneuvossa tulee olla täytäntöönpanopäätöksen 39 §:n 2 momentissa tarkoitettu tuulilasin pesulaite.

3. Ajoneuvossa tulee olla tarpeelliset laitteet tuulilasin riittävän tehokasta huurteenpoistoa varten. Huurteenpoistolaitteen toiminnan on oltava kuljettajan säädeltävissä.

1. Ajoneuvo on varustettava sen kokonaispainon ja akselipainojen edellyttämin renkain ja vantein. Ajoneuvossa on oltava riittävä tila siinä vaadittavia renkaita tai teloja varten.

2. Renkaan kulutuspinnassa on koko sen leveydellä oltava tarkoituksenmukainen kuviointi. Kulutuspinnan urien syvyyden on oltava vähintään 3,0 mm.

3. Renkaan kulutuspinnan uria saa tartuntakyvyn parantamiseksi lisätä tai syventää alkuperäisten urien syvyyteen saakka.

4. Milloin rengas on täytetty muulla aineella kuin ilmalla, on renkaan joustavuuden, muodon ja tasapainoituksen oltava sellainen, ettei sallituilla ajonopeuksilla renkaassa esiinny haitallista lämpenemistä tai värähtelyä.

Hinattavan ajoneuvon vetämiseen hyväksytyssä ajoneuvossa tulee olla rakenteeltaan, lujuudeltaan ja sijoitukseltaan täytäntöönpanopäätöksen 50 §:n 1 momentin vaatimukset täyttävä vetokoukku tai -kytkin.

1. Ajoneuvon istumapaikkojen määrää laskettaessa on kutakin henkilöä varten varattava vähintään 0,4 m x 0,4 m istuinpinta. Ohjaamossa olevien istumapaikkojen tulee mitoitukseltaan täyttää täytäntöönpanopäätöksen 56 §:n 2 momentin vaatimukset.

2. Ajoneuvoon saa asentaa sotilaskäytössä tarpeelliset istuimet tai penkit täytäntöönpanopäätöksen 57 §:n 1 momentin a, d ja f kohdan määräysten mukaisesti. Istuimien mitoitus saa poiketa täytäntöönpanopäätöksen 56 §:n määräyksistä.

3. Ajoneuvon avonaiseen koritilaan, jossa ei ole riittävän korkeita laitoja, saa istumapaikan hyväksyä vain, jos se on varustettu luotettavin suojakaitein ja turvavöin.

1. Ajoneuvoon saa vaihtaa alkuperäistä painavamman tai suuritehoisemman moottorin vain valmistajan luvalla. Vaihto ei ole sallittu, jos moottorin paino tai teho on ilmeisessä epäsuhteessa jarrujen tehoon tai muuhun liikenneturvallisuuteen vaikuttavaan rakenteeseen tai varusteeseen.

2. Ajoneuvon akselivälin saa jatkaa tai lyhentää ja ajoneuvosta saa poistaa tai asentaa akselin täytäntöönpanopäätöksen 55 §:n 2 momentin a ja b kohdan ehtojen mukaisesti. Jollei muutostyötä voida tehdä valmistajan tai maahantuojan valvonnassa tai valtuuttamassa korjaamossa, saadaan muutostyö tehdä pääesikunnan hyväksymässä korjaamossa.

3. Jos ajoneuvo muutetaan sellaiseksi malliksi, jota puolustusvoimissa ei ole tyyppihyväksytty, on muutokseen saatava pääesikunnan lupa ja ajoneuvo on asianmukaisesti hyväksyttävä ennen käyttöönottoa.

4. Ajoneuvon rakenneosien korjauksessa ja vaihdossa on noudatettava täytäntöönpanopäätöksen 55 §:n 3 momentin määräyksiä.

5. Erikoisajoneuvon rakennetarkastuksia suorittava henkilö voi pääesikunnan valtuuttamana myöntää yksittäiselle ajoneuvolle pääesikunnan antamien määräysten mukaisia rakennemuutoksia ja poikkeuksia, jos ajoneuvon rakenne, käyttötarkoitus tai muu vastaava syy sitä edellyttää.

1. Asetuksen 2 §:n 7 momentissa määriteltyjä maastoperävaunuja ovat maastokäyttöön rakennetut:

2. Erikoisperävaunuja ovat autoon kytkettäväksi hyväksytyt, erityisillä korjaus- , huolto-, mittaus- tai testauslaitteilla taikka niitä vastaavilla laitteilla varustetut ja erityistoimintaan tarkoitetut, kiinteällä korirakenteella varustetut varsinaiset tai puoliperävaunut. Erikoisperävaunun käyttötarkoituksen sitä edellyttäessä siinä saa kuljettaa tavaraa katsastuksessa hyväksytyn kantavuuden rajoissa.

3. Hinattavan ajoneuvon kaksoisakselistolle saa akseliston valmistajan sallimissa rajoissa hyväksyä enintään 3 500 kg:n akselistopainon.

4. Milloin maasto- tai erikoisperävaunun rakenne poikkeaa merkittävästi tavanomaisesta perävaunusta, saa sitä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä vain, jos se sotilaallisen tehtävän suorittamisen tai perävaunun huollon kannalta on tarpeen.

5. Maastoautoon kytkettäväksi tarkoitetun perävaunun saa puolustusvoimien kytkentäkatsastuksessa hyväksyä myös muuhun autoon ehdolla, ettei kytkennälle ole muuta rakenteesta tai määräyksistä johtuvaa estettä.

1. Ristiinkytkentään hyväksytyssä puolustusvoimien kuorma-autossa kytkimen vetotapin etäisyys auton tai vaihtokorin takapään rakenteista saa olla enintään 0,8 m, erilliskytkentään hyväksytyssä kuitenkin enintään 1,6 m. Milloin kytkimen etäisyys ristiinkytkennässä ylittää 0,6 m ja erilliskytkennässä 1,3 m, on kuljettajan varmistuttava ennen perävaunun kytkentää, että vetoaisan pituus on riittävä estämään ajoneuvojen korirakenteiden kosketus toisiinsa kaikissa tilanteissa.

2. Sellainen asetuksen 21 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitettu perävaunu, johon kytketään vielä toinen hinattava ajoneuvo, tulee varustaa täytäntöönpanopäätöksen 156 §:n vaatimukset täyttävillä veto- ja kytkinlaitteilla.

3. Pääesikunta antaa autorekisterikeskuksen määräyksiä soveltaen tarkemmat määräykset sotilasajoneuvoissa käytettävistä, vetävän ja hinattavan ajoneuvon välisistä veto- ja kytkinlaitteista sekä sähkö-, paineilma- ja nestejohtojen liittimistä.

1. Maasto- ja erikoisperävaunun käyttöjarrulla tulee saavuttaa 4,5 m/s ² vähimmäishidastuvuus.

2. Hinattavan ajoneuvon, jonka kokonaispaino on enintään 6 000 kg, saa varustaa itsetoimivin, hinattavan ajoneuvon työntöön perustuvin jarruin.

3. Työntöjarruin varustetun hinattavan ajoneuvon:

4. Jarrulaitekorjauksiin hyväksytty ja jarrujen muutostöihin erikoistunut korjaamo saa tehdä tarvittavia jarrujen säätö- ja turvalaiteasennuksia ilman jarrujen valmistajan hyväksyntää silloin, kun jarrujen valmistaja ei ole tiedossa tai kun valmistajalta ei saada tarvittavia tietoja.

5. Paineenmittausliitin vaaditaan maasto- ja erikoisperävaunussa sekä hinattavassa laitteessa vain käyttöjarruventtiilistä kauimpana olevalla tai viiveen suhteen epäedullisimmalla akselilla; paineilmasäiliön rakenteen saa hyväksyä ja rakennetarkastuksen suorittaa myös puolustusvoimien paineastiatarkastaja.

6. Kokonaispainoltaan vähintään 6 000 kg:n maasto- ja erikoisperävaunussa ei vaadita kuorman tuntevaa jarruvoimansäädintä, lukkiutumisen estolaitteistoa eikä pyöräjarrun automaattista kulumissäätöä. Sen jarrujen sovitussuhteessa sallitaan myös vähäisiä poikkeuksia.

7. Sellaisen kokonaispainoltaan vähintään 6 000 kg:n maasto- tai erikoisperävaunun, joka on rakennettu vain määrätyn vakiopainoisen kontin tai vaihtokorin kuljettamiseen ja joka soveltuu vain tähän tarkoitukseen, saa varustaa suoraan kuormasta ohjauksen saavalla jarruvoimansäätimellä. Säätimen tulee olla siten asetettu, että se säätää vain kuormattua ja kuormaamatonta perävaunua vastaavan jarruvoiman.

8. Paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista annettua liikenneministeriön päätöstä (631/90) sovelletaan päätöksen tarkoittamiin perävaunuihin 5–7 momentissa mainituin poikkeuksin. Päätöstä sovelletaan pääesikunnan tarkemmin määräämällä tavalla myös:

1. Itsetoimivin, työntöön perustuvin jarruin varustetun hinattavan ajoneuvon kytkentä vetävään ajoneuvoon tulee varmistaa vaijerilla tai muulla laitteella, joka kytkee hinattavan ajoneuvon jarrut toimintaan ajoneuvojen välisen kytkennän pettäessä.

2. Sellaisessa käyttöjarruin varustetussa maasto- ja erikoisperävaunussa, jonka kokonaispaino on enintään 6 000 kg, ei vaadita seisontajarrua, jos sen käyttöjarru on nestevälitteinen tai ellei sitä muusta rakenteellisesta syystä voida varustaa toimintavarmalla seisontajarrulla. Perävaunu on tällöin varustettava riittävän usealla pyöräkiilalla sen paikallaan pysymisen varmistamiseksi.

1. Maastoauton perävaunun valaisimet saa varustaa rikkoutumisen estävillä suojuksilla. Suojus ei kuitenkaan saa peittää valaisimen valaisevaa pintaa enempää kuin 20 prosenttia.

2. Maasto- ja erikoisperävaunun valot saa varustaa eri jännitteitä varten jännitteen säätimillä tai eri jännitteillä toimivilla virtapiireillä ja rinnakkain olevilla valaisimilla.

3. Moottorikelkan peräreessä ei vaadita taka- eikä suuntavaloja.

1. Maastoauton perävaunun takaheijastin saa olla enintään 1,2 m korkeudella.

2. Moottorikelkan peräreessä ei vaadita etuheijastimia. Sen takaheijastimen tulee olla vähintään 0,15 m korkeudella.

1. Maastoauton perävaunun kokonaispainosta riippumatta saa sen renkaan kulutuspinnan uria lisätä tai syventää enintään alkuperäisten urien syvyyteen saakka.

2. Milloin maastoauton perävaunun rengas on täytetty muulla aineella kuin ilmalla, on renkaan joustavuuden, muodon ja tasapainoituksen oltava sellainen, ettei sallituilla ajonopeuksilla renkaassa esiinny haitallista lämpenemistä tai värähtelyä.

3. Milloin rengas on umpikumia tai ominaisuuksiltaan sitä vastaavaa ainetta, saa ajonopeus olla enintään 50 km/h.

Maastoauton perävaunun jousitus saadaan varustaa laitteella, jolla joustoliikettä voidaan rajoittaa tai jousitus kytkeä pois toiminnasta. Rajoitus- tai lukituslaitetta ei saa käyttää tiellä ajettaessa.

Perävaunuun määrätty varoituskolmio saadaan sijoittaa vetävään ajoneuvoon.

Mitä 52–60 §:ssä määrätään perävaunusta, koskee myös hinattavaa laitetta. Maastoauton perävaunusta annetut määräykset koskevat myös vastaavaa hinattavaa laitetta.

Pääesikunta voi tarvittaessa antaa yksityis kohtaisia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.

Tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta rangaistaan niin kuin tieliikennelaissa (267/81) säädetään.

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

2. Tällä päätöksellä kumotaan sotilasajoneuvoasetuksen soveltamisesta 27 päivänä marraskuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös (902/87) .

3. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otettua sotilasajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se täyttää ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleet määräykset.