1256/1992

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden sekä raitiovaunujen varusteisiin.

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta:

3. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

4. Tätä asetusta sovelletaan erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin siten kuin liikenneministeriön päätöksessä määrätään.

Moottoriajoneuvo on moottorikäyttöinen ajoneuvo, joka on tarkoitettu pääasiassa henkilöiden tai tavaran kuljetukseen tai muuhun tiellä kulkemiseen ja jota ei ole pidettävä traktorina, moottorityökoneena tai maastoajoneuvona. Moottoriajoneuvoja ovat auto (M- ja N-luokat), moottoripyörä (L ₃ - ja L ₄ -luokka) ja mopo (L ₁ - ja L ₂ -luokka) sekä näihin ryhmiin kuulumattomat L-luokkien ajoneuvot.

1. Autolla (M- ja N-luokan ajoneuvot) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään rakennettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h. Autoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka 4 tai 5 §:n nojalla luetaan L-luokkaan kuuluvaksi. Auto voi myös vetää hinattavaa ajoneuvoa. (11.7.1997/671)

2. Henkilöauto (M ₁ -luokka) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle.

3. Linja-auto (M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvot) on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle. M ₂ -luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M ₃ -luokan ajoneuvon yli 5 tonnia. (11.7.1997/671)

4. Pakettiauto (N ₁ -luokka) on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia.

5. Kuorma-auto on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia. Kuorma-autot jaetaan N ₂ -luokkaan, jonka kokonaismassa on enintään 12 tonnia ja N ₃ -luokkaan, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia.

6. Ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin rakennettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet tavaraan.

1. Vetoautolla (vetoajoneuvo) tarkoitetaan N-luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään perävaunuja.

2. Perävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja. Se voi olla varustettu kuormalavalla.

3. Puoliperävaunun vetoautolla tarkoitetaan vetoajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa vetämään puoliperävaunuja.

1. Pienoislinja-autolla tarkoitetaan M ₂ - tai M ₃ -luokan ajoneuvoa, joka on suunniteltu kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle.

2. Nivellinja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta pysyvästi toisiinsa nivelöidystä jäykästä osasta. Kunkin osan matkustajaosastojen on oltava yhteydessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liikkua vapaasti osien välillä.

3. Kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole varattu tilaa seisoville matkustajille.

1. Moottoripyörällä (L ₃ - ja L ₄ -luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa (L ₃ -luokka) tai tällaista sivuvaunulla varustettua (L ₄ -luokka) ajoneuvoa. Moottoripyörän moottorina on yli 50 cm ³ :n polttomoottori tai suurin rakenteellinen nopeus sen käyttövoimasta riippumatta on suurempi kuin 45 km/h.

2. L ₅ -luokkaan luetaan tieliikenteeseen tarkoitettu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka:

3. L ₅ -luokkaan luetaan myös nelipyöräinen tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo, jonka:

1. Mopolla (L ₁ - ja L ₂ -luokka) tarkoitetaan kaksipyöräistä (L ₁ -luokka) tai kolmipyöräistä (L ₂ -luokka) moottoriajoneuvoa, jonka moottorina on enintään 50 cm ³ :n polttomoottori ja suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h. Tähän luokkaan luetaan myös muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kaksi- tai kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h.

2. Pienitehoinen mopo on kaksipyöräinen polkimin varustettu mopo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on 25 km/h ja moottorin enimmäisteho on 1 kW.

3. Mopoksi ei kuitenkaan katsota sellaista enintään 250 W:n sähkömoottorilla varustettua polkupyörää, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta nopeuden saavuttaessa 25 km/h. Tällaisen ajoneuvon osalta sovelletaan, mitä 11 luvussa säädetään polkupyörästä.

4. Kevyt nelipyörä on nelipyöräinen ajoneuvo, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

1. Traktori (T-luokka) on moottorikäyttöinen joko pyörin tai teloin varustettu ajoneuvo, joka on rakennettu vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan pääasiassa maa- tai metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja.

2. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin kytkentämassaltaan enintään 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.

3. Traktorin suurin rakenteellinen nopeus pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden suurinta suunniteltua nopeutta ja kuormalavoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 74/152/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 82/890/ETY, 88/412/ETY, 97/54/EY ja 98/89/EY, määrätyllä tavalla mitattuna on enintään 40 km/h, liikennetraktorin kuitenkin enintään 50 km/h.

Moottorityökone on:

1. Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tarkoitettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan rakennettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. Maastoajoneuvoksi ei katsota kuitenkaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä.

2. Moottorireellä tarkoitetaan jalaksin tai teloin varustettua maastoajoneuvoa. Moottorikelkka on telavetoinen moottorireki, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdelle henkilölle ja jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

3. Ilmatyynyaluksella tarkoitetaan maahan tai veteen tukeutuen pääosin ilmatyynyn varassa liikkumaan kykenevää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan maata pitkin.

1. Perävaunulla (O ₁ –O ₄ -luokka) tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin rakennettua hinattavaa ajoneuvoa. Perävaunu ei kulje omalla käyttövoimalla ja on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi. Reki on jalaksin varustettu perävaunu.

2. Puoliperävaunulla tarkoitetaan hinattavaa ajoneuvoa, joka on suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun. Puoliperävaunu aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun.

3. Varsinainen perävaunu (vetoaisaperävaunu) on perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden ja joka ei välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon.

4. Keskiakseliperävaunu on nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu kytkentäkohtaan. Kytkentäkohtaan kohdistuva massa ei saa ylittää 1000 kg tai 10 prosenttia perävaunun kokonaismassasta, sen mukaan kumpi on pienempi. Keskiakseliperävaunu on myös nivelöimättömällä vetoaisalla ja puoliperävaunun vetopöydällä varustettu apuvaunu (dolly), jota käytetään ajoneuvoyhdistelmän puoliperävaunua vetoautoon kytkettäessä. Traktoriperävaunu on traktoriin kytkettäväksi tarkoitettu keskiakseliperävaunu, jossa vetävään ajoneuvoon kohdistuu tässä momentissa tarkoitettua suurempi massa, kuitenkin enintään 3 000 kg.

Perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:

1. Hinattavalla laitteella tarkoitetaan muuta hinattavaa ajoneuvoa kuin perävaunua.

2. Hinattava laite on myös:

1. Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen rakennettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa. Polkupyörä voi olla varustettu myös sähköisellä apumoottorilla, jos sen toiminta on sidottu samanaikaiseen poljentaan ja moottorin toiminta on nopeuden ja tehon suhteen rajattu.

2. Hevosajoneuvolla tarkoitetaan hevosen vetämää vaunua tai rekeä.

1. M ₁ -luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N ₁ -luokan auto katsotaan maastoautoksi (M ₁ G- ja N ₁ G-luokka), jos:

(18.6.1993/530)

2. Kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N ₁ -luokan auto sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M ₂ -, M ₃ - ja N ₂ -luokan auto katsotaan maastoautoksi (N ₁ G-, M ₂ G-, M ₃ G- ja N ₂ G-luokka), jos:

3. N ₃ -luokan auto ja kokonaismassaltaan yli 12 tonnin M ₃ -luokan auto katsotaan maastoautoksi (M ₃ G- ja N ₃ G-luokka), jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä, tai jos se täyttää seuraavat ehdot:

4. Maastoauton mäennousukyvyn mittaus tai laskenta, lähestymis-, ylitys- ja jättökulma sekä maavara määrätään EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (70/156/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/53/ETY.

1. Pelastusauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva auto.

2. Pelastusauto on myös muu auto, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen, Ilmailulaitoksen tai Valtionrautateiden hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin.

3. Pelastusautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

4. Pelastusauto merkitään kunnan vaakunalla tai palokunnan nimellä taikka auton omistavan valtion viraston tai laitoksen tunnuksella. Pelastusautossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se on lisäksi rakenteeltaan ja varusteiltaan sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen.

Sairasauto on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. Sairasauto täyttää mitoiltaan ja varusteiltaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan ministeriön tarvittaessa vahvistamat vaatimukset ja on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä.

1. Eläinlääkintäauto on eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistuksessa oleva M ₁ - tai N ₁ -luokan autosta rakennettu ja varustettu, eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu N ₁ -luokan auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla.

2. Eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan korin osan sisäkorkeus mitattuna 0,8 metrin levyisellä ja 1,4 metrin pituisella alueella on vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa on eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostot ja muut tarpeelliset rakenteet.

1. Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

2. Autoverolaissa tarkoitettu verovapaaruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M ₁ -luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori.

3. Verovapaan ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä. Arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.

1. Huoltoauto on ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä.

2. Huoltoauto on myös valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- taikka vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu M ₁ -luokan auto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

Auton alustalle rakennettu työkone on N ₂ - tai N ₃ -luokan ajoneuvo, joka on varustettu erityisillä välineillä työn tekoa varten ja jota ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen.

Museoajoneuvo on valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

Panssaroitu ajoneuvo on kuljetettavien matkustajien tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, joka on panssarointi- ja luodinkestävyysvaatimusten mukainen.

1. Kaksikäyttöauto on N ₁ -luokan ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi istuinpaikat enintään kuudelle henkilölle. Kaksikäyttöauton suurimmasta sallitusta kokonaismassasta auton tavarakuorman massa on suurempi kuin 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajapaikkojen (ilman kuljettajaa) yhteen laskettu massa.

2. Istuinpaikan katsotaan olevan olemassa, jos ajoneuvo on varustettu helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä. Helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä tarkoitetaan niitä kiinnityspisteitä, joita voidaan käyttää. Jotta kiinnityspisteet eivät olisi helposti käytettävissä, valmistajan on fyysisesti estettävä niiden käyttö esimerkiksi hitsaamalla niiden päälle suojalevyt tai asentamalla vastaavat pysyvät rakenteet, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin.

1. Kevyt moottoripyörä on enintään 125 cm ³ :n polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen moottoripyörä.

2 momentti on kumottu A:lla 30.12.1997/1366 .

3. Invalidimoottoripyörä on vammaisen käyttöön tarkoitettu ja rakennettu kolmipyöräinen moottoripyörä.

Tavaramopo on tavaran kuljetukseen tarkoitettu ja rakennettu L-luokan ajoneuvo.

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä sitä ministeriötä, jonka toimialaan kuuluvat tiellä käytettävät ajoneuvot.

2. Jos ajoneuvojen määrittelyssä 2 ja 3 luvussa tarkoitettuihin luokkiin syntyy epätietoisuutta, ministeriö päättää mihin luokkaan ajoneuvo on luettava ja antaa tarvittaessa sitä koskevat ohjeet.

1. Ajoneuvon pituus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.1 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon pituutta mitattaessa ei muissa ajoneuvoissa kuin M ₁ - luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

2. Ajoneuvon leveys on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.2 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon leveyttä mitattaessa ei muissa kuin M ₁ -luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

3. Ajoneuvon korkeus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612–1978 termin n:o 6.3 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon korkeutta mitattaessa ei muissa kuin M ₁ luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:

4. Muun ajoneuvon kuin puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun kuormatilan pituudella tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etummaisesta ulkoisesta pisteestä ajoneuvon takimmaiseen ulkoiseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa. Etäisyyttä mitattaessa ei oteta huomioon:

5. Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai perävaunujen pituus, kun niiden pituusakselit ovat samalla suoralla.

6. Jos mitatut arvot poikkeavat valmistajan samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista mitoista, käytetään mittoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa mitattuja arvoja.

1. Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan sallimaa suurinta kuormatun ajoneuvon massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kokonaismassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa kuormatun perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon.

2. Jos ajoneuvon alustan valmistaja on rajoittanut ajoneuvon kokonaismassan 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi, katsotaan ajoneuvon kokonaismassaksi alustan valmistajan ilmoittama arvo.

3. Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa kuormitetun moottoriajoneuvon ja kuormitetun hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen massojen summan suurinta arvoa, joka perustuu moottoriajoneuvon rakenteeseen.

4. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla kokonaismassalla tarkoitetaan kuormitetun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurinta massaa, jonka mukaisesti ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

1. Ajoneuvon omamassalla (ajokuntoisen ajoneuvon massa) tarkoitetaan ajokuntoisen kuormaamattoman ajoneuvon massaa koreineen ja kytkentälaitteineen, jos kyseessä on vetoajoneuvo, tai alustan ja ohjaamon yhteismassaa, jos valmistaja ei asenna koria tai kytkentälaitetta. Omamassaan luetaan jäähdytysneste, öljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä kuin jätevesistä, työkalut, vararengas ja kuljettaja ja linja-autojen osalta henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökuntaan kuuluvalle. L-luokan ajoneuvossa ei kuljettajan massaa kuitenkaan lueta omamassaan. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun omamassa on sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon. Matkailuauton omamassaan luetaan 90 prosenttiin vetoisuudestaan täytettyjä juomavesi- ja kaasusäiliöitä vastaava massa.

2. Jos mitatut massat eivät poikkea enempää kuin 3 prosenttia valmistajan vastaavalle samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista massoista, tai enempää kuin 5 prosenttia, jos kyseessä on massaltaan enintään 3,5 tonnin N ₁ -, O ₁ -, O ₂ - tai M ₂ -luokan ajoneuvo, käytetään massoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa valmistajan ajokuntoiselle ajoneuvolle ilmoittamia massoja ja niiden jakautumista akseleille. Muussa tapauksessa käytetään mitattuja massoja.

3. L-luokan ajoneuvon kuormittamattomalla massalla tarkoitetaan ajoneuvon omamassaa vähennettynä polttoaineen ja sellaisten lisävarusteiden massalla, joita säännökset tai ajoneuvon normaali käyttö eivät välttämättä edellytä.

1. Suurimmalla teknisesti sallitulla akselitai telimassalla tarkoitetaan valmistajan sallimaa suurinta massaa, joka ajoneuvon kokonaismassasta jonkin akselin tai telin välityksellä kohdistuu tiehen ja joka perustuu ajoneuvon ja akselin tai telin rakenteeseen.

2. Suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla akseli- tai telimassalla tarkoitetaan suurinta kuormitettua akseli- tai telimassaa, jonka mukaisesti ajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

1. Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen todellista kokonaismassaa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoauton vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa.

2. Moottoriajoneuvon suurimmalla rekisteröinnissä ja käytössä sallitulla hinattavalla massalla tarkoitetaan suurinta kytkentämassaa, jota moottoriajoneuvo saa vetää ja jonka mukaisesti moottoriajoneuvo voidaan sallia tiellä yleisesti käytettäväksi.

3. Suurimmalla teknisesti sallitulla moottoriajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan massaa, joka vastaa valmistajan ilmoittamaa, moottoriajoneuvon ja kytkentälaitteen tai yksin kytkentälaitteen rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua kytkentäkohtaan kohdistuvaa pystysuoraa massaa. Massa ei sisällä vetoauton kytkentälaitteen massaa, mutta se sisältää minkä tahansa muihin ajoneuvoihin asennettavan kytkentälaitteen massan.

4. Suurimmalla teknisesti sallitulla puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuvalla massalla tarkoitetaan perävaunun valmistajan ilmoittamaa massaa, joka vastaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta perävaunusta vetoauton vetolaitteelle.

Kuljettajan ja matkustajien massaksi lasketaan 75 kg tai direktiivin mukainen massa, jos se poikkeaa tästä.

1. M ₁ -luokan ajoneuvon massan jakautumista koskevat laskelmat suoritetaan M ₁ -luokan moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetun neuvoston direktiivin 92/21/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 95/48/EY, liitteen II mukaisesti.

2. Massan jakautumista koskevat laskelmat muille kuin M ₁ -luokan ajoneuvoille suoritetaan tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista ja direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/27/EY liitteessä II olevan 7.4. kohdan mukaisesti.

1. Telillä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman akselin käsittävää akselistorakennetta, jossa akselien välinen kuormitus jakautuu määräsuhteessa ja jossa kahden peräkkäisen akselin välinen etäisyys on enintään 2,60 metriä.

2. Kaksoisakselistolla tarkoitetaan sellaista etuvetoisen M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon sekä O ₁ - ja O ₂ -luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta, jossa peräkkäisten akselien väli on enintään 1,00 metriä ja jossa akselien jousituksia ei ole kytketty toisiinsa akselien välisen kuormituksen tasaamiseksi. Kolmoisakselistona pidetään vastaavaa kolmiakselista O ₁ - ja O ₂ -luokan hinattavan ajoneuvon akselistorakennetta.

3. Akseliryhmällä tarkoitetaan akseleita, jotka ovat telin osia. Kahden akselin ryhmää kutsutaan kaksiakseliseksi teliksi ja kolmen akselin ryhmää kolmiakseliseksi teliksi. Yksittäisakseli muodostaa yhden akselin ryhmän.

4. Auton ohjaavalla akselilla tarkoitetaan ohjauspyörän liikkeen mukaan mekaanisesti, hydraulisesti tai sähköisesti ohjattua akselia tai akseliryhmää.

5. Ohjautuvalla akselilla tarkoitetaan renkaan ja tien kosketuksen aiheuttamien voimien tai momenttien vaikutuksesta ohjautuvaa akselia tai teliä.

1. Akselinnostolaitteella tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaista tai muunlaista ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseliin tai akseleihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteen mukaisesti. Nostolaite toimii joko nostamalla pyörät maasta tai laskemalla ne maahan taikka nostamatta pyöriä maasta. Akselinnostolaitetta käytetään renkaiden kulumisen pienentämiseksi, kun ajoneuvoa ei ole kuormitettu suurimpaan sallittuun massaan, tai moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön (ajon) helpottamiseksi liukkaalla alustalla lisäämällä vetävään akseliin kohdistuvaa kuormitusta.

2. Nostettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa ja laskea 1 momentissa tarkoitetulla akselinnostolaitteella.

3. Kuormitettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa akselia nostamatta 1 momentissa tarkoitetun akselinnostolaitteen avulla.

1. Ilmajousituksella tarkoitetaan jousitusjärjestelmää, jossa vähintään 75 prosenttia jousivaikutuksesta aiheutuu ilmajousituksesta.

2. Ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella tarkoitetaan ajoneuvon akselin tai akseliryhmän jousitusjärjestelmää, joka on direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevan 7.11. kohdan mukainen.

1. Vähäpäästöisellä autolla tarkoitetaan autoa, joka täyttää 46 §:ssä asetetut vaatimukset.

2. Ympäristöluokkaan I kuuluvalla autolla tarkoitetaan M ₂ -, M ₃ -, N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvoa, jonka pakokaasu- ja hiukkaspäästöt eivät ylitä 48 §:n 1–3 momentin ja jonka äänen voimakkuus ei ylitä 54 §:n 2 momentin raja-arvoja.

3. Erittäin ympäristöystävällisellä ajoneuvolla tarkoitetaan M ₂ -, M ₃ -, N ₁ -, N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvoa, joka täyttää 48 §:n 4 momentissa asetetut vaatimukset.

Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo on N- tai O-luokan ajoneuvo, joka on vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin tarkoitetuista moottoriajoneuvoista ja niiden perävaunuista sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnästä annetun direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/91/EY mukainen tai E-säännön n:o 105 sellaisen version mukainen, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

1. Takaikkunan huurteenpoistolaitteisto on laitteisto, joka puhdistaa huurteen ja sumun vähintään 70 prosentin suuruiselta osalta siitä takalasin osasta, jonka vähintään tulee näkyä 97 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sisäpuolisesta taustapeilistä. Jos takalasin huurteenpoistolaite toimii sähkövastuslankojen avulla, sen sähköteho on vähintään 250 W lasin pinnan neliömetriä kohti sanotun 70 prosentin näkyvyysalueen kohdalla.

2. Takalasin huurteenpoistolaitteeksi katsotaan myös laite, joka ei täytä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia, mutta joka kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n standardin 5898 mukaisessa testissä puhdistaa huurteen 20 minuutin kuluessa testijakson alkamisesta 60 prosentilta 1 momentissa tarkoitetusta alueesta tai 50 prosenttilta suorakulmion muotoisesta alueesta, jonka kanta ja korkeus ovat samat kuin sanotun alueen kanta ja korkeus.

3. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske L-luokan ajoneuvoa. (21.12.2000/1188)

Valonheitinten pesulaitteeksi katsotaan laitteisto, joka vastaa E-säännön n:o 45/01 vaatimuksia ja on varustettu 50 pesukertaa mahdollistavalla tilavuusluokan 50 pesunestesäiliöllä.

1. EY-hyväksymisellä ja e-hyväksymisellä tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston tai Euroopan yhteisöjen komission taikka Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhdessä antaman asetuksen tai direktiivin mukaista ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä. Tällainen hyväksyminen osoitetaan vaatimustenmukaisuustodistuksella taikka ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä e-hyväksymismerkinnällä, jossa on asetuksen tai direktiivin numero ja suorakulmion ympäröimänä e-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus. (7.6.1995/849)

2. E-hyväksymisellä tarkoitetaan ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/76) liitetyn säännön mukaisesti. E-hyväksyminen osoitetaan ajoneuvoon, varusteeseen tai osaan tehdyllä hyväksymismerkinnällä, jossa on säännön numero ja renkaan ympäröimänä E-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus.

3. EY-direktiiviä tai E-sääntöä vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset. M ₁ - ja L-luokan ajoneuvossa käytettävän rakenneosan tulee olla EY-, e- tai E-hyväksytty. Muussa ajoneuvossa käytettävän tällaisen rakenneosan ei tarvitse olla EY-, e- tai E-hyväksytty. (21.12.2000/1188)

4. FMVSS-standardin vaatimuksia vastaavalla rakenneosalla tarkoitetaan sellaista ajoneuvon rakenneosaa, joka täyttää Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion asettaman turvallisuusstandardin vaatimukset.

5. Ajoneuvon rakenneosa ja varuste katsotaan hyväksyttäväksi myös, jos se täyttää sitä koskevan E-säännön tai EY-direktiivin myöhemmässä muutoksessa asetetut vaatimukset.

6. Samoin katsotaan ajoneuvon rakenneosa ja varuste hyväksyttäväksi, jos se täyttää sitä koskevan vaatimustasoltaan E-sääntöä lievemmän EY-direktiivin vaatimukset ehdolla, että nämä vaatimukset vastaavat aiemman E-säännön vaatimustasoa. (18.6.1993/530)

1. Ajoneuvossa tulee olla tieliikennelain 83 ja 83 b §:ssä tarkoitetut laitteet ja varusteet, ellei jäljempänä 6–16 luvussa toisin säädetä.

2. Ajoneuvossa olevista laitteista ja varusteista säädetään tarkemmin tässä ja 6–16 luvussa.

3. Sellaista tunnusta, joka eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä säädetään pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoryhmään, ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon.

4. Ajoneuvossa ei saa olla mitään, mikä kuljettajan paikalta estää näkemästä ajotietä eteen ja sivuille tai mikä haittaa kuljettajan toimintaa.

5. Ajoneuvoon, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta, sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten sijasta niitä vaatimuksia, jotka olivat Suomessa voimassa ajoneuvon valmistusajankohtana.

Ajoneuvojen ja niiden osien, joiden ominaisuuksista tai hyväksynnästä ei ole annettu erityisiä säännöksiä, katsotaan vastaavan tieliikennelain (267/1981) 83, 83 a ja 83 b §:n vaatimuksia seuraavasti:

Ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän asetuksen vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää:

1. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa tulee olla koriin, runkoon tai vastaavaan rakenteeseen ajoneuvon oikealle puolelle selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan esimerkiksi meistämällä pysyvästi merkitty ajoneuvon valmistajan tai viranomaisen antama valmistenumero.

2. Autossa ja sen perävaunussa valmistenumeron tulee olla moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lakisääteisiä kilpiä ja merkintöjä sekä niiden sijaintia ja kiinnitysmenetelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (76/114/ETY) mukainen, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 78/507/ETY.

3. Moottoripyörässä, mopossa ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee valmistenumeron vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä annetun EY:n neuvoston direktiivin 93/34/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/25/EY. (23.12.1999/1243)

4. Traktorissa valmistenumeron on oltava pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyihin osiin ja ominaisuuksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (89/173/ETY) mukainen.

1. Autoon ja sen perävaunuun, kaksi- ja kolmipyöräiseen moottoriajoneuvoon sekä traktoriin on kiinnitettävä valmistajan kilpi lujasti selvästi näkyvään ja helposti luoksepäästävään paikkaan ajoneuvon sellaiseen osaan, jota ei yleensä vaihdeta ajoneuvon käytön aikana.

2. Jos ajoneuvoa muutetaan siten, että kilvessä ilmoitetut tiedot muuttuvat, tulee vaaditun kilven viereen kiinnittää toinen kilpi, josta käyvät ilmi muuttuneet tiedot ja se, että uusi kilpi tältä osin korvaa alkuperäisen kilven.

1. Auton ja sen perävaunun kilven on oltava 32 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin mukainen, ja siihen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä:

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot saavat olla merkittyinä muun kuin sanotussa momentissa tarkoitetun ajoneuvon valmistajan kilpeen.

Moottoripyörän, mopon ja L ₅ -luokan ajoneuvon kilven on oltava 32 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukainen ja siihen on merkittävä selvästi ja häviämättömästi ainakin seuraavat tiedot alla mainitussa järjestyksessä:

1. Edellä 32 a ja 32 b §:ssä säädetyn valmistajan kilven lisäksi tai sijasta M ₂ -, M ₃ -, N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvossa sekä O ₃ - ja O ₄ -luokan perävaunussa tulee olla jokin seuraavista kilvistä tai todistuksista:

2. Mittoja koskevassa kilvessä tai todistuksessa on oltava seuraavat tiedot:

3. Edellä 2 momentin e kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan seuraavasti:

1. Auton takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavaa tilaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/222/ETY vaatimuksia.

2. Moottoripyörän, mopon ja L ₅ -luokan ajoneuvon takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen takarekisterikilven kiinnityspaikasta annetun neuvoston direktiivin 93/94/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/26/EY. (23.12.1999/1243)

1. Akselistolle kohdistuvaksi massaksi saa hyväksyä kaksoisakselistolle enintään 2,5 tonnia ja kolmoisakselistolle enintään 3,5 tonnia.

2. Milloin hinattavan ajoneuvon kaksiakselisen telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 2,4 metriä tai kolmiakselisen telin vastaava etäisyys 2,8 metriä, telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai pakko-ohjattu. Varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli ei kuitenkaan saa olla ohjautuva.

3. Kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin kiinteille tai pakko-ohjatuille akseleille kohdistuvien massojen summasta.

4. Ohjautuvat akselit on varustettava kuljettajan paikalta käytettävällä, ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella.

1. Ajoneuvoon ei saa asentaa muita kuin jäljempänä eri ajoneuvoryhmiä koskevissa säännöksissä pakollisiksi säädettyjä tai sallittuja valaisimia ja heijastimia.

2. Jollei jäljempänä toisin säädetä, on valaisimet asennettava symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaisen keskilinjan suhteen.

Varoituskolmion tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 27/03 mukaisesti.

Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun ajoneuvon katsotaan täyttävän 5 luvussa säädetyt EY-direktiivien mukaisuutta koskevat vaatimukset, jos se näiltä osin täyttää kaikki ajoneuvon mallivuotta koskevat yhdysvaltalaiset, kanadalaiset tai japanilaiset ajoneuvotekniset vaatimukset.

M ₁ -luokan ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 92/21/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/48/EY.

M ₁ -luokan ajoneuvon osien EY-, e- tai E-hyväksyntää koskevaa 30 §:n 3 momentissa olevaa vaatimusta ja ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntänumeroa koskevaa 32 b §:ssä olevaa vaatimusta ei sovelleta:

1. M- ja N-luokan ajoneuvon renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaista ja renkaiden asentamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/43/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 30, 54 tai 64 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu - Regummerad". Tällaista pinnoitusmerkintää ei vaadita, jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread" E-säännön n:o 108 tai 109 mukaisesti.

3. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

4. Edellä 1 momentissa mainitussa direktiivissä tarkoitettuja ajoneuvon renkaiden vierintämeluvaatimuksia ei sovelleta:

1. Auton nastarenkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 13"", saa olla enintään 90 nastaa ja renkaassa, jonka vanteen halkaisija on enintään 15"", enintään 110 nastaa. Suuremmalle vanteelle asennettavassa henkilöautonrenkaassa saa olla enintään 130 nastaa ja muussa renkaassa enintään 150 nastaa. (26.4.1996/304)

2. Nastat on kiinnitettävä renkaaseen siten, että kulutuspinnan keskelle jää vähintään kolmasosa pinnan leveydestä nastattomaksi.

3. Nastojen kärkien ulkonemien keskiarvo saa uudessa nastarenkaassa tai kiinnitettäessä käytettyyn renkaaseen uusia nastoja olla kevyessä kuorma-autonrenkaassa ja henkilöautonrenkaassa enintään 1,2 mm ja kuorma-autonrenkaassa enintään 1,5 mm. (26.4.1996/304)

1. Auton nastarenkaassa käytettävien nastojen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä. Nastassa saa olla vain yksi kärki eikä se saa olla terävä eikä putkimainen. Nastan tyyppihyväksymistä haetaan Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksiköltä.

2. Nastan tyyppihyväksymisen ehtona on, että henkilöautonrenkaassa nastan staattinen pistovoima 1,2 mm:n ulkonemalla mitattuna on enintään 120 N ja että nastan massa on enintään 1,1 g. Kevyessä kuorma-autonrenkaassa nastan edellä tarkoitettu pistovoima saa olla enintään 180 N ja massa enintään 2,3 g sekä kuorma-autonrenkaassa vastaavasti 1,5 mm:n ulkonemalla mitattuna 340 N ja 3,0 g. Ajoneuvohallintokeskus voi myös hyväksyä muun kuin tässä tarkoitetuilla nastoilla varustetun nastarenkaan ehdolla, että sen aiheuttama tienpäällysteen kuluminen ei ole tämän momentin vaatimukset täyttävällä nastalla varustetun nastarenkaan aiheuttamaa kulumista suurempi. (26.4.1996/304)

3. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset nastan pistovoiman mittaamisesta.

1. Ohjauslaitteen tulee olla auton vasemmalla puolella. Tienpitoon erityisesti rakennetussa tai varustetussa autossa samoin kuin postin, lehtien ja mainosten jakeluun sekä jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen käytettävässä autossa saa ohjauslaite olla oikealla puolella, jolloin käyttötarkoituksen myöhemmin muuttuessa ohjauslaitteen sijoitusta ei tarvitse muuttaa. Ohjauslaite saa olla oikealla puolella myös vasemmanpuoleisen liikenteen maasta muuttotavarana maahantuodussa, perintönä tai testamentilla saadussa taikka tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitussa autossa ja autossa, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta.

2. Auton kolmiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava.

3. Ohjauslaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/311/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 92/62/ETY ja 99/7/EY, tai E-säännön n:o 79 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

1. M ₁ -luokan ajoneuvon ja sellaisen N ₁ -luokan ajoneuvon, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on pienempi kuin 1,5 tonnia, ohjauslaitteen tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen sisävarusteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (ohjausmekanismin toiminta törmäystilanteessa) annetun neuvoston direktiivin 74/297/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 91/662/ETY, mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 12/03 mukaisesti.

2. Ajoneuvon, joka on EY-hyväksytty 58 a §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti, katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

1. Tieliikennelain 83 b §:ssä tarkoitetun vaatimuksen auton varustamisesta luvattoman käytön estävällä laitteella katsotaan täyttyvän, jos auto on EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estäviä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/61/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 95/56/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 18 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. M ₁ -luokan ajoneuvossa on lisäksi oltava sanotun direktiivin tai E-säännön n:o 97 sanottua direktiiviä vastaavan version mukaisesti hyväksytty ajonestolaite. Jos muuhun luokkaan kuuluvassa ajoneuvossa on ajonestolaite, senkin tulee olla hyväksytty mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Muussa kuin M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvossa luvattoman käytön estävänä laitteena hyväksytään virtalukko. Jos tällaisessa ajoneuvossa on ohjaus- tai vaihdelukko, sen on täytettävä 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

3. Jos autossa on hälytyslaite, auton tulee olla tyyppihyväksytty tai hälytyslaitteen olla EY-hyväksytty 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. M- ja N-luokan ajoneuvon jarrujen tulee vastata tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/320/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 74/132/ETY, 75/524/ETY, 79/489/ETY, 85/647/ETY, 88/194/ETY, 91/422/ETY ja 98/12/EY, tai E-säännön n:o 13 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä, taikka paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen (631/1990) vaatimuksia. Henkilöauton katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia myös, jos auto on tyyppiä, jonka jarrut on E-hyväksytty säännön n:o 13-H mukaisesti.

2. Jarruissa saa käyttää vain auton valmistajan niihin alun perin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa. Varaosajarrupäällysteiden katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos ne ovat e-hyväksytyt direktiivin 98/12/EY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 90 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

3. M ₂ -, M ₃ -, N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvossa tulee olla 1 momentissa mainitussa direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut 1 luokan lukkiutumattomat jarrut.

4. Mekaanisella voimanvälityksellä toimivan seisontajarrun saa nopeuskilpailuun käytettävässä autossa, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, autoa kilpailussa käytettäessä sekä sillä kilpailuun tai katsastukseen mentäessä ja sieltä palattaessa korvata auton valmistajan nopeuskilpailukäyttöön tarkoittamalla hydraulisella voimanvälityksellä toimivalla seisontajarrulla. Auton varaosajarrupäällysteiden ei tarvitse täyttää 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

Moottoriajoneuvon moottorin on tuotettava teho, jonka suuruus on vähintään 5 kW yhdistelmän suurimman rekisteröinnissä ja käytössä sallitun kokonaismassan tonnia kohti. Moottoriteho mitataan moottoriajoneuvojen moottorin tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/1269/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 88/195/ETY, 89/491/ETY ja 1999/99/EY, tai E-säännön n:o 85 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

M ₂ -, M ₃ - ja N-luokan ajoneuvon massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

Auton tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.

1. Kuorma-auton (N ₂ - ja N ₃ -luokka) korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessä autolla liikkeelle ohjauksen ollessa 12,50 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siirtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,80 metriä.

2. Linja-auton (M ₂ - ja M ₃ -luokka) korin tulee olla siten mitoitettu, että tultaessa suoraan ajaen 12,50 metrin säteiseen kääntöympyrään ja alettaessa seurata sitä, korin äärimmäisen takakulman siirtymä suoraan ajon aikaisesta auton sivun määräämästä pystytasosta mitattuna on enintään 0,60 metriä.

3. Akselinnostolaitteella varustettujen ajoneuvojen mitoituksessa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta on sovellettava myös akselin tai akselien ollessa yläasennossa. Niiden N-luokan ajoneuvojen osalta, joiden nostettavat akselit ovat yläasennossa tai kuormitettavat akselit kuormaamattomina, luku 0,80 metriä korvataan luvulla 1,00 metriä.

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputkiston pään tulee olla siten sijoitettu ja suunnattu, ettei pakokaasuista ole tarpeettomasti haittaa auton matkustajille, jalankulkijoille tai muille tien käyttäjille. Muun kuin M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon pakoputken pään tulee olla suunnattu taaksepäin tai vasemmalle. Jos pakoputki vasemmalla sivulla tai takana vasemmalla puolella on suunnattu enemmän kuin 45° vasemmalle, on sen pää lisäksi käännettävä siten, että pakokaasut suuntautuvat vähintään 45°:een kulmalla vaakatasosta alaspäin. N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvossa pakoputki saa olla suunnattu ylöspäin, jolloin sen tulee ulottua ainakin ohjaamon ylimmän kohdan tasolle. Pakoputken ulkohalkaisija saa olla enintään 120 mm, tai jos siihen on erityistä syytä, enintään 150 mm.

3. Pakoputken pään ympärillä, 50 mm:n matkalla sen päästä mitattuna, on oltava vähintään 50 mm vapaata tilaa.

1. Autossa tulee edessä olla hinauslaite tai kiinnityskohta hinaustankoa tai -köyttä varten. M ₁ -luokan ajoneuvossa, kuorman vetämiseen sopimatonta ajoneuvoa lukuun ottamatta, tulee olla hinauslaite tai kiinnityskohta myös takana.

2. Hinauslaitteen tai kiinnityskohdan tulee kestää veto- ja puristusvoima, joka vastaa puolta ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta massasta.

3. Hinauslaitteen tai hinaustangon kiinnityskohdan katsotaan täyttävän 2 momentissa tarkoitetut vaatimukset, jos se on moottoriajoneuvojen hinauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/389/ETY mukainen, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 96/64/EY.

1. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on suurempi kuin 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 10 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 1 000 kg, sen mukaisesti kumpi on pienempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.

2. Sellaisen ajoneuvon, joka on suunniteltu vetämään keskiakseliperävaunua ja jonka suurin teknisesti sallittu hinattava massa on enintään 3,5 tonnia, kytkentäkohtaan kohdistuvan suurimman teknisesti sallitun massan on oltava vähintään 4 prosenttia hinattavan ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta tai 25 kg, sen mukaisesti kumpi on suurempi. Tähän arvoon lisätään muiden moottoriajoneuvojen kuin vetoajoneuvojen osalta kytkentälaitteen massa, jos valmistaja asentaa kytkentälaitteen, tai kytkentälaitteen suurin teknisesti sallittu massa, jos valmistaja ei laitetta asenna.

1. N ₃ -luokan ajoneuvossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei"itys. Vetopalkkia ei vaadita autossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.

2. Varsinaisen perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tulee olla auton pituusakselilla. Puoliperävaunun vetopöydän kääntöpisteen tulee sijaita auton pituusakselilla, taka-akselin tai telin kuormituspisteessä tai sen etupuolella.

3. Perävaunun vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti auton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O ₁ - ja O ₂ -luokan keskiakseliperävaunun vetokoukun saa kuitenkin kiinnittää myös auton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Tuki- ja vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa, jolloin kiinnityspiste saa olla taka-akseliston takapuolella.

4. Perävaunun vetoon tarkoitetun vetolaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen mekaanisista kytkentälaitteista sekä niiden kiinnittämisestä kyseisiin ajoneuvoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetokytkimen kiinnitykseen tarkoitetun vetopalkin lujuudesta ja hyväksymisestä.

1. N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvon tulee olla rakennettu tai varustettu erityisesti M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvojen suojaamiseksi edestä tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata moottoriajoneuvojen etualleajosuojausta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/40/EY vaatimuksia tai E-säännön n:o 93 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittua direktiiviä.

2. Etualleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

1. M- ja N-luokan ajoneuvossa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen polttonestesäiliöitä ja alleajosuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 79/490/ETY, 81/333/ETY ja 97/19/EY, tai E-säännön n:o 58 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Alleajosuojaa takana ei kuitenkaan vaadita:

1. N ₂ - ja N ₃ -luokan auton tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara auton sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY:n neuvoston moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivusuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (89/297/ETY) tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos auton sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetun EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan auton rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityistä sivusuojaa ei vaadita:

1. M ₁ - ja N ₁ - luokan ajoneuvon sekä muulla kuin maa- tai nestekaasulla toimivalla ottomoottorilla varustetun muun auton tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna neuvoston direktiiveillä 74/290/ETY, 83/351/ETY, 88/76/ETY, 88/436/ETY, 89/458/ETY, 91/441/ETY ja 93/59/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/12/EY, 96/69/EY, 98/69/EY, 2001/1/EY ja 2001/100/EY sekä komission direktiiveillä 77/102/ETY, 78/665/ETY, 89/491/ETY, 96/44/EY, 98/77/EY ja 1999/102/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 tai n:o 83 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. (13.6.2002/511)

2. M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset myös, jos ajoneuvon moottori on EY-hyväksytty ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- ja nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/1/EY ja 1999/96/EY sekä komission direktiivillä 2001/27/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

1. M ₂ -, M ₃ -, N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvossa käytettävän dieselmoottorin ja maa- tai nestekaasulla toimivan ottomoottorin tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/1/EY ja 1999/96/EY sekä komission direktiivillä 2001/27/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 49 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

2. M ₂ - ja N ₂ -luokan ajoneuvon katsotaan vastaavan 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 46 §:n mukaisesti.

3. Jos auton alustalle rakennetun työkoneen moottori ei ole tyyppihyväksytty 1 momentin mukaisesti, moottorin tulee olla EY-hyväksytty liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2001/63/EY. (13.6.2002/511)

4. Erittäin ympäristöystävällisen ajoneuvon moottorin tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna direktiiveillä 1999/96/EY ja 2001/27/EY.

Auton dieselmoottorin tulee näkyvän savutuksen osalta vastata ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 72/306/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuina komission direktiiveillä 89/491/ETY ja 97/20/EY, tai täyttää E-säännön n:o 24 sellaisen version vaatimukset, joka tasoltaan vastaa mainittujen direktiivien vaatimuksia.

1. Ilman ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää (OBD) olevaan M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvoon tarkoitetun varaosakatalysaattorin tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltion lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 98/77/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 103 mukaisesti.

2. Nopeuskilpailuun käytettävän auton, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, varaosakatalysaattorin ei tarvitse täyttää 1 momentissa asetettuja vaatimuksia autoa kilpailussa käytettäessä sekä sillä kilpailuun tai katsastukseen mentäessä ja sieltä palattaessa.

Edellä 46–49 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta:

Jos kuluttajille tarkoitetussa M ₁ -luokan ajoneuvon mainoksessa tai vastaavassa taikka ajoneuvon teknisissä tiedoissa ilmoitetaan auton hiilidioksidipäästöt tai polttoaineenkulutus, ainakin kaupunkiajon ja maantieajon yhdistetty arvo on ilmoitettava. Päästöt (g/km) tai kulutus (litraa/100 km) ilmoitetaan mitattuina moottoriajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineen kulutuksesta annetun neuvoston direktiivin 80/1268/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/491/ETY, 93/116/EY ja 1999/100/EY, tai E-säännön n:o 101 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun auton mainoksessa tai vastaavassa taikka auton teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, on ilmoitettava moottorin nettoteho mitattuna moottoriajoneuvojen moottorien tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/1269/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 88/195/ETY, 89/491/ETY, 97/21/EY ja 1999/99/EY, tai E-säännön n:o 85 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

1. Polttomoottorilla varustetussa M- ja N-luokan ajoneuvossa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei ajoon käytettävän moottorin imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/157/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 73/350/ETY, 81/334/ETY, 84/372/ETY, 89/491/ETY, 96/20/EY ja 1999/101/EY sekä neuvoston direktiiveillä 77/212/ETY, 84/424/ETY ja 92/97/ETY, tai hyväksytty E-säännön n:o 51 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. (13.4.2000/360)

2. Varaosaäänenvaimentimen tulee olla e-hyväksytty 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 59 mukaisesti. ETA-valtioissa valmistettujen ja niissä laillisesti säädetyt vaatimukset täyttävien varaosaäänenvaimentimien katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, vaikka niitä ei olisikaan varustettu E-hyväksyntää osoittavalla merkinnällä.

1. M ₃ -luokan autossa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, ja N ₃ -luokan autossa tulee olla nopeudenrajoitin, joka on M ₃ -luokan autoissa asetettu rajoittamaan nopeuden enintään 100 km/h:iin ja N ₃ -luokan autoissa enintään 85 km/h:iin. Nopeudenrajoittimen tulee vastata EY:n neuvoston antaman direktiivin 92/24/ETY tai E-säännön n:o 89 vaatimuksia.

2. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

3. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään erikseen.

Sekä otto- että dieselmoottorilla varustetun auton tulee vastata ajoneuvojen aiheuttamista radiohäiriöistä ja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta annetun neuvoston direktiivin 72/245/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 89/491/ETY ja 95/54/EY, tai E-säännön n:o 10 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

1. M- ja N-luokan ajoneuvon polttoainesäiliön ja sen sijoituksen tulee vastata direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/19/EY, tai M ₁ -luokan ajoneuvon polttoainesäiliön E-säännön n:o 34 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Muovista valmistetun polttoainesäiliön tulee vastata mainitun direktiivin 70/221/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/8/EY. Matkailu-, sairas- ja ruumisautossa saa polttoainesäiliön täyttöputken suunnan ja pituuden sekä sisäänrakennetun säiliön paikan muuttaa.

2. Jos polttoainesäiliön tilavuus on suurempi kuin 800 litraa, säiliöön on sovellettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä säädetään.

1. Autossa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos auton korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. M ₁ -luokan auton roiskesuojien tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/549/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 94/78/EY. Muussa kuin M ₁ -luokan autossa roiskesuojien tulee täyttää 3–5 momentin vaatimukset. (7.6.1995/849)

3. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana N ₁ -luokan autossa vähintään 50° ja muussa autossa 90° kyseisestä pystytasosta taaksepäin. Roiskesuojien tulee ulottua pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta taaksepäin siten, että auton ollessa kuormittamaton roiskesuojan takapää ulottuu vähintään 150 mm pyörän akselin yläpuolella olevaan vaakatasoon. Lisäksi roiskesuojan reunan ja sanotun vaakatason leikkauskohdan tulee olla renkaan tai, jos kyseessä on paripyörät, ulomman renkaan pitkittäissuuntaisen keskitason ulkopuolella.

4. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 3 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

5. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 3 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

6. N ₂ - ja N ₃ -luokan autossa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta auton ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei auton ja jousituksen rakenne muuta edellytä. N ₂ -luokan autossa, jonka omamassa on suurempi kuin 7,5 tonnia, ja N ₃ -luokan autossa EY:n neuvoston tiettyjen luokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (91/226/ETY) vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan tämän momentin vaatimuksia.

M ₁ -luokan ajoneuvon, jonka kokonaismassa on enintään 2,5 tonnia, tulee olla EY-hyväksytty autossa olevien henkilöiden suojaamiseksi edestä päin tapahtuvassa törmäyksessä moottoriajoneuvon kuljettajan ja matkustajien suojaamisesta etutörmäyksessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/79/EY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/98/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 94 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske monivaiheisesti valmistettuja ajoneuvoja, joita ei valmisteta enempää kuin direktiivin 70/156/ETY liitteessä XII pienille sarjoille säädetty enimmäismäärä.

M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon, jonka matalimman istuimen R-piste on enintään 700 mm maan pinnasta, tulee olla EY-hyväksytty matkustajien suojaamisesta moottoriajoneuvojen sivutörmäyksessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/27/EY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 95 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske monivaiheisesti valmistettuja ajoneuvoja, joita ei valmisteta enempää kuin direktiivin 70/156/ETY liitteessä XII pienille sarjoille säädetty enimmäismäärä.

M ₁ - ja N-luokan auton sivuovien saranoiden ja lukkojen sekä astinlautojen tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ovia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 70/387/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna komission direktiiveillä 98/90/EY ja 2001/31/EY, tai hyväksytyt E-säännön n:o 11 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

1. M- ja N-luokan ajoneuvon istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen sisustusta (istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuutta) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/408/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 81/577/ETY ja 96/37/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 17 sellaisen version mukaisesti, joka vastaa mainittuja direktiivejä, taikka, jos on kyse M ₂ - tai M ₃ -luokan ajoneuvosta, E-säännön n:o 80 mainittuja direktiivejä vastaavan version mukaisesti. Ajoneuvon valmistajan pyynnöstä voidaan M ₂ -luokan ajoneuvon istuinten kiinnitys- ja säätölaitteet hyväksyä säännön n:o 17/06 mukaisesti. Kokoontaitettavien ja sivulle tai taakse suunnattujen istuinten ei tarvitse täyttää sanotussa direktiivissä tai säännössä tarkoitettuja vaatimuksia.

2. Istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden katsotaan N ₁ -luokan ajoneuvosta M ₁ -luokan ajoneuvoksi muutetussa ajoneuvossa sekä M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvossa täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset, jos kyseiset laitteet vastaavat 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

1. Auton istumapaikkojen määrää laskettaessa on kutakin henkilöä varten varattava vähintään 400 mm x 400 mm istuinpinta ja 500 millimetrin korkeudella istuimesta vähintään 400 millimetrin levyinen hartiatila. Istuimen leveys mitataan 100 millimetrin etäisyydellä ja hartiatilan leveys 50 millimetrin etäisyydellä selkänojan vastaavasta kohdasta.

2. Takaistuimen katsotaan 1 momentin vaatimuksista poiketen riittävän kolmelle henkilölle, jos sen istuinpinnan leveys 1 momentin mukaisesti mitattuna on vähintään 1100 mm hartiatilan ollessa vähintään 1200 mm.

3. Vapaan korkeuden kuormitetun istuimen pinnasta, mitattuna selkänojan suunnassa 100 millimetrin etäisyydellä tästä, tulee olla vähintään 850 mm. Istuimen selkänojan korkeuden tulee olla vähintään 500 mm.

4. Auton alkuperäisille istuimille ei tässä pykälässä tarkoitettujen mittojen rajoissa saa hyväksyä enempää istumapaikkoja, kuin mille auton valmistaja on sen tarkoittanut.

5. Jolleivät matkailuauton istuimet täytä tämän pykälän säännöksiä, niiden tulee täyttää matkailuauton istuimista erikseen annetut määräykset.

6. Kokoontaitettavalla istuimella tarkoitetaan tilapäiskäyttöön tarkoitettua apuistuinta, joka on tavallisesti kokoontaitettuna. (11.7.1997/671)

1. Tässä pykälässä ohjaamolla tarkoitetaan kuljettajan ja matkustajien käyttöön suunniteltua ja varustettua ajoneuvon korin yhtenäistä tilaa, joka ei ole tarkoitettu tavarankuljetukseen. N ₂ - ja N ₃ - luokan auton ohjaamossa tulee olla ohjaamon levyinen ja korkuinen takaseinä. Takaseinän etäisyys ohjauspyörän keskiöstä auton pituussuunnassa taaksepäin mitattuna ohjauspyörän ollessa takimmaisessa käyttöasennossa saa olla enintään 2500 mm.

2. N ₁ - ja N ₂ - luokan auton ohjaamon saa varustaa kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdelle henkilölle tarkoitetuin istuimin. Istuimien tulee sijaita kuljettajan istuimen vieressä. Ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm.

3. N ₃ -luokan auton ohjaamon saa varustaa kuljettajan istuimen lisäksi enintään kolmelle henkilölle tarkoitetuin istuimin, jotka sijaitsevat kuljettajan istuimen vieressä. Ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm, ja kolmelle henkilölle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1500 mm.

4. Koulukuorma-auton ja N ₃ -luokan ajoneuvon ohjaamossa saa kuljettajan istuimen ja sen viereisten istuinten lisäksi olla näiden istuinten taakse sijoitettuina istuimet enintään neljälle henkilölle. Istuimilta tulee olla esteetön kulkuväylä ulos tai etummaisten istuimien on oltava helposti käännettävissä siten, että kulkuväylä ulos johtavalle ovelle on esteetön. N ₃ - luokan ajoneuvon ohjaamossa saa kuljettajan istuimen lisäksi olla istuimet enintään kuudelle henkilölle.

5. Istuimen katsotaan ohjaamossa olevan sijoitettu kuljettajan istuimen taakse, jos kuljettajan istuimen ollessa siirrettynä takimmaiseen valmistajan tarkoittamaan ajonaikaiseen käyttöasentoon kuljettajan istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdan etäisyys auton pituussuunnassa on yli 400 mm taakse sijoitetun istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdasta.

6. Koulukuorma-auton kuljettajan istuimen taakse sijoitettujen istuinpaikkojen mitoitus saa poiketa 61 §:n säännöksistä.

7. Koulukuorma-auton ja N ₃ -luokan ajoneuvon ohjaamossa kuljettajan istuimen taakse sijoitettujen istuinten kiinnitys- ja säätölaitteiden tulee vastata kyseiselle ajoneuvoluokalle 60 §:ssä säädettyjä vaatimuksia sekä turvavöiden kiinnityspisteiden vastata 64 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

1. N ₁ - luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet autoverolain 24 §:n ehdoin ottaen huomioon 2 momentin b–d kohdan rajoitukset. N ₁ -luokkaan kuuluvan kaksikäyttöauton tavaratilaan saa edellä sanotusta poiketen asentaa istuimet, jotka niiden kiinnitystä, turvavyövarustusta ja turvavöiden kiinnityspisteitä sekä pääntukia koskevien vaatimusten osalta vastaavat M ₁ -luokan autoja koskevia vaatimuksia.

2. N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet seuraavin ehdoin:

3. N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvon kuormalavaan tai koriin saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:

4. N-luokan ajoneuvon tavaratilaan ei saa asentaa muita eikä muunlaisia pysyviä eikä tilapäisiä istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita kuin tässä pykälässä on mainittu.

1. M- ja N-luokan ajoneuvon kaikilla eteen- tai taaksepäin suunnatuilla istuimilla tulee olla helposti käytettävissä olevat turvavyöt. Turvavyötä ei kuitenkaan vaadita:

2. Kussakin ajoneuvoluokassa ja kullakin istuimella vaadittavan turvavyötyypin tulee olla moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 77/541/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 81/576/ETY ja komission direktiiveillä 82/319/ETY, 90/628/ETY, 96/36/EY ja 2000/3/EY, olevan liitteen XV mukainen. Ajoneuvon turvajärjestelmän tulee olla hyväksytty sanottujen direktiivien mukaisesti tai turvavyön tulee vastata mainittujen direktiivien vaatimuksia tai E-säännön n:o 16 sellaista versiota, joka vaatimustasoltaan vastaa direktiivejä.

1. Kussakin ajoneuvoluokassa ja kullakin istuimella vaadittavien turvavöiden kiinnityspisteiden määrän tulee vastata moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/115/ETY vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 81/575/ETY ja komission direktiiveillä 82/318/ETY, 90/629/ETY ja 96/38/EY, tai E-säännön n:o 14 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Kiinnityspisteiden tulee N ₁ -luokan ajoneuvosta M ₁ -luokan ajoneuvoksi muutetun ajoneuvon sekä M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvon muita kuin etuistuinten turvavöiden kiinnityspisteitä lukuun ottamatta vastata 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

Ilmatyynyllä varustetussa matkustajan istuimessa on oltava varoitus taaksepäin suunnatun lasten turvaistuimen käytöstä kyseisellä istuimella. Selittävää tekstiä mahdollisesti sisältävän kuvatunnuksen muodossa oleva varoitusmerkki on kiinnitettävä kestävästi ja sijoitettava niin, että se on helposti nähtävissä kyseiselle istuimelle taaksepäin suunnattua turvaistuinta asennettaessa. Jos varoitus ei näy oven ollessa suljettuna, tulee näkyvissä olla pysyvä merkintä matkustajan edessä olevasta ilmatyynystä. Varoitusmerkkiä ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvossa on laite, joka automaattisesti tunnistaa turvaistuimen olemassaolon ja varmistaa, ettei ilmatyyny laukea turvaistuimen ollessa asennettuna. Varoitusmerkintä ilmatyynystä tulee olla myös lasten turvajärjestelmissä komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti.

1. Tieliikennelain 88 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuna lapselle ja muulle alle 150 cm:n pituiselle henkilölle soveltuvana turvaistuimena tai muuna lapsen turvalaitteena hyväksytään direktiivin 2000/3/EY tai E-säännön n:o 44/03 mukainen turvaistuin, koroketyyny ja muu turvalaite tai vaihtoehtoisesti turvaistuin, koroketyyny ja muu turvalaite, jota laillisesti valmistetaan tai markkinoidaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa ja joka vastaa mainitun direktiivin tai E-säännön turvallisuustasoa. Jos lasten turvalaitetta ei ole hyväksytty mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti, on ennen tällaisen tuotteen käyttöönottoa, myyntiä tai muuta luovutusta esitettävä tuotteen vaatimuksenmukaisuudesta luotettava selvitys Ajoneuvohallintokeskukselle.

2. Turvaistuimena tai turvalaitteena hyväksytään myös henkilön sairauden tai vamman edellyttämällä tavalla yksilöllisesti muotoiltu, varustettu ja yksittäiskappaleena valmistettu turvalaite samoin kuin kahden tai useamman henkilön samanaikaisesti istuttavaksi muotoiltu ja varustettu turvalaite.

M ₁ -luokan ajoneuvossa, suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin M ₂ -luokan ajoneuvossa ja N ₁ -luokan ajoneuvossa tulee olla kuljettajan istumapaikkaa ja etuistuimella äärimmäisenä oikealla olevaa istumapaikkaa varten istuimen selkänojaan kiinteästi liittyvä tai erillinen pääntuki. Ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty 60 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai istuimen olla EY-hyväksytty sanotun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 25 sanottua direktiiviä vastaavan version mukaisesti taikka pääntuen e-hyväksytty moottoriajoneuvojen istuimien pääntukia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/932/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty mainitun säännön mukaisesti.

M ₁ -luokan ajoneuvon ohjaamon ja matkustajatilan laitteiden sijoituksen sekä hallintalaitteiden, katkaisimien ja muiden sisustusosien pyöristysten ja pehmusteiden tulee olla EY-hyväksytyt moottoriajoneuvojen sisustusta (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto, kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/60/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 78/632/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 21 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia. M ₁ -luokan ajoneuvon sähkökäyttöisten ikkunoiden sekä kattopaneeli- ja väliseinäjärjestelmien tulee olla hyväksytyt mainitun direktiivin 74/60/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/4/EY.

1. Auton tuulilasin tulee olla kerroslasia.

2. Tuulilasin ja muiden ikkunoiden on oltava turvalasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuulilasin ja muiden ikkunoiden tulee vastata turvalaseista ja lasimateriaaleista moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa annetun neuvoston direktiivin 92/22/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2001/92/EY, tai E-säännön n:o 43 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittujen direktiivien vaatimuksia.

1. M- ja N-luokan ajoneuvojoissa tulee matkustajatilaa varten olla lämmityslaite, joka vastaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen lämmityslaitteista, neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 78/548/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/56/EY vaatimuksia.

2. Auton polttolämmittimen tulee vastata 1 momentissa tarkoitetun direktiivin vaatimuksia.

Autossa tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. M ₁ -luokan autossa huurteen- ja sumunpoistolaitteen tulee olla testattu –18 ± 3°C lämpötilassa ja hyväksytty moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/317/ ETY) mukaisesti.

Autossa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. M ₁ -luokan auton pyyhkimen ja pesulaitteen tulee olla hyväksytty moottoriajoneuvojen pyyhin- ja pesinjärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (78/318/ETY) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 94/68/EY. M ₂ - ja M ₃ -luokan auton pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään viisi litraa.

1. M- ja N-luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Edellä 1 momentin a–k kohdassa ja 2 momentin a–j kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee vastata 4 momentissa säädetyin poikkeuksin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/756/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina neuvoston direktiivillä 83/276/ETY ja komission direktiiveillä 80/233/ETY, 82/244/ETY, 84/8/ETY, 89/278/ETY, 91/663/ETY ja 97/28/EY, tai E-säännön n:o 48 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotussa direktiivissä tai E-säännössä säädetään.

4. Lumen aurausta suorittavan auton lisälähi-, lisäkauko-, lisäsuunta- ja lisäetuvalaisimet saa asentaa sellaiselle korkeudelle kuin olosuhteet vaativat, lähivalaisimet kuitenkin niin suunnattuina, etteivät ne tarpeettomasti häiritse vastaantulijoita. Lisälähivalaisimien virtapiiri on varustettava sellaiseen paikkaan sijoitetulla kytkimellä, ettei varsinaisia lähivaloja voida ajon aikana vaihtaa lisälähivaloiksi tai päinvastoin.

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Lähi- ja kaukovalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettäviä valonlähteitä (hehkulamput ja muut)koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/761/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/517/ETY ja 1999/17/EY, tai hyväksytyt vaihtoehtoisesti E-säännön n:o 1, 5, 8, 20, 31 tai 98 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja e-hyväksytty sanotun direktiivin mukaisesti tai hyväksytty vaihtoehtoisesti E-säännön n:o 2, 8, 20, 37 tai 99 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä. Yhtäaikaisesti kytkettävissä olevien kaukovalaisimien yhteinen valoteho ei saa ylittää 225 000 kandelaa, jolloin yhtäaikaisesti kytkettäviin kaukovalaisimiin merkittyjen vertailulukujen summa ei ylitä arvoa 75.

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/277/ETY ja 1999/15/EY, tai hyväksytyt E-säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Jarruvalaisimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia, jarruvalaisimia, huomiovalaisimia ja sivuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/758/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/516/ETY ja 97/30/EY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 7 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Takarekisterikilven valaisimen tulee valaista takarekisterikilpeä ja olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilven valaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/760/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/31/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 4 mukaisesti.

Etu- ja takavalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

1. Heijastimien tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/757/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/29/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 3 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 89/518/ETY ja 1999/14/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 38 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Peruutusvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/539/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/32/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 23 mukaisesti.

Äärivalaisimiin sovelletaan mitä 74 §:n 1 momentissa säädetään jarruvalaisimesta.

Henkilöautossa, jota saa käyttää luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen ilman erityisiä, kuljetuksen laatuun kohdistuvia rajoituksia, tulee olla katolle asennettu noin 300 mm levyinen ja 115 mm korkuinen kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävä valaisin, johon on eteen tai eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "TAKSI" tai "TAXI". Valaisimen saa asentaa auton keskelle tai vasemmalle puolelle vähintään 0,15 metrin etäisyydelle auton sivusta. Valaisimeen saa merkitä mustin merkein auton järjestysnumeron, ryhmänumeroa osoittavan tunnuksen ja asemapaikan. Valaisimeen saa liittää laitteen, jolla valaisimen saa vilkkumaan hätätilanteessa.

1. Kilven valaisimien valaiseva pinta ei saa näkyä suoraan eteen- eikä taaksepäin eikä myöskään sivulle päin. Kilpi saa kuitenkin olla sisältä valaistu. Kilven valaisimien, tai jos kilpi on sisältä valaistu, itse kilven tulee antaa valkoista tai vaaleankeltaista valoa, joka ei saa vilkkua. Käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 18 W.

2. M ₂ -luokan auton nimi- ja numerokilvessä tulee tekstin korkeuden olla vähintään 100 mm, jos teksti on yhdessä rivissä, ja vähintään 50 mm, jos teksti on kahdessa rivissä. Pelkän linjanumeron käsittävässä kilvessä tulee numeroiden korkeuden olla vähintään 150 mm. M ₃ -luokan autossa vastaavat vähimmäiskorkeudet ovat 150 mm, 70 mm ja 200 mm.

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen sitä edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

Etusumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 76/762/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/18/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 19 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin 77/540/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/16/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 77 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Huomiovalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 87 mukaisesti.

Sivuvalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 91 mukaisesti.

Poliisin pysäytysvalaisimen tulee olla sijoitettu auton pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle katolle, tuulilasin taakse tai puskurin yläpuolelle. Valaisimen tulee syttyä ja sammua 1–2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

Vetoauton tunnusvalaisimet on sijoitettava symmetrisesti ja ne saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan. Tunnusvalaisimissa käytettävien lamppujen teho saa olla enintään 20 W.

1. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoimintaan osallistuvan tiepalvelua harjoittavan rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään 15 tiepalvelua harjoittavaa jäsentä, järjestämässä tiepalvelutoiminnassa käytettävään, riittävällä ensiapu- ja korjausvälineistöllä sekä varaosilla samoin kuin viestintävälineistöllä varustettuun yksityiskäyttöön rekisteröityyn autoon saa asentaa katon etuosaan enintään 10 W lampuilla valaistun ja enintään 650 mm levyisen ja 120 mm korkuisen, kaikkiin suuntiin keltaista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana ""TIEPALVELU"", ""VÄGSERVICE"" tai ""ROAD SERVICE"" taikka näiden yhdistelmä ja tarvittaessa tiepalvelujärjestön nimi ja tunnus.

2. Erityisesti ensiaputoimintaan käytettävään autoon saa 1 momentissa mainituin perustein, kuitenkin korjausvälineitä ja varaosia vaatimatta, asentaa valkoista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana ""ENSIAPU"", ""FÖRSTA HJÄLP"" tai ""FIRST AID"" taikka näiden yhdistelmä ja ensiapujärjestön tunnus.

3. Tiepalvelua tai ensiaputoimintaa harjoittavan järjestön enintään vuotta aikaisemmin antama todistus kyseisen auton kuljettajan riittävästä ensiaputaidosta ja, jos on kysymys tiepalvelusta, korjaustaidosta sekä auton käyttämisestä tähän toimintaan on pidettävä autoa ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle. Tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun autoa kuljetetaan tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

Hinausautossa tulee olla irrallinen taka-, jarru- ja suuntavalaisimet käsittävä laite asetettavaksi hinattavan ajoneuvon taakse suoritettaessa hinausta oloissa, joissa valoja on käytettävä eivätkä ajoneuvon valaisimet ole määräysten mukaisesti käytettävissä. Vaihtoehtoisesti hinausautossa saa olla kahdennetut taka-, jarru- ja suuntavalaisimet ohjaamon takana ylhäällä. Niitä saa käyttää vain hinauksen aikana.

N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvossa saa olla E-säännön n:o 70/01 vaatimuksia vastaavat, vuorottaisin vinottaisin punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin ja keltaisin heijastavin poikkiraidoin varustetut raskaan ajoneuvon tunnuskilvet.

1. Jos autossa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut säännön n:o 104 mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla.

2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla vetoautossa, ellei perävaunussa ole niitä.

3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50–60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella.

4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m ² .

1. Autossa, jota ei ole varustettu ajopiirturilla, tulee olla nopeusmittari asennettuna ohjaamoon siten, että kuljettaja voi vaikeudetta lukea sen näyttämän.

2. Nopeusmittarin tulee vastata moottoriajoneuvojen nopeudenmittaus- ja peruutuslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 75/443/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/39/EY, tai E-säännön n:o 39 vaatimuksia.

1. N ₂ -, N ₃ -, M ₂ - ja M ₃ -luokan autossa on oltava ajopiirturi. Ajopiirturia ei kuitenkaan vaadita autossa, johon ei tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä tai jossa asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan vuorolistajärjestelmää. Ajopiirturia ei myöskään vaadita autossa, johon ei ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 §:n mukaan sovelleta sanottua EY:n asetusta. Ajo-opetukseen käytettävässä N ₂ -, N ₃ , M ₂ - ja M ₃ -luokan autossa tulee kuitenkin olla ajopiirturi.

2. Ajopiirturin tulee olla e-hyväksytty tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (ETY) N:o 3314/90 ja N:o 3688/92 sekä asetuksella (EY) N:o 2479/95. (5.1.1996/3)

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävässä M ₁ -luokan autossa tulee olla taksamittari, jollei lupaviranomainen ole myöntänyt tästä vapautusta.

2. Taksamittarin tulee olla e-hyväksytty EY:n neuvoston taksimittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (77/95/ETY) mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymää mallia. Taksamittarin tulee olla ajoneuvohallinnon yksikön valtuuttaman asennus- ja korjausliikkeen taikka katsastustoimipaikan sinetöimä. Sinetöinnin on oltava sellainen, ettei mittarin osoitusta voida muuttaa sinetöintiä murtamatta.

3. Taksamittari ei saa olla asetettu voimassa olevaa taksaa korkeammalle taksalle. Sinetissä tai erillisessä levykkeessä on oltava asianomaisen taksapäätöksen ajankohtaa osoittava merkintä.

Auton hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien kuvatunnusten tulee vastata moottoriajoneuvojen sisällä käytettäviä varusteita (hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien kuvatunnuksia) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (78/316/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 93/91/ETY ja 94/53/EY.

1. Autossa tulee olla äänimerkinantolaite. Auton tai siihen asennetun äänimerkinantolaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/388/ETY tai E-säännön n:o 28 vaatimuksia.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä autossa tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava äänimerkinantolaite, jonka äänen voimakkuus on seitsemän metrin etäisyydeltä auton edestä mitattuna suurempi kuin 104 dBA. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun autoon.

3. Autossa, M ₁ -luokan autoa lukuun ottamatta, saa olla jaksottaista ääntä antava, auton peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin. Peruutushälyttimen äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä auton takaa mitattuna ei saa olla suurempi kuin 75 dBA.

1. Muussa kuin M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvossa tulee olla korin kummallakin puolella ulkopuolinen taustapeili. M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvossa tulee olla taustapeili korin vasemmalla puolella ja, jos ajoneuvon takaikkunasta ei ole näkyvyyttä, korin kummallakin puolella. M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvossa tulee lisäksi ohjaamon sisällä olla taustapeili, ei kuitenkaan ajoneuvossa, jossa ei ole näkyvyyttä takaikkunasta. Taustapeilien määrän, sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 79/795/ETY, 85/205/ETY, 86/562/ETY ja 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 46 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. Matkailu-, sairas- ja ruumisauton, jonka kokonaismassa on yli 2500 kg, taustapeilit saadaan hyväksyä, jos ne täyttävät sitä ajoneuvoluokkaa koskevat vaatimukset, josta erityiskäyttöön tarkoitettu auto on varustettu, tai erityiskäyttöön tarkoitetun ajoneuvon kokonaismassaa vastaavan N-luokan ajoneuvon vaatimukset.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun direktiivin ja E-säännön mukaiset näkyvyysvaatimukset eivät koske perävaunun vetoon tarkoitetun M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon lisätaustapeilejä eivätkä kouluautossa opettajalle vaadittavaa peiliä.

3. Milloin ajoneuvon rakenteesta tai siihen liittyvästä laitteesta tai varusteesta johtuen näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, on ajoneuvoon asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden kautta kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

1. N ₁ -luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on oltava taakse näkyvä, mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 80. M ₂ - ja M ₃ -luokan autossa, jonka suurin sallittu nopeus on 100 km/h, on oltava vastaava kilpi, johon on merkitty luku 100.

2. Suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi on kiinnitettävä sellaiseen muuhun autoon, jonka nopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h.

1. Auton tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten tulee olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Auton sisä- tai ulkopuolelle ei saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä. Ministeriön määräysten mukaisen pysäköintikiekon saa kuitenkin kiinnittää tuulilasin oikealle puolelle. Samoin saa lapsen turvaistuimen kiinnittää kuljettajan vieressä olevalle istuimelle ehdolla, ettei se kohtuuttomasti rajoita näkyvyyttä.

1 a. M ₁ -luokan ajoneuvossa tulee kuljettajan näkökentän vastata moottoriajoneuvojen kuljettajien näkökenttää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (77/649/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 81/643/ETY, 88/366/ETY ja 90/630/ETY. (5.12.1996/965)

2. M ₁ -luokan auton takaikkunaan ei saa ripustaa tai kiinnittää merkkejä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä sisäpuolisen taustapeilin kautta taaksepäin enemmän kuin 97 §:ssä tarkoitetuissa EY-direktiivissä ja E-säännössä sallitaan.

Luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävässä N-luokan autossa tulee olla kummallakin sivulla selvästi ja pysyvästi merkittynä liikenneluvan haltijan nimi. Merkinnässä kirjaimien tulee olla korkeudeltaan vähintään 60 mm.

1. M- ja N-luokan ajoneuvon koriin tai lavaan ei saa asentaa tai kiinnittää sellaisia osia tai varusteita, joissa on suoraan eteenpäin, sivulle tai taaksepäin suunnattuja piikkimäisiä tai muunlaista vaaraa aiheuttavia ulokkeita.

2. M ₁ -luokan ajoneuvon tulee vastata moottoriajoneuvojen ulkonevia osia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/483/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 79/488/ETY, tai E-säännön n:o 26 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittuja direktiivejä. N-luokan ajoneuvon tulee vastata N-luokan moottoriajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevista ulkonevista osista annetun neuvoston direktiivin 92/114/ETY tai E-säännön n:o 61 vaatimuksia.

3. Ajoneuvoon asennettavaa antennia ei saa suunnata siten, että se ulottuu pituus- tai leveyssuunnassa yli auton ääriviivojen.

1. M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,55 metriä ja pituus enintään 12,00 metriä tai nivelrakenteisena enintään 18,00 metriä, tulee sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, vastata E-säännön n:o 36/01 tai 52/01 taikka linja-autojen rakenteesta ja varusteista annetun liikenneministeriön päätöksen (637/1990) vaatimuksia. Linja-auton korirakenteen lujuuden katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, jos korirakenne on E-hyväksytty säännön n:o 66 mukaisesti. Kaksikerroksisen linja-auton katsotaan vastaavan tässä momentissa asetettuja vaatimuksia, jos linja-auto on E-säännön n:o 107 mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä.

2. M ₃ -luokan auton, jonka leveys on suurempi kuin 2,55 metriä tai pituus muunlaisena kuin nivelrakenteisena suurempi kuin 12,00 metriä, tulee vastata 1 momentissa mainitun liikenneministeriön päätöksen vaatimuksia.

3. Yli 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetun M ₃ -luokan ajoneuvon sisustusmateriaalien paloturvallisuuden tulee vastata tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisäpuolisten rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/28/EY vaatimuksia.

1. Invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon ja huoltoautoon ei sovelleta:

2. Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on muutettu N ₂ -, N ₃ -, M ₂ - tai M ₃ -luokan ajoneuvosta, siihen ei sovelleta mainitussa momentissa tarkoitettuja vaatimuksia eikä:

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon sovelletaan vastaavan kokonaismassaista N-luokkaa tai sitä ajoneuvoluokkaa, josta tässä pykälässä tarkoitettu ajoneuvo on muutettu, koskevia 41 §:ssä tarkoitettuja jarruvaatimuksia sekä 46–48 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia. Tässä tarkoitettu kokonaismassaltaan yli 2500 kg:n auto saadaan hyväksyä melupäästöominaisuuksiltaan, jos auto täyttää ne vaatimukset, jotka koskevat sitä valmista tai keskeneräistä autoa, josta erityiskäyttöön varustettu auto on muutettu, tai ne vaatimukset, jotka koskevat kokonaismassaltaan erityiskäyttöön valmistettua autoa vastaavaa N-luokan ajoneuvoa. Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty hyväksyntä pysyy voimassa, vaikka viitemassa muuttuisi. Lisäksi pakoputken pituuden muuttaminen viimeisimmän äänenvaimentimen ja katalysaattorin jälkeen on sallittu enintään kahden metrin pituiselta matkalta ilman lisätestejä.

4. Matkailu-, sairas- ja ruumisautoon ei sovelleta:

1. Panssaroituun M ₁ -luokan ajoneuvoon ei sovelleta:

Seuraavien ajoneuvojen ja niiden osien tulee vastata ajoneuvon käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleita vaatimuksia:

M ₁ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on direktiivin 70/156/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 78/315/ETY, 78/547/ETY, 80/1267/ETY, 87/358/ETY, 87/403/ETY ja 92/53/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/27/EY, 96/79/EY, 97/27/EY, 98/91/EY ja 2000/40/EY sekä komission direktiiveillä 93/81/ETY, 95/54/EY ja 98/14/EY tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M ₁ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 6 luvussa säädetyt EY- tai E-hyväksyntää koskevat vaatimukset, mukaan lukien lähivalaisimien korkeudensäätölaitetta koskeva vaatimus, jos ajoneuvo täyttää kaikkien auton mallivuotta koskevien FMVSS- tai CMVSS- standardien taikka japanilaisten ajoneuvoja koskevien turvallisuussääntöjen tai yhdysvaltalaisten, kanadalaisten tai japanilaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen mukaiset vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun auton valaisimien lukumäärän tulee täyttää 71 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaiset vaatimukset. Lähi- ja kaukovalaisinten on vastattava 72 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai oltava merkinnällä DOT sekä tyyppiä HB1–HB5, HB7, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Auton etuvalaisimien tulee vastata väriltään sekä etusuuntavalaisimien väriltä ja näkyvyydeltä 73 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

Matkailu-, sairas- ja ruumisauton sekä panssaroidun M ₁ -luokan ajoneuvon rakenteen, osan tai ominaisuuden katsotaan ilman eri tarkastusta täyttävän 103–103 b §:ssä säädetyt vaatimukset, jos rakenne, osa tai ominaisuus vastaa direktiivin 70/156/ETY liitteen XI vaatimuksia.

1. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon renkaiden tulee olla e-hyväksytyt kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen renkaita ja niiden asennusta koskevan 1 luvun mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 75 mukaisesti.

2. L ₄ - ja L ₅ -luokan ajoneuvossa saa käyttää myös autolle 36 § 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti hyväksyttyjä renkaita.

3. Moottoripyörän renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöautonrenkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

Kaksipyöräisen moottoripyörän (L ₃ -luokka) matkustajan kädensijojen tulee olla EYhyväksytyt kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen matkustajan kädensijoista annetun neuvoston direktiivin 93/32/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/24/EY. Kädensijoja ei kuitenkaan edellytetä ajoneuvossa, jota ei ole tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla kiinteästi asennettu ohjauslukko tai muu laite ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi. Lukkolaitteen tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävästä suojalaitteesta annetun neuvoston direktiivin 93/33/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/23/EY, tai hyväksytty E-säännön n:o 62 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

2. L ₃ - – L ₅ -luokan ajoneuvossa saa käyttää myös autolle 40 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyä laitetta ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi.

Kaksipyöräisessä moottoripyörässä (L _3- luokka) tulee olla seisontatuki. Seisontatuen tulee olla EY-hyväksytty kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen seisontatuesta annetun neuvoston direktiivin 93/31/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2000/72/EY.

1. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon jarrujen tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista annetun neuvoston direktiivin 93/14/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 78 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tulee olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista annetun neuvoston direktiivin 93/93/ETY mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon perävaunun vetolaitteen tulee olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin perävaunun kytkentälaitteita kaksi- ja kolmipyöräisille moottoriajoneuvoille koskevan 10 luvun mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon polttoainesäiliön tulee olla EY-hyväksytty ja asennettu 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöitä koskevan 6 luvun mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tulee pakokaasupäästöjen osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen aiheuttamien ilmansaasteiden vastaisia toimenpiteitä koskevan 5 luvun mukaisesti.

1. Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun moottoripyörän tai L ₅ -luokan ajoneuvon mainoksessa tai vastaavassa taikka moottoripyörän teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, vääntömomentti tai huippunopeus, on ne ilmoitettava mitattuina kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/1/EY mukaisesti.

2. Moottoripyörän, jonka sylinteritilavuus on enintään 125 cm ³ ja teho enintään 11 kW, tulee olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksipyöräisten mopojen ja moottoripyörien virityksen estäviä toimenpiteitä koskevan 7 luvun mukaisesti.

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetun ajoneuvon seuraavien osien tai niistä muodostuvan alkuperäisestä poikkeavan kokonaisuuden vaihtaminen ajoneuvon ja minkä tahansa saman valmistajan toisen ajoneuvon välillä ei ole sallittua, jos ajoneuvon teho kasvaa yli 10 prosenttia tai nousee suuremmaksi kuin 11 kW:

1. Polttomoottorilla varustetussa moottoripyörässä on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta moottoripyörän tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä.

2. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tulee melun osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan 9 luvun mukaisesti.

3. L ₃ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 41 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

4. L ₅ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 9 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tulee olla sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen ja itsenäisten teknisten sähköisten tai elektronisten laitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan 8 luvun mukaisesti. Sama koskee sellaista erikseen asennettavaa itsenäistä sähköistä tai elektronista laitetta, joka on suunniteltu yksinomaan kaksi- ja kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin.

1. Korilla varustetussa omalta massaltaan yli 250 kg olevassa L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla turvavyöt.

2. Korilla varustetun L ₅ -luokan ajoneuvon tulee turvavöiden ja niiden kiinnityksen osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin korilla varustettujen kolmipyöräisten mopojen, kolmipyörien ja nelipyörien turvavyökiinnityksiä ja turvavöitä koskevan 11 luvun mukaisesti. Sama koskee myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun L ₅ -luokan ajoneuvoon asennettavia turvavöitä ja niiden kiinnitystä.

3. Korilla varustetussa L ₅ -luokan ajoneuvossa käytettävän turvavyötyypin tulee olla e- tai E-hyväksytty M ₁ -luokan ajoneuvon turvavöitä koskevan, 64 § 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Umpinaisella korilla varustetussa L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla tuulilasi.

2. Umpinaisella korilla varustetun L ₅ -luokan ajoneuvon tulee lasien ja näkyvyyden osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin korilla varustettujen kolmipyörämopojen sekä kolmi- ja nelipyöräisten moottoriajoneuvojen laseja, tuulilasinpyyhkimiä, pesulaitteita sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteistoa koskevan 12 luvun mukaisesti.

1. Umpinaisella korilla varustetussa L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla tuulilasin pyyhin ja pesulaite sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteisto.

2. Umpinaisella korilla varustetun L ₅ -luokan ajoneuvon tuulilasin pyyhkimien, pesulaitteen sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla EY-hyväksytty 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt jonkin 118–123, 123 a, 124 tai 125 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai hyväksytyt nelipyöräiselle M ₁ - tai N ₁ -luokan ajoneuvolle jonkin 72–75, 77–79 tai 84 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

4. Valaisimien ja heijastimien tulee värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisimen osalta vastata kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta annetun neuvoston direktiivin 93/92/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2000/73/EY, tai E-säännön n:o 53 sellaisen version vaatimuksia, jotka vastaavat mainittujen direktiivien vaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan koske poliisimoottoripyörään asennettavia 1 momentin h kohdassa ja 2 momentin g kohdassa määriteltyjä valaisimia.

5. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon valaisimissa käytettävien lamppujen tulee olla kyseiseen valaisimeen tarkoitetut ja e- tai E-hyväksyttyjä kyseistä valaisinta koskevan direktiivin tai E-säännön n:o 37 mainittua direktiiviä vastaavan version mukaisesti tai 3 momentissa tarkoitettujen M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvoille tyyppihyväksyttyjen valaisimien lamppuja koskevien vaatimusten mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla EY-hyväksytyt 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimia ja merkkivalolaitteita koskevan 2 luvun mukaisesti taikka E-hyväksytty säännön n:o 57 tai 72 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

1. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti taikka E-hyväksytyt säännön n:o 50 mukaisesti.

2. Suuntavalaisimien hätävilkkukytkennän tulee vastata 117 §:n 4 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon jarru-, etu- ja takavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytty 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

1. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon heijastimien tulee olla EY- tai E-hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnatun heijastimen tulee olla valkoinen, sivuille suunnattujen heijastimien ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun heijastimen punainen. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon etusumuvalaisimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 84 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon takasumuvalaisimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 78 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

L ₅ -luokan ajoneuvon peruutusvalaisimen tulee olla e- tai E-hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Poliisimoottoripyörän sinisen varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa näitä valaisimia olla useita.

Pysäytysvalaisimen tulee syttyä ja sammua 1–2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla nopeusmittari, joka on kuljettajan välittömässä näkökentässä ja joka on selvästi luettavissa sekä päivällä että yöllä.

2. Nopeusmittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla enintään 10 prosenttia lisättynä 8 km/h todellista nopeutta suurempi.

3. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon nopeusmittarin tulee olla e-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen nopeusmittareista ja kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/7/EY mukaisesti tai E-hyväksytty 93 §:n 2 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tulee hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnusten osalta olla EY-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/29/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2000/74/EY, tai E-hyväksytty säännön n:o 60 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla äänimerkinantolaite. Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon tai ajoneuvoon asennetun äänimerkinantolaitteen tulee olla EY- tai E-hyväksytty kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen äänimerkinantolaitteesta annetun neuvoston direktiivin 93/30/ETY tai 96 §:ssä mainitun E-säännön mukaisesti.

2. Hälytysajoneuvona käytettävässä poliisimoottoripyörässä tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava, 1 momentissa tarkoitettua voimakkaampi äänimerkinantolaite. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun moottoripyörään.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee vasemmalla ja oikealla puolella olla ulkopuolinen taustapeili. Umpinaisella korilla varustetussa L ₅ -luokan ajoneuvossa tulee olla taustapeili ajoneuvon vasemmalla puolella ja sen lisäksi taustapeili ohjaamon sisällä. Sisäpuolista taustapeiliä ei kuitenkaan vaadita ajoneuvossa, jossa ei ole näkyvyyttä taaksepäin, jolloin sisäpuolinen taustapeili tulee korvata ajoneuvon oikean puoleisella taustapeilillä.

2. Taustapeilien tulee olla e- tai E-hyväksytyt sekä asennetut 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin taustapeilejä kaksi- ja kolmipyöräisissä moottoriajoneuvoissa koskevan 4 luvun tai E-säännön n:o 81 mukaisesti.

3. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa voidaan käyttää myös 97 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisia suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3 500 kg:n ajoneuvoille tarkoitettuja e- tai E-hyväksyttyjä taustapeilejä.

1. Moottoripyörässä ja L ₅ -luokan ajoneuvossa ei saa olla sellaisia kärjellisiä, teräviä tai ulospäin osoittavia osia, joiden muoto, mitat, suunta tai kovuus lisäävät ruumiinvamman riskiä tai vakavuutta mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

2. Moottoripyörän ja kolmipyöräisen L ₅ -luokan ajoneuvon tulee ulkonevien osien osalta olla EY-hyväksytty 105 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin ulkonevia osia kaksi- ja kolmipyöräisessä ajoneuvossa koskevan 3 luvun mukaisesti.

1. Sivuvaunun saa kytkeä vain sellaiseen kaksipyöräiseen moottoripyörään, jonka omamassa on vähintään 100 kg. Sivuvaunu on kytkettävä moottoripyörän oikealle puolelle.

2. Jos sivuvaunu on tarkoitettu tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen, sivuvaunu on varustettava jarrulla.

3. Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetussa sivuvaunussa saa olla enintään kaksi istumapaikkaa.

4. Moottoripyörän oikeanpuoleiset suuntavalaisimet on peitettävä tai poistettava käytöstä. Sivuvaunun oikealle puolelle on asennettava peitettyjä tai poistettuja vastaavat suuntavalaisimet.

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottoripyöräilijän suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/04 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

Moottoripyörän ja L ₅ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun neuvoston direktiivin 92/61/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/7/EY, tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan, perintönä tai testamentilla saadun ja tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun moottoripyörän katsotaan täyttävän tässä luvussa asetetut EY- tai E-hyväksyntää koskevat vaatimukset, jos se täyttää kaikkien moottoripyörän mallivuotta koskevien FMVSS-standardien ja yhdysvaltalaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun moottoripyörän valaisimien lukumäärään ja etuvalaisimen väriin sovelletaan 117 §:n 4 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

1. Mopon ja kevyen nelipyörän renkaiden tulee olla e- tai E-hyväksytyt 105 § 1 momentissa mainitun direktiivin luvun tai E-säännön mukaisesti. L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä saa käyttää myös autolle 36 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti hyväksyttyjä renkaita.

2. Mopon ja kevyen nelipyörän renkaan kulutuspinnan uria ei saa syventää.

Mopon ja kevyen nelipyörän nastarenkaiden nastojen ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöauton renkaan nastoista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Mopon renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

L ₁ -luokan ajoneuvon matkustajan kädensijojen tulee olla EY-hyväksytyt 106 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti. Kädensijoja ei kuitenkaan edellytetä ajoneuvossa, jota ei ole tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen.

1. Jos mopossa tai kevyessä nelipyörässä on kiinteästi asennettu ohjauslukko tai ajoneuvon luvattoman käytön estävä muu laite, tulee sen olla EY- tai E-hyväksytty 107 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä saa käyttää myös autolle 40 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti hyväksyttyä laitetta luvattoman käytön estämiseksi.

L ₁ -luokan ajoneuvossa tulee olla seisontatuki. Seisontatuen tulee olla EY-hyväksytty 108 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti.

1. Mopon ja kevyen nelipyörän jarrujen tulee olla EY- tai E-hyväksytyt 109 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettavaksi hyväksymiä säätö- ja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee massojen ja mittojen osalta olla EY-hyväksytty 109 a §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän perävaunun vetolaitteen tulee olla EY-hyväksytty 110 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

Polttomoottorilla varustetun mopon ja kevyen nelipyörän tulee polttoainesäiliön osalta olla EY-hyväksytty 111 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee pakokaasupäästöjen osalta olla EY-hyväksytty 111 a §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

1. Jos kuluttajille tarkoitetussa polttomoottorilla varustetun mopon tai kevyen nelipyörän mainoksessa tai vastaavassa taikka mopon tai kevyen nelipyörän teknisissä tiedoissa ilmoitetaan moottorin teho, vääntömomentti tai huippunopeus, on ne ilmoitettava mitattuina 112 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti.

2. Virityksen estämiseksi tulee mopon ja kevyen nelipyörän olla EY-hyväksytty 112 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Mopon ja kevyen nelipyörän seuraavien osien tai niistä muodostuvan alkuperäisestä poikkeavan kokonaisuuden vaihtaminen ajoneuvon ja minkä tahansa saman valmistajan toisen ajoneuvon välillä ei ole sallittua, jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus kasvaa yli 5 km/h:

1. Polttomoottorilla varustetussa mopossa ja kevyessä nelipyörässä on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta mopon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä.

2. Mopon ja kevyen nelipyörän tulee melun osalta olla EY-hyväksytty 113 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. L ₁ -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty säännön n:o 63 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

4. L ₂ -luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimukset, jos se on E-hyväksytty 113 §:n 4 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta olla EY-hyväksytty 114 §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti. Sama koskee sellaista erikseen asennettavaa itsenäistä sähköistä tai elektronista laitetta, joka on suunniteltu yksinomaan kaksi- ja kolmipyöräisiin moottoriajoneuvoihin.

1. Korilla varustetussa omalta massaltaan yli 250 kg olevassa L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla turvavyöt.

2. Korilla varustetun L ₂ -luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tulee turvavöiden kiinnityksen osalta olla EY-hyväksytty 115 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti. Sama koskee myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun L ₂ -luokan ajoneuvoon ja kevyeen nelipyörään asennettavia turvavöitä ja niiden kiinnitystä.

3. Korilla varustetussa L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä käytettävän turvavyötyypin tulee olla e- tai E-hyväksytty moottoriajoneuvon turvavöitä koskevan, 64 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Umpinaisella korilla varustetussa L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla tuulilasi.

2. Umpinaisella korilla varustetun L ₂ -luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tulee lasien ja näkyvyyden osalta olla EY-hyväksytty 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

1. Umpinaisella korilla varustetussa L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla tuulilasinpyyhin ja pesulaite sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteisto.

2. Umpinaisella korilla varustetun L ₂ -luokan ajoneuvon ja kevyen nelipyörän tuulilasin pyyhkimien, pesulaitteiston sekä huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla EY-hyväksytyt 116 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

3. Huurteen- ja sumunpoistolaitteistoa ei kuitenkaan vaadita sellaisessa kolmipyöräisessä L ₂ -luokan ajoneuvossa, jossa moottorin teho on enintään 4 kW.

4. Pesulaitteen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt jonkin 144–148 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti tai hyväksytyt moottoripyörälle jonkin 118–123, 123 a, 124 tai 125 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

4. Mopon ja kevyen nelipyörän tulee valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisimen osalta vastata 117 §:n 4 momentissa mainitun direktiivin vaatimuksia tai E-säännön n:o 74 sellaisen version vaatimuksia, joka vastaa mainittua direktiiviä.

5. Mopon ja kevyen nelipyörän valaisimissa käytettävien lamppujen tulee olla kyseiseen valaisimeen tarkoitetut ja e- tai E-hyväksytyt kyseistä valaisinta koskevan direktiivin tai E-säännön n:o 37 sanottua direktiiviä vastaavan version tai jonkin 3 momentissa tarkoitettujen moottoripyörälle tyyppihyväksyttyjen valaisimien lamppuja koskevien vaatimusten mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytty säännön n:o 56 tai 82 mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla e-hyväksytyt 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän takarekisterikilven valaisimen tulee olla e-hyväksytty 118 §:ssä mainitun direktiivin luvun tai E-hyväksytyt 119 §:n 1 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

1. Mopon ja kevyen nelipyörän heijastimien tulee olla e- tai E-hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnatun heijastimen tulee olla valkoinen, sivuille suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnatun punainen. L ₁ -luokan ajoneuvon poljinheijastimien tulee kuitenkin olla ruskeankeltaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

3. Polkimien heijastimien on lisäksi oltava muodoltaan sellaiset, että ne mahtuvat suorakulmioon, jonka sivumittojen suhde on korkeintaan kahdeksan. Jokaisen neljän poljinheijastimen heijastavan pinta-alan on oltava vähintään 8 cm ² .

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla nopeusmittari, joka on kuljettajan välittömässä näkökentässä ja joka on selvästi luettavissa sekä päivällä että yöllä.

2. Nopeusmittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla enintään 10 prosenttia lisättynä 4 km/h todellista nopeutta suurempi.

3. Mopon ja kevyen nelipyörän nopeusmittarin tulee olla e-hyväksytty 126 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti tai E-hyväksytty 93 §:n 2 momentissa mainitun E-säännön mukaisesti.

Mopon ja kevyen nelipyörän tulee hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnusten osalta olla EY- tai E-hyväksytty 126 a §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla äänimerkinantolaite. Mopoon ja kevyeeseen nelipyörään asennetun äänimerkinantolaitteen tulee olla EY- tai E-hyväksytty 126 b §:n 1 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä tulee vasemmalla puolella olla taustapeili. Umpinaisella korilla varustetussa L ₂ -luokan ajoneuvossa ja kevyessä nelipyörässä tulee olla lisäksi taustapeili ohjaamon sisällä. Ajoneuvossa, jossa ei ole takana näkyvyyttä ulos, sisäpuolinen taustapeili tulee korvata ajoneuvon oikean puoleisella taustapeilillä.

2. Taustapeilien tulee olla e- tai E-hyväksytyt ja asennetut 127 § 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

3. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä voidaan käyttää myös 97 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3 500 kg ajoneuvoille e- tai E-hyväksyttyjä taustapeilejä.

1. Mopossa ja kevyessä nelipyörässä ei saa olla sellaisia kärjellisiä, teräviä tai ulospäin osoittavia osia, joiden muoto, mitat, suunta tai kovuus lisäävät ruumiinvamman riskiä tai vakavuutta mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

2. Mopon ja L ₂ -luokan ajoneuvon tulee ulkonevien osien osalta olla EY-hyväksytty 127 a §:ssä mainitun direktiivin luvun mukaisesti.

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä mopoilijan suojakypäriä ovat 129 §:ssä mainitun E-säännön mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja sanotussa pykälässä tarkoitetun standardin vaatimukset täyttävät suojakypärät.

Pienitehoinen polkimin varustettu kaksipyöräinen mopo, jonka enimmäisteho on 1 kW ja suurin rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h, saa poiketa renkaita, matkustajan kädensijoja, luvattoman käytön estäviä laitteita, tehoa ja vääntömomenttia, valaisimia ja heijastimia sekä hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnuksia koskevista vaatimuksista siten kuin 131 §:n 1 momentissa, 132 ja 133 §:ssä, 138 §:n 2 momentissa, 143 §:n 4 momentissa sekä 149 §:ssä tarkoitetuissa direktiiveissä erikseen säädetään.

Mopon ja kevyen nelipyörän katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on 130 §:ssä mainitun direktiivin mukaisesti tyyppihyväksyttyä tyyppiä.

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

1. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauslaitteen ja kuljettajan istuimen tulee sijaita siten, että kuljettajalla on olosuhteiden vaatima näkyvyys eteen ja sivuille.

2. Traktorin ja moottorityökoneen ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta, jos tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja jos moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

4. Traktorin ohjauslaitteen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 75/321/ETY säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiiveillä 88/411/ETY ja 98/39/EY.

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite. Traktorin jarrujen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/432/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 96/63/EY.

2. Liikennetraktorin käyttöjarrulla tulee 1 momentin vaatimuksesta poiketen olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettu hidastuvuus on vähintään 3,5 m/s ² tien ja renkaan välisen kitkakertoimen ollessa 0,8. Liikennetraktorin seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa mainitun direktiivin jarrutustehoa koskeva vaatimus kuormattuna tai, jos liikennetraktoriin voi kytkeä perävaunun, kuormatulla perävaunulla varustettuna.

3. Hydrostaattisella voimansiirrolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita varsinaista käyttöjarrua, jos riittävä hidastuvuus voidaan saavuttaa voimansiirron avulla. Ajoneuvon tulee tällöin kuitenkin pysyä paikallaan moottorin sammuessa.

4. Jarruissa saa käyttää vain ajoneuvon valmistajan niihin alunperin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätöja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa.

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, taikka jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, pakosarja tai -putkisto on varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputkiston pään suuntauksen tulee täyttää direktiivissä 98/38/EY säädetyt vaatimukset.

1. Traktorissa tulee edessä olla vetolaite tai kiinnityskohta vetotankoa tai -köyttä varten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kytkentälaitteita ja peruutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 79/533/ETY määräysten mukaisesti, sellaisena kuin ne ovat muutettuna komission direktiivillä 1999/58/EY.

2. Jos traktorissa on takana kytkentälaite hinattavan ajoneuvon kytkemiseksi, kytkentälaitteen tulee vastata direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 2000/1/EY.

Traktorin dieselmoottorin savutuksen tulee täyttää pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/537/ETY vaatimukset sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/54/EY, tai E-säännön n:o 24 vastaavan vaatimustason version vaatimukset.

1. Traktorissa käytettävän dieselmoottorin tulee olla EY-hyväksytty maatalous- ja metsätraktoreiden käyttövoimaksi tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja neuvoston direktiivin 74/150/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/25/EY mukaisesti.

2. Traktorin dieselmoottorin katsotaan vastaavan 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 48 §:n 3 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti.

3. Traktorin dieselmoottorin katsotaan vastaavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/25/EY tarkoitetun tyyppihyväksynnän ensimmäisen vaiheen osalta 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 46 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY, taikka hyväksytty E-säännön n:o 49 tai n:o 96 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainituissa direktiiveissä säädettyjä vaatimuksia.

1. Polttomoottorilla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa on oltava sellaiset äänenvaimentimet, ettei imu- tai pakoääni häiritsevästi ylitä muuta ajoneuvon tavanomaisesta käytöstä aiheutuvaa ääntä. Traktorin moottorin äänen voimakkuus, mitattuna 2 momentissa tarkoitetussa direktiivissä määrätyllä tavalla, ei saa ylittää 89 dBA, kun traktorin omamassa on suurempi kuin 1,5 tonnia eikä 85 dBA, kun traktorin omamassa on enintään 1,5 tonnia.

2. Traktorin katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos se on mallia, joka täyttää EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tiettyjä osia ja ominaisuuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/151/ETY) vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 88/410/ETY.

3. Äänenvaimentimia ei saa poistaa eikä niitä tai moottoria siten muuttaa, että niistä riippuva äänen voimakkuus ylittää sallitun arvon. Ajoneuvoa ei myöskään saa varustaa laitteilla, joilla äänenvaimentimet voidaan kytkeä toiminnasta moottorin käydessä.

Traktorissa tulee olla radiohäiriöiden torjuntajärjestelmä, joka vastaa maatalous- ja metsätraktoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamisesta ja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta annetun neuvoston direktiivin 75/322/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 2000/2/EY ja 2001/3/EY.

Traktorin polttoainesäiliön rakenteen ja sijoituksen tulee vastata 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiiveillä 88/410/ETY ja 98/38/EY.

1. Liikennetraktorissa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määritellyn suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana vähintään 50° kyseisestä pystytasosta taaksepäin.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

Traktorin tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY, E-säännön n:o 43 tai standardin SFS 2728 vaatimuksia.

Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä.

2. Traktorin pyyhinjärjestelmän tulee vastata EY:n neuvoston pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueita ja tuulilasinpyyhkimiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä antaman direktiivin (74/347/ETY) vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 79/1073/ETY, tai standardin SFS 4420 vaatimuksia.

3. Tuulilasin pesimen pesunestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Traktorissa ja moottorityökoneessa, jonka omamassa on suurempi kuin 0,5 tonnia, tulee olla takana hitaan ajoneuvon kilpi. Kilpeä ei vaadita, jos traktoriin tai moottorityökoneeseen on kytketty tällaisella kilvellä varustettu hinattava ajoneuvo.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

4. Edellä 1 momentin a–f kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen traktorin valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee traktorissa, takarekisterikilven valaisimen sijoitusta lukuun ottamatta, täyttää pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jä- senvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/933/ETY määräykset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiivillä 1999/56/EY, tai täyttää E-säännön n:o 86 määräykset. Traktorin muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä sanotuissa direktiiveissä tai E-säännössä on määrätty.

Lähivalaisimien tulee olla oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitetut. Traktorin lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osien tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 79/532/ETY tai direktiivin 76/761/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1, 5, 8, 20 tai 31 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu ja E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 2, 8, 20 tai 37 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Traktorin suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

Traktorin jarru-, etu- ja takavalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Traktorin takarekisterikilven kiinnityspaikan tulee vastata 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/38/EY.

2. Traktorin takarekisterikilven valaisimen tulee valaista rekisterikilpeä ja olla hyväksytty 75 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Traktorin heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

1. Vilkkuvan varoitusvalaisimen tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 65 mukaisesti tai Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikön hyväksymä.

2. Milloin varoitusvalaisimen eri suunnista havaituksi tuleminen edellyttää, saa valaisimia olla useita. Kuljettajaa varten tulee olla varoitusvalaisimen toimintaa osoittava merkkivalaisin.

Hitaan ajoneuvon kilpi on sijoitettava ajoneuvon taakse keskelle tai vasemmalle puolelle enintään 10°:n poikkeamalla suoraan taaksepäin suunnattuna enintään 2,40 metrin korkeudelle. Hitaan ajoneuvon kilven tulee olla E-hyväksytty säännön n:o 69/01 mukaisesti.

Traktorin etusumuvalaisimien tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/762/ETY mukaisesti tai E-hyväksytty säännön n:o 19 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä.

Traktorin takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

Traktorin pysäköintivalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/540/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 77 mukaisesti.

Traktorin peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Jos traktorin tai moottorityökoneen pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys ajoneuvon pituussuunnassa on vähintään 2,00 metriä ja enintään 6,00 metriä. Valaisimet on, milloin niitä on ajoneuvon kummallakin puolella vähintään kaksi, asennettava siten, että etummainen on enintään 2,00 metrin etäisyydellä ajoneuvon etupäästä ja takimmainen enintään 1,00 metrin etäisyydellä takapäästä.

2. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimen tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin sekä 45° eteen- ja taaksepäin.

4. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

5. Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

6. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.

1. Liikennetraktorissa on oltava ajopiirturi. Ajopiirturia ei kuitenkaan vaadita liikennetraktorissa, johon ei ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 §:n mukaan sovelleta tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettua Euroopan yhteisöjen neuvoston asetusta (ETY) N:o 3820/85 tai johon ei mainitun EY:n asetuksen 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä.

2. Ajopiirturin tulee olla e-hyväksytty neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksilla (ETY) N:o 3314/90 ja N:o 3688/92 sekä asetuksella (EY) N:o 2479/95. (5.1.1996/3)

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla äänimerkinantolaite.

2. Traktorin äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 112 dBA. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista. Äänimerkinantolaitteen katsotaan täyttävän edellä esitetyt vaatimukset, jos ajoneuvo tai sen äänimerkinantolaite on e-hyväksytty moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/388/ETY tai E-hyväksytty säännön n:o 28 mukaisesti ja äänenvoimakkuuden osalta laite täyttää 159 §:ssä mainitussa direktiivissä säädetyt vaatimukset, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/38/EY.

3. Traktorissa ja moottorityökoneessa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

1. Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee olla taustapeili, ei kuitenkaan traktorissa, jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.

2. Traktorin taustapeilin sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvos- ton direktiivissä 74/346/ETY säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 98/40/EY. Umpinaisella ohjaamolla varustetun traktorin ja moottorityökoneen taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

3. Jos traktorin tai moottorityökoneen rakenteen tai siihen liittyvän laitteen taikka varusteen vuoksi näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, ajoneuvoon on asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden avulla kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.

Traktorissa ja moottorityökoneessa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

Milloin traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 metriä, on ulkonevat osat merkittävä sekä eteen- että taaksepäin vuorottaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin e- tai E-hyväksytyin heijastimin.

EY-tyyppihyväksytyn traktorin vastapainojen ja niiden kiinnitystavan tulee vastata direktiivissä 98/38/EY säädettyjä vaatimuksia.

1. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa tai moottorityökoneessa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

2. Kävellen ohjattavaksi tarkoitetussa traktorissa ja moottorityökoneessa ei vaadita taka- eikä suuntavalaisimia, taustapeiliä, peruutuslaitetta eikä äänimerkinantolaitetta.

Traktorin katsotaan täyttävän tämän luvun vaatimukset, jos se on pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/150/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 79/694/ETY, 82/890/ETY, 88/297/ETY, 97/54/EY, 2000/25/EY ja 2001/3/EY, mukaisesti tyyppihyväksyttyä mallia ja ajoneuvon valmistaja on antanut sille mainitun direktiivin 5 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuustodistuksen.

Traktoriin ja moottorityökoneeseen sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, niiden rakenteesta ja varusteista työturvallisuuslain (299/58) nojalla annettuja säännöksiä.

Maastoajoneuvossa tulee olla ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat. Maastoajoneuvossa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 10 km/h, saa olla umpirenkaat tai metalliset telaketjut.

1. Maastoajoneuvon ohjauksen voimansiirrossa saa käyttää erillisen pumpun tuottamaa nestepainetta edellyttäen, että tiettyä ohjauspyörän asentoa vastaa määrätty ohjaavien pyörien asento ja että moottorin pysähtyessä ajoneuvoa voidaan tyydyttävästi ohjata.

2. Maastoajoneuvossa saa käyttää myös eri puolien pyörien tai telojen pyörimisnopeutta muuttamalla ajoneuvoa ohjaavaa laitetta. Tällöin saa ohjauksen voimansiirtoon käyttää käyttövipuun yhdistetyn venttiilin ohjaamaa nestepainetta.

1. Maastoajoneuvossa tulee olla tehokas käyttöjarru ja seisontajarru tai käyttöjarrun pidätyslaite.

2. Maastoajoneuvossa jarruin varustettujen akselien tai telaparien tulee kantaa vähintään puolet ajoneuvon kokonaismassasta.

3. Jarrun hallintalaite saa olla rakenteeltaan sellainen, että sillä voidaan erikseen jarruttaa ajoneuvon eri puolien pyöriä ja teloja. Eri puolien pyörien hallintalaitteet on voitava kuitenkin luotettavasti kytkeä toimimaan yhdessä, jollei rakenteeseen sisälly erillistä, kaikkiin jarrutettuihin pyöriin tai teloihin vaikuttavaa hallintalaitetta.

1. Pakoputken on oltava siten sijoitettu, ettei sen mikään kohta ole vaarallisen lähellä polttoainesäiliötä tai -putkea. Jos pakosarjan tai -putken yläpuolella on polttoainejärjestelmän laitteita tai polttoaineputkien liitoksia siten sijoitettuina, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta voi tippua tai valua pakosarjalle tai -putkistolle, tai jos polttoaineen syttymisvaara muutoin on ilmeinen, on pakosarja tai -putkisto varustettava tarkoituksenmukaisella suojuksella.

2. Pakoputken pään tulee olla sijoitettu ja suunnattu siten, ettei pakokaasuista aiheudu haittaa ajoneuvon matkustajille tai muille tien käyttäjille.

Moottorikelkassa on oltava tehokas äänenvaimennin. Moottorikelkan äänen voimakkuus, mitattuna standardin SAE J192A mukaisesti, ei saa ylittää 78 dBA.

1. Maastoajoneuvon tuulilasin ja mahdollisten muiden ikkunoiden tulee olla varmuuslasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Lasin tulee tyydyttävästi kestää liikenteessä esiintyviä mekaanisia, ilmastollisia ja kemiallisia rasituksia sekä kulutusta. Sen tulee lisäksi olla riittävän läpinäkyvää eikä se saa aiheuttaa sen läpi nähtävän kohteen vääristymistä eikä liikenteen ohjauksessa käytettävien värien sekaantumisen vaaraa.

2. Moottorikelkkaan saa asentaa tuulisuojan edellyttäen, ettei se haittaa näkyvyyttä kuljettajan paikalta tai kuljettajan mahdollisuutta hallita moottorikelkkaa. Tuulisuojan tulee olla riittävän luja ja valmistettu läpinäkyvästä, yleensä vähintään 2,0 mm paksusta muovista tai vastaavasta aineesta, joka särkyessään ei muodosta teräviä särmiä.

Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla laitteisto huurteen poistamiseksi tuulilasin ulkopinnalta ja sumun poistamiseksi tuulilasin sisäpinnalta. Huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla kuljettajan säädeltävissä.

1. Maastoajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tulee olla koneellinen tuulilasin pyyhinjärjestelmä ja pesinjärjestelmä. Pyyhkimen tulee puhdistaa märkää tuulilasia vähintään 45 edestakaisen iskun nopeudella minuutissa. Pyyhin saa toimia jaksottaisesti, jos iskujen määrä täyttää edellä sanotun vaatimuksen.

2. Maastoajoneuvon tuulilasin pesulaitteen nestesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään yksi litra.

1. Maastoajoneuvossa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Maastoajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Ajoneuvon molemmilla puolilla vaadittavat valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle ajoneuvon sivusta. Heijastimet on sijoitettava enintään 0,9 metrin korkeudelle.

4. Suuntavalaisimia ja sivuheijastimia lukuun ottamatta moottorikelkassa vaaditaan vain yksi 1 tai 2 momentissa tarkoitettu valaisin ja heijastin.

Lähi- ja kaukovalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 76/761/ETY tai 79/532/ETY mukaisesti, E-hyväksytty vaihtoehtoisesti säännön n:o 1, 5, 8, 20 tai 31 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä, tai muu lähivalaisimeksi sopiva valaisin. Lähi- ja kaukovalaisimessa käytettävän lampun tulee olla tähän valaisimeen tarkoitettu.

1. Suuntavalaisimien tulee olla edessä ja takana vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan. Suuntavalaisimen tulee näyttää ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa ja sen lampun tehon tulee olla vähintään 4 W.

2. Maastoajoneuvossa, jonka pituus on enintään 4,6 metriä, saa 1 momentissa tarkoitetut suuntavalaisimet korvata kummallakin sivulla yhdellä valaisimella, joka näkyy eteen- ja taaksepäin.

3. Kuljettajaa varten tulee olla suuntavalojen toimintaa osoittava ilmaisin.

1. Jarruvalaisimen tulee toimia käyttöjarrua käytettäessä. Jarruvalaisimen tulee näyttää punaista valoa taaksepäin.

2. Etuvalaisimen tulee näyttää valkoista ja takavalaisimen punaista valoa. Etuvalaisimen tulee olla kytketty toimimaan samanaikaisesti lähivalaisimen kanssa ja takavalaisimen lähi- ja mahdollisen etuvalaisimen kanssa.

Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

1. Maastoajoneuvon äänimerkinantolaitteen äänen voimakkuuden seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna on oltava vähintään 93 dBA ja enintään 104 dBA, moottorikelkassa kuitenkin vähintään 89 dBA tai, jos kelkkaa ei ole varustettu akulla, vähintään 76 dBA.

2. Äänen tulee olla yhtäjaksoista ja äänenkorkeudeltaan tasaista.

3. Maastoajoneuvossa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutushälytin, jonka äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla 75 dBA suurempi.

1. Maastoajoneuvossa, moottorikelkkaa lukuun ottamatta, tulee olla taustapeili.

2. Umpinaisella ohjaamolla varustetun maastoajoneuvon taustapeilin on oltava näkyvissä tuulilasin pyyhkimien puhdistaman tuulilasin osan tai sivuikkunan läpi.

Maastoajoneuvossa tulee tuulilasin sekä ohjaamon sivulasien tai -suojusten olla rakenteeltaan ja kunnoltaan sellaiset, että kuljettajalla on mahdollisimman esteetön näkyvyys eteen ja sivuille. Niiden kohdalle ei ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle saa erityisesti määrättyjen merkkien ja laitteiden lisäksi ripustaa tai kiinnittää mitään merkkejä, esineitä tai laitteita, jotka voivat haitata näkyvyyttä.

Moottorikelkassa tulee olla laite, joka pysäyttää ajoneuvon kuljettajan menettäessä otteensa sen hallintalaitteista.

Tieliikennelain 89 §:ssä tarkoitettuja malliltaan hyväksyttyjä moottorikelkkailijan suojakypäriä ovat E-säännön n:o 22/04 mukaisesti hyväksytyt suojakypärät ja standardin FMVSS 218 vaatimukset täyttävät suojakypärät.

Ilmatyynyalukseen ei sovelleta ohjauslaitetta, jarruja, valaisimia, heijastimia eikä taustapeilejä koskevia vaatimuksia.

Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan 11 §:n 1 momentissa määriteltyyn polkupyörään, jonka istuinkorkeus istuimen matalimmassa säätöasennossa on 0,635 metriä tai enemmän. Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös potkupyörään.

1. Polkupyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite. Tavaran tai useamman kuin yhden henkilön kuljetukseen tarkoitetussa polkupyörässä, perävaunulla varustetussa polkupyörässä ja polkupyörässä, jossa on enemmän kuin kaksi vaihdetta, tulee kuitenkin olla kaksi erillistä tehokasta jarrulaitetta.

2. Jarrulaitteiden jarrutustehon ja lujuuden tulee täyttää standardin SFS 5200 tai ISO 4210 jarruja koskevat vaatimukset.

Jos polkupyörän ohjaustangon ja etuhaarukan yhdistävä ohjainkannatin on säädettävissä, tulee sen olla varustettu pysyvällä merkinnällä vähimmäissyvyydestä, johon ohjainkannatin on asetettava etuhaarukan laakeriputkeen. Vähimmäissyvyyden tulee olla 2,5 kertaa ohjainkannatinputken ulkohalkaisija putken alapäästä mitattuna.

1. Polkupyörässä tulee olla etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Sivuheijastimet on oltava polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Poljinheijastimia tulee kussakin polkimessa olla kaksi ja polkiessa niistä toisen tulee olla suunnattu eteen- ja toisen taaksepäin. Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu-, sivu- eikä poljinheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.

2. Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä poljin- ja sivuheijastimien ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.

3. Etu- ja takaheijastimen tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,20 metrin korkeudella tiestä.

4. Etu-, sivu- ja takaheijastimen tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön luokkaan IV A. Poljinheijastimien tulee täyttää sanotun direktiivin tai Esäännön luokan I A punaisen heijastimen heijastusvaatimukset.

5. Polkupyörässä saa olla turvaviiriin kiinnitetyt, eteenpäin valkoiset tai keltaiset ja taaksepäin keltaiset tai punaiset heijastimet. Turvaviiri saa olla käännettävissä pyörän pitkittäissuuntaan.

6. Polkupyörässä saa olla tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin valkoisia, sivullepäin keltaisia ja taaksepäin punaisia heijastimia. Tässä pykälässä vaadittujen heijastimien lisäksi eteenpäin ja taaksepäin sallitut heijastimet saavat olla asennettuina leveyssuunassa polkupyörän keskilinjasta poiketen ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä. (3.4.1998/258)

1. Ajettaessa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa tulee polkupyörässä olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Polkupyörässä saa olla taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Valaisimet saavat olla sijoitettuina leveyssuunnassa polkupyörän keskilinjasta poiketen.

2. Valaisimien tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä.

Polkupyörässä tulee olla äänimerkinantolaitteena soittokello.

1. Hevosajoneuvossa tulee olla kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella edessä eteenpäin suunnattu valkoinen ja takana taaksepäin suunnattu punainen E-hyväksytty heijastin.

2. Käytettäessä hevosajoneuvoa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa on siinä oltava kulkusuunnassa sen vasemmalla puolella eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

1. Raitiovaunun tulee rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan olla turvallinen ja muutoin tarkoitukseen sopiva.

2. Raitiovaunussa tulee olla tehokkaat käyttö- ja seisontajarrut sekä kiskojarru.

1. Raitiovaunussa tulee olla edessä:

2. Raitiovaunussa tulee olla takana:

3. Raitiovaunussa tulee olla kummallakin sivulla ainakin yksi ruskeankeltainen suuntavalaisin.

Raitiovaunussa tulee olla:

Raitiovaunun perävaunua koskevat soveltuvin osin edellä raitiovaunusta annetut säännökset.

Auton perävaunu saa olla pituudeltaan säädettävissä edellyttäen, että säätämiseen tarkoitetut rakenteet ja laitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja kestävät.

Auton perävaunun renkaisiin sovelletaan, mitä M- ja N-luokan ajoneuvon renkaista 36 §:ssä säädetään.

Auton perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä auton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään.

1. Ohjauslaitteen tulee vastata 39 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

2. Jos apuvaunun vetopöydän alla on kuulakehä, sen on oltava lukittavissa keskiasentoonsa. Kuulakehän kiertoliike on rajoitettava kumpaankin suuntaan enintään 30°:n suuruiseksi.

1. Auton perävaunussa, O ₁ -luokan perävaunua lukuun ottamatta, tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Niiden tulee vastata 41 §:n 1 momentissa mainitun direktiivin, E-säännön tai ministeriön päätöksen vaatimuksia. Perävaunussa tulee olla seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Jarruissa saa käyttää vain perävaunun valmistajan niihin alun perin asentamia tai niitä toimintavaatimuksiltaan vastaavia taikka valmistajan määrääminsä ehdoin niihin jälkeenpäin asennettaviksi hyväksymiä säätöja turvalaitteita, jotka eivät vaaranna jarrujen toimintaa. Varaosajarrupäällysteiden katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos ne ovat e- tai E-hyväksytyt 41 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

3. O ₃ - ja O ₄ -luokan perävaunussa tulee olla 41 §:n 1 momentissa mainitussa direktiivissä tai E-säännössä tarkoitetut lukkiutumattomat jarrut.

1. Perävaunun tulee olla siten kääntyvä, että ulommaisen etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Puoliperävaunun katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos mitta vetotapista kiinteiden teliakseleiden kääntöpisteeseen ei ole suurempi kuin

2. Valmistajan pyynnöstä 1 momentin vaatimukset voidaan varmistaa vastaavalla soveltuvalla laskelmalla tai geometrisella tarkastelulla.

1. Perävaunun vetosilmukan, vetotapin, vetopöydän tai vetokytkimen tulee sijaita perävaunun pituusakselilla.

2. Vetoaisa saa olla pituudeltaan säädettävä, jolloin siinä tulee olla luotettavat lukituslaitteet. Sen tulee olla kaikissa käyttöasennoissa hyväksytty siihen kohdistuville kuormille. Milloin pituuden muuttaminen tapahtuu hydraulisella tai vastaavalla laitteistolla, sen käyttövoima on rajoitettava siten, ettei vetolaitteisiin kohdistu turvallisuutta vaarantavaa kuormitusta.

3. Perävaunun vetosilmukan, -aisan ja -tapin tulee vastata direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetoaisan lujuudesta ja hyväksymisestä, milloin vetoaisa on tarkoitettu käytettäväksi etutelillä varustetussa perävaunussa.

4. Perävaunuun asennettavaan vetokytkimeen, -pöytään ja -palkkiin sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä auton vetolaitteista säädetään.

1. Auton perävaunussa tulee olla takapuskuri tai vastaava laite erityisesti M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvojen suojaamiseksi takaa tapahtuvassa törmäyksessä alleajolta. Alleajosuojan tulee vastata 44 §:n 1 momentissa tarkoitetun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia. (5.12.1996/965)

2. Alleajosuojaa ei kuitenkaan vaadita:

(11.7.1997/671)

1. Autoon kytkettäväksi tarkoitetun O ₃ - ja O ₄ -luokan perävaunun tulee olla siten rakennettu tai varustettu, että suojattomien tienkäyttäjien vaara perävaunun sivujen alle kaatumiseen ja pyörien alle joutumiseen on mahdollisimman vähäinen. Sivusuojauksen tulee vastata EY-direktiivin 89/297/ETY tai E-säännön n:o 73 vaatimuksia.

2. Jos perävaunun sivut on siten suunniteltu tai varusteltu, että niiden muoto ja osien ominaisuudet yhdessä täyttävät 1 momentissa tarkoitetun direktiivin tai E-säännön vaatimukset, voidaan perävaunun rakenteen katsoa korvaavan sivusuojat.

3. Erityisiä sivusuojia ei vaadita:

(11.7.1997/671)

Perävaunussa ei saa olla muuta polttoainesäiliötä kuin enintään 200 litran säiliö perävaunussa olevaa polttoainetta käyttävää laitetta, kuten kylmäkojetta varten. Puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettua apuvaunua ei saa varustaa polttoainesäiliöllä.

1. Auton perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

4. O ₃ - ja O ₄ -luokan perävaunussa tulee takapyörien roiskesuojissa olla roiskesuojien levyiset roiskeläpät enintään 1,2 metrin etäisyydellä pyörän akselista. Niiden alareunan etäisyys maasta perävaunun ollessa kuormittamaton saa olla enintään neljäsosa mainitusta etäisyydestä, jollei perävaunun ja jousituksen rakenne muuta edellytä.

5. O ₃ - ja O ₄ -luokan perävaunussa EY:n neuvoston antaman direktiivin 91/226/ETY vaatimukset täyttävien roiskeläppien katsotaan vastaavan 4 momentin vaatimuksia.

Ikkunoiden on oltava turvalasia tai muuta sellaista ainetta, että leikkaavien särmien syntyminen lasin särkyessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Ikkunoiden tulee vastata 68 §:n 2 momentissa mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimuksia.

Jos perävaunussa on lämmityslaite, sen tulee vastata 68 a §:ssä mainitun direktiivin vaatimuksia.

1. Auton perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Auton perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Edellä 1 momentin a–k kohdassa sekä 2 momentin a–f kohdassa tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen ja kytkennän tulee täyttää 72 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön vaatimukset. Muidenkin valaisimien ja heijastimien värin, sijoituksen, näkyvyyden ja suuntauksen määrittämiseen sovelletaan, mitä mainitussa direktiivissä tai E-säännössä säädetään.

Suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vastaa mainittuja direktiivejä.

Jarruvalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Rekisterikilven valaisimen tulee valaista rekisterikilpeä ja olla hyväksytty 75 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Etu- ja takavalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Heijastimien tulee olla hyväksytyt 77 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

2. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoiset, sivulle suunnattujen ruskeankeltaiset ja taakse suunnattujen punaiset. Taakse suunnattujen heijastimien tulee olla kolmion muotoiset. Muut heijastimet eivät saa olla kolmion muotoiset.

Takasumuvalaisimen tulee olla e-hyväksytty direktiivin 77/538/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/518/ETY, tai E-hyväksytty säännön n:o 38 mukaisesti.

Äärivalaisimien tulee olla hyväksytyt 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Peruutusvalaisimen tulee olla hyväksytty 79 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

Perävaunuun, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka suurin pituus ylittää 15,50 metriä, tulee olla taakse suunnattuina E-säännön n:o 70/01 vaatimuksia vastaavat pitkän ajoneuvon merkkikilvet tai 25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään 0,30 m x 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta ajoneuvoyhdistelmän kuva. Kuvan alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta.

1. Jos perävaunussa on sivuille tai taakse näkyviä heijastavia nauhamaisia tai ääriviivamerkintöjä ja niiden sisään sijoitettuja heijastavia mainoksia, niiden tulee olla toteutetut 92 a §:ssä mainitun säännön mukaisesti E-hyväksytyllä heijastavalla materiaalilla.

2. Heijastavissa merkinnöissä ei saa käyttää taaksepäin valkoista valoa heijastavaa materiaalia. Heijastavia merkintöjä tai mainoksia ei saa olla perävaunussa, ellei vetoautossa ole niitä.

3. Heijastavan nauhamaisen tai ääriviivamerkinnän tulee olla 50–60 mm leveä ja sen tulee osoittaa vähintään 80 prosenttia ajoneuvon pituudesta ja leveydestä. Jos merkintä ei ole jatkuva, heijastinnauhojen välit saavat olla enintään puolet lyhimmän nauhaosuuden pituudesta. Nauhamaisten merkintöjen tai ääriviivamerkinnän alareunan tulee olla vähintään 0,25 metrin ja enintään 1,50 metrin tai, jos tämä ei ajoneuvon rakenteesta johtuen ole mahdollista, enintään 2,10 metrin korkeudella.

4. Heijastava mainos tulee sijoittaa ajoneuvon sivuille ääriviivamerkinnän sisään eikä mainos saa heikentää ääriviivamerkinnän eikä valaisinten tai heijastimien toimintaa. Mainoksessa saa olla enintään 15 kirjainta tai numeroa. Kirjainten ja numeroiden korkeuden tulee olla vähintään 0,30 metriä ja enintään 1,00 metriä. Edellä 92 a §:n 1 momentissa mainitussa E-säännössä tarkoitetulla D-luokan heijastusmateriaalilla toteutetun mainoksen pinta-ala saa olla enintään 2,00 m ² .

1. Moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa tulee olla ilmarenkaat. Maastoajoneuvon perävaunussa saa olla jalakset tai telat.

2. Moottoripyörän perävaunun renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 92/23/ETY mukaisesti, E-hyväksytyt säännön n:o 30 tai 75 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä, taikka täyttää FMVSS-standardin n:o 109 vaatimukset.

Moottoripyörän perävaunun nastarenkaiden nastojen määrään, kiinnitykseen, ulkonemaan, pistovoimaan, massaan ja hyväksymiseen sovelletaan, mitä henkilöauton nastarenkaiden vastaavista ominaisuuksista 37 ja 38 §:ssä säädetään. Moottoripyörän perävaunun renkaassa saa nastoja kuitenkin olla renkaan kulutuspinnan keskimmäisen kolmanneksen alueella.

Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

1. Mopon ja polkupyörän perävaunussa sekä sellaisessa maastoajoneuvon perävaunussa, jonka kokonaismassa on enintään 200 kg, tulee olla etu-, sivu- ja takaheijastimet. Kokonaismassaltaan suuremmassa maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla lisäksi suunta- ja takavalaisimet. (24.5.1996/357)

2. Moottoripyörän perävaunussa tulee 1 momentissa tarkoitettujen valojen ja heijastimien lisäksi olla jarruvalaisimet.

3. Valaisimet ja heijastimet tulee olla perävaunun molemmilla puolilla. Kuitenkin perävaunussa, jonka leveys on enintään 0,8 metriä, vaaditaan vain yksi jarruvalaisin, takavalaisin ja takaheijastin.

4. Eteen- tai taaksepäin suunnatut valaisimet ja heijastimet, jos niitä on parillinen määrä, on sijoitettava moottoripyörän, mopon ja polkupyörän perävaunussa enintään 0,1 metrin ja maastoajoneuvon perävaunussa enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,2 metrin korkeudelle sekä etu- ja takaheijastimet enintään 0,9 metrin korkeudelle. (24.5.1996/357)

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Suuntavalaisimet eivät saa olla 0,3 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

1. Moottoripyörän perävaunun jarruvalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Valon tulee toimia käytettäessä kumpaa tahansa moottoripyörän jarruista. Jarruvalaisimien lampun tehon tulee olla vähintään 5 W.

2. Jarruvalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

1. Takavalaisimien tulee näyttää taaksepäin punaista valoa. Takavalaisimien tulee olla siten kytketyt, että ne toimivat samanaikaisesti vetävän ajoneuvon etu-, lähi- ja kaukovalaisinten kanssa. Takavalaisimien lampun tehon tulee olla moottoripyörän perävaunussa vähintään 2 W ja maastoajoneuvon perävaunussa vähintään 5 W.

2. Maastoajoneuvon perävaunussa takavalaisin saa olla enintään 1,5 metrin korkeudella.

3. Takavalaisimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

1. Moottoripyörän, mopon, polkupyörän ja maastoajoneuvon perävaunussa tulee olla kummallakin sivulla ruskeankeltainen sivuheijastin sekä kummallakin puolella edessä valkoinen ja takana kolmionmuotoinen punainen heijastin.

2. Etu- ja takaheijastimet on sijoitettava enintään 10°:n poikkeamalla suoraan eteen tai taakse suunnattuina.

3. Takaheijastimet eivät saa olla 1,0 metriä kauempana perävaunun takapäästä.

4. Heijastimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/757/ETY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 3 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittua direktiiviä. Polkupyörän perävaunun sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.

Moottoripyörän perävaunussa tulee kutakin pyörää varten olla tarkoituksenmukaiset roiskesuojat. Niiden tulee koko pituudeltaan vastata vähintään renkaan leveyttä ja ulottua vähintään 60° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja vähintään 90° sen takapuolelle perävaunun ollessa kuormittamaton. Roiskesuojan ei kuitenkaan tarvitse peittää pyörää edellä vaaditulla tavalla, jos ajoneuvon muut rakenteet estävät vastaavasti roiskumisen.

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla ilmarenkaat, jalakset tai kumipäällysteiset telat.

2. Renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla luotettavat ja tehokkaat jarrulaitteet. Käyttöjarrulla tulee olla sellainen teho, että sitä käyttämällä saavutettava hidastuvuus, tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa 0,8, on vähintään 3,5 m/s ² . Liikennetraktorin perävaunussa tulee lisäksi olla seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä.

2. Milloin muun traktorin perävaunussa on jarrut, niiden tulee vastata EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia. Telirakenteisessa perävaunussa jarrujen tulee vaikuttaa etummaisen akselin pyöriin.

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunun vetolaitteiden tulee olla kestävät ja tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla varustetut tahattoman avautumisen estävällä laitteella.

2. Traktorin perävaunun kytkentälaitteen tulee olla kytkettävissä EY-direktiivin 89/173/ETY vaatimuksia vastaavaan traktorin kytkentälaitteeseen.

Milloin traktoriperävaunun akseli on vetävä, tulee siihen kuuluvan voimansiirron olla sellainen, ettei tämän akselin yksinään kuljettaessa yhdistelmää ajonopeus voi ylittää 40 km/h.

1. Liikennetraktorin perävaunussa tulee olla kaikilla pyörillä roiskesuojat. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos perävaunun korin tai lavan pohja tarpeellisin lisälaittein muodostaa jäljempänä tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan.

2. Roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena edessä vähintään 30° pyörän akselin kautta kulkevan pystytason etupuolelle ja takana, perävaunun ollessa kuormittamaton, ainakin akselin tasalle.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Roiskesuojan reunan etäisyys akselista ei saa olla suurempi kuin puolitoista kertaa renkaan säde.

1. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa tulee olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

2. Traktorin ja moottorityökoneen perävaunussa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet:

3. Valaisimet ja heijastimet on sijoitettava enintään 0,4 metrin etäisyydelle perävaunun sivusta sekä vähintään 0,35 metrin korkeudelle. Valaisimet saa sijoittaa enintään 1,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 2,1 metrin korkeudelle. Heijastimet saa sijoittaa enintään 0,9 metrin, tai jos korirakenteesta johtuvat erityiset syyt sitä vaativat, 1,2 metrin korkeudelle.

1. Suuntavalaisimien tulee olla ruskeankeltaiset ja näyttää vilkkuvaa valoa.

2. Suuntavalaisimien tulee olla, mikäli mahdollista, vähintään 0,6 metrin etäisyydellä toisistaan.

3. Traktorin perävaunun suuntavalaisimien tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 76/759/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/277/ETY, tai E-hyväksytyt säännön n:o 6 sellaisen version mukaisesti, joka vaatimustasoltaan vastaa mainittuja direktiivejä.

1. Jarru- ja takavalaisimien tulee olla punaiset ja etuvalaisimien valkoiset. Jarruvalaisimen tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen käyttöjarrua käytettäessä. Etu- ja takavalon tulee toimia traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien toimiessa.

2. Jarruvalon tulee näkyä vähintään 15° ylös- ja alaspäin, kuitenkin vähintään 5° alaspäin, jos valaisin on alempana kuin 0,75 metriä, sekä 45° sivuille päin.

3. Traktorin perävaunun jarru-, etu- ja takavalaisimen tulee olla hyväksytty 74 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

1. Jos perävaunun pituus on suurempi kuin 6,00 metriä, on sivuvalaisimia, milloin ne on asennettu, oltava kummallakin puolella vähintään kaksi. Sivuvalaisimien lukumäärän tulee lisäksi olla sellainen, että valaisimien keskinäinen etäisyys perävaunun pituussuunnassa on vähintään 2,00 metriä ja enintään 6,00 metriä.

2. Sivuvalaisimet saavat olla enintään 1,20 metrin korkeudella. Jos valaisimia on enemmän kuin yksi kummallakin puolella, tulee niiden olla suunnilleen samalla korkeudella.

3. Sivuvalaisimien tulee olla sivulle suunnattuja ja väriltään ruskeankeltaisia.

4. Sivuvalaisimien tulee olla hyväksytyt 87 §:ssä mainitun direktiivin tai E-säännön mukaisesti.

5. Sivuvalaisimien tulee olla kytketyt siten, että ne toimivat samanaikaisesti traktorin tai moottorityökoneen etu-, lähi- ja kaukovalaisimien kanssa.