1725/1991

Työministeriön apuna siviilipalveluksen kehittämisessä ja seurannassa on siviilipalvelusasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on:

Valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusmiehiä, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen saman viranomaisen tai järjestön esityksestä kuin asianomainen jäsen tai varajäsen oli määrätty.

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Siviilipalveluskeskuksena toimii Lapinjärven koulutuskeskus - Lappträsk utbildningscentral.

Siviilipalveluskeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään:

Siviilipalveluskeskuksen on ilmoitettava työministeriöön työpalvelun järjestämisessä havaitsemistaan olennaisista puutteista, joita neuvoin ja ohjein ei ole saatu korjatuiksi.

Siviilipalveluslaitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, järjestää siviilipalvelusmiehelle työpalvelu. Palvelustehtävät on määrättävä siviilipalvelusmiehen soveltuvuuden mukaan. Laitoksen on perehdytettävä siviilipalvelusmies palvelustehtäviinsä.

Siviilipalveluslaitoksen on ilmoitettava siviilipalveluskeskuksille avoinna olevasta palveluspaikasta ja siviilipalvelusmiestä koskevat toivomukset.

Siviilipalveluskeskuksen on toimitettava siviilipalvelusvelvolliselle palveluksen alkamista koskeva määräys noin kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista. Määräys voidaan toimittaa myös lyhyemmässä ajassa sen vuoden alusta, jona hän täyttää 29 vuotta, tai muulloinkin hänen suostumuksellaan.

Ulkomailla oleskelevalle määräys voidaan lähettää asianomaiseen Suomen edustustoon siviilipalvelusvelvolliselle toimitettavaksi.

Siviilipalveluskeskuksen on tarvittaessa pyydettävä poliisilta virka-apua siviilipalvelusvelvollisen etsimiseksi ja määräyksen toimittamiseksi hänelle.

Siviilipalveluskeskuksen on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi. (18.12.1992/1373)

Siviilipalvelusmiesten koulutukseen on sisällytettävä ainakin kansainvälisyys-, rauhan- ja ympäristökysymyksiin sekä kansalaisvalmiuksiin liittyviä samoin kuin työpalveluun valmentavia aiheita.

Koulutusta voidaan antaa myös työpalvelun aikana.

Siviilipalveluskeskus voi antaa siviilipalveluslaitokselle siviilipalvelusmiesten valintaa varten palveluspaikkaan soveltuviksi katsomistaan palvelusvelvollisista tietoja, jotka koskevat heidän koulutustaan ja työkokemustaan tai muuta soveltuvuuttaan.

Siviilipalveluskeskus määrää alaisuudessaan olevalle siviilipalvelusmiehelle siviilipalveluslaitoksen, jossa tämä suorittaa työpalvelun. Ennen määräyksen antamista siviilipalvelusmiestä ja -laitosta on kuultava. Keskuksen päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Täydennyspalvelus järjestetään ensisijaisesti siviilipalveluskeskuksissa.

Täydennyspalvelukseen sisältyvässä koulutuksessa on annettava perusteet käytännön työharjoittelulle, jota suoritetaan lähinnä ympäristösuojeluun liittyvissä tehtävissä.

Jos siviilipalvelusmies ilmoittaa siviilipalveluskeskukselle, että palvelus on vastoin hänen vakaumustaan, keskus voi määrätä hänet toiseen siviilipalveluslaitokseen. Jos siviilipalvelusmies ilmoittaa palveluspaikalle palvelustehtävän olevan hänen vakaumustaan vastaan, palveluspaikka voi määrätä hänet toiseen tehtävään.

Siviilipalvelusmies voi hakea siirtoa toiseen siviilipalveluslaitokseen kirjallisesti siviilipalveluskeskukselta. Hakemuksesta on ilmettävä siirron peruste ja uutta laitosta koskevat toivomukset. (22.12.1993/1453)

Siviilipalveluskeskus päättää siirrosta kuultuaan sekä siviilipalvelusmiehelle määrättyä että hänen toivomaansa siviilipalveluslaitosta. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti siviilipalveluslaitoksen hakiessa siirtoa siviilipalvelusmiehelleen. Hakemuksesta on kuultava siviilipalvelusmiestä. (22.12.1993/1453)

Palveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehen kotiuttamisesta. Siviilipalvelusmiehen palvelusaikaan lasketaan aloittamis- ja kotiuttamispäivä. Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle kotiuttamisen yhteydessä todistuksen, josta ilmenee suoritettu palvelusaika ja kotiuttamisperuste.

Kotiuttamisesta on lähetettävä 30 vuorokauden kuluessa tieto siviilipalveluskeskukseen yhdessä täydennetyn henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin kanssa. Jos siviilipalvelusmies on kotiutettu terveydentilansa perusteella, keskukseen on toimitettava myös kotiuttamisen perusteena oleva lääkärinlausunto. (22.12.1993/1453)

Kotiuttamisesta on lähetettävä tieto sotilasläänin esikunnalle. (22.12.1993/1453)

Siviilipalveluslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärinlausunnon tulee koskea siviilipalvelusvelvollisen terveydentilaa siviilipalveluksen suorittamisen kannalta. Lausunnosta on ilmettävä ne terveydelliset seikat, jotka rajoittavat palveluksen suorittamista tai estävät sen, ja aika, jonka siviilipalvelusvelvollisen arvioidaan olevan kykenemätön palvelukseen. Terveydentilan arvioinnissa on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön muiden asevelvollisten terveydentilan arvioinnin kanssa.

Jos siviilipalveluslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelusvelvollinen on suorittanut toisessa valtiossa kokonaan rauhanaikaisen siviilipalvelusta tai varusmiespalvelusta vastaavan palvelusvelvollisuutensa tai tällaista palvelusta vähintään kuusi kuukautta, hänet on vapautettava siviilipalveluksen suorittamisesta.

Lykkäystä on haettava siviilipalveluskeskukselta kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys lykkäyksen tarpeellisuudesta. Hakemuksessa on ilmoitettava aika, joksi lykkäystä haetaan.

Kansanedustajana toimivan palvelusvelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle tarpeestaan saada lykkäystä edustajantoimen hoitamiseksi.

Siviilipalveluskeskuksen hyväksyttyä lykkäyshakemuksen päätöksessä on mainittava lykkäyksen alkamis- ja päättymispäivä. Lykkäystä myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Päätökseen tulee liittää muutoksenhakuosoitus.

Jos siviilipalvelusvelvollinen haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle.

Siviilipalveluslain 10 §:n nojalla määräajaksi siviilipalveluksen suorittamisesta vapautetun palveluskelpoisuus voidaan arvioida jo ennen määräajan päättymistä, jos hän pyytää sitä siviilipalveluskeskukselta ja toimittaa keskukseen 16 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävän lääkärintodistuksen. (22.12.1993/1453)

Siviilipalvelusvelvollisen on lykkäyspäätöstä koskevaan muutoksenhakemukseensa sisällytettävä vaatimus siitä, miten päätöstä olisi muutettava, ja vaatimuksen perusteet. Hakemukseen on liitettävä jäljennös siviilipalveluskeskuksen päätöksestä ja selvitys sen tiedoksisaannin ajankohdasta.

Palveluspaikan on ryhdyttävä toimenpiteisiin siviilipalvelusmiehen palveluksessa tekemän palvelusrikkomuksen selvittämiseksi. Rikkomuksen johdosta on ryhdyttävä tämän jälkeen asian tutkintaan, jollei asiaa sen vähäpätöisyyden vuoksi jätetä sillensä tai suullisen huomautuksen varaan.

Tutkinnassa on hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto rikkomuksesta, siitä epäillyn siviilipalvelusmiehen syyllisyydestä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista. Tutkinnasta on laadittava pöytäkirja. Tutkinnassa on kuultava siviilipalvelusmiestä. Ennen kuulemista hänelle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuulustelukertomus on annettava hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä hänen huomautuksensa.

Siviilipalvelusmiehellä on ennen kurinpitoasian ratkaisemista varattava tilaisuus tutustua pöytäkirjaan ja muuhun tutkinnassa kertyneeseen aineistoon sekä antaa näiden johdosta selityksensä.

Kurinpitoasiassa on tehtävä kirjallinen päätös, josta on käytävä ilmi:

Päätökseen on merkittävä sen tiedoksiantoaika. Päätökseen on sisällytettävä muutoksenhakuosoitus.

Palveluspaikan on liitettävä valituskirjelmän yhteydessä valitusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin siviilipalvelusmiehen kurinpitopäätös ja todistus päätöksen tiedoksiannosta.

Siviilipalveluskeskuksen ja palveluspaikan on tehtävä rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta tai täydennyspalvelusrikkomuksesta kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.

Tuomioistuimen on ilmoitettava siviilipalveluskeskukselle ja sotilasläänin esikunnalle siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevassa asiassa tekemästään päätöksestä. Virallisen syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevan päätöksen jättää syyttämättä.

Kun siviilipalvelusrikoksesta vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuu rangaistuslaitoksesta rangaistuksensa täysin suorittaneena, hänelle annettavaan vapautumistodistukseen on sen lisäksi, mitä siitä erikseen säädetään, tehtävä merkintä siviilipalvelusvelvollisuuden päättymisestä.

Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun henkilön vapautumisesta siviilipalveluskeskukselle. (22.12.1993/1453)

Kun ehdonalaiseen vapauteen siviilipalvelusta suorittamaan päästetty palveluksen päätyttyä kotiutetaan, palveluspaikan on tehtävä hänen vapauspassiinsa merkintä siitä, että rangaistus on ehdonalaisessa vapaudessa täysin suoritettu ja että palvelusvelvollisuus on päättynyt.

Työministeriön, siviilipalveluskeskuksen, palveluspaikkojen ja sotilasläänien esikuntien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.

Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilasläänin esikuntaan.

Täydennyspalvelusvelvollisen osalta sotilasläänin esikunnan on ilmoitettava siviilipalveluskeskukselle sen lisäksi, mitä siviilipalveluslain 46 §:n 1 momentissa säädetään, onko hakemus tehty asevelvollisen saatua kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa.

Siviilipalveluslain 46 §:n 2 momentin nojalla siviilipalvelusmiesrekisteristä sotilasläänin esikunnalle siirrettyä siviilipalvelusmiehen henkilökorttia ja lääkärintarkastuskorttia säilytetään sotilasläänin esikunnassa tai sota-arkistossa.

Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle passia varten tarvittavan esteettömyystodistuksen. Ennen siviilipalveluksen alkamista todistuksen antaa pyydettäessä siviilipalveluskeskus.

Täydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1–9, 12, 13 ja 15–26 §:ssä, 27 §:n 1 momentissa, 28 §:n 2 ja 3 momentissa, 29–34 §:ssä ja 37–40 §:ssä säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Asetuksen voimaantullessa sotilaspiirien esikunnissa vireillä olevat siviilipalvelusvelvollisten lykkäyshakemukset ja palveluskelpoisuuden tarkastukset sekä pääesikunnassa vireillä olevat hakemukset vapauttamisesta siviilipalvelusvelvollisuuden suorittamisesta ulkomaan kansalaisuuden perusteella siirretään viran puolesta työministeriön ratkaistaviksi tai siviilipalveluskeskukselle toimitettaviksi.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.