552/1990

Käytettäessä liikennevaloja liikenteen ohjaamiseksi tieliikennelain (267/81) 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä.

Liikennevaloja saa käyttää vain tiellä, jolla ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h.

Liikennevalojen asettamisessa on noudatettava tieliikennelain 51 ja 54 §:n säännöksiä.

Ennen liikennevalojen asettamista suojatien yhteyteen on näkövammaisia edustavalle järjestölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiassa.

Liikennevalot on tämän päätöksen määräyksiä noudattaen sijoitettava siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin havaittavissa ja että selvästi ilmenee, mille liikennesuunnalle kukin opaste on tarkoitettu. Liikennevalolaitteista ei saa olla haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle.

Liikenteen ohjaamiseksi risteyksessä näytetään ajoneuvo-opastimella kiinteää punaista, keltaista tai vihreää valoa.

Risteyksessä olevilla liikennevaloilla on niiden ollessa toiminnassa ohjattava kaikkia liikennesuuntia. Pihakatu, tonttiliittymä tai muu vähäliikenteinen tulosuunta voidaan jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jos se on erotettu reunakivellä eikä menettelystä aiheudu vaaraa.

Keskikorokkeella varustettu suojatie, joka sijaitsee vähintään 10 metrin etäisyydellä kolmihaaraisen risteyksen lähimmästä reunasta, ja jonka kohdalla on enintään yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, voidaan kuitenkin ohjata valoin siten, että itse risteys jätetään valo-ohjaamattomaksi. Risteyksen sivusuunnan tulee tällöin olla vähäliikenteinen.

Mikäli 1 ja 2 momentin mukaisissa tapauksissa voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta, on se osoitettava liikennemerkein.

Kolmiokorokkeella tulosuunnan muista liikennesuunnista selvästi erotettu oikealle kääntyvä liikennevirta, joka ei risteä kevyen liikenteen kanssa tasossa, voidaan jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu vaaraa. Kyseinen liikennevirta on merkittävä muuhun liikenteeseen nähden väistämisvelvolliseksi, ellei sille ole varattu risteyksen jälkeen selkeästi omaa ajokaistaansa.

Jos suojatie sijaitsee enintään 100 metriä ennen valo-ohjatun risteyksen pääopastinta tiellä, jolla suurin sallittu ajonopeus on yli 50 km/h, ja muulla tiellä enintään 60 metriä ennen valo-ohjatun risteyksen pääopastinta, se tulee varustaa liikennevaloin. Tiellä, jolla suurin sallittu ajonopeus on enintään 50 km/h, tämä määräys ei koske suojatietä, jonka kohdalla on yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, eikä suojatietä, joka sijaitsee valo-ohjaamattomassa risteyksessä. Suojatie, joka sijaitsee enintään 30 metrin etäisyydellä valo-ohjatun risteyksen lähimmästä reunasta, on kuitenkin aina varustettava liikennevaloin.

Ajoneuvo-opastimessa on oltava kolme päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista punaisen valon aukko on ylinnä ja vihreän alinna. Kolmiaukkoisia opastimia voi olla useampia vierekkäin.

Milloin valoaukkoja erityistapauksessa ei voida sijoittaa päällekkäin, ne on sijoitettava vierekkäin siten, että punaisen valon aukko on vasemmalla ja vihreän oikealla.

Valoaukon on oltava pyöreä. Vihreän valon aukko voi kuitenkin olla tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisen nuolen muotoinen.

Opastimessa, jossa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen, toistetaan punaisen ja keltaisen valon aukoissa vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisesti.

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvo-opastimen vierellä saa olla yksi tai kaksi lisäopastinta, joissa on yksi tai kaksi valoaukkoa.

Yksiaukkoisessa lisäopastimessa on valoaukko vihreälle valolle ja kaksiaukkoisessa vihreälle ja keltaiselle valolle taikka 34 §:n 2 momentin mukaisessa lisäopastimessa punaiselle ja keltaiselle valolle. Vihreän valon aukko on tällöin nuolen muotoinen ja keltaisen tai punaisen valon aukossa on vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin. Lisäopastimen valoaukkojen tulee olla samalla korkeudella kuin vastaavan väriset valoaukot viereisessä kolmiaukkoisessa opastimessa.

Valo-opaste annetaan pääopastimella ja samanaikaisesti vähintään yhdellä toisto-opastimella. Tämä ei kuitenkaan koske 11 §:ssä tarkoitettuja yksiaukkoisia lisäopastimia. Niinikään voidaan työmaan vuoksi lyhytaikaista tarvetta varten asetetuissa liikennevaloissa toisto-opastin jättää pois edellyttäen, että tulosuunnassa on vain yksi ajokaista ja että tulosuunta on tarkoitettu yksinomaan työmaan liikenteelle.

Jos samassa tulosuunnassa on kolme tai useampia ajokaistoja, käytetään vähintään kahta toisto-opastinta.

Pää- ja toisto-opastimien on oltava sijoitettu siten, että risteystä lähestyvän tai pysäytysviivalle pysähtyneen ajoneuvon kuljettaja voi havaita hänelle tarkoitetun pää- tai toisto-opastimen.

Pääopastin sijoitetaan ennen risteystä oikealle puolelle tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolelle.

Tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen erikseen ohjatun liikenteen pääopastin sijoitetaan kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalle puolelle tahi kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeelle taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolelle.

Pääopastin sijoitetaan pysäytysviivan kohdalle tahi ajosuunnassa enintään viisi metriä pysäytysviivan jälkeen, kuitenkin aina ennen suojatietä.

Toisto-opastin sijoitetaan ajoneuvon kulkusuuntaan nähden vastakkaiselle puolelle kuin pääopastin. Yksiajokaistaisen tulosuunnan toisto-opastin voidaan kuitenkin sijoittaa samalle puolelle kuin pääopastin.

Toisto-opastin sijoitetaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajosuunnassa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle.

Toisto-opastin sijoitetaan ensisijaisesti ennen risteystä, ellei sen havaittavuus tai sijoittaminen toisen toisto-opastimen rinnalle edellytä muuta sijoitusta. Yhden toisto-opastimen tulee olla vähintään kaksi ja puoli metriä pääopastimen jälkeen.

Opastimen alareunan tulee olla vähintään kahden ja enintään neljän ja puolen metrin korkeudella ajoradan pinnasta. Tämä ei kuitenkaan koske ajoradan yläpuolelle sijoitettua opastinta eikä pääopastimen pylvääseen sijoitettua toisto-opastinta.

Valo-opasteet on annettava seuraavassa järjestyksessä: punainen, punainen ja keltainen samanaikaisesti, vihreä, keltainen, punainen. Liikennevaloissa, jotka koskevat myös rautatien tasoristeystä, saadaan samanaikaisesti punaisella ja keltaisella annetusta opasteesta siirtyä suoraan punaiseen, milloin tällainen järjestely erityisen painavista syistä on tarpeen.

Yksi- ja kaksiaukkoisten lisäopastimien sallitut vaihtumisjärjestykset ovat liitteen kuvan mukaiset. Muunlaiset lisäopastimien vaihtumisjärjestykset ovat kiellettyjä.

Samanaikaisesti punaisella ja keltaisella valolla annetun opasteen kestoaika saa olla yhdestä puoleentoista sekuntiin. Keltaisen valo-opasteen kestoaika on pääsääntöisesti riippuvainen ajosuunnan nopeusrajoituksesta seuraavasti:

Kääntyvien liikennesuuntien ohjauksessa voidaan poiketa edelläolevassa taulukossa esitetyistä arvoista. Keltaisen valo-opasteen kestoaikaa voidaan liikennetieto-ohjatusti lyhentää vähintään kahden sekunnin pituiseksi.

Liikennevaloilla tulee pääsääntöisesti aina ohjata liikennettä. Jos liikenne on hyvin vähäistä, esimerkiksi kello 24–06 välisenä aikana, voidaan liikennevalot kuitenkin tänä aikana kytkeä pimeäksi, ellei siitä aiheudu vaaraa.

Jos valo-ohjaus on keskeytyneenä lyhyen tilapäisen syyn tai teknisen vian takia, tulee liikennevalot mahdollisuuksien mukaan kytkeä näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa.

Opastimien asennuksen aikana ja milloin valo-ohjaus tarkoituksellisesti keskeytetään yli vuorokauden ajaksi, opastimiin tulee sijoittaa valkoinen risti vihreän valon aukkojen päälle tai opastimien tulee näyttää vilkkuvaa keltaista valoa tahi ne on peitettävä.

Käytettäessä liikennevaloja muun kuin risteykseen liittyvän suojatien kohdalla, raitiotien tasoristeyksessä taikka paikassa, jossa ajoneuvoliikenteen suunnat risteävät keskenään muualla kuin risteyksessä, on soveltuvin kohdin noudatettava tässä luvussa olevia määräyksiä.

Edellä tässä luvussa mainituissa liikennevaloissa voi olla pyörätietä käyttäville polkupyöräilijöille ja mopoilijoille erityinen ajoneuvo-opastin (polkupyöräopastin). Polkupyöräopastimesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5–18 ja 38–39 §:ssä on ajoneuvo-opastimesta määrätty, jollei jäljempänä olevasta muuta johdu.

Polkupyöräopastimen yläpuolella on oltava sininen kilpi, jossa on tieliikenneasetuksen 25 §:n mukainen valkoinen polkupyörän tunnus. Tunnuksen tulee olla valaistu.

Polkupyöräopastimen alareunan tulee olla vähintään 1,2 metrin ja enintään 2,0 metrin korkeudella ajoradan tai pyörätien pinnasta. Toisto-opastinta ei tarvitse asentaa, elleivät erityiset olosuhteet sitä edellytä.

Liikennevaloissa tulee suojatien kohdalla olla erityiset jalankulkijoille tarkoitetut valo-opastimet.

Jalankulkijaopastimessa on oltava kaksi päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista ylempi näyttää kiinteää punaista ja alempi kiinteää vihreää valoa.

Jalankulkijaopastimella näytetään joko punaista tai vihreää valoa. Punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä tieliikenneasetuksen 28 §:n mukaisesti.

Milloin ajoneuvo-opastimet on sammutettu tai niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa, on jalankulkijaopastimien oltava sammutettuina.

Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa suojatien tai välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse ja sen tulee näkyä koko suojatielle tai opastimen tarkoittamalle tien osalle.

Jos tien ylitys on järjestetty useassa osassa, eri osia koskevat valo-opastimet sijoitetaan peräkkäin samalle puolelle suojatietä.

Milloin liikennevaloilla ohjatun suojatien jatkeena on raitiotien ylityskohta, on liikennettä myös siinä ohjattava liikennevaloin.

Milloin jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa.

Nopeassa katkoäänessä ääni katkeaa 300 kertaa minuutissa, äänen ja tauon aikasuhde on 1:1. Hitaassa katkoäänessä ääni katkeaa 30 kertaa minuutissa, äänen ja tauon aikasuhde on 1:4.

Jos ääniopasteista aiheutuu ympäristölle kohtuutonta häiriötä, ne voidaan kello 22–07 välisenä aikana kytkeä pois käytöstä, vaikka valo-ohjaus muuten olisikin toiminnassa.

Milloin tien osalla ohjataan ajoneuvoliikennettä liikennevaloin vuoroin kumpaankin suuntaan, noudatetaan soveltuvin osin 2 luvun määräyksiä, jollei jäljempänä olevasta muuta johdu.

Työmaan vuoksi tai muusta sellaisesta syystä lyhytaikaista tarvetta varten asetetuissa liikennevaloissa voidaan toisto-opastin jättää pois.

Milloin vuorottaisen liikenteen ohjaaminen ei koske polkupyörä- tai mopoliikennettä, se on ilmaistava opastimen yhteyteen sijoitetulla tekstillisellä keltaisella kilvellä. Jos ohjaus koskee myös jalankulkijoita, tämä tulee ilmaista vastaavalla tavalla.

Tiellä, jolla yhtä tai useampaa ajokaistaa voidaan käyttää vuoroin kummankin suuntaiseen liikenteeseen, tai jokin ajokaista voidaan sulkea liikenteeltä, on ajoneuvoliikenteen ohjaamiseen tarkoitetuissa liikennevaloissa käytettävä opastimia, joissa on valoaukko kiinteää punaista, vilkkuvaa keltaista ja kiinteää vihreää valoa varten.

Niiden ajokaistojen yläpuolella, joilla ei ole vaihtuvasuuntaista liikennettä tai jotka eivät ole suljettuina, saa kuitenkin käyttää opastimia, joilla voidaan näyttää ainoastaan vihreää tai ainoastaan punaista valoa.

Opastimet on sijoitettava ajokaistojen yläpuolelle vaihtuvasuuntaisen tai suljettavan ajokaistan alkamiskohtaan, ennen ajokaistan alkamiskohtaa sekä ajokaistan varrelle olosuhteiden edellyttämin välimatkoin.

Punaisen valon on oltava vinoristin muotoinen, keltaisen valon 45 asteen kulmassa alaspäin suunnatun nuolen muotoinen ja vihreän valon alaspäin suunnatun nuolen muotoinen tieliikenneasetuksen 27 §:n mukaisesti. Keltaisia nuolia voi olla yksi tai kaksi.

Milloin opastimessa on useampia valoaukkoja, on punaisen valon aukon oltava vasemmalla, keltaisen keskellä ja vihreän oikealla. Valoaukkojen on oltava samalla korkeudella.

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen rautatien tasoristeyksessä, on käytettävä opastimia, joissa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa valkoista valoa varten. Opastimilla on aina näytettävä joko punaista tai valkoista valoa. Jos punaisen valon aukkoja on kaksi, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella ja valojen vilkkua vuorotellen.

Vilkkuvaa valkoista valoa ei saa käyttää muissa kuin 1 momentissa sekä 37 §:ssä mainituissa liikennevaloissa.

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen nosto- tai kääntösillan tahi paloaseman kohdalla taikka lauttapaikalla, voidaan käyttää opastimia, joissa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa ja kiinteää keltaista valoa varten. Jos punaisen valon aukkoja on kaksi, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella ja valojen vilkkua vuorotellen.

Raitiovaunuliikennettä risteävän tieliikenteen ohjaamiseen voidaan myös käyttää 1 momentissa mainittuja liikennevaloja.

Valo-opasteet on annettava seuraavassa järjestyksessä: vilkkuva keltainen, kiinteä keltainen, vilkkuva punainen, vilkkuva keltainen. Kun tarvetta ohjaukseen ei ole, pidetään opastimet sammutettuina.

Edellä 29 ja 30 §:ssä tarkoitettu opastin on sijoitettava ajoradan oikealle puolelle. Milloin kulkusuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja tai milloin siihen muutoin on syytä, sijoitetaan toinen opastin ajoradan yläpuolelle, keskikorokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jos opastimia on useita, ne on sijoitettava samalle tien poikkilinjalle, jollei erityisistä olosuhteista muuta johdu.

Milloin edellä tässä luvussa mainitut opastimet eivät koske liikennettä jalkakäytävällä tai pyörätiellä, se on ilmaistava opastimen yhteyteen sijoitetulla tekstillisellä keltaisella kilvellä.

Vilkkuvaa punaista valoa ei saa käyttää muissa kuin edellä tässä luvussa mainituissa liikennevaloissa. Rautatien tasoristeyksessä, nosto- tai kääntösillalla tai lauttapaikalla olevat puomit saa kuitenkin varustaa vilkkuvin punaisin valoin, jotka ovat toiminnassa, kun puomi laskee, on alhaalla tai nousee.

Sellaisessa rautatien tasoristeyksessä, joka sijaitsee liikennevaloin ohjatussa tienristeyksessä tai sen välittömässä läheisyydessä, voidaan tienristeyksen liikennevalot järjestää niin, että ne käsittävät myös tasoristeyksen. Tällaisia opastimia ei saa kytkeä pimeäksi tai näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa paitsi, milloin junaliikenne rautatiellä on vähäistä ja rautatienkunnossapitäjän toimesta on järjestetty tieliikenteen tarpeellinen varoittaminen.

Edellä tarkoitetussa risteyksessä voidaan käyttää kaksiaukkoisia lisäopastimia, joilla näytetään liitteessä olevan kuvan kohdan 5 mukaisia opasteita. Näiden opastimien tulee olla sammutettuina silloin kun risteyksessä ei ole rautatieliikennettä.

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen tulliasemalla, voidaan käyttää pyöreitä kaksiaukkoisia opastimia, joissa punaisen valon aukko on vihreän yläpuolella. Jos pysäytyskohdassa on risteävää liikennettä tai jos pysäytettävien ajoneuvojen nopeus ei ole alhainen, on kuitenkin käytettävä kolmiaukkoisia opastimia.

Milloin raitiovaunuliikenteestä kiskojen poikkeuksellisen sijainnin vuoksi tai muusta sellaisesta syystä saattaa aiheutua vaaraa ajoneuvoliikenteelle taikka milloin muutoin on syytä varoittaa ajoneuvoliikennettä erityisestä vaarasta, voidaan varoitusmerkin yhteydessä käyttää opastimia, joissa on enintään kaksi pyöreätä valoaukkoa vilkkuvaa keltaista valoa varten. Jos opastimessa on kaksi valoaukkoa, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella ja valojen tulee vilkkua vuorotellen.

Edellä 1 momentissa mainittua valoa voidaan käyttää myös suojatietä tai väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittavan liikennemerkin yhteydessä, milloin siihen suojatien tai risteyksen sijainnin vuoksi tahi muuten on erityistä syytä.

Milloin raitiovaunuliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää erityisiä valkoista valoa näyttäviä opastimia, joissa S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora viiva keltaista ja nuolen muotoinen opaste vihreää valoa.

Valo-ohjaus on ajoitettava siten, että liikennevalon sen salliessa risteystä, tietä tai tien osaa ylittämään lähtenyt ajoneuvo tai jalankulkija voi turvallisesti ylittää risteyksen, tien tai tien osan.

Polkupyöräopastimella saadaan ohjata liikennettä samanaikaisesti risteävän suunnan jalankulkijaopastimella ohjatun polkupyörä- ja jalankulkijaliikenteen kanssa edellyttäen, että risteämiskohta on vähintään kahden ja puolen metrin etäisyydellä autoliikenteen ajoradasta.

Niin ikään saadaan jalankulkijaopastimella ohjata liikennettä samanaikaisesti risteävän suunnan jalankulkijaopastimella ohjatun liikenteen kanssa.

Jos vihreän nuolen muotoisella opasteella ohjataan kääntyvää liikennettä, ei tätä suuntaa risteävälle ajoneuvo-, jalankulku- tai raitiovaunuliikenteelle saa samanaikaisesti näyttää vihreää valoa eikä raitiovaunuliikenteelle muuta ajon sallivaa opastetta.

Jalankulkijoille tarkoitettu vihreä valo-opaste ei saa syttyä sen jälkeen kun autoliikenteelle on syttynyt vihreä pyöreä valo-opaste sellaiselle tulosuunnalle, jolta voi kääntyä edellä tarkoitetun suojatien yli. Liikennetilanteen mukaan toimivassa valo-ohjauksessa voidaan menetellä toisin, mikäli kääntyvää autoliikennettä ei kyseisellä hetkellä ole.

Opastimen valoaukon halkaisija on 200 ± 10 mm tai 300 ± 10 mm. Opastimen yhteydessä voidaan käyttää taustalevyä.

Taustalevyä on yleensä käytettävä ajoradan yläpuolelle sijoitetuissa opastimissa sekä pääsuunnan opastimissa teillä, joilla on 60 km/h tai 70 km/h nopeusrajoitus.

Polkupyöräopastimen valoaukon halkaisija on 80 ± 5 mm tai 100 ± 5 mm.

Tienpitäjän tulee huolehtia siitä, että liikennevalolaitteille järjestetään asianmukainen tekninen ja liikennetekninen kunnossapito. Lamppuvikojen vähentämiseksi tulee järjestää riittävän usein toistuva lamppujen kausivaihto.

Punaisten liikennevalo-opastimien lampuille on järjestettävä automaattinen valvonta siten, että jalankulkijaopastimen, pääopastimen, ainoan toisto-opastimen tai useamman kuin yhden toisto-opastimen punaisen lampun rikkoutuminen kytkee tieliikennettä ohjaavat liikennevalot näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1990.

Tällä päätöksellä kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1978 annettu liikenneministeriön päätös tieliikenteen liikennevaloista (459/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän päätöksen voimaan tullessa jo käytössä olevat liikennevalojärjestelyt on muutettava tämän päätöksen mukaisiksi vuoden 1995 loppuun mennessä. Näkövammaisille tarkoitetut ääniopastimet on kuitenkin muutettava 24 §:n mukaisiksi vuoden 2000 loppuun mennessä.

Vanhojen määräysten mukaisia näkövammaisille tarkoitettuja ääniopastimia saa asentaa uusiin valo-ohjattuihin risteyksiin yhden vuoden ajan tämän päätöksen voimaantulosta. Vanhojen ja uusien määräysten mukaisia ääniopastimia ei saa käyttää samassa risteyksessä.