Vartioimisliikeasetus
Ajantasainen- Asiasanat
- Vartioimisliike
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Sisäministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1983/743/ajantasa/2100-01-01/fin
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 4 päivänä maaliskuuta 1983 annetun vartioimisliikelain (237/83) 8 §:n nojalla:
1 §Määritelmiä
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
vartioimisliikkeellä yritystä, joka on saanut elinkeinoluvan vartioimisliikelain (237/83) 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen (vartioimisliikelupa);
sijaintipaikalla kuntaa, jossa sijaisevasta toimipaikasta vartioimisliikettä pääasiallisesti harjoitetaan tai on tarkoitus harjoittaa;
toimialueella niiden kuntien aluetta, joihin vartioimisliikkeellä on lupa perustaa toimipaikkoja;
toimipaikalla rakennusta, rakennelmaa, huonetta tai muuta tilaa, jota vartioimisliike käyttää asiakaspalvelun, hälytysten vastaanottamisen tai liikkeen sisäisen hallinnon hoitamiseen;
vastaavalla hoitajalla henkilöä, joka vastaa siitä, että liikettä hoidetaan vartiomisliikkeitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
vartijalla henkilöä, jonka tehtävänä on vartioimisliikkeen lukuun vartioida omaisuutta tai suojata henkilön koskemattomuutta taikka valvoa näiden tehtävien suorittamista; sekä
voimankäyttövälineellä ampuma-asetta, kaasuasetta, kaasusumutinta, patukkaa tai käsirautoja taikka muuta henkilöön kohdistuvien voimakeinojen käyttämistä varten valmistettua välinettä.
2 §Luvat
Vartioimisliikeluvan myöntää liikkeen sijaintipaikan lääninhallitus. Lupa oikeuttaa vartiointitehtävien hoitamiseen kaikkialla maassa, jollei oikeutta ole luvassa rajoitettu. Lupa oikeuttaa perustamaan toimipaikkoja siinä mainitulle toimialueelle, joka voi käsittää yhden tai useampia lääninhallituksen virka-alueeseen kuuluvia kuntia.
Luvan toimipaikan perustamiseen mualle kuin vartioimisliikeluvassa mainitulle toimialueelle (toimipaikkalupa) myöntää sen läänin lääninhallitus, jonka virka-alueella toimipaikka sijaitsee.
Vartioimisliikelupa myönnetään toistaiseksi. (8.2.1991/286)
3 §Vartioimisliikeluvan myöntämisen edellytykset
Vartioimisliikeluvan hakijan tulee täyttää vartioimisliikelain 2 §:ssä säädetyt vaatimukset.
Lupa voidaan myöntää henkilölle, joka:
on täysi-ikäinen;
hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi sekä on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sopiva;
on hankkinut tarvittavan käytännön kokemuksen ja suorittanut hyväksytysti vartioimisliikelautakunnan toimeenpaneman kokeen; sekä
on varallisuutensa puolesta kykenevä huolehtimaan toiminnan asianmukaisuudesta.
Lupa voidaan myöntää 2 momentin 5 kohdan vaatimuksen täyttävälle yhteisölle jasäätiölle, jonka hallintoelimiin kuuluvat henkilöt, toimitusjohtaja ja vastuunalaiset yhtiömiehet täyttävät 1–3 kohdassa säädetyt vaatimukset. (24.11.1995/1313)
Lupaa ei myönnetä, jos hakijan tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön aikaisemman menettelyn perusteella on todennäköistä, ettei toimintaa hoideta asianmukaisesti.
4 §Toimipaikkaluvan myöntämisen edellytykset
Toimipaikkalupa voidaan myöntää vartioimisliikkeelle, jonka:
aikaisempi toiminta on ollut vartioimisliikkeitä koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän liiketavan mukaista;
organisaatio, henkilöstö, toimitilat, kalusto ja välineet ovat sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävät; ja
taloudellinen tila on vakaa.
5 §Lupahakemukset
Lupahakemukset tehdään vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joilla hakija haluaa osoittaa luvan myöntämisen edellytysten täyttyvän.
Vartioimisliikelupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä myös selvitys vartijoiden koulutuksen järjestämisestä ja vartijan yleiset toimintaohjeet. Toimipaikkalupahakemukseen on liitettävä vartioimisliikelupa sekä viimeksi hyväksytty tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus tai muu hyväksyttävä selvitys liikkeen toiminnasta ja taloudesta.
Lupahakemukset voidaan toimittaa vartioimisliikkeen sijaintipaikan poliisille, jonka on lähetettävä asiakirjat hankkimiensa selvitysten kera viipymättä lääninhallitukselle. Lääninhallitus voi hankkia muita selvityksiä ja lausuntoja.
6 §Lupapäätökset
Vartioimisliikelupaan merkitään:
luvan saaja ja liikkeen toiminimi;
edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut henkilöt;
liikkeen toimialue;
vastaavien hoitajien vastuualueet;
luvan voimassaoloaika; sekä
mahdolliset muut ehdot ja rajoitukset.
Toimipaikkaluvassa mainitaan liikkeen luvan mukaisesti laajennettu toimialue sekä siitä johtuvat vastuualueiden muutokset. Näistä seikoista tehdään merkintä myös vartioimisliikelupaan.
Lääninhallituksen on ilmoitettava vartioimisliikeluvasta toimialueella ja toimipaikkaluvasta laajennetulla toimialueella sijaitseville poliisipiireille.
7 § (8.2.1991/286)Vartioimisliiketoiminnan jatkaminen
Luvansaajan konkurssi- tai kuolinpesällä on oikeus jatkaa vartioimisliiketoimintaa pesän loppuselvittelyä varten enintään yhden vuoden ajan luvansaajan konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä.
8 §Vastaava hoitaja
Vastaavana hoitajana saa toimia tähän tehtävään hyväksytty henkilö. Vartioimisliikeluvan myöntävä lääninhallitus määrää tarvittavien vastaavien hoitajien lukumäärän ja heidän vastuualueensa. Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä vartioimisliikkeen harjoittaja tai liikkeen palveluksessa oleva henkilö, joka täyttää 3 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa säädetyt vaatimukset. Erityisestä syystä hyväksymiseen voidaan liittää ehtoja ja rajoituksia. (24.11.1995/1313)
Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi henkilö, joka ei ole suorittanut vartioimisliikelautakunnan toimeenpanemaa koetta, jos vastaavan hoitajan vaihtuminen johtuu kuolemantapauksesta, sairastumisesta tai muusta sellaisesta ennalta arvaamattomasta syystä.
Vastaavan hoitajan erotessa tai muutoin lakatessa tointaan hoitamasta on hakemus uuden vastaavan hoitajan hyväksymisestä tehtävä lääninhallitukselle yhden kuukauden kuluessa hänen tehtävänsä päättymisestä. (8.2.1991/286)
Vartioimisliikkeelle voidaan hyväksyä yksi tai useampia vastaavan hoitajan sijaisia, jotka suorittavat vastaavan hoitajan tehtävät hänen ollessaan estynyt. Mitä tässä asetuksessa säädetään vastaavasta hoitajasta, koskee soveltuvin osin myös vastaavan hoitajan sijaista. (8.2.1991/286)
9 §Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen
Lääninhallitus hyväksyy vastaavan hoitajan virka-alueellaan harjoitettavaa vartioimisliiketoimintaa varten. Hyväksymishakemus on tehtävä vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella, ja siihen on liitettävä asiakirjat, joilla halutaan osoittaa, että ehdotettu henkilö täyttää säädetyt vaatimukset.
Hakemus voidaan toimittaa vastaavaksi hoitajaksi ehdotetun henkilön kotipaikan poliisille, jonka on lähetettävä asiakirjat, hankkimansa selvitykset ja lausuntonsa viipymättä lääninhallitukselle. Lääninhallitus voi hankkia muita selvityksiä ja lausuntoja.
Lääninhallituksen on ilmoitettava vastaavan hoitajan hyväksymisestä tämän vastuualueella sijaitseville poliisipiireille.
10 §Vartija
Vartioimisliike saa teettää vartiointitehtäviä vain palveluksessaan olevalla henkilöllä, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa.
Vartijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka:
on täyttänyt 18 mutta ei 65 vuotta;
on saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän vartijan peruskoulutuksen; sekä
tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi sekä on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään sopiva.
Henkilö, joka ei ole saanut vartijan peruskoulutusta, voidaan kuitenkin hyväksyä vartijaksi määräajaksi, enintään neljäksi kuukaudeksi ( väliaikainen vartija ). Vartioimisliikkeellä saa olla palveluksessaan yksi väliaikainen vartija jokaista alkavaa kolmea vartijan peruskoulutuksen saanutta vartijaa kohti. (8.2.1991/286)
11 §Vartijaksi hyväksyminen
Hyväksymisen vartijaksi antaa hakijan kotipaikan poliisi. Hakemus on tehtävä vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Siihen on liitettävä:
todistus siitä, että vartioimisliike on suostunut ottamaan hakijan palvelukseensa;
kaksi valokuvaa, joista hakijan hyvin tuntee; sekä
muut asiakirjat, joilla hakija haluaa osoittaa täyttävänsä säädetyt vaatimukset.
Hakemus voidaan toimittaa hakijan asuinpaikan poliisille. Poliisin on hankittava tarpeelliset selvitykset ja lausunnot sekä ratkaistava asia viivytyksettä.
Vartioimisliikkeellä ja muulla vartijan peruskoulutuksen järjestäjällä on oikeus saada poliisilta lausunto henkilön sopivuudesta vartijan tehtäviin tämän hakeutuessa koulutukseen. (8.2.1991/286)
Hyväksyminen on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka kun henkilö täyttää 65 vuotta. Erityisestä syystä hyväksymiseen voidaan liittää ehtoja ja muita rajoituksia. (8.2.1991/286)
12 §Vartijakortti
Poliisi antaa vartijaksi hyväksymälleen henkilölle vartijakortin, joka on voimassa määräajan, enintään viisi vuotta. Vartijan on pidettävä kortti työssä mukanaan ja esitettävä se vaadittaessa.
Vartijalle, jonka hyväksyminen on voimassa, voidaan antaa uusi vartijakortti, kun entinen kortti on kadonnut tai turmeltunut taikka sen voimassaoloaika on päättynyt.
Poliisi voi ottaa vartijakortin heti pois vartijalta, josta poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka ilmeisesti johtavat hyväksymisen peruuttamiseen. Vartijakortti on luovutettava heti poliisille, kun sen voimassaolo on päättynyt tai vartijan hyväksyminen on peruutettu.
13 §Toimeksiantosopimus
Toimeksiannosta on ennen sen edellyttämiin tehtäviin ryhtymistä laadittava kaksin kappalein kirjallinen sopimus, johon on merkittävä:
sopijapuolet;
vartiointikohteet;
vartiointimuodot;
maksun määräytymisperusteet;
sopimusaika; sekä
päiväys ja sopijapuolten allekirjoitukset.
Jollei sopimusta ole tehtävän kiireellisyyden vuoksi voitu tehdä 1 momentin mukaisesti, on toimeksiantosopimus laadittava viimeistään toisena arkipäivänä tehtävään ryhtymisen jälkeen.
Vartioimisliikkeen on säilytettävä toimeksiantosopimus liitteineen tässä maassa kuusi vuotta toimeksiannon päättymisestä. Toimeksiantokirjat on varustettava kalenterivuosittain juoksevalla numerolla ja järjestettävä siten, että kutakin toimeksiantajaa koskevat asiakirjat ovat viivytyksettä esitettävissä. Jos tietojen tallentamisessa käytetään automaattista tietojenkäsittelyä, on valvonnassa tarvittavien tietojen oltava saatavana selväkielisinä.
Mitä tässä pykälässä on säädetty toimeksiantosopimuksesta, koskee myös siihen tehtävää muutosta tai lisäystä.
14 §Koulutus
Vartioimisliikkeen on huolehdittava koulutuksen järjestämisestä sen palvelukseen vartijaksi otettavalle henkilölle, joka ei ole saanut sisäasiainministeriön vahvistamien vaatimusten mukaista vartijan peruskoulutusta. Samoin liikkeen on järjestettävä vartijalle asianmukainen jatkokoulutus, ennen kuin hänen suoritettavakseen annetaan erikoistietoja tai -taitoja vaativia tehtäviä.
Koulutustilaisuudet on pidettävä tehtävän edellyttämän ammattitutkinnon tai 3 §: n 2 momentissa tarkoitetun kokeen hyväksytysti suorittaneen henkilön johdolla, lukuun ottamatta ammattikasvatushallituksen alaisia kursseja.
15 § (25.8.1995/1080)Voimankäyttövälineiden kantaminen
Vartijan tulee välttää voimankäyttövälineiden tarpeetonta mukana kantamista. Vartijan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole yleisön havaittavissa. Jos voimankäyttövälineiden kantaminen asun alla ei ole mahdollista, niitä saadaan, ampuma-asetta lukuun ottamatta, kantaa vyöhön tai erityiseen varustevyöhön kiinnitettävissä umpikoteloissa.
Patukkaa saadaan kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen asun alla ei sen koon vuoksi ole mahdollista. Ampuma-asetta on kannettava asun alla siten, ettei se ole yleisön havaittavissa, ellei tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus poikkeuksellisesti muuta edellytä.
Jos 17 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä käytetään muuta kuin vartijan asua, on kaikkia voimankäyttövälineitä kannettava asun alla siten, etteivät ne ole yleisön havaittavissa.
15 a § (25.8.1995/1080)Ampuma-asetta koskevat erityiset säännökset
Vartijalla ei saa olla vartiointitehtävää suorittaessaan hallussaan ampuma-asetta, ellei hän ole saanut asianmukaista koulutusta sellaisen aseen käsittelyyn ja käyttöön. Vartioimisliikkeen tulee lisäksi hyväksyä ampuma-aseen kantaminen kyseisessä vartiointitehtävässä.
Ampuma-aseen käyttö henkilöä vastaan muissa kuin rikoslain 3 luvun 6–8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa on kielletty.
16 §Koiran käyttö
Vartiointitehtävissä saa käyttää vain tottelevaisuuskokeen alokaluokassa tai palveluskoirakokeen tottelevaisuuslajin hyväksytysti suorittanutta koiraa. Vartiointitehtävissä ei saa kuitenkaan käyttää koiraa, joka on osoittautunut ominaisuuksiltaan tehtävään sopimattomaksi.
17 § (25.8.1995/1080)Vartijan asu
Vartijan on vartiointitehtävää suorittaessaan oltava pukeutunut vartijan asuun. Vartijoiden, jotka toimivat saman vartioimisliikkeen palveluksessa samanlaatuisissa tehtävissä ja samalla vartiointialueella, on oltava yhdenmukaisesti pukeutuneita.
Vartijan asun tulee olla siisti ja asianmukainen sekä sellainen, josta vartijan tunnistaa vartijaksi. Vartijan asun on selvästi erotuttava poliisin, vankeinhoitolaitoksen, tullilaitoksen, rajavartiolaitoksen ja pelastushallinnon käytössä olevista virkapuvuista sekä sotilaspuvuista.
Vartijan asusta tulee huolehtia siten, etteivät siihen kuuluvat vaatekappaleet joudu asiattomien haltuun.
Myymälätarkkailussa, suojattaessa henkilön koskemattomuutta ja arvokuljetusten turvaamistehtävissä vartija saa käyttää vartijan asusta selvästi erottuvaa asua ilman 17 a §:ssä tarkoitettuja merkkejä ja tunnuksia.
17 a § (25.8.1995/1080)Vartijan asun merkit ja tekstit
Vartijan asun rintamuksen vasemmalla puolella on oltava pysyvästi merkittynä teksti: ""VARTIJA – väktare"" tai ""VÄKTARE – vartija"". Isompi teksti on merkittävä vähintään 15 mm:n korkuisin ja pienempi vähintään 8 mm:n korkuisin, selvästi erottuvin kirjaimin. Lisäksi rintamuksen vasemmalla puolella on oltava pysyvästi merkittynä vartioimisliikkeen nimi tai nimilyhenne taikka vakiintunut liikemerkki. Vartioimisliikkeen nimi on merkittävä vähintään 6 mm:n ja nimilyhenne vähintään 15 mm:n korkuisin, selvästi erottuvin kirjaimin. Liikemerkin on oltava selvästi puvusta erottuva ja läpimitaltaan vähintään 50 mm:n suuruinen. Päällystakin, haalarin ja sadeasun selkämyksessä on lisäksi oltava pysyvästi merkittynä teksti ""VARTIJA"" tai ""VÄKTARE"" vähintään 50 mm:n korkuisin, selvästi erottuvin kirjaimin. Vartijan asuun kuuluvassa päähineessä saa olla merkittynä näkyvällä paikalla selvästi erottuvin kirjaimin teksti ""VARTIJA"" tai ""VÄKTARE"". (24.11.1995/1313)
Vartijan asuun saadaan kiinnittää, noudattaen mitä 1 momentissa säädetään, tekstin ""VARTIJA – väktare "" tai ""VÄKTARE – vartija"" ohella sana vartija myös muulla kielellä, jos siihen on perusteltua syytä. Vartijan asussa mahdollisesti käytettävät arvomerkit on kiinnitettävä olkapoletteihin.
Vartijan asussa ei saa olla näkyvillä muita merkkejä ja tekstejä kuin edellä tässä pykälässä mainitut. Vartijan asussa käytettävien merkkien ja tekstien on selvästi erotuttava 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa virkapuvuissa ja sotilaspuvuissa käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä.
17 b § (25.8.1995/1080)Lausunto ja kieltopäätös
Vartioimisliike voi pyytää liikkeen sijaintipaikan lääninhallitukselta ennen asun, merkin tai tekstin käyttöön ottamista lausunnon siitä, ovatko ne tämän asetuksen säännösten mukaiset.
Lääninhallitus voi kieltää asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole tämän asetuksen säännösten mukainen.
18 §Tapahtumailmoitus
Vartijan toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista vartiointialueella on laadittava heti kirjallinen selvitys ( tapahtumailmoitus ), josta ilmenevät vartijan havainnot ja toimenpiteet. (8.2.1991/286)
Tapahtumailmoitukset on säilytettävä tässä maassa viiden vuoden ajan niiden laatimispäivästä siten järjestettyinä, että kuhunkin toimeksiantoon liittyvät ilmoitukset ovat viivytyksettä esitettävissä.
Toimeksiantajalla on oikeus saada jäljennös vartiointialuetta tai -kohdetta koskevasta tapahtumailmoituksesta. (8.2.1991/286)
19 §Henkilöstö- ja työvuorotiedostot
Vartioimisliikkeen on pidettävä henkilöstöstään tiedostoa, josta voidaan viivytyksettä todeta:
henkilötiedot;
vartijakortin antanut viranomainen ja kortin voimassaoloaika;
vartijan saama vartijakoulutus;
tiedot vartijan tasku- tai kaasuaseen hallussapitoluvasta; sekä
vartijan ja vastaavan hoitajan palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika sekä päättymisen syy.
Vartioimisliikkeen on järjestettävä työvuorokirjanpidon hoito niin, että liikkeen asiakirjoista voidaan luotettavasti selvittää kunkin vartijan suorittamat työvuorot ja kulloinkin vartioimat kohteet, alueet tai piirit.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedostot on säilytettävä tässä maassa vähintään viisi vuotta palvelussuhteen päättymisen jälkeen ja 2 momentissa tarkoitetut tiedostot asiakirjan laatimista seuraavan kalenterivuoden loppuun.
20 §Muutosilmoitukset
Vartioimisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti lääninhallitukselle ja liikkeen sijaintipaikan poliisille:
liikkeen toimipaikan tai sen osoitteen muuttumisesta;
edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilön vaihtumisesta; sekä
liikkeen harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi.
Ilmoitus on tehtävä, mikäli mahdollista, ennen muutosta mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen. Henkilövaihdosta koskevaan ilmoitukseen on liitettävä asiakirjat, joilla halutaan osoittaa, että asianomainen täyttää 3 §:ssä säädetyt vaatimukset.
21 §Vuosi-ilmoitus
Vartioimisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti kultakin kalenterivuodelta seuraavan tammikuun loppuun mennessä liikkeen sijaintipaikan poliisille:
toimeksiantojen lukumäärä;
liikkeen toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärä; sekä
tiedot vartijoista ja heille annetusta 14 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta.
22 §Valvonta
Vartioimisliiketoiminnan yleinen valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle. Lääninhallitus ja poliisi valvovat vartioimisliikkeiden toimintaa virka-alueellaan.
Poliisin on tarkastettava vartioimisliikkeet vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka lähetetään liikkeelle, liikkeen sijaintipaikan poliisille ja lääninhallitukselle.
Vartioimisliikkeen on annettava valvontaa suorittavalle virkamiehelle tiedot toiminnastaan sekä sallittava hänen tutustua liikkeen asiakirjoihin.
23 §Valvontatiedostot
Lääninhallitus pitää tiedostoa liikkeistä, joille se on myöntänyt vartioimisliikeluvan. Tiedosto sisältää lupapäätökseen merkityt tiedot sekä luvan peruuttamista ja varoitusta koskevat tiedot. Vastaavista hoitajista lääninhallitus pitää tiedostoa, josta ilmenevät hyväksymistä ja sen peruuttamista sekä varoitusta koskevat tiedot.
Poliisi pitää hyväksymistään vartijoista tiedostoa, josta ilmenevät hyväksymistä ja sen peruuttamista sekä varoitusta koskevat tiedot.
Valvontaviranomaisen on säilytettävä sille toimitetut ilmoitukset asianmukaisesti järjestettyinä.
24 §Hyväksymisen peruuttaminen ja varoitus
Lääninhallituksen on peruutettava antamansa hyväksyminen henkilöltä, joka ei täytä 8 §:ssä vastaavalle hoitajalle säädettyjä vaatimuksia. Se voi peruuttaa hyväksymisen osittain tai kokonaan taikka antaa varoituksen vastaavalle hoitajalle, joka on syyllistynyt muuhun kuin vähäisenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai joka on tahallaan menetellyt vastaavan hoitajan tehtävässä virheellisesti.
Poliisin on peruutettava antamansa hyväksyminen henkilöltä, joka ei täytä 10 §:ssä vartijalle säädettyjä vaatimuksia. Se voi peruuttaa hyväksymisen tai antaa varoituksen vartijaksi hyväksymälleen henkilölle, joka on syyllistynyt muuhun kuin vähäisenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai joka on tahallaan menetellyt vartijan tehtävässä virheellisesti.
25 §Luvan peruuttaminen ja varoitus
Lääninhallituksen on peruutettava antamansa vartioimisliikelupa, jos vartioimisliiketoiminta on lopetettu, luvansaaja ei täytä 3 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai jos vartioimisliike sallii lääninhallituksen kieltämän vartijan asun, merkin tai tekstin käyttämisen. Varallisuusaseman heikkenemisestä huolimatta lupa voidaan kuitenkin jättää peruuttamatta, jos toiminnan jatkamiseen on 7 §:ssä tarkoitetut perusteet. (25.8.1995/1080)
Lääninhallitus voi peruuttaa antamansa vartioimisliikeluvan osittain tai kokonaan, jos vartioimisliiketoiminta on keskeytetty kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi taikka jos liikkeen harjoittaja, toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies tai sen hallintoelimeen kuuluva henkilö on syyllistynyt muuhun kuin vähäisenä pidettävään rangaistavaan tekoon tai on tahallaan menetellyt vartioimisliiketoimintaan liittyvässä tehtävässä virheellisesti.
Lääninhallitus voi luvan peruuttamisen sijasta antaa liikkeelle varoituksen, jos havaittu puute tai virhe on vähäinen.
26 §Muutoksenhaku
Lääninhallituksen ja poliisin tämän asetuksen nojalla tekemää päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Päätökseen, jolla on annettu varoitus, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Tämän asetuksen nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että sitä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
27 §Salassapitovelvollisuus
Joka tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja vartiointitoimeksiannon osapuolten turvallisuusjärjestelyistä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista asioista, ei saa luvattomasti ilmaista niitä. (8.2.1991/286)
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä tietojen antamista valvontaviranomaiselle, syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämistä varten eikä viranomaiselle, jolla erityisen säännöksen nojalla on oikeus saada näitä tietoja. Myös sitä, joka näin on saanut tietoja, koskee edellä säädetty salassapitovelvollisuus.
28 §Erinäiset säännökset
Vartioimisliikelautakunnasta, joka toimii sisäasiainministeriön yhteydessä, säädetään erikseen.
Elinkeinoilmoituksesta ja ilmoituksista kaupparekisteriin on säädetty erikseen.
29 §Tarkemmat määräykset
Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta ja vahvistaa kaavat siinä tarkoitettuja lomakkeita varten.
Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä vartijan asekoulutuksesta ja muusta koulutuksesta, vartijan asusta ja sen käyttämisestä, vartijan voimankäyttövälineistä sekä vartiointitehtävissä käytettävän koiran kelpoisuuden toteamiseen liittyvästä menettelystä ja koiran käytöstä. (25.8.1995/1080)
30 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
31 §Siirtymäsäännökset
Vastaava hoitaja ja vartija, jonka hyväksyminen on voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, saa jatkaa tehtävässään ilman uutta hyväksymistä 30 päivään syyskuuta 1984.
Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on työskennellyt vartijana vähintään kuusi kuukautta ja saanut vähintään 16 tunnin pituisen kurssimuotoisen vartijakoulutuksen tai on työskennellyt vartijana vähintään kaksi vuotta, voidaan hyväksyä vartijaksi vaatimatta 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua peruskoulutusta. Hyväksymistä on kuitenkin haettava ennen 1 päivää lokakuuta 1984 ja samalla on esitettävä selvitys siitä, että hakija on saanut sisäasiainministeriön asettamien vaatimusten mukaisen vartijan täydennyskoulutuksen.
Koiraa, joka on vartiointikäytössä tämän asetuksen tullessa voimaan, saa käyttää vartiointitehtävissä 16 §:ssä mainittua koetta vaatimatta 30 päivään syyskuuta 1984.
Sen estämättä, mitä 17 §:n 1 momentissa on säädetty, saadaan vartijan asuna käyttää vuoden 1985 loppuun muutakin virkapuvuista selvästi erottuvaa asua.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
8.2.1991/286:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
25.8.1995/1080:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
Tämän asetuksen säännösten estämättä saadaan vartijan asuna käyttää vartijan asusta annetun sisäasiainministeriön päätöksen (821/84) mukaista vartijan asua 31 päivään maaliskuuta 1996.
24.11.1995/1313:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1995.