Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

385/1983

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Näytteenottoasetus

Ei voimassa
Tämä asetus on kumottu VNa:lla elintarvikevalvonnasta 4.5.2006/321 .
Asiasanat
Elintarvike
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriö
Antopäivä
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/1983/385/ajantasa/2100-01-01/fin

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 3 päivänä heinäkuuta 1941 annetun elintarvikelain (526/41) 11 §:n nojalla:

1 lukuYleisiä säännöksiä

1 §

Tämä asetus koskee näytteiden ottamista elintarvikesäännösten ja -määräysten valvontaa varten elintarvikeasetuksessa (408/52) tarkoitetuista elintarvikkeista ja yleisistä käyttö ja kulutustarvikkeista.

2 §

Oikeudesta ottaa näytteitä on säädetty elintarvikelaissa (526/41) . Elintarvikesäännösten ja -määräysten noudattamisen valvontaa johtava viranomainen voi myös määrätä alaisensa valvontaviranomaisen ottamaan näytteen.

2 lukuNäytteen ottaminen, merkitseminen ja korvaaminen

3 §

Näytteen on oltava tilastollisesti tai muutoin edustava ottaen huomioon tutkimuksen luonne ja siitä mahdollisesti aiheutuvat toimenpiteet.

Näyte voi muodostua useammasta eri osanäytteestä.

4 §

Näytettä otettaessa tulee tarvikkeen omistajalle, haltijalle tai näiden edustajalle varata tilaisuus olla saapuvilla. Jos kukaan näistä ei ole saapuvilla tai jollei ketään näistä ole voitu tavoittaa, saadaan näyte ottaa todistajan läsnä ollessa.

5 §

Tarvikkeen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajan niin vaatiessa on tavaraerästä näytteen lisäksi otettava samanaikaisesti myös yhtä edustava vastanäyte. Näyte ja vastanäyte on otettava samasta kohdasta tai samoista kohdista tavaraerää.

Asianmukaisesti suljettu ja merkitty vastanäyte luovutetaan 1 momentissa tarkoitetulle omistajalle tai haltijalle taikka edustajalle käytettäväksi tarvittaessa laboratoriotutkimuksiin. Vastanäytteen osalta menetellään soveltuvin osin siten kuin valvontaviranomainen tutkimustulosten perusteella tavaraerästä päättää.

6 §

Näytteen ottaminen, säilyttäminen ja käsitteleminen on suoritettava siten ettei näyte muutu näytteenoton aikana tai sen jatkokäsittelyssä niin, ettei se enää edusta tavaraerää.

Näyte on otettava siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta tarviketta tai tavaraerää, josta se otetaan.

7 §

Valmiiksi pakattu tarvike on otettava näytteeksi sellaisenaan päällystä avaamatta, jos tätä menettelyä on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Tarvikkeesta, joka ei ole valmiiksi pakattu tai joka on pakattu avoimeen myyntipäällykseen, on näyte otettava puhtaaseen, kuivaan ja hajuttomaan astiaan tai päällykseen.

8 §

Näyte, vastanäyte ja tarvittaessa tavaraerä on merkittävä siten, ettei voi syntyä epäilystä näytteen kuulumisesta siihen tavaraerään, josta se on otettu.

Näytteen päällykseen on merkittävä tarvikkeen omistajan, haltijan tai näiden edustajan nimi ja tarvittaessa osoite. Samasta tavaraerästä otetut osanäytteet on merkittävä samalla tavalla.

9 §

Näytteen ottamisesta on laadittava todistus kolmena kappaleena.

Todistuksessa on ilmoitettava:

1)

näytteen ottajan nimi, virka-asema ja osoite;

2)

toimituksen aika ja paikka riittävän tarkasti määriteltynä;

3)

tarvikkeen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajan nimi ja osoite;

4)

tarvikkeen myyntipäällyksestä ilmenevät tai muutoin välittömästi saatavilla olevat tiedot tarvikkeen valmistajasta tai valmistuttajasta ja valmistuskunnasta tai valmistuttajan kotikunnasta sekä maahantuodun tarvikkeen maahantuojasta ja valmistusmaasta;

5)

tarvikkeen kauppatavan mukainen nimi ja kauppanimi;

6)

tarvittaessa tavaraerän suuruus;

7)

näytteen määrä;

8)

osanäytteiden lukumäärä;

9)

näytteen käypä hinta, jona on pidettävä aiottuun myyntitarkoitukseen sovellettavaa hintaa, jollei erityisistä syistä muuta johdu; näytteen käypää hintaa ei kuitenkaan tarvitse merkitä, jos näytteestä suoritettava tutkimus on säädetty maksulliseksi;

10)

näytteenoton syy;

11)

tieto siitä, onko otettu vastanäyte; sekä

12)

muut mahdolliset tutkimustulosten arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot ja havainnot.

10 §

Todistuksen allekirjoittavat näytteen ottaja ja tarvikkeen omistaja tai haltija taikka näiden edustaja tahi 4 §:n toisessa virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa todistaja.

Yksi kappale todistuksesta on annettava tarvikkeen omistajalle tai haltijalle taikka näiden edustajalle, yksi kappale seuraa näytteen mukana ja yksi kappale jää näytteen ottajalle.

11 §

Näyte on korvattava siten kuin elintarvikelaissa on säädetty. Edellä 5 §:ssä tarkoitettua vastanäytettä ei kuitenkaan korvata.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus hänen niin halutessaan saada takaisin se osa näytteestä, jota ei ole kulutettu tutkimuksessa, jos tarviketta ei tutkimuksessa ole todettu elintarvikesäännösten tai -määräysten vastaiseksi eikä näytteestä elintarvikelain mukaan ole suoritettava korvausta. Vaatimus jäljelle jääneen näytteen palauttamisesta on esitettävä kuukauden sisällä asiaa koskevan päätöksen tiedoksi saamisesta.

3 lukuErinäisiä säännöksiä

12 § (14.3.1986/238)

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa elinkeinohallitus, jollei muualla ole toisin säädetty.

13 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1983.

Tällä asetuksella kumotaan elintarvikenäytteiden ottamisesta 11 päivänä joulukuuta 1953 annettu asetus (486/53) .

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

14.3.1986/238:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986.

Sivun alkuun