331/1983

Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta voidaan rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojennus niin kuin tässä laissa säädetään.

Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko, poistumisrangaistus ja varoitus.

Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta.

Kurinpitomenettelyssä kurinpitosakkoa määrätään vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta. (14.11.1997/991)

Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain (452/1950) nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen. Asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelevalle kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen tai, jollei hän saa päivärahaa, asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen. (14.11.1997/991)

Kurinpito-ojennuksia ovat poistumiskielto, ylimääräinen palvelus ja muistutus.

Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi ja enintään kymmenen vuorokautta sekä ylimääräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään viisi kertaa. (12.4.1991/652)

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta, josta on säädetty seuraamukseksi sakko, voidaan sakon asemesta tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitorangaistus tai -ojennus.

Kurinpitorangaistuksen asemesta saadaan tuomita sakkoon.

Kurinpitorangaistusta ei saa tuomita eikä kurinpitorangaistusta tai -ojennusta kurinpitomenettelyssä määrätä ehdollisesti.

Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. (19.4.1991/699)

Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpitorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen kurinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuomita enintään neljäkymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä päivältä ja poistumisrangaistusta enintään kaksikymmentäviisi vuorokautta. (12.4.1991/652)

Kurinpitomenettelyssä käytetään samasta rikoksesta kurinpitoseuraamuksena vain yhtä kurinpitorangaistus- tai ojennuslajia. Jos joku on syyllistynyt useaan rikokseen, jotka tulevat samanaikaisesti kurinpitoesimiehen käsiteltäviksi, syylliselle määrätään vain yksi kurinpitoseuraamus.

Rikosoikeudellista vanhentumista koskevia säännöksiä sovellettaessa rinnastetaan kurinpitorangaistus sakkoon.

Kurinpitomenettelyä ei kuitenkaan saa panna vireille sen jälkeen, kun vuosi on kulunut rikoksen tekemisestä.

Kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen määrääminen ei estä nostamasta syytettä tuomioistuimessa saman rikoksen johdosta, jos asian laatu sitä vaatii tai siihen muuten on erityistä syytä. Asiaa, josta syyte on pantu vireille tai joka on ratkaistu tuomioistuimessa, ei saa käsitellä kurinpitomenettelyssä.

Jos henkilö, jolle tuomitaan tai määrätään kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen johdosta vapautensa menettäneenä, kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta on tehtävä rikoslain 6 luvun 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä laskettaessa yksi vapaudenmenetysvuorokausi vastaa yhtä arestivuorokautta, kahden päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisrangaistus- tai poistumiskieltovuorokautta sekä kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.

Sotilasvirassa palvelevalle sekä henkilölle, joka on nimitetty puolustusvoimissa virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään, saadaan rauhan aikana kurinpitomenettelyssä määrätä vain kurinpitosakkoa tai antaa varoitus tai muistutus.

Sotilasvirkaan koulutettavalle oppilaalle saadaan 1 momentin estämättä määrätä kaikkia tässä laissa tarkoitettuja, kurinpitomenettelyssä määrättäviä seuraamuksia, jollei asetuksessa toisin säädetä.

Kurinpitorangaistus tai -ojennus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on myöntänyt syyllisyytensä tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.

Asiaa ei kuitenkaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä, jos:

Esimiestä, jolla on oikeus käyttää tässä laissa tarkoitettua kurinpitovaltaa, kutsutaan kurinpitoesimieheksi.

Kurinpitoesimiehiä ovat perusyksikön päällikkö ja hänen suoranaiset esimiehensä sekä 13 §:ssä säädetyin rajoituksin perusyksikön vääpeli.

Kurinpitoesimiehen kurinpitovallan alaisia ovat ne hänen alaisensa, joiden suoranainen esimies hän on.

Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus ja poistumisrangaistus ja perusyksikön päälliköllä varoitus.

Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön vääpeli saa määrätä asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.

Sama toimivalta kuin 12 ja 13 §:ssä mainitulla kurinpitoesimiehellä on myös vastaavassa tehtävässä olevalla esimiehellä sen mukaan kuin pääesikunta määrää. Lisäksi pääesikunta voi antaa joukko-osaston komentajaa ylempien kurinpitoesimiesten keskinäisestä kurinpidollisesta toimivallasta heidän hallinnollisesta ja sotilaallisesta toimivallastaan poikkeavia määräyksiä.

Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista ja 27 §:ssä mainituista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on pakkokeinolain (806/2011) säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen taikka palauttaminen sitä vaatii, saadaan 15 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tavattu tai todennäköisin syin epäilty ottaa kiinni ja pidättää sekä erityisen painavista syistä vangita.

Rikoslain 45 luvun alainen henkilö saadaan lisäksi ottaa kiinni:

Kiinniottamisen saa suorittaa:

Pidättämispäätöksen saa tehdä:

Vangitsemisesta säädetään pakkokeinolaissa.

Kiinniotettua, pidätettyä tai vangittua henkilöä säilytetään päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvonnan alaisena taikka yleisessä vankilassa tai muussa säilytyspaikassa.

Pidätettyihin ja kiinni otettuihin sovelletaan, mitä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) säädetään. (29.9.2006/845)

Mitä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa säädetään:

(29.9.2006/845)

Tutkintavankien kohteluun sovelletaan sotilasviranomaisen valvonnan alaisen tai poliisin säilyttämän henkilön osalta poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia ja vankilassa säilytettävän henkilön osalta tutkintavankeuslakia (768/2005) . (29.9.2006/845)

Kiinniottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle.

Kiinniotettu henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun kuulustelu on päättynyt tai kun kiinniottamisen muu peruste on lakannut, kuitenkin viimeistään ennen kuin 24 tuntia on kulunut kiinniottohetkestä jollei häntä saman ajan kuluessa määrätä pidätettäväksi.

Kiinniottamiseen oikeutetulla henkilöllä on oikeus kiinniottamisen, pidättämisen tai arestirangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen yhteydessä tarkastaa henkilö sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, jotka voivat vaarantaa säilyttämisen tai joilla tämä voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut vaaralliset esineet tai aineet on otettava tarkastettavalta pois. Ne on palautettava hänelle vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen ole lain mukaan estettä. Alkoholijuoman ja huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin 27 §:ssä säädetään.

Syytteen nostamiselle määrättävästä ajasta silloin, kun vastaaja on vangittuna, säädetään pakkokeinolaissa.

Takavarikon ja etsinnän saa pakkokeinolaissa mainittujen viranomaisten lisäksi määrätä toimitettavaksi pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen. (22.7.2011/839)

Kiireellisessä tapauksessa saa kiinniottamiseen oikeutettu toimittaa takavarikon ja etsinnän ilman 1 momentissa tarkoitettua määräystä.

Etsintänä ei pidetä asevelvollisuuslain taikka naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain perusteella palveluksessa olevan käyttöön luovutetun varustekaapin siisteyden ja kaapissa säilytettävien puolustusvoimien varusteiden kunnon tarkastamista. (14.11.1997/991)

Tämän lain 18 §:ssä tarkoitettu kiinniottamiseen oikeutettu sotilas saa määrätä puolustusvoimissa palvelevan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimivan henkilön kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Koe voidaan tehdä ajotehtävää tai muuta rikoslain 23 luvussa tarkoitettua tehtävää suorittavalle taikka tällaiseen tehtävään ryhtyvälle. Kokeesta kieltäytynyt on velvollinen alistumaan pakkokeinolain 8 luvun 30 §:ssä tarkoitettuun henkilönkatsastukseen. (22.7.2011/839)

Edellä tarkoitettu koe on tehtävä siten ja sellaisella menetelmällä, ettei siitä aiheudu tarpeetonta tai kohtuutonta haittaa tutkittavalle.

Pääesikunta antaa tarkemmat ohjeet kokeen tekemisestä.

Edellä tässä luvussa tarkoitetut sotilaat saavat käyttää pakkokeinoja puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella sekä kiireellisessä tapauksessa muuallakin.

Yksityisasunnossa he saavat toimittaa kotietsinnän kuitenkin vain, milloin sen tarkoituksena on sellaisen kiinniotettavan, pidätettävän tai vangittavan taikka kuulusteluun tai tuomioistuimeen tuotavan henkilön tavoittaminen, joka takaa- ajettaessa pakenee, taikka rikoksen teosta verekseltään jäljitetyn esineen takavarikoiminen.

Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa puolustusvoimien palveluksessa oleviin henkilöihin ja heidän hallinnassaan olevaan omaisuuteen kohdistuvia tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön, joka ei ole rikoslain 45 luvun alainen, etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa kuitenkin vain, jos on syytä epäillä edellä mainittuja määräyksiä rikotun.

Luvattomasti hallussa tavattu puolustusvoimien omaisuus, kuten aseet, ampumatarvikkeet ja räjähdysaineet sekä huumausaineet ja luvattomasti hallussa olleet alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (1289/1993) säädetään. (14.11.1997/991)

Kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai kun on syytä olettaa, että tällainen rikos on tehty, kurinpitoesimiehen on viipymättä huolehdittava, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Tutkinnassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.

Tutkittaessa sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettua rikosta tutkinnanjohtajana on tämän lain 19 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen ja tutkijana puolustusvoimissa palveleva henkilö. Tutkijan tulee mikäli mahdollista olla rikostutkintaan perehtynyt. Mikäli mahdollista hänen tulee myös olla muu kuin kuulusteltavan suoranainen esimies. Asian laadun vaatiessa esitutkinta voidaan antaa poliisin tai erityisen tutkijalautakunnan toimitettavaksi. Yksittäinen kuulustelu tai muu tutkintatoimenpide voidaan antaa poliisin suoritettavaksi. (12.4.1991/652)

Jos sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettua rikosta koskeva asia käsitellään kurinpitomenettelyssä, esitutkinta saadaan rikoksesta säädetystä rangaistuksesta riippumatta toimittaa suppeana. Suppeaan esitutkintaan sovelletaan tällöin, mitä esitutkintalain (805/2011) 11 luvun 2 §:ssä säädetään. (22.7.2011/839)

Kurinpitoesimiehen on tutkinnan päätyttyä viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin rikokseen syyllistyneen rankaisemiseksi tai ojentamiseksi.

Kurinpitoesimies voi jättää esitutkinnan toimittamatta sekä esitutkinnan toimittamisen jälkeen kurinpitoseuraamuksen määräämättä, jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä. (29.12.1988/1259)

Jos kurinpitoesimiehen toimivalta on riittämätön asian ratkaisemiseen tai jos hän on esteellinen, asia on siirrettävä ylemmän kurinpitoesimiehen käsiteltäväksi. Asian saattamisesta toimivaltaiselle syyttäjälle säädetään sotilasoikeudenkäyntilaissa.

Esitutkinta sotilasrikosasiassa on toimitettava, sen lisäksi mitä 28 §:ssä säädetään, kun syyttäjä niin määrää.

Jollei asiaa toimiteta syyttäjälle syyteharkintaan, kurinpitoesimiehen on ilmoitettava ratkaisustaan syyttäjälle, jonka määräyksestä asiassa on suoritettu esitutkinta. Ilmoituksen saatuaan syyttäjällä on oikeus ottaa asia syyteharkintaansa, jos asian laatu sitä vaatii tai siihen muutoin on erityistä syytä.

Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei lausunnon hankkimisesta aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä. Jos kuuleminen erityisistä olosuhteista johtuen huomattavasti viivästyttäisi asian käsittelyä eikä ole aihetta olettaa, että kuulemisella voisi olla vaikutusta asian käsittelyyn, kurinpitoesimies voi kuitenkin määrätä kurinpitorangaistuksen syylliseksi epäiltyä henkilökohtaisesti kuulematta edellyttäen, että epäilty ei ole katsonut kuulemista tarpeelliseksi.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta. Kurinpitoseuraamuksia tuomittaessa tai määrättäessä on kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen. Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut.

Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttäminen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä kurinpitorangaistuksen määräämistä.

2–3 momentit on kumottu L:lla 14.11.1997/991 .

Kurinpitoasiassa määrättyyn kurinpitorangaistukseen saa hakea muutosta valittamalla (kurinpitovalitus) siitä sotilasoikeudenkäyntilain 5 tai 6 §:n mukaan määräytyvään toimivaltaiseen yleiseen tuomioistuimeen.

Kurinpitoasiassa määrättyyn kurinpito-ojennukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valitus on tehtävä kirjallisesti ja valituskirjelmä on toimitettava viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, kurinpitorangaistuksen määränneelle kurinpitoesimiehelle tai 34 §:ssä tarkoitetun tuomioistuimen kansliaan. Valituskirjelmän saa edellä tarkoitetun ajan kuluessa toimittaa myös asetuksessa säädetylle muulle viranomaiselle, jonka on välittömästi toimitettava se edellä tarkoitetulle kurinpitoesimiehelle. Tuomioistuimen on välittömästi ilmoitettava edellä tarkoitetulle kurinpitoesimiehelle valituskirjelmän saapumisesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kurinpitoesimiehen on välittömästi toimitettava valituskirjelmä 34 §:ssä tarkoitetun tuomioistuimen kansliaan ja liitettävä siihen kurinpitoasiassa kertynyt asiakirja-aineisto.

Kurinpitovalituksen katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa silloin, kun 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat ovat saapuneet tuomioistuimen kansliaan. Tuomioistuimen on viivytyksettä annettava valittajalle ja sotilasoikeudenkäyntilain 4 §:ssä tarkoitetulle syyttäjälle tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä valittajan poissaolon seurauksista.

Kurinpitoesimiehen on huolehdittava siitä, että valittajalla on palveluksen estämättä mahdollisuus laatia valituskirjelmä ja että hän voi osallistua kurinpitovalituksen oikeuskäsittelyyn.

Kurinpitovalituksen käsittelyssä noudatetaan, mitä sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettujen rikosasioiden käsittelystä säädetään. Seuraamuksena saadaan määrätä myös kurinpito-ojennus. Jos valittaja jää saapumatta oikeuteen ilmoittamatta laillista estettä, kurinpitovalitus voidaan käsitellä ja ratkaista valittajan poissaolosta huolimatta.

Kurinpitovalituksen tekemistä ja käsittelemistä ei estä se, että rangaistu on 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla suostunut kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanoon.

Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte kurinpitovalituksena tuomioistuimeen saatetussa asiassa. Jos syyte nostetaan, asia lakkaa olemasta kurinpitoasia.

Tuomioistuimen kurinpitovalitusasiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.

Kurinpitoesimiehen on valvottava alaistensa kurinpitoesimiesten kurinpitovallan käyttöä.

Jos joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että kurinpitomenettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka kurinpitoasiassa tehty päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton, hänen on kumottava päätös tai lievennettävä kurinpitoseuraamusta. (12.4.1991/652)

Kumotessaan päätöksen esimies voi määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen itse välittömästi ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle. Asiaa uudelleen käsiteltäessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä rikoslain 6 luvun 16 §:ssä säädetään. (13.6.2003/534)

Kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä viivytyksettä, kun valitukselle säädetty määräaika on päättynyt tai, kun valitus on tuomioistuimessa ratkaistu.

Täytäntöönpanoon voidaan rangaistun kirjallisella suostumuksella ryhtyä aikaisemminkin.

Arestin ja tuomioistuimen tuomitseman poistumisrangaistuksen täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jos tuomittu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa. (14.11.1997/991)

Kurinpitoseuraamuksia varoitusta, kurinpitosakkoa, ylimääräistä palvelusta ja muistutusta lukuun ottamatta ei voida panna samanaikaisesti täytäntöön.

Jos samalla kertaa tulee täytäntöönpantavaksi erilajisia seuraamuksia, pannaan kurinpitorangaistukset täytäntöön ennen kurinpito-ojennuksia. Jos ojennuksen täytäntöönpano on jo aloitettu, se suoritetaan loppuun ennen kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista.

Kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai keskeytettäväksi, jos hän on valvonnan tai kantelun käsittelyn yhteydessä havainnut kurinpitopäätöksessä olennaisen virheen.

Joukko-osaston komentaja voi lykätä kurinpitoseuraamuksen täytäntöönpanoa tai keskeyttää täytäntöönpanon, jos rangaistun tai ojennetun terveydentila niin vaatii taikka jos on muu erityisen painava syy.

Aresti pannaan täytäntöön päävartiossa tai rangaistun ollessa muuten vartioituna. Ellei asetuksessa toisin säädetä, arestia ei saa määrätä suoritettavaksi siten, että rangaistu on velvollinen ottamaan osaa palvelukseen.

Kun aresti on pantava täytäntöön samalla kertaa kuin määräaikainen vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus, suoritetaan myös aresti yleisessä rangaistuslaitoksessa.

Samalla kertaa täytäntöönpantavat arestit on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.

Yhteenlaskettaessa rangaistuksia 42 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa on aresti muunnettava vankeudeksi siten, että yksi vuorokausi arestia vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos tällöin on täytäntöönpantava kaksi tai useampia aresteja, on vankilanjohtajan ensin laskettava ne yhteen 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Milloin aresti on 2 momentin mukaisesti laskettu yhteen muun rangaistuksen kanssa, katsotaan tuomitun ensin suorittavan arestin muuntorangaistuksen ja vasta sen jälkeen muun rangaistuksen.

Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken silloin, kun rangaistu muusta kuin terveydellisestä syystä olisi kotiutettava, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä säädetään.

Aresti muunnetaan maksuksi, jos arestin täytäntöönpanoa ei ole aloitettu ennen kotiuttamista tai asevelvollinen kotiutetaan terveydellisestä syystä.

Arestia maksuksi muunnettaessa vastaa kukin suorittamatta oleva täysi arestivuorokausi kahden päivän kurinpitosakkoa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.

Kurinpitosakko pannaan täytäntöön noudattaen sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä. Maksamatonta kurinpitosakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa vankeudeksi.

Samassa järjestyksessä pannaan täytäntöön myös 44 §:n 2 momentissa ja 45 b §:ssä tarkoitettu maksu.

Samalla kertaa täytäntöönpantavat poistumisrangaistukset on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta. Sama koskee samalla kertaa täytäntöönpantavien poistumiskielto-ojennusten yhteenlaskettua aikaa. (14.11.1997/991)

Jos poistumisrangaistuksen kanssa on samalla kertaa täytäntöönpantavana poistumiskielto-ojennus, katsotaan asianomaisen ensin suorittavan poistumisrangaistuksen. Poistumisrangaistuksen ja poistumiskielto-ojennuksen yhteenlaskettu aika saa olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.

Poistumisrangaistus, jonka täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu tai jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamisajankohtana, muunnetaan maksuksi.

Poistumisrangaistusta maksuksi muunnettaessa kukin suorittamatta oleva täysi poistumisrangaistusvuorokausi vastaa yhden päivän kurinpitosakkoa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 45 a §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.

Varoitus pannaan täytäntöön julkaisemalla se päiväkäskyssä.

Kurinpito-ojennus on pantava täytäntöön viivytyksettä.

Kurinpito-ojennuksen täytäntöönpano raukeaa ojennetun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua ojennuksen määräämisestä.

Kurinpitoesimiehistä, toimivallasta kurinpitoasioissa, kurinpitoasiain käsittelystä ja valvonnasta sekä kurinpitoseuraamusten täytäntöönpanosta sota- aikana voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia säännöksiä.

Sotavangille ei saa tuomita tai kurinpitomenettelyssä määrätä muita rangaistuksia kuin mitä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.

Sotavangille tuomittavan tai määrättävän arestirangaistuksen yhdistämisessä sekä yhteenlaskemisessa ja muussa täytäntöönpanossa on niin ikään noudatettava 1 momentissa tarkoitettuja sopimuksia.

Rikoslain 45 luvun alainen henkilö, joka katsoo oikeuksiaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen menetelleen lain tahi virka- tai palvelusvelvollisuutensa vastaisesti, saa tehdä kantelun niin kuin siitä asetuksella säädetään.

Tuomioistuimen on tehtävä määräämästään kurinpitorangaistuksesta merkintä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tiedon välittämiseksi sotilasviranomaisille. Merkinnän tekemiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään.

Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista rauhanturvaamishenkilöstöä. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja rauhanturvaamisorganisaatiossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Tämän lain säännöksiä arestirangaistusten yhteenlaskemisesta ja muuntamisesta sovelletaan järjestysrangaistuksena tuomittuun tai määrättyyn arestiin, jonka suorittaminen alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen.