628/1982

Ihmishengen pelastamiseksi merihädästä taikka uhkaavasta vaaratilanteesta merialueella viranomaiset ovat velvolliset suorittamaan meripelastuspalvelua niin kuin tässä laissa säädetään.

Rajavartiolaitos suorittaa meripelastuspalvelua sekä huolehtii meripelastuspalvelun suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta samoin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovittamisesta.

Merenkulkulaitos, poliisi, puolustusvoimat, tullilaitos, tie- ja vesirakennuslaitos sekä posti- ja telelaitos samoin kuin ilmailu-, palo- ja terveydenhuoltoviranomaiset ovat rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan meripelastuspalveluun asetuksella säädettävässä laajuudessa.

Meripelastuspalvelu on suunniteltava ja järjestettävä niin, että siihen kuuluvat toimenpiteet voidaan olosuhteissa, joissa niitä tarvitaan, suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Jokainen merivartioston toimintapiirissä oleskeleva työkykyinen henkilö on velvollinen merivartioston komentajan määräyksestä avustamaan meripelastustehtävässä, jollei pätevä syy ole esteenä.

Sen, jonka hallussa on viestiyhteyksiä, on heti välitettävä hätäilmoitus, hälytys ja muu meripelastustoimintaa koskeva tiedonanto.

Jokaisen on merivartioston komentajan määräyksestä luovutettava meripelastustehtävässä käytettäväksi siinä tarvittavia viestiyhteyksiä, viestitys- ja kulkuvälineitä, pelastuskalustoa ja työkoneita, elintarvikkeita pelastushenkilöstöä varten sekä poltto- ja voiteluaineita kulkuvälineitä ja työkoneita varten.

Meripelastustoimintaa ei saa lopettaa eivätkä siihen osallistuvat tai siinä avustavat saa poistua ennen kuin toimintaa johtava viranomainen on antanut luvan.

Henkilöstöä ei saa pitää meripelastustehtävässä suurempaa määrää eikä pitempään kuin tarve vaatii.

Henkilö, joka merivartioston komentajan määräyksestä on avustanut meripelastustehtävässä, saa valtiolta tähän tehtävään käytetyn ajan mukaan lasketun kohtuullisen palkkion.

Pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa siinä turmeltuneista tai hävinneistä vaatteista, varusteista ja työvälineistä valtiolta korvauksen, jonka saamiseksi asiasta on ensi tilassa ilmoitettava toimintaa johtaneelle viranomaiselle. Kirjallinen korvausvaatimus on toimitettava merivartioston komentajalle kuuden kuukauden kuluessa vahingon tapahtumisesta.

Pelastustoiminnassa sattuneesta tapaturmasta suoritetaan asianomaiselle korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain mukaan.

Jos vahingoittuneen työnantaja on tämän lain nojalla korvattavan tapaturman osalta maksanut palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja, on työnantajan oikeudesta voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa (608/48) on työnantajan oikeudesta säädetty.

Asian, joka koskee korvauksen suorittamista valtion varoista tämän pykälän nojalla, käsittelee ensimmäisenä asteena tapaturmavirasto.

Elintarvikkeista sekä poltto- ja voiteluaineista, jotka luovutetaan 6 §:n 3 momentin nojalla, suorittaa valtio täyden korvauksen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 6 §:n 1 ja 2 momentin nojalla käyttöön otettujen viestitys- ja kulkuvälineiden, pelastuskaluston ja työkoneiden käytöstä suoritettavaa korvausta. Sen ohessa on omistajalle erikseen korvattava mainituille välineille, työkoneille ja kalustolle aiheutunut vahinko.

Sisäasiainministeriö voi antaa meripelastuspalveluun kuuluvia tai siihen liittyviä tehtäviä vapaaehtoisten järjestöjen suoritettaviksi. Niistä aiheutuneet kustannukset voidaan valtion tulo- ja menoarvion rajoissa kokonaan tai osaksi suorittaa tai korvata valtion varoista.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1982.

Tällä lailla kumotaan rajavartiolaitoksesta 10 päivänä tammikuuta 1975 annetun lain 15 a §, sellaisena kuin se on 7 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa (358/76) .