264/1982

Vakuutusoikeuden tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty:

Vakuutusoikeudessa voi olla vakuutusoikeudesta annetun lain (14/1958) 2 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi kansliapäällikön virka ja muita virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kelpoisuusvaatimuksena kansliapäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintoon.

1 momentti on kumottu A:lla 6.7.2000/668 .

2 momentti on kumottu A:lla 9.12.1988/1052 .

Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan ottaa vakuutusoikeus. (4.10.1996/706)

Virkamiehellä, jonka kelpoisuusvaatimuksia ei ole laissa tai asetuksessa erikseen säädetty, tulee olla sellainen kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Vakuutusylituomari voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää korkein oikeus.

Vakuutusoikeus myöntää alle vuoden pituisen virkavapauden vakuutustuomarille. Vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi virkavapauden myöntää korkein oikeus. Määräajaksi nimitetylle vakuutustuomarille myönnetään virkavapautta samassa järjestyksessä kuin vakinaisen vakuutustuomarin viran haltijalle. (6.7.2000/668)

Virkavapauden muille virkamiehille myöntää vakuutusylituomari.

Vakuutusylituomarin tulee sen lisäksi, mitä vakuutusoikeudesta annetussa laissa (14/58) on säädetty:

Vakuutusylituomari voi toimia jaoston puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat. (4.10.1996/706)

Kansliapäällikkö huolehtii vakuutusylituomarin ohjeiden mukaan vakuutusoikeuden hallinnosta sekä valmistelee ja esittelee hallintojaoston ja vakuutusylituomarin ratkaistaviksi kuuluvat hallinto- ja talousasiat sekä tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 9 §:ssä mainitun lausunnon, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansliapäällikkö toimii tarvittaessa vakuutusoikeuden käsiteltäviksi määrättyjen sosiaaliturva-asioiden esittelijänä.

Kansliapäällikön ja vakuutussihteerin tulee toimia vakuutusoikeuden määräyksestä oikeuden lakimiesjäsenenä ja esiteltävissään asioissa määräyksettäkin oikeuden kolmantena lakimiesjäsenenä.

Virkamiesten tehtävistä määrätään lisäksi työjärjestyksessä.

Vakuutusoikeuden lakimiesjäsen ei saa osallistua sellaisen vakuutus- tai muun laitoksen toimintaan, jonka toimialaan kuuluvia asioita vakuutusoikeus käsittelee. Maallikkojäsen saa osallistua muun paitsi sellaisen laitoksen toimintaan, jonka toimialaa koskevan lain nojalla hänet on jäseneksi määrätty.

Valtuuskunnan, edustajiston, hallintoneuvoston ja muun sitä vastaavan elimen jäsenyyttä ei pidetä 1 momentissa tarkoitettuna osallistumisena laitoksen toimintaan.

Täysistunnossa asian käsittelyyn osallistuvista lääkäri- ja muista maallikkojäsenistä saa äänestää yhteensä enintään niin monta jäsentä kuin äänestykseen osallistuu vakuutustuomareita.

Jos lääkäri- ja muita maallikkojäseniä on täysistunnossa enemmän kuin vakuutustuomareita, vakuutusylituomari ratkaisee, ketkä heistä saavat osallistua äänestykseen. Asian koskiessa lääkeopillista seikkaa lääkärijäsenten lukumäärää ei kuitenkaan vähennetä, ellei lääkärijäseniä yhteensä olisi äänestyksessä useampia kuin vakuutustuomareita. Lääkäri- ja muista maallikkojäsenistä osallistuvat äänestykseen ensi sijassa ne, joiden edustamaan alaan asia lähinnä kuuluu. Äänestykseen tulee osallistua yhtä monta työnantaja- ja työntekijäjäsentä.

Vakuutusoikeuden muilla kuin kuukausipalkkaisilla maallikkojäsenillä ja heidän varajäsenillään on oikeus saada valtion varoista toimestaan istuntopäiviltä palkkio sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta niiden perusteiden mukaan. jotka oikeusministeriö vahvistaa.

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan vakuutusoikeuden työjärjestyksessä, jonka vakuutusoikeus vahvistaa.

Vakuutusoikeuden on toimitettava työjärjestys tiedoksi oikeusministeriölle ja korkeimmalle oikeudelle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1982.

Tällä asetuksella kumotaan vakuutusoikeudesta 31 päivänä tammikuuta 1958 annettu asetus (42/58) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.