Valtioneuvoston päätös laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista
Ajantasainen- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Huomautus
- jätetty edelleen voimaan, ks. L 28/1987 2 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1981/418/ajantasa/2100-01-01/fin
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä heinäkuuta 1967 annetun laivatyöturvallisuuslain 11 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 1 päivänä helmikuuta 1974 annetussa laissa (110/74) :
1 lukuYleisiä määräyksiä
1 §
Tätä päätöstä sovelletaan laivatyöturvallisuuslaissa (345/67) tarkoitettuun työhön.
2 §
Työntekijöitä työhön sijoitettaessa tulee ottaa huomioon työntekijöiden pätevyys ja kokemus sekä huolehtia siitä, että työntekijöitä on työturvallisuuden kannalta riittävä määrä.
Työ on järjestettävä niin, ettei työasento tarpeettomasti väsytä työntekijää. Milloin työ haitatta voidaan tehdä istuen, on työpaikalla oltava tarkoituksenmukainen istuin.
Milloin työstä aiheutuu työntekijälle terveyden menettämisen vaaraa tai erityistä rasitusta tahi kulumista, jota ei voida suojelutoimenpiteillä riittävästi poistaa, on altistusaika sellaisessa työssä rajoitettava.
3 §
Milloin sääolosuhteet voivat aiheuttaa työntekijälle terveyden menettämisen tai tapaturman vaaraa, työtä ei tule suorittaa, ellei se ole meriturvallisuuteen liittyvää työtä.
4 §
Milloin työntekijä joutuu työskentelemään yksin sellaisessa työssä tai työskentelypaikassa, joka ei ole ilmeisen turvallinen, tulee, jollei työntekijä ole työtä johtavan henkilön välittomän valvonnan alaisena, järjestää muu tehokas määräajoin toistuva tarkkailu.
5 §
Työntekijän on käytettävä sellaista vaatetusta, ettei siitä aiheudu tapaturman vaaraa.
Jos työn laatu tai työolosuhteet edellyttävät erityistä suojavaatetusta tapaturman tai sairastumisen vaaran vähentämiseksi, on työnantajan annettava se työntekijän käyttöön.
Ennen työn aloittamista on tarkistettava tarvittavien henkilökohtaisten suojeluvälineiden kunto sekä varmistauduttava siitä, että suojeluvälineiden käyttäjät ovat perillä niiden oikeasta käyttötavasta.
6 §
Milloin putoamisvaaraa ei ole kiinteillä kaiteilla tai muulla tavalla voitu ehkäistä, on ennen työn aloittamista ryhdyttävä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin.
7 §
Työskentelypaikoilla on noudatettava järjestystä ja siisteyttä. Koneita, laitteita sekä työvälineitä on säilytettävä niille erityisesti osoitetuissa paikoissa.
Koneet, välineet ja muut laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa. Tarvittaessa on vialliset laitteet poistettava käytöstä.
Varokekotelot ja varokkeenpitimet on tarkastettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että käytettävien varokkeiden mitoitus on oikea. (23.11.1995/1329)
7 a § (23.11.1995/1329)
Palovaroitin- ja hälytysjärjestelmät on testattava säännöllisesti ja pidettävä hyvässä kunnossa. Aluksella on pidettävä säännöllisesti palontorjuntaharjoituksia.
8 §
Aluksella käytettävien terveydelle vaarallisten aineiden pakkausten tulee olla merkittyjä terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (286/78) mukaisesti tai vastaavalla tavalla.
Työnjohdon ja työntekijöiden saatavilla tulee olla edellä mainitun päätöksen mukaisen käyttöturvallisuustiedotteen sisältämät tiedot.
Liuottimia käsiteltäessä on terveyshaitan lisäksi kiinnitettävä huomiota myös palo- ja räjähdysvaaran torjumiseen.
VNp terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä on kumottu VNp:llä 667/1990 .
9 §
Työskentelyn aikana tulee valaistuksen olla tarkoituksenmukainen.
Kuljetettavaa sähkövalaisinta saa käyttää vain, milloin riittävää kiinteää valaistusta ei ole järjestetty. Tällaisen sähkövalaisimen tulee olla siten suunniteltu, että sitä voidaan turvallisesti kuljettaa.
9 a § (23.11.1995/1329)
Aluksen hätävalaistuslaitteet on testattava säännöllisesti ja ne on pidettävä tehokkaassa toimintakunnossa.
2 lukuNostotyöt ja nostolaitteiden käyttö
10 §
Nostolaitteen käyttäjän tulee ennen käyttöä varmistua siitä, että laite toimii normaalisti ja että nostolaitteen yhteydessä käytettävät apuvälineet ovat luotettavasti kiinnitetyt sekä asianmukaisessa kunnossa.
Nostolaitteita tai apuvälineitä ei saa kuormittaa yli suurimman sallitun määrän. Nostoissa tulee ottaa huomioon nostolaitteen sekä apuvälineiden käyttöasentojen muodostamat rajoitukset. Nostoa ei saa suorittaa, ellei nostettavan taakan painosta ole selvyyttä.
Taakkaa ei saa jättää nostolaitteeseen riippumaan, ellei laite taakan riippuessa ole nostolaitteen käyttäjän valvonnassa.
Milloin nostolaitteen käyttäjä ei koko ajan näe työskentelyaluetta ja liikuteltavaa taakkaa tai milloin työntekijän turvallisuus muuten niin vaatii, tulee määrätä merkinantaja.
11 §
Raskaita taakkoja ei saa nostaa aluksen ollessa kulussa, milloin aluksen ohjailusta tai merenkäynnistä johtuvat liikkeet saattavat aiheuttaa tapaturman vaaran.
Lastipuomia ei saa nostaa eikä laskea aluksen ollessa kulussa, mikäli aluksen ohjailusta tai merenkäynnistä johtuvat liikkeet saattavat aiheuttaa tapaturman vaaran.
12 §
Henkilökuljetus on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen hyväksytyllä laitteella.
3 lukuAluksen kiinnitys- ja irrotustyöt
13 §
Aluksen kiinnitykseen ja hinaukseen saa käyttää vain tarkoitukseen sopivia, hyväkuntoisia ja riittävän kestäviä köysiä ja laitteita.
Kansialueet, joilla tehdään kiinnitys- tai irrotustyötä, tulee pitää puhtaina lumesta ja jäästä tai hiekoittaa.
14 §
Aluksen kiinnitys- tai irrotustyötä valvovalle henkilölle ei saa määrätä sellaisia tehtäviä, jotka saattavat estää tai haitata hänen valvontatyötään. Työtä valvovan henkilön tulee voida seurata komentosillalta annettavia määräyksiä sekä ohjata ja valvoa köysien liikuttelua ja kiinnitystä sekä aluksella että vastaanotto- tai irrotuspaikassa.
Kiinnitys- tai irrotustyötä valvovan henkilön tulee huolehtia siitä, että työntekijät sijoittuvat eri työvaiheiden aikana mahdollisimman turvallisesti ja ettei työntekijä joudu kiinnitysköyden muodostamaan silmukkaan. Erityisesti tulee ottaa huomioon kireällä olevan köyden mahdollisesta katkeamisesta tai sen hallinnan menettämisestä aiheutuvat vaaratekijät.
15 §
Hinausköyttä kiinnitettäessä tulee valvoa, ettei hinaava alus ala vetää ennen kuin köyden kiinnitys aluksessa on loppuun suoritettu.
Ankkuria laskevan henkilön tulee tarvittaessa käyttää suojalaseja.
16 §
Siirrettäessä köysiä vintturin nokalta pollareihin tulee varmistua siitä, että käytettävät pidättimet ovat riittävän kestäviä. Köyden siirron nokalta pidättimen varaan tulee tapahtua varovaisesti ja ilman nykäisyä. Erityisesti tulee ottaa huomioon, ettei köyttä siirrettäessä pidättimeen kohdistuvaa vetokuormaa lisätä aluksen toisessa päässä samanaikaisesti tapahtuvalla köyden kiristämisellä.
Kiinnitysvintturia käyttävää henkilöä ei saa määrätä huolehtimaan vintturin nokalla olevasta kiinnitysköydestä.
Käytettäessä vintturin nokkaa köyden vetämiseen tulee köyden käsittelijän seistä nokan takana köyden tulosuuntaan nähden.
4 lukuTyöskentely paikassa, jossa on putoamisvaara
17 §
Sellaisessa paikassa, jossa on putoamisvaara, ei ilman pakottavaa syytä saa työskennellä, milloin aluksen ohjailusta tai merenkäynnistä johtuvat liikkeet saattavat johtaa putoamisen vaaraan.
18 §
Aluksen ulkosivulla, joko telineellä tai lautalla työskenneltäessä tulee kannella olla henkilö, joka valvoo, ettei ulkosivulla työskentelevien välineisiin kuuluvia köysiä tai muita kiinnikkeitä erehdyksessä irroteta. Hänen tulee muutoinkin tarpeen mukaan huolehtia ulkosivulla työskentelevien turvallisuudesta.
Aluksen ulkosivulla ei ilman pakottavaa syytä saa työskennellä aluksen ollessa kulussa.
19 §
Työskenneltäessä peräsimen, potkurin tai ankkurin läheisyydessä tulee niiden liikuttelu estää varmalla tavalla. Ankkurikettingin kiinnitys tulee varmistaa lukitsemalla.
Ennen työn aloittamista radio- ja tutka-antennin läheisyydessä on varmistettava, ettei laitteita tahattomasti ja virheellisesti käynnistetä työskentelyn aikana.
Ennen sumusireenin käyttöä tulee sireenin läheisyydessä työskenteleviä varoittaa.
20 §
Työskenneltäessä mastossa, tikkailla, pursimiehen tuolissa, telineellä tai muussa sellaisessa paikassa, jossa on putoamisvaara, tulee käyttää turvavyötä ja tarkoituksenmukaista turvaköyttä.
Turvaköysi tulee kiinnittää varmalla tavalla sellaiseen pitävään paikkaan, jossa köysi ei sula, pala tai hankaudu poikki.
Jollei turvaköyden tarkoituksenmukainen kiinnittäminen muuten ole mahdollista, voidaan turvaköyden kiinnityksessä turvavyöhön käyttää jarrulukkoa. Turvaköyden tulee olla niin pitkä, että se ulottuu alla olevalle turvalliselle tasolle.
5 lukuAluksen lastaukseen ja purkaukseen liittyvät työt
21 §
Liikuteltaessa lastiluukkuja koneellisesti tulee käyttää tehtävään kulloinkin erityisesti määrättyä merkinantajaa, milloin käyttäjä ei täydellisesti näe luukkujen liikkumisaluetta. Käyttäjän tai merkinantajan tulee valvoa, että laitteet eivät liikkuessaan aiheuta tapaturman vaaraa. Luukkujen käsittelyssä tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita.
Avattuja koneellisia luukkuja ei saa jättää siirtoköysien varaan, vaan ne on lukittava luukun varustukseen kuuluvilla lukituslaitteilla.
Paikaltaan poistetut luukut ja palkit tulee asettaa siten, etteivät ne aiheuta tapaturman vaaraa eivätkä estä tai haittaa liikkumista kansilla taikka pääsemistä lastisuojien kulkurakennelmille. Luukkuaukeamassa olevat palkit tulee kiinnittää varmalla tavalla. Palkkeja ei saa käyttää kulkutienä.
22 §
Työskentely alueella, jonka yli nostetaan taakkoja, on kielletty.
Milloin lastauksen tai purkauksen aikana joudutaan käyttämään lastisuojiin johtavia kulkurakennelmia tai työskentelemään lastisuojissa, tulee työtä valvovan henkilön huolehtia siitä, etteivät lasti tai lastausvälineet aiheuta työntekijöille tapaturman vaaraa.
Aluksen lastisuojien ollessa tyhjinä tai osalastissa tulee avonaiset lastiluukut ja kulkuaukot suojata työntekijäin putoamisen estämiseksi.
6 lukuKoneiden ja laitteiden huolto- ja korjaustyöt
23 §
Huollettavaan tai korjattavaan koneeseen kuuluvia suojalaitteita ei saa poistaa eikä koneeseen kuuluvia osia saa alkaa irrottaa ennen kuin kone on pysähtynyt ja tapaturman vaaraa aiheuttavat kuumat osat ovat riittävästi jäähtyneet.
Työskentelyn ajaksi poistettujen kaiteiden sekä kulkutienä käytettyjen levyjen ja tasojen poistamisesta syntyneet aukot tulee tarkoituksenmukaisesti suojata työntekijöiden putoamisen estämiseksi.
Ennen koneen, putkiston, venttiilin tai muun laitteen huoltoon tai korjaukseen ryhtymistä on huolehdittava siitä, että laitteessa mahdollisesti oleva paine, öljy, höyry, kaasu tai muu aine, joka voi aiheuttaa tapaturman vaaraa, poistetaan ja sen syöttö laitteeseen estetään työskentelyn ajaksi varmalla tavalla. Koneissa ja putkistoissa olevat vaaraa aiheuttavat paine-, öljy-, höyry- ja kaasuvuodot tulee paikallistaa ja korjata.
24 §
Huollon, korjauksen tai epäkuntoisuuden vuoksi pysäytetyn koneen tahaton käynnistys on estettävä teknisin keinoin ja koneen hallintalaitteen luokse on asetettava käynnistyskieltotaulu.
Aluksen pääkonetta ei saa käynnistää eikä sen kampiakselia tai potkuriakselia pyörittää, ellei ole varmistettu, ettei laitteiden liikkeistä aiheudu tapaturman vaaraa konehuoneessa tai potkurin vaikutusalueella. Mainittujen laitteiden liikkeet, jotka aiheutuvat aluksen ulkopuolisista tekijöistä kuten merenkäynnistä tai muiden alusten potkurivirroista, tulee huolto- ja korjaustöiden ajaksi varmalla tavalla estää. Irrotettujen koneenosien ja laitteiden sekä työkalujen liikkuminen ja putoaminen tulee estää.
Työskenneltäessä kattilassa, painesäiliössä tai vastaavassa tilassa on käytettävä suojajännitteistä valaisinta. Suojamuuntaja tai muuttaja on sijoitettava kyseisen tilan ulkopuolelle. Valaisimessa on oltava suojalasi tai -kehikko.
25 §
Sähkölaitteiden asennusta, huoltoa tai korjausta saa suorittaa vain henkilö, jolla on siihen vaadittava pätevyys.
Sähkölaitteita on käsiteltävä erityisen varovaisesti. Ennen työn aloittamista on varmistettava, ettei laitteessa ole jännitettä ja ettei jännitettä voida kytkeä päälle vahingossa.
Jos jännite ylittää 250 volttia, ei sähkötyötä saa tehdä yksin ja työn tulee olla valvottua.
26 §
Jäähdytys- ja kylmäkoneistotiloissa työskenneltäessä on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta.
Tilaan, jossa epäillään olevan vuotanutta jäähdytysainetta, ei saa mennä ilman paineilmahengityslaitetta. Tilan ulkopuolella on oltava henkilö, joka on etukäteen sovitulla tavalla jatkuvassa yhteydessä tilassa oleviin ja joka voi tarpeen vaatiessa hälyttää apua. Hänellä tulee olla välittömässä läheisyydessä saatavissa tarkoituksenmukaiset suojelu- ja pelastusvälineet.
Jäähdytysainepulloja kuljetettaessa tulee suojuskannen olla paikalleen asennettuna.
7 lukuTyöskentely suljettuna olleessa tilassa
27 §
Suljettuna olleeseen tilaan, kuten lastitankkiin, lastisuojaan, kofferdamiin, kaksoispohjaan, pumppuhuoneeseen, kampikammioon tai muuhun vastaavaan tilaan, ei saa mennä ilman asianmukaista suojavarustusta ennen kuin on varmistettu, ettei tilassa ole hapen puutetta, räjähtäviä höyryjä tai kaasuja eikä myrkytysvaaraa.
Suljettuna ollut tila on tuuletettava ja tarpeen vaatiessa puhdistettava ennen kuin siellä aletaan tehdä muuta työtä. Työskentelyn aikana on huolehdittava tilan tuuletuksesta.
Suljettuna olleeseen tilaan mentäessä tai siellä työskenneltäessä on tilan ulkopuolella oltava henkilö, joka on etukäteen sovitulla tavalla jatkuvassa yhteydessä tilassa oleviin ja joka voi tarpeen vaatiessa hälyttää apua. Hänellä tulee olla välittömässä läheisyydessa saatavissa tarkoituksenmukaiset suojelu- ja pelastusvälineet.
8 lukuTyöskentely säiliöaluksessa
28 §
Säiliöaluksen osalastissa olevaan tai tyhjäksi purettuun lastitankkiin ei saa tilapäisestikään mennä, ellei mittauslaitteella suoritetulla tutkimuksella voida osoittaa tilan olevan vaaraton palonsyttymisen, räjähdyksen sekä myrkytysvaaran suhteen. Hapen mahdolliseen puuttumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jos lastitankki on ollut suojakaasulla täytetty.
Erityistä varovaisuutta on noudatettava mentäessä lastitankkiin, jossa on ollut haihtuviin öljyihin (leimahduspiste alle 60°C) kuuluvaa nestettä.
Jouduttaessa työskentelemään lastitankissa tulee tankin olosuhteita valvoa toistuvilla mittauksilla.
29 §
Mittaustehtäviin perehtyneen henkilön on suoritettava edellä tarkoitetut mittaukset. Mittaustulokset ja -ajankohdat tulee merkitä laivapäiväkirjaan.
Säiliöaluksen tankkia täytettäessä tai tyhjennettäessä tulee huolehtia siitä, ettei vajantoaukkojen luona mittauksia suorittavien henkilöiden altistusaika vajantoaukoista purkautuvan kaasun vaikutusalueella ole niin pitkä, että heille aiheutuu myrkytyksen vaara.
30 §
Milloin työntekijä joutuu tai saattaa joutua alttiiksi lastina olevan vaarallisen aineen tai kaasun vaikutukselle siten, että siitä on tai saattaa olla haittaa hänen terveydelleen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän suojelemiseksi.
31 §
Säiliöaluksessa on näiden määräysten ohella noudatettava merenkulku- ja satamaviranomaisten erikseen antamia turvallisuusmääräyksiä.
9 lukuHitsaus- ja kuumennustyöt
32 §
Kaikki hitsaus-, polttoleikkaus- ja kuumennustyö on mikäli mahdollista suoritettava tarkoitukseen varatussa hitsauspaikassa. Hitsauspaikalla ei saa käsitellä palavia nesteitä eikä paikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla tai johon voi muodostua syttyviä kaasuja.
Hitsaus-, polttoleikkaus- tai kuumennustyötä saa suorittaa tilapäisessä hitsauspaikassa vain, jollei työkohdetta voida siirtää.
Hitsaustyö on sallittu tilapäisessä hitsauspaikassa vain työtä valvovan henkilön luvalla. Kaasupullot ja -letkut on sijoitettava siten, etteivät työstä aiheutuvat roiskeet ja kipinät tai lähistöllä tehtävä työ vahingoita niitä.
33 §
Hitsauspaikka ympäristöineen on ennen työn alkamista puhdistettava syttyvistä aineista. Kipinöiden joutuminen tilaan, jossa ne voivat aiheuttaa syttymisvaaran, tulee tehokkaasti estää.
Jos työkohteen yhteydessä on sellaisia tiloja, joissa työstä johtuva lämpövaikutus saattaa aiheuttaa syttymisvaaran, tulee tilaan järjestää palovartiointi.
Tiloissa, joissa on syttyvää kaasua tai palavia nesteitä, ja työkohteissa, jotka rajoittuvat tällaisten tilojen rakenteisiin siten, että työstä johtuva lämpövaikutus saattaa aiheuttaa syttymisvaaran, ei saa tehdä hitsaus-, polttoleikkaus- tai kuumennustyötä ennen kuin tilat, sekä niihin kuuluvat ja liittyvät putkistot ja venttiilit on tyhjennetty kaasuista.
34 §
Puhdistuksen ja tuuletuksen jälkeen on mittauksilla todettava, että tilat ja niihin kuuluvat laitteet ovat kaasuttomat. Kaasun ja öljyn tunkeutuminen tällaisiin tiloihin sekä niissä oleviin laitteisiin on varmalla tavalla estettävä ja putket on suljettava umpilaipalla. Näissä tiloissa tapahtuvan hitsaus-, polttoleikkaus- tai kuumennustyön kestäessä on toistuvilla mittauksilla varmistettava työolosuhteiden vaarattomuus.
Puhdistustoimenpiteistä ja mittaustuloksista on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.
35 §
Kaasupulloja tulee käsitellä varoen ja ne tulee suojata putoavilta esineiltä ja kuumuudelta. Niiden käsittelyssä tulee lisäksi ottaa huomioon valmistajan antamat ohjeet. Kuljetuksen ja säilytyksen aikana tulee pullon suojakupu pitää paikallaan. Asetyleenipullot on aina säilytettävä pystyasennossa.
Kaasupulloja ei saa nostaa venttiilistä eikä suojakuvusta, ellei suojakupu ole sitä varten suunniteltu ja mitoitettu. Nostettaessa kaasupulloja nosturilla tai puomilla tulee pullot kiinnittää varmalla tavalla nostolaitteeseen. Nostettaessa tulee käyttää joko verkkoa, tarkoituksenmukaista nostotelinettä, nostokoria tai muuta apuvälinettä.
Työn päätyttyä tai keskeydyttyä tulee kaasupullon venttiili sulkea. Palavaa poltinta ei saa hetkeksikään jättää valvomatta, eikä sitä saa ripustaa kaasupulloon.
36 §
Kaasuhitsausvälineitä ei saa rasvata eikä öljytä, eivätkä ne muutenkaan saa joutua kosketuksiin rasvan tai öljyn kanssa.
Ennen työn aloittamista tulee tarkistaa, että letkut ovat ehjät ja että laitteet ovat siten kytketyt, ettei kaasuvuotoja esiinny. Samoin on kaarihitsausvälineiden kaapelien kunto, puikon pitimien eristys ja kaapelien liittimet tarkistettava ja liittimet kunnollisesti kiinnitettävä työkappaleeseen. Hitsattaessa irrallisia osia on paluujohtimena käytettävä kaapelia. Liitin voidaan kuitenkin kiinnittää hitsausalustaan, jos työkappale on pieni.
Hitsattaessa tulee huolehtia silmien ja ihon suojaamisesta sekä läheisyydessä olevien henkilöiden turvallisuudesta. Hitsattaessa ahtaissa suljetuissa tiloissa tulee huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Puhdasta happea ei saa käyttää ilmanvaihdon korvausilmana eikä puhdistustarkoitukseen.
10 lukuMaalaustyöt
37 §
Maalituotteita alukseen hankittaessa on tuotteen myyjältä vaadittava tarkka selvitys tuotteen koostumuksesta ja niistä haittavaikutuksista, joita tuotteen käyttöön saattaa liittyä.
Kuhunkin maalauskohteeseen tulee valita mahdollisimman vaaraton, kyseiseen tarkoitukseen sopiva maalityyppi.
Työnantajan tai hänen edustajansa tulee ennen työn aloittamista antaa työntekijälle ne tiedot, jotka maalituotteen turvallinen käsittely kulloinkin edellyttää.
38 §
Maalattaessa sisätiloissa siveltimellä tai telalla tulee tiloihin järjestää tehokas ilmanvaihto. Jollei ilmanvaihtoa saada vaarallisia liuotinaineita sisältäviä maalituotteita käytettäessä riittäväksi, tulee työntekijälle antaa tarkoituksenmukaiset suojavälineet.
Ruiskumaalausta suoritettaessa on ruiskusumun hengittäminen estettävä joko paine- tai raitisilmanaamaria tai yhdistelmäsuodattimella varustettua hengityksensuojainta käyttäen.
Säiliöissä, lastitankeissa tai vastaavissa umpinaisissa tiloissa maalattaessa on maalaustavasta riippumatta käytettävä paine- tai raitisilmanaamaria.
11 lukuTaloustyöt
39 §
Elintarvikkeiden käsittelyssä on pidettävä erityistä huolta siisteydestä ja järjestyksestä. Työvälineet on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja ne on käytön jälkeen puhdistettava ja sijoitettava niille varatuille paikoille.
Lattiat ja kulkutiet on pidettävä puhtaina, rasva tai muu liukastumista aiheuttava aine on välittömästi poistettava niiltä.
40 §
Talouskoneet on pysäytettävä ja niistä on katkaistava virta ennen puhdistamista. Samoin on meneteltävä jos koneeseen tulee käyntihäiriö.
Jäähdytys- ja pakastehuoneiden hälytyslaitteiden ja ovien lukitusmekanismien toiminta on tarkistettava viikkotarkastuksen yhteydessä.
Jouduttaessa työskentelemään pakastehuoneessa on lämpötilan vaihtelun haitat torjuttava tarkoitukseen varatulla vaatetuksella.
12 lukuErinäisiä määräyksiä
41 §
Tämä päätös ja sen nojalla annetut tarkemmat määräykset on pidettävä nähtävänä aluksessa.
42 §
Tämän päätöksen noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.
43 §
Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö laivatyöturvallisuuslain 10 §:ssä tarkoitettua lautakuntaa kuultuaan.
LaivatyöturvallisuusL on kumottu L:lla 28/1987 .
44 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1981.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
23.11.1995/1329:
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1995.
Neuvoston direktiivi 93/103/EY, EYVL N:o L 307, 13.12.1993, s. 1.