284/1978

Vuosilomalain (272/73) lisäksi siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävine muutoksineen on valtioon työsopimussuhteessa olevan työntekijän ja toimihenkilön vuosilomasta voimassa, mitä siitä on tässä päätöksessä säädetty.

Merimiesten vuosilomista on säädetty erikseen merimiesten vuosilomalaissa (353/75) .

Tätä päätöstä ei sovelleta, milloin työntekijän tai toimihenkilön vuosilomaan noudatetaan jonkin yksityisillä työmarkkinoilla voimassa olevan, yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä.

Valtioon työsopimussuhteessa oleva työntekijä ja toimihenkilö saa vuosilomaa:

Jos työntekijä tai toimihenkilö ennen lomavuoden, jolla tarkoitetaan kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa 1 momentin 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.

Mikäli työntekijä tai toimihenkilö saavuttaa 1 momentin 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyksenä olevat palvelusajat ennen työsopimussuhteen päättymistä, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu. (21.2.1979/199)

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomaa määrättäessä vuosilomalain 3 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen päivien lisäksi myös

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka työntekijä on ollut valtion virastoissa ja laitoksissa järjestettävästä osa-aikatyöstä annetun asetuksen (25/83) mukaisessa osa-aikatyössä. (25.4.1984/317)

Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon

Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan huomioon myös koko se aika, jonka asianomainen on ollut sotatilan aikana sota- tai lottapalveluksessa sekä aika, jonka asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu palvelus ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa. (15.5.1980/348)

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:ssä tarkoitetut työn keskeyttämisen ajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

Palvelus katsotaan päätoimiseksi, mikäli asianomaisen säännöllinen työaika kyseisessä palveluksessa on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuna.

Vuosilomalain 3 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun vuosiloman antamista ja jakamista koskevien säännösten estämättä sovelletaan 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun vuosilomaan kokonaisuudessaan vuosilomalain lomakautena annettavan vuosiloman antamista ja jakamista koskevia säännöksiä.

Mikäli 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa pidetään muuna aikana kuin 4 a §:ssä tarkoitettuna lomakautena, mutta viimeistään ennen seuraavan vuoden huhtikuun loppua, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. (25.4.1984/317)

Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. (25.4.1984/317)

Mikäli 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijälle ja toimihenkilölle, jolla mainitun kohdan mukaan ei ole oikeutta vuosilomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä lomanmääräytymiskuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos vuosilomasta pidetään enintään kolmeneljäsosaa lomakautena. (30.3.1983/341)

Milloin on kysymys 2 §:n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta, samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pidennykseen.

Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei asianomaisella ole oikeutta saada lomakorvausta.

Jos työntekijä tai toimihenkilö on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän ja toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset lain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on, niissä tapauksissa, joissa se lain mukaan on mahdollista, sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.

Niin ikään otetaan edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta huomioon sellaiset sopimukseen perustuvat lisäpalkat, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä tai toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti.

Ottaen huomioon työmarkkinoilla yleisesti tapahtuvan kehityksen valtiovarainministeriö voi määrätä työssäolopäivien veroisiksi muita kuin edellä 3 §:ssä tarkoitettuja päiviä.

Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä huhtikuuta 1978 ja sitä sovelletaan 31.3.1978 päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaittua vuosilomaa ja lomakorvausta määrättäessä, kuitenkin siten, että oikeus 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen vuosilomaan alkaa 1.4.1978 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta. Työntekijän tai toimihenkilön, jolla on oikeus vuosilomaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja joka muutoin täyttää 2 §: n 1 momentin 2 kohdan edellytykset, vuosiloma on lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1977–31.3.1978 28 arkipäivää ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu talvilomapidennys enintään kuusi arkipäivää.

Päätöksen 1 §:n 3 momenttia sovelletaan määrättäessä vuosilomaa 31.3.1979 päättyvän lomanmääräytymisvuoden perusteella.

Päätöksellä kumotaan 31 päivänä maaliskuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (297/77) valtion työntekijäin vuosilomista ja sen nojalla annetut ohjeet.