948/1973

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava ensisijaisesti sille lääkärille, jonka hoidossa kuollut henkilö viimeisen sairautensa aikana oli, tai kuolinpaikan terveyskeskuksen lääkärille taikka poliisille.

Mikäli poliisi päättää ettei kuolemansyyn selvittämiseksi ole suoritettava kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua tutkintaa, on sen ilmoitettava kuolemasta 1 §:ssä tarkoitetulle lääkärille.

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun lääkärin on saatuaan ilmoituksen kuolemasta viivytyksettä suoritettava ulkonainen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi ja sen syiden sekä muiden olosuhteiden selvittämiseksi.

Mikäli kuolemansyy ei selviä ulkonaisen ruumiintarkastuksen ja niiden tietojen perusteella, jotka lääkärillä on kuolleen henkilön viimeisestä sairaudesta ja sen hoidosta, eikä oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuitenkaan ole aihetta, lääkärin on,

Jos sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ei ole hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä tällaisen sairaanhoitolaitoksen asianomaisen ylilääkärin ja terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tulee määrätä avauspaikaksi sellainen sairaanhoitolaitos, terveyskeskus tai yliopisto, joka on hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi ja jonka ylläpitäjän kanssa kysymyksessä olevia sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ylläpitävä hyvinvointialue on tehnyt sopimuksen tarvitsemiensa lääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta.

Mikäli lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä ilmenee kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja seikkoja, on suorittajalääkärin välittömästi saatettava asia poliisin tietoon ja keskeytettävä lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen.

Mikäli poliisi 1 tai 6 §:ssä tarkoitetulla tahi muulla tavalla tietoonsa tulleen kuoleman osalta katsoo, että siinä om ilmennyt kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja seikkoja, on poliisin ryhdyttävä oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen siten, kuin siitä kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa ja tässä asetuksessa säädetään tai muutoin määrätään.

Poliisin tarvitessa oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuuluvassa tutkinnassa lääkärin apua, on sen käännyttävä ensisijaisesti asianomaisen terveyskeskuksen puoleen. Terveyskeskuksen lääkärin velvollisuudesta virka-avun antamiseen on määrätty erikseen.

Oikeuslääkäri tai muu oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittamaan hyväksytty lääkäri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, keskusrikospoliisin tahi tuomioistuimen määräyksestä velvollinen antamaan virka-apua tutkinnassa. Määräys on annettava vain, mikäli siihen on erityisiä syitä. (29.12.2009/1642)

Poliisi on oikeutettu käyttämään tutkinnassa apuna muutakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua lääkäriä, joka tehtävään suostuu.

Määräys oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta annetaan kirjallisesti. Kiireellisessä tapauksessa määräys voidaan kuitenkin antaa myös muulla tavalla, mutta se on mahdollisimman pikaisesti kirjallisesti vahvistettava.

Poliisin velvollisuutena on huolehtia oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta suoranaisesti aiheutuvista ruumiinkuljetuksista sisäasiainministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Ruumiin mukana olleesta omaisuudesta huolehtii poliisi.

Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset suorittaa ensisijaisesti oikeuslääkäri. Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia voi suorittaa myös lääkäri, jolla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymä koulutus tehtävään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja lääkärikoulutusta antavan yliopiston kesken voidaan sopia siitä, että yliopisto tekee oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamista koskevan määräyksen antajalla tai sen määräämällä edustajalla on oikeus olla läsnä avauksessa. Suoritusajankohdasta on hyvissä ajoin ilmoitettava määräyksen antajalle.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittajan pyynnöstä määräyksen antajan tai hänen edustajansa tulee olla saapuvilla avauksessa tai toimittaa suorittajan käytettäväksi tämän pyytämät tiedot.

Milloin kuolemansyyn selvittämiseksi on tarpeen suorittaa ruumiinosan erikoistutkimus, lääkärin tulee ottaa tarpeelliset näytteet ja toimituttaa ne edelleen tutkittaviksi.

Oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta on pidettävä pöytäkirjaa toimivaltaisen ministeriön määräämällä tavalla.

Avauksen suorittajan on annettava kuolemansyystä ja kuolemanluokasta perusteltu lausunto, jossa kunkin johtopäätöksen osalta viitataan avauspöytäkirjan asianomaisiin kohtiin. Perusteluista tulee selvästi käydä ilmi, miltä osin johtopäätökset nojautuvat yksinomaan avauksessa tehtyihin havaintoihin, miltä osin mahdollisesti suoritetun erikoistutkimuksen tuloksiin ja miltä osin muussa tutkinnassa saatuihin tietoihin.

Lausunnossa on verrattava havaintoja ja johtopäätöksiä muussa tutkinnassa saatuihin tietoihin sekä osoitettava niiden välinen yhdenmukaisuus tai ristiriitaisuus.

Jos avauksen suorittaja ei voi varmasti todeta kuolemansyytä eikä esittää käsitystään kuolemanluokasta, on sekin selvästi ilmoitettava ja perusteltava.

Alkuperäinen avauspöytäkirja ja -lausunto sekä tutkimustodistus on säilytettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai yliopiston arkistossa.

Avauksen suorittajan on ensi tilassa tutkimusten valmistuttua lähetettävä oikeaksi todistamansa jäljennös avauspöytäkirjasta ja -lausunnosta avausmääräyksen antajalle.

Kun lääkäri on todennut kuoleman, terveydenhuollon toimintayksikön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai asianomaisen lääkärin on viipymättä ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään.

Jos kuolinpäivää ei kyetä kuoleman toteamisen yhteydessä määrittämään, 1 momentissa tarkoitetun toimijan on viipymättä ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään, kun kuolinpäivä on määritetty tai arvioitu.

Jollei ilmoitusta tehdä teknisen rajapinnan avulla, tieto kuolemasta ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. (19.12.2019/1334)

Selvitettyään kuolemansyyn lääkärin on laadittava kuolintodistus ja annettava lupa hautaamiseen sille, joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta. Hautauslupa tai sen kopio voidaan luovuttaa myös taholle, joka hautauksesta tai tuhkauksesta huolehtivan toimeksiannosta hoitaa hautaukseen tai tuhkaukseen liittyviä käytännön järjestelyjä.

Jos kuolemansyyn selvittäminen viivästyy erikoistutkimuksen johdosta tai muusta vastaavasta syystä, lääkärin on suoritettuaan välittömästi ruumiiseen liittyvät tutkimukset annettava hautauslupa. Kuolemansyyn tultua selvitetyksi on lääkärin viipymättä laadittava kuolintodistus.

Terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuoleman toteamisesta, lähetettävä kuolintodistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Jos oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä kuolemansyy katsotaan todetuksi ilman oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, asiasta tulee ilmoittaa tutkinnassa avustaneelle lääkärille tai, jos tutkinnassa ei ole käytetty lääkärin apua, 6 §:ssä tarkoitetulle lääkärille taikka henkilöä hänen viimeisen sairautensa aikana hoitaneelle lääkärille, jonka tulee antaa lupa hautaamiseen sekä kuolintodistus. Jos lääkäri kuitenkin katsoo, ettei kuolemansyy ole tullut todetuksi ja että oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on tarpeen sekä tällä perusteella kieltäytyy antamasta asiakirjoja, on asia saatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ratkaistavaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.

Jos lääkärin antamaa lupaa hautaamiseen tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.

Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon tulee, että jonkun kuolemaa ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään, eikä tiedossa ole lääkäriä tai terveydenhuollon toimintayksikköä, jonka tulisi tieto ilmoittaa tai jos lääkäri tai toimintayksikkö ei kehotuksesta huolimatta viipymättä tee ilmoitusta, laitoksen on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään siten kuin 18 §:n 3 momentissa säädetään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkärin on tarkastettava kuolintodistus tai kuolinselvitys sekä epäselvissä tapauksissa hankittava tarpeellinen lisäselvitys ja pyrittävä saamaan selville todellinen kuolinsyy ja tehtävä tästä tarpeellinen merkintä kuolintodistukseen tai kuolinselvitykseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on lähetettävä kuolintodistukset ja kuolinselvitykset kuukausittain Tilastokeskukselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on valvottava, että kuolintodistukset ja kuolinselvitykset annetaan ja lähetetään 19–21 §:n mukaisesti.

Sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taikka muu vainajan ruumista säilyttävä taho saa luovuttaa vainajan ruumiin haudattavaksi tai tuhkattavaksi, kun lääkäri on laatinut hautausluvan tai kuolinselvitys on laadittu, ja se on annettu sille, joka on ilmoittanut huolehtivansa vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta, taikka sille, joka hautauksesta tai tuhkauksesta huolehtivan toimeksiannosta hoitaa hautaukseen tai tuhkaukseen liittyviä käytännön järjestelyjä.

Hautaus saadaan toimittaa, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu sen hautausmaan ylläpitäjälle, jonne vainaja haudataan. Vainajan ruumiin voi tuhkata, kun hautauslupa tai kuolinselvitys on annettu krematoriolle, jossa vainaja tuhkataan.

Hautausmaan ylläpitäjän on viipymättä hautauksen jälkeen ilmoitettava hautauksen ajasta ja hautausmaasta, johon vainaja on haudattu, Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. Jos vainaja on tuhkattu, krematorion ylläpitäjän on ilmoitettava, milloin ja missä vainaja tuhkattiin. Jos vainaja oli kuollessaan evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsen, nämä ilmoitukset on kuitenkin tehtävä asianomaiselle seurakunnalle. (19.12.2019/1334)

Tämän asetuksen säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös kuolleena syntyneen ja ulkomailla kuolleen osalta. Poiketen siitä, mitä 18 §:ssä säädetään, terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on kuitenkin ilmoitettava tieto kuolleena syntyneestä Kansaneläkelaitokselle.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tilastokeskusta ja Digi- ja väestötietovirastoa kuultuaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974, ja sillä kumotaan oikeuslääkeopillisista ruumiintarkastuksista ja ruumiinavauksista 28 päivänä helmikuuta 1947 annettu asetus (172/37) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 28 päivänä joulukuuta 1970 annetun asetuksen (824/70) . 8, 9, 10 ja 11 § sekä polttohautauksesta 7 päivänä kesäkuuta 1945 annetun asetuksen (549/45) 4 §:n 1 momentin c kohta, 7, 8 ja 11 §.