198/1970

Henkikirjoitusta varten on kunta yhtenä henkikirjoituspiirinä. Henkikirjoittaja voi kuitenkin, jos siihen on syytä, jakaa kunnan useampaan henkikirjoituspiiriin.

Väestön muuttoliikkeen valvontaa, henkikirjoitusilmoitusten vastaanottamista ja muita henkikirjoitukseen liittyviä toimenpiteitä varten on henkikirjoittajan määrättävä kuhunkin maalaiskunnassa olevaan henkikirjoituspiiriin henkikirjoituksen piirimies.

Kaupungissa ja kauppalassa on poliisiviranomaisten hoidettava piirimiehen tehtävät. Henkikirjoittaja voi kuitenkin poliisipäällikön esityksestä määrätä piirimiehen kaupungissa tai kauppalassa olevaan henkikirjoituspiiriin.

Piirimiehelle annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen katsotaan olevan syytä.

Ylikonstaapeli tai konstaapeli älköön ilman pätevää syytä kieltäytykö ryhtymästä piirimieheksi. Jos henkikirjoittaja katsoo, ettei kieltäytymiselle ole esitetty pätevää syytä, alistakoon hän asian lääninhallituksen ratkaistavaksi.

Jokaiselle väestörekisteriin merkitylle henkilölle annetaan henkilötunnus. Henkilötunnuksen antaa väestörekisterikeskus.

Henkilötunnuksen muodostavat syntymäaikamerkintä, yksilönumero ja tarkistusmerkki mainitussa järjestyksessä.

Syntymäaika merkitään kuudella numerolla, joista ensimmäinen ja toinen ilmaisevat päivän, kolmas ja neljäs kuukauden, viides vuosikymmenen ja kuudes vuoden.

Yksilönumerolla erotetaan toisistaan ne henkilöt, joilla on sama syntymäaikamerkintä. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, miespuolisille pariton ja naispuolisille parillinen.

Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäaikamerkinnän ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan seuraavasti:

Henkilötunnuksen osoittautuessa virheelliseksi syntymäajan tai sukupuolimerkinnän osalta on henkilölle annettava uusi henkilötunnus. Virheelliseksi todettua henkilötunnusta ei enää saa antaa henkilötunnukseksi toiselle henkilölle.

Väestörekisterissä pidetään 62 §:ssä mainituin poikkeuksin jokaisesta henkilöstä väestörekisterikorttia, johon merkitään hänestä seuraavat tiedot:

Edellä 1 momentin 9 ja 10 kohdassa tarkoitetut tiedot on merkittävä erilliseen korttiin, jota säilytetään väestörekisterikortin liitteenä.

Mikäli 1 momentissa tarkoitetut tiedot eivät mahdu yhteen väestörekisterikorttiin, on henkilölle valmistettava jatkokortti, joka on liitettävä väestörekisterikorttiin.

Jos jokin 1 momentissa tarkoitettu tieto on muuttunut, ei väestörekisterikortista saa poistaa vanhaa merkintää. Milloin muutos perustuu tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätökseen, on väestörekisterikorttiin tehtävä merkintä päätöksestä.

Kenestäkään henkilöstä ei saa olla useampaa kuin yksi väestörekisterikortti. Henkilön väestörekisterikorttia pidetään siinä väestörekisterissä, jossa hän kulloinkin on kirjoissa.

Jos uskonnollisesta yhdyskunnasta eroaminen tai sellaiseen liittyminen aiheuttaa muutoksen siihen, missä väestörekisterissä henkilön väestörekisterikorttia on pidettävä, on hänen väestörekisterikorttinsa viipymättä lähetettävä asianomaiselle väestörekisterinpitäjälle. Väestörekisterikortin vastaanottamisesta on tällöin 19 §:ssä säädetyin tavoin ilmoitettava sen lähettäjälle.

Kuolleen tai väestörekisteristä 22 §:n 3 momentin nojalla poistetun henkilön väestörekisterikorttia säilytetään siinä väestörekisterissä, jossa hän kuollessaan tai rekisteristä poistettaessa oli kirjoissa.

Kuolleista ja väestörekisteristä 22 §:n 3 momentin nojalla poistetuista henkilöistä sekä toiseen väestörekisteriin siirretyistä henkilöistä on väestörekisterissä pidettävä poistoluetteloa, johon merkitään henkilöstä ainakin seuraavat tiedot:

Kotipaikkarekisteriä pidetään niistä henkilöistä, joilla on kunnassa kotipaikka, sekä kunnassa olevista kiinteistöistä.

Henkilöstä merkitään kotipaikkarekisteriin seuraavat tiedot:

Kiinteistöstä merkitään kotipaikkarekisteriin seuraavat tiedot:

Henkikirjaan merkitään henkilöt, joilla on kunnassa kotipaikka tammikuun 1 päivänä, sekä kunnassa olevat kiinteistöt.

Henkilöstä merkitään henkikirjaan seuraavat tiedot:

Henkikirjaan voidaan myös merkitä henkilön ammatti.

Kiinteistöstä merkitään henkikirjaan seuraavat tiedot:

Lisäksi merkitään henkikirjaan ne liikeyritykset, yhdyskunnat, yhteisöt, yhtiöt, säätiöt ja laitokset, jotka 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa rakennuksessa harjoittavat liikettä, teollisuutta tai yleistä toimintaa, sekä näiden nimi, toimiala ja kotipaikka, samoin kuin kiinteistö, rakennus ja huoneisto, jossa näiden toimipaikka sijaitsee. Edellä tarkoitetulle liikeyritykselle, yhdyskunnalle, yhteisölle, yhtiölle, säätiölle tai laitokselle voidaan henkikirjaan merkitä myös erityinen tunnus.

Väestökirjoista todistusta, otetta, jäljennöstä tai muuta tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon sitä tarvitaan.

Väestörekisteristä ja väestön keskusrekisteristä annettavaan todistukseen on merkittävä tarkoitus, jota varten se on annettu sekä tarkoituksen edellyttämät tiedot huomioonottaen, mitä väestökirjalain 12 §:ssä on säädetty. Todistuksesta tulee käydä selville henkilölle annettu henkilötunnus. Tieto asumuserosta merkitään todistukseen vain sitä pyydettäessä.

Väestökirjojen nojalla annettavissa todistuksissa, otteissa ja jäljennöksissä ei saa olla korjauksia eikä lyhennyksiä, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä.

Väestön keskusrekisterissä on henkilörekisteri ja kiinteistörekisteri.

Väestön keskusrekisteriä pidetään niiden ilmoitusten perusteella, joita paikallisten väestökirjojen pitäjät ja muut viranomaiset ovat velvollisia keskusrekisteriin tekemään.

Henkilörekisteriin otetaan henkilöstä ne tiedot, jotka 7, 10 ja 11 §:n mukaan on merkittävä paikallisiin väestökirjoihin.

Kiinteistörekisteriin otetaan ne tiedot, jotka 10 ja 11 §:n mukaan on merkittävä paikallisiin väestökirjoihin.

Henkilön, joka muuttaa asuntoa, on viimeistään kolmantena päivänä muutosta annettava itsestään ja hän en kanssaan muuttaneista perheenjäsenistään muuttoilmoitus sen rakennuksen omistajalle, johon hän on muuttanut, taikka tämän edustajalle. Muuttoilmoitusta ei kuitenkaan anneta henkilöstä, jonka oleskelu asunnossa kestää enintään kaksi viikkoa.

Muuttoilmoitus on tehtävä vahvistetulla lomakkeella, johon on merkittävä muuttaneiden henkilöiden täydellinen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika. syntymäkotikunta, väestörekisteri, jossa he ovat kirjoissa muuttopäivä ja uusi asuinpaikka. Muuttoilmoituslomakkeita on pidettävä yleisön saatavilla postitoimipaikoissa, henkikirjoittajien ja muiden väestörekisterinpitäjien sekä henkikirjoituksen piirimiesten luona.

Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on huolehdittava siitä, että muuttoilmoitus annetaan 1 momentissa säädetyssä ajassa, ja tarvittaessa kehotettava ilmoitusvelvollista täyttämään velvollisuutensa. Jos ilmoitusvelvollinen ei rakennuksen omistajan tai tämän edustajan kehotuksestakaan anna muuttoilmoitusta, on tästä ilmoitettava henkikirjoittajalle tai poliisiviranomaiselle.

Saatuaan 15 §:ssä tarkoitetun muuttoilmoituksen rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on viimeistään viikon kuluessa muutosta toimitettava muuttoilmoitus henkikirjoittajalle, jonka virkapiiriin muuttaneiden henkilöiden uusi asuinpaikka kuuluu.

Kaupungissa tai kauppalassa, johon ei ole määrätty piirimiestä ja jossa poliisijärjestyksen tai järjestyssäännön mukaan rakennuksen omistajan on poliisiviranomaiselle annettava osoiteilmoitus rakennukseen muuttaneista henkilöistä, on 1 momentissa tarkoitettu muuttoilmoitus annettava poliisiviranomaiselle osoiteilmoituksen yhteydessä ja poliisijärjestyksessä tai järjestyssäännössä määrätyssä ajassa.

Kun henkikirjoittaja on saanut muuttoilmoituksen, on hänen viipymättä todettava muuttoilmoituksessa mainitun henkilön kotipaikka, ja jos se on muuttunut, ilmoitettava siitä sille väestörekisterinpitäjälle, jonka hallussa henkilön väestörekisterikortti 8 §:n 1 momentin mukaan on. Jollei henkilön kotipaikka ole muuttunut, on muuttoilmoitus palautettava hänelle asianomaisin merkinnöin varustettuna.

Saatuaan 17 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen väestörekisterinpitäjän on lähetettävä muuttaneen henkilön väestörekisterikortti henkilön uuden kotipaikan asianomaiselle väestörekisterinpitäjälle. Väestörekisterikorttiin on tällöin merkittävä, mihin väestörekisteriin henkilön väestörekisterikortti täten siirretään sekä siirtopäivä. Siirtopäivänä pidetään väestörekisterikortin lähettämispäivää.

Väestörekisterikortin vastaanottamisesta on vastaanottajan viipymättä ilmoitettava lähettäjälle. Jollei vastaanottoilmoitusta ole saapunut viikon kuluessa kortin lähettämisestä, on lähettäjän ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.

Ulkomaalainen, jonka oleskelu Suomessa on kestänyt tahi on tarkoitettu kestämään yhtämittaisesti kauemmin kuin vuoden, on velvollinen viipymättä ilmoittautumaan asuinpaikkansa henkikirjoittajalle väestörekisteriin ja kotipaikkarekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoittautuessaan on ulkomaalaisen esitettävä kotimaansa asianomaisen viranomaisen antama muuttokirja, mikäli ulkomaan viranomainen ei ole lähettänyt sitä suoraan väestörekisterinpitäjälle, taikka muu saatavissa oleva selvitys niistä tiedoista, mitä ulkomaalaisesta on väestörekisteriin merkittävä.

Henkikirjoittajan on todettava 1 momentissa tarkoitetun ulkomaalaisen kotipaikka sekä ilmoitettava siitä ja ulkomaalaisen väestörekisteriin merkitsemisestä väestön keskusrekisteriin.

Yhteispohjoismaisesta muuttokirjasta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Kun henkilö on 46 §:n 2 momentin nojalla poistettu henkikirjasta on henkikirjoittajan ilmoitettava siitä asianomaiselle evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjanpitäjälle.

Suomen kansalainen, joka on poistettu henkikirjasta, merkitään väestörekisterissä poissaolevaksi.

Ulkomaalainen, joka on poistettu henkikirjasta tai joka on muuttanut maasta, poistetaan väestörekisteristä.

Lääninmaanmittauskonttorin on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkikirjoittajalle kaikki maarekisteriin merkityt uudet tilat ja tiloja koskevat muutokset. Kaupungissa ja kauppalassa on tonttikirjanpitäjän viipymättä ilmoitettava henkikirjoittajalle uudet tontit ja tontteja koskevat muutokset.

Tuomiokunnan tuomarin ja kiinteistötuomarin on ilmoitettava kunkin vuosineljänneksen aikana annetuista lainhuudoista asianomaiselle henkikirjoittajalle kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen on merkittävä kunkin huudatetun kiinteistön nimi ja rekisterinumero tai tontin numero sekä kylä taikka kaupungin- tai kauppalanosa ja kortteli, missä, kiinteistö sijaitsee, sekä kiinteistön omistajan ja luovuttajan suku- ja etunimet sekä henkilötunnus samoin kuin saannon laatu ja päivä sekä lainhuudon antamispäivä.

Maistraatin, järjestysoikeuden ja rakennuslautakunnan on ilmoitettava henkikirjoittajalle, milloin rakenteilla olevassa asuin-, liike-, teollisuus- tai yleisessä rakennuksessa on pidetty loppukatselmus. Samalla on ilmoitettava rakennuksen sijainti ja osoite.

Milloin 1 momentissa tarkoitetun rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettu, on edellä tarkoitetun viranomaisen ilmoitettava siitä henkikirjoittajalle.

Kiinteistönluovutusten ilmoittamisesta henkikirjoittajalle on erikseen säädetty.

Kiinteistön omistaja on velvollinen henkikirjoittajan kehoituksesta esittämään tälle saantokirjansa tai otteen lainhuudatuspöytäkirjasta.

Huoneiston haltijan on vuosittain tammikuun 1 päivän olosuhteiden mukaan tehtävä kirjallinen henkikirjoitusilmoitus kaikista huoneiston asukkaista sekä niistä 11 §:n 4 momentissa tarkoitetuista liikeyrityksistä, yhdyskunnista, yhteisöistä, yhtiöistä, säätiöistä ja laitoksista, jotka huoneistossa harjoittavat liikettä, teollisuutta tai yleistä toimintaa.

Henkikirjoitusilmoituksen tekemistä varten toimitetaan ilmoitusvelvolliselle luettelo niistä henkilöistä, jotka kunnan kotipaikkarekisterin mukaan asuivat huoneistossa henkikirjoitusvuotta edeltäneen marraskuun 1 päivänä tai jonakin sen jälkeisenä väestörekisterikeskuksen määräämänä päivänä. Tähän luetteloon otetaan myös ne liikeyritykset, yhdyskunnat, yhteisöt, yhtiöt, säätiöt ja laitokset, jotka on merkitty huoneiston kohdalle viimeksi laadittuun henkikirjaan. Ilmoitusvelvollisen on korjattava ja täydennettävä luettelo tammikuun 1 päivän olosuhteita vastaavaksi ja vahvistettava se allekirjoituksellaan henkikirjoitusilmoitukseksi.

Henkilöä, joka tilapäisesti oleskelee poissa kotipaikaltaan, älköön sen vuoksi jätettäkö merkitsemättä 28 §:ssä tarkoitettuun henkikirjoitusilmoitukseen.

Jos jonkun ilmoitusvelvollisen luona tilapäisesti oleskelee henkilö, joka lain mukaan on muualla henkikirjoitettava on hänetkin merkittävä henkikirjoitusilmoitukseen ilmoittamalla samalla hänen kotipaikkansa.

Jokaisesta henkilöstä, jota ei ole merkitty 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitusvelvollisille lähetettyyn luetteloon, mutta jonka ilmoitusvelvollinen on siihen lisännyt, on tehtävä eri lomakkeella henkilöilmoitus, joka on liitettävä henkikirjoitusilmoitukseen.

Huoneiston haltijan on viimeistään tammikuun 20 päivänä annettava henkikirjoitusilmoitus ja siihen liitetyt henkilöilmoitukset asianomaisen rakennuksen omistajalle tai tämän edustajalle.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että jokaisesta rakennuksessa olevasta huoneistosta annetaan asianmukainen henkikirjoitusilmoitus siihen kuuluvine henkilöilmoituksineen. Rakennuksen omistajan on toimitettava henkikirjoitusilmoitukset ja henkilöilmoitukset kaupungissa ja kauppalassa poliisiviranomaiselle taikka henkikirjoittajalle tai henkikirjoituksen piirimiehelle sitä varten erikseen määrättynä aikana sekä maalaiskunnassa henkikirjoituksen piirimiehelle viimeistään tammikuun 25 päivänä.

Valtion, kunnan ja seurakunnan omistamasta rakennuksesta antaa henkikirjoitusilmoitukset se, jonka välittömässä hoidossa rakennus on.

Henkilön, jolla ei ole asuntoa missään rakennuksessa tai huoneistossa, josta on annettava henkikirjoitusilmoitus, on viimeistään tammikuun 5 päivänä annettava itsestään henkilöilmoitus oleskelupaikkansa henkikirjoittajalle tai henkikirjoituksen piirimiehelle taikka poliisiviranomaiselle, jonka tehtävänä on henkikirjoitusilmoitusten vastaanottaminen.

Huolto- ja hoitolaitoksen sekä rangaistus-, työ- ja muun sellaisen laitoksen johtajan tulee viimeistään tammikuun 5 päivänä toimittaa ilmoitus jokaisesta laitoksessa tammikuun 1 päivänä hoidettavana tai säilytettävänä olleesta henkilöstä hänen kotipaikkansa henkikirjoittajalle.

Sairaalan ja parantolan johtajan on toimitettava 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kaksi kuukautta tai kauemmin tällaisessa laitoksessa olleesta henkilöstä.

Sosiaalilautakunnan on annettava 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus jokaisesta henkilöstä joka huolto- ja kasvatustarkoituksessa on sijoitettu toisen kunnan alueelle.

Aluksen omistajan on viimeistään tammikuun 5 päivänä tehtävä ilmoitus jokaisesta laivan päällystöön, miehistöön tai muuhun laivaväkeen tammikuun 1 päivänä kuuluneesta henkilöstä hänen kotipaikkansa henkikirjoittajalle.

Valtion aluksesta lähettää 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen aluksen päällikkö.

Milloin rautatie-, maantie-, metsänhakkuu- tai muulla sellaisella vähintään puoli vuotta kestävällä työmaalla asuu työntekijöitä tilapäisluontoisissa asunnoissa, on työnantajan annettava heistä viimeistään tammikuun 20 päivänä ilmoitus työmaan sijaintipaikan henkikirjoittajalle, jonka on toimitettava ilmoitukset edelleen kunkin henkilön kotipaikan henkikirjoittajalle.

Väestörekisterinpitäjän on viipymättä ilmoitettava väestön keskusrekisteriin jokainen tieto, joka on ilmoitettu merkittävä hänen pitämäänsä rekisteriin.

Henkikirjoittajan on viipymättä ilmoitettava väestön keskusrekisteriin ne kiinteistöjä koskevat muutokset, jotka on ilmoitettu merkittäväksi kotipaikkarekisteriin.

Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava asianomaiselle paikallisen väestökirjan pitäjälle jokainen tieto, joka on otettu väestön keskusrekisteriin.

Henkilöä, joka on laiminlyönyt 15, 16, 20, 23, 30, 31, 32, 33 tai 36 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on henkikirjoituksen piirimiehen tai poliisipäällikön määräämän poliisimiehen viipymättä todisteellisesti kehotettava antamaan puuttuva ilmoitus määräajassa, joka ei saa olla kolmea päivää lyhyempi.

Korvauksena jokaisesta antamastaan kehotuksesta saakoon henkikirjoituksen piirimies tai poliisipäällikön määräämä poliisimies laiminlyöjältä palkkiota sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Palkkio voidaan periä ulosottoteitse ilman tuomiota tai päätöstä.

Henkikirjoitusilmoitusten vastaanottamisajasta ja -paikasta on henkikirjoittajan vähintään kaksi viikkoa ennen vastaanottamisajan alkamista ilmoitettava niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Väestörekisterikeskus voi määrätä, että asiasta on ilmoitettava muullakin tavalla.

Henkikirjoituksen piirimiehen tai poliisiviranomaisen, jonka tehtävänä on henkikirjoitusilmoitusten vastaanottaminen, on:

Henkikirjoittajan on henkikirjoitusilmoitusten nojalla tarkistettava kotipaikkarekisteri ja valvottava 15, 16 ja 20 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä.

Henkikirjoittajan on kussakin kunnassa pidettävä henkikirjoituksen tarkistuskokous helmikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana. Erityisistä syistä voidaan maalaiskunnan henkikirjoituksen tarkistuskokous pitää kunnan ulkopuolella ja myöhemminkin kuin edellä on säädetty. Tarkistuskokousta ei kuitenkaan tarvitse pitää niissä kaupungeissa, joissa paikallisten väestökirjojen pitäminen on kaupungin poliisilaitokseen yhdistetyn väestökirjaosaston tai -toimiston tehtävänä.

Henkikirjoittajan on määrättävä henkikirjoituksen tarkistuskokouksen aika ja paikka sekä ilmoitettava siitä kuukautta ennen kokousta asianomaisille henkikirjoituksen piirimiehille, paikkakunnan poliisipäällikölle ja kunnallishallitukselle.

Henkikirjoituksen tarkistuskokouksessa on henkikirjoituksen piirimiehen, paikkakunnan poliisipäällikön tai hänen määräämänsä poliisimiehen sekä asianomaisen kunnan kunnallishallituksen ja sosiaalilautakunnan määräämän edustajan oltava saapuvilla. Tässä mainitun henkilön poissaolo ei kuitenkaan ole esteenä henkikirjan päättämiselle.

Henkikirjoituksen tarkistuskokouksessa saapuvilla olevien viranomaisten on henkikirjoittajalle ilmoitettava henkikirjoitukseen vaikuttavat tiedot.

Kaupungissa jossa henkikirjoituksen tarkistuskokousta ei pidetä ovat 1 momentissa mainitut viranomaiset velvolliset pyynnöstä antamaan poliisilaitoksen väestökirjaosastolle tai -toimistolle henkikirjoituksen tarkistusta varten tarvittavat tiedot.

Henkilö, joka on merkitty kotipaikkarekisteriin mutta jonka olinpaikasta ei henkikirjoituksessa saada tietoa, merkitään kunnan henkikirjaan tietymättömissä olevaksi.

Henkilö, jonka on todettu pysyvästi asettuneen asumaan ulkomaille tai joka kahdessa peräkkäisessä henkikirjoituksessa on todettu Jatkuvasti tietymättömissä olevaksi, poistetaan henkikirjasta.

Jos henkikirjoitusilmoituksen sisältämän tiedon johdosta tehdään henkikirjoituksen tarkistuskokouksessa tai sen jälkeen perusteltu väite, jonka oikeellisuutta ei voida heti tarkistaa, on henkikirjoittajan tutkittava ja ratkaistava asia ennen henkikirjan päättämistä.

Jos henkikirjaan lisätään tai siitä poistetaan henkilö henkikirjoituksen tarkistuskokouksen jälkeen, on henkikirjoittajan ilmoitettava siitä kunnallishallitukselle.

Kun henkikirja on päätetty, on henkikirjoittajan vahvistettava se allekirjoituksellaan.

Ennen alistuksen tekemistä on henkikirjoittajan hankittava asiaan tarpeellinen selvitys ja alistuksessaan esitettävä mitä kuntaa hän pitää henkilön oikeana henkikirjoituspaikkana.

Alistuksen tekemisestä on henkikirjoittajan viipymättä ilmoitettava sille henkikirjoittajalle jonka virkapiiriin kuuluvan kunnan henkikirjaa alistuksessa esitetty vaatimus koskee.

Milloin eri lääninhallituksissa on samanaikaisesti vireillä kysymys saman henkilön henkikirjoittamisesta samana vuonna, ratkaisee asian se lääninhallitus, jolle valitus tai alistus on ensiksi saapunut. Kaikki asiassa kertyneet asiakirjat on tällöin lähetettävä viimeksi mainitulle lääninhallitukselle.

Jäljennös lääninhallituksen tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä on viipymättä lähetettävä asianomaisille henkikirjoittajille, joiden on tehtävä tarpeelliset merkinnät tai muutokset kotipaikkarekisteriin ja henkikirjaan sekä tarvittaessa ilmoitettava siitä asianomaiselle väestörekisterinpitäjälle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettava lääninhallituksen päätöksen johdosta, vaikka siihen olisikin haettu muutosta.

Tämän asetuksen edellyttämät lomakkeet, lukuun ottamatta niitä, joiden vahvistamisesta on erikseen säädetty, vahvistaa väestörekisterikeskus.

Henkikirjoituksen piirimiehen sekä poliisiviranomaisen, jonka tehtävänä on henkikirjoitusilmoitusten vastaanottaminen on pidettävä näiden ilmoitusten tekemiseen tarvittavia lomakkeita yleisön saatavana.

Väestörekisterikeskuksen on pysyvästi arkistoitava ilmoitusasiakirjat, joiden perusteella väestön keskusrekisteriin on tehty merkintä, ja annettava jokaiselle arkistoidulle ilmoitusasiakirjalle sellainen arkistointitunnus, jonka avulla asiakirja on helposti löydettävissä.

Paikallisiin väestökirjoihin liittyvien ilmoitusasiakirjojen säilyttämisestä antaa väestörekisterikeskus ohjeet.

Sisäasiainministeriö vahvistaa johtosäännöt henkikirjoituksen piirimiehelle, poliisilaitosten väestökirjaosastoille ja -toimistoille sekä paikallisten väestökirjojen pitämistä varten niissä kaupungeissa ja kauppaloissa, joissa ei ole väestökirjaosastoa tai -toimistoa, sekä antaa tarvittaessa määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1971, ja sillä kumotaan henkikirjoituksesta 17 päivänä marraskuuta 1950 annettu asetus (562/50) , siviilirekisterin pitämisestä niistä henkilöistä, jotka eivät kuulu mihinkään laillistettuun uskontokuntaan, 22 päivänä joulukuuta 1917 annettu asetus (115/17) , muuttokirjoista sekä kirkonkirjasta tai muusta vastaavasta rekisteristä annettavasta todistuksesta ja eräiden ilmoitusten merkitsemisestä sellaiseen rekisteriin 23 päivänä marraskuuta 1930 annettu asetus (362/30) sekä väestörekisteritunnuksesta 10 päivänä huhtikuuta 1964 annettu asetus (172/64) sellaisina kuin ne ovat voimassa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä otetaan väestön keskusrekisteriin tiedot tammikuun 1 päivänä 1967 elossaolleista sekä sen jälkeen syntyneistä henkilöistä, sellaisina kuin ne silloin ovat kirkonkirjassa tai muussa vastaavassa rekisterissä ja henkikirjassa, sekä tiedot kiinteistöistä, sellaisina kuin ne silloin ovat henkikirjassa. Sisäasiainministeriö voi kuitenkin määrätä, että henkikirjoissa olevia tietoja on täydennettävä ennen edellä tarkoitettujen tietojen antamista.

Sisäasiainministeriö voi määrätä, missä järjestyksessä evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkkoherrat, rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tai niihin kuuluvien seurakuntien hallitukset sekä henkikirjoittajat ovat velvollisia antamaan 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Henkilölle, joka tämän asetuksen voimaantullessa oli merkittynä evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjoihin, ei väestörekisterikorttia tarvitse valmistaa ennen kuin:

Uskonnollisen yhdyskunnan on tämän asetuksen voimaantullessa toimitettava jäsenluettelonsa siihen liittyvine muine luetteloineen tai täydellinen jäljennös niistä väestörekisterikeskukselle.