667/1969

Sovellettaessa maatalousyrittäjien eläkelain 2 §:n 2 momenttia maa jakautuu kolmeen alueeseen seuraavasti:

(4.12.1998/920)

Viljeltynä maatalousmaana pidetään peltoa ja puutarhaa. Kasvullisena metsämaana pidetään metsäveroasetuksen (1208/91) 6 §:ssä tarkoitettuihin veroluokkiin kuuluvia tai, jos sanotun asetuksen mukaista veroluokitusta ei ole toimitettu, niihin viimeksi toimitetussa verotuksessa luettuja metsämaita. (13.12.1991/1440)

Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään kuukauden 30 päivänä. Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan kolmellakymmenellä.

Ajalta, jolta maatalousyrittäjä on saanut ennen vuotta 2005 voimassa olevien säännösten mukaan laskettua täysitehoista työkyvyttömyyseläkettä, eläkettä karttuu eläketapahtumapäivästä eläkkeen päättymispäivään siitä eläkkeen perusteena olevasta työtulosta, joka on ollut eläkkeeseen sisältyneen tulevan ajan karttuman perusteena.

Maatalousyrittäjän työtulo vahvistetaan vuositulona.

Maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:ssä tarkoitettu kalenterivuoden työtulojen painotettu keskimäärä saadaan kertomalla kullekin ajanjaksolle vahvistettu työtulo samaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä ja jakamalla eri ajanjaksoilta näin saatujen tulojen yhteismäärä luvulla 360.

Siltä kalenterivuodelta, jona maatalousyrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta, katsotaan mainitun iän täyttämiskuukauden loppuun mennessä saaduksi työtuloksi niin suuri osuus kalenterivuoden työtulosta kuin ansiokuukausien määrä mainitun iän täyttämiskuukauden loppuun on ansiokuukausien määrästä kyseisenä vuonna. Tällöin ansiokuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana maatalousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus on voimassa.

Maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3 momentissa tarkoitettu työtulon vähentäminen tapahtuu kertomalla kunkin kalenterivuoden työtulo samalta ajanjaksolta saatujen vakuutusmaksujen ja samalle ajanjaksolle määrättyjen vakuutusmaksujen suhteella.

Jos vanhuuseläke myönnetään työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (886/2004) 20 momentin tai yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin mukaan 62 vuotta alemmassa iässä tai, jos merimieseläkelain mukainen eläkeikä on 62 vuotta alempi, maatalousyrittäjien eläkelain mukainen 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu eläke myönnetään eläkkeen alkamisiässä siten vähennettynä kuin työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1148/2004) säädetään.

Eläkehakemuslomakkeen, työkyvyttömyyseläkettä varten tarvittavan lääkärinlausunnon kaavan ja työttömyyseläkettä varten tarvittavan työvoimaviranomaisen, työttömyyskassan sekä kansaneläkelaitoksen todistuksen kaavan vahvistaa eläketurvakeskus.

Toimivaltaisen eläkelaitoksen määräämisestä ja eläkehakemuksen ratkaisemisesta toimivaltaisessa eläkelaitoksessa on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) 12 ja 12 a–12 d §:ssä säädetään.

Vakuutusmaksuja ei peritä siitä eläkkeen osasta, joka on maksettava sairausvakuutusrahastolle. Muusta osasta eläkettä voidaan periä vakuutusmaksuja ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske kertasuorituksena maksettavaa eläkettä. (28.12.1990/1327)

Vakuutusmaksujen perinnästä johtuvan eläkkeen vähennyksen katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa vakuutusmaksua.

Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.

Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palautumisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.

Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnetään lapseneläke oman vanhemman jälkeen, lakkaa muun edunjättäjän jälkeen myönnetty lapseneläke siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa. (15.6.1990/544)

Maatalousyrittäjän on suoritettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukainen vakuutusmaksu maatalousyrittäjien eläkelaitokselle sen määräämällä tavalla kalenterivuosittain viimeistään 2 ja 3 momentissa tarkoitettuina eräpäivinä ottaen kuitenkin huomioon, mitä velkakirjalain (622/1947) 5 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos maatalousyrittäjän kalenterivuodelta suoritettavat maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n 1 momentin, 10 a §:n ja 11 §:n 2 ja 3 momentin sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 17 §:n mukaiset vakuutusmaksut yhteensä:

(30.12.2004/1422)

Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen vakuutusta otettaessa maatalousyrittäjien eläkelaitos määrää kulumassa olevalta vuodelta ja sitä edeltäneeltä ajalta suoritettavan vakuutusmaksun eräpäivät. Samoin menetellään eläketurvaa maatalousyrittäjien eläkelain 12 §:n 1 momentin mukaisesti järjestettäessä. Vakuutuksen päättyessä vakuutusmaksu erääntyy heti maksettavaksi.

Työtulon muutoksesta johtuva vakuutusmaksun tarkistus tehdään työtulon muuttumista seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen vakuutusmaksun eräpäivänä, jollei muuhun ole perusteltua syytä.

Edellä 2 momentissa mainitut rahamäärät vastaavat vuodelle 1970 vahvistettua indeksilukua. (30.12.2004/1422)

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen on toimitettava eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkeasetuksen 16 §:ssä tarkoitetut tiedot. Muutoinkin sovelletaan eläkelaitokseen vastaavasti mitä sanotussa pykälässä säädetään.

Paitsi niitä tehtäviä, joista erikseen säädetään, eläketurvakeskus suorittaa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen lukuun eri korvausta vastaan. sikäli kuin eläketurvakeskus ja eläkelaitos eivät ole toisin sopineet, ne vakuutusteknilliset työt, jotka koskevat vakuutetuista annettujen tietojen rekisteröimistä ja käsittelyä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osallistumisesta työntekijäin eläkelain 12 §: n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseen on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 17 §:n 1 momentissa säädetään. (30.12.1993/1661)

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään kunkin vuoden marraskuun 25 päivänä maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetun valtion osuuden ennakon määrän seuraavalle kalenterivuodelle. Viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 25 päivänä ministeriö vahvistaa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullisen määrän edelliseltä kalenterivuodelta ja samalla tarkistaa ennakkoerien määrät vuoden jälkimmäiseltä puoliskolta. Lisäksi ministeriö tarkistaa joulukuulta suoritettavan ennakkoerän määrän viimeistään kunkin vuoden marraskuun 25 päivänä.

Ennakko suoritetaan kahtenatoista kuukausittaisena eränä. Ennakon määrästä maksetaan:

Ennakkoerien määriä 1 momentin mukaan tarkistettaessa kuluneelle ajalle kohdistuva korotus tai vähennys jaetaan tasan jäljellä oleville ennakkoerille. Ennakon on oltava maatalousyrittäjien eläkelaitoksen käytettävissä kunkin kuukauden ensimmäisenä sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät ovat käytössä. Maksetun ennakon ja samalle vuodelle vahvistetun valtion osuuden lopullisen määrän erotus otetaan huomioon osuuden vahvistamista seuraavaa ennakkoerää maksettaessa. (30.11.2000/1032)

Jos kuitenkin joulukuun ennakkoerää 1 momentin mukaan tarkistettaessa ilmenee, että ennakkona on jo ennen tarkistusta suoritettu valtion osuudeksi arvioitua määrää enemmän, on maksetun ennakon ja arvioidun valtion osuuden määrän erotus palautettava valtiolle tarkistusta seuraavan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä noudattaen vastaavasti, mitä 3 momentissa on säädetty.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen on toimitettava 1 momentissa mainittuja toimenpiteitä varten sosiaali- ja terveysministeriölle tämän määräämä selvitys toimenpidettä edeltävän kuukauden 20 päivään mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä maatalousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä maksaa ennakkoa 2 ja 3 momentista poiketen, jos eläkelaitoksen valmius maksaa maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetut etuudet muutoin vaarantuisi. (30.11.2000/1032)

Jos maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.

Eläkelaitoksen on säilytettävä eläketurvan järjestämiseen tai eläkeasiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin eläketurvakeskus sosiaali- ja terveysministeriön antamien yleisohjeiden mukaan tarkemmin määrää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan kuitenkin alkuperäisten asemesta säilyttää tallennettuina sellaisella eläketurvakeskuksen hyväksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tietojen asiasisältö. Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa eläketurvakeskus. (28.12.1990/1327)

2 momentti on kumottu A:lla 30.11.2000/1032 .

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.

Kuitenkin sovelletaan 20 §:n säännöksiä valtion avustuksen ennakosta ensimmäisen kerran vuoden 1972 ennakkoon. Vuosien 1970 ja 1971 ennakkojen vahvistamista varten maatalousyrittäjien eläkelaitoksen on viimeistään 15 päivänä tammikuuta 1970 toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle tämän määräämä selvitys.