722/1966

Moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla voimalla tai polttoaineella kuin sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on valtiolle suoritettava moottoriajoneuvoveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Moottoriajoneuvolla tarkoitetaan tässä laissa ajoneuvolaissa (1090/2002) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja.

Tässä laissa tarkoitettuja veroja ovat varsinainen ajoneuvovero ja eräissä tapauksissa suoritettava lisävero sekä ulkomaalla rekisteröidystä ajoneuvosta kannettava sellainen vero kuin 34 §:n 2 momentissa säädetään. (27.5.1977/406)

Varsinainen ajoneuvovero ja lisävero on suoritettava kultakin verovuodelta, jona on kalenterivuosi. Jäljempänä 19 §:n 2 momentissa mainitusta traktorista lisävero voidaan suorittaa myös päivämaksuna yhdeltä tai useammalta vuorokaudelta. (6.6.1986/435)

Moottoripetrolia käyttämään tarkoitetuksi moottoriajoneuvoksi katsotaan vain sellainen ajoneuvo, jonka valmistajatehdas on alunperin avustanut moottoripetrolikäyttöön tarkoitetulla moottorilla ja joka tyyppikatsastuksessa on merkitty moottoripetrolikäyttöiseksi.

Varsinainen ajoneuvovero on maksettava tieliikennelain nojalla rekisteröitävästä moottoriajoneuvosta. Vero määrätään niiden painojen ja muiden tietojen perusteella, jotka on ilmoitettu tai olisi pitänyt ilmoittaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle. Ilmoittamisvelvollisuudesta on säädetty erikseen.

Varsinainen ajoneuvovero on kokonaan tai osaksi muuta käyttövoimaa tai polttoainetta kuin moottoribensiiniä käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta:

(26.10.2001/926)

Jos moottoriajoneuvo merkitään moottoriajoneuvorekisteriin vasta verovuoden kuluessa, on siltä verovuodelta suoritettava niin monta kahdestoistaosaa koko verovuoden ajoneuvoverosta, kuin verovuodesta on jäljellä kuukausia, sekin kuukausi mukaan luettuna, jonka kuluessa rekisteriin merkitseminen tapahtui.

Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:

Epätietoisissa tapauksissa verohallitus määrää, mihin ryhmään ajoneuvo on luettava tai antaa ohjeet sen verottamisesta.

Jos moottoriajoneuvon laatua on verovuoden aikana muutettu, suoritetaan siitä muuttamisen jälkeisestä katsastuksesta, tai jos sen toimittaminen on laiminlyöty, muutoksen suorittamisesta lukien uuden laatunsa mukainen ajoneuvovero, jolloin aikaisemmin maksettu vero on otettava lukuun.

Verohallitus voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää määräämillään ehdoilla vapautuksen suoritetun tai suoritettavan varsinaisen ajoneuvoveron, viivästyskoron, jäämämaksun tai lykkäyksen vuoksi maksettavan koron suorittamisesta.

2 momentti on kumottu L:lla 18.12.1995/1538 .

Valtiovarainministeriö voi ottaa 1 momentissa tarkoitetun periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Verohallitus voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää lykkäystä varsinaisen ajoneuvoveron suorittamiseen. Lykkäys myönnetään valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot antamassaan päätöksessä.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Varsinainen ajoneuvovero on suoritettava veronkannossa. Valtiovarainministeriö määrää veron eräpäivät, kantoerien lukumäärän ja eräjaon perusteet.

Varsinainen ajoneuvovero on sen maksettava, joka sen ajan alkaessa, miltä vero lasketaan, on tai jonka silloin olisi pitänyt olla moottoriajoneuvorekisteriin merkitty ajoneuvon omistajaksi tai haltijaksi.

Jos moottoriajoneuvo verovuoden aikana poistetaan moottoriajoneuvorekisteristä, maksettakoon suoritetusta ajoneuvoverosta takaisin määrä, joka ylittää sen kuukauden loppuun lasketun veron, minkä kuluessa ajoneuvon rekisterikilvet on annettu takaisin viranomaiselle. Jos verovuodelta takaisin maksettava vero on pienempi kuin 17 euroa, veroa ei makseta takaisin.

Kuorma-autosta suoritettua ajoneuvoveroa palautetaan 50 euroa jokaiselta kansainvälisen kuljetuksen osana olevalta Suomessa tapahtuneelta kuorma-auton rautatiekuljetukselta, jonka alku- ja päätepisteiden välimatka on suoraan mitattuna vähintään 100 kilometriä. Palautuksen suorittaa hakemuksesta ajoneuvohallintokeskus. (26.10.2001/926)

Kuorma-autosta suoritettua ajoneuvoveroa palautetaan hakemuksesta 80 prosenttia siitä käyttäjämaksun määrästä, joka ajoneuvosta on verovuoden aikana suoritettu Euroopan yhteisön jäsenmaissa moottoritien käyttämisestä. Asetuksella säädetään maksuista, jotka oikeuttavat veronpalautukseen.

Palautushakemuksiin liitettävistä selvityksistä voidaan määrätä tarkemmin asetuksella.

Rekisteröidystä ja rekisteröimättömästä bensiiniä, dieselöljyä tai moottoripetrolia käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta, jota osaksi tai kokonaan käytetään, bensiiniajoneuvoa petrolilla tai lentokonebensiiniä tai muulla lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella sekä dieselöljy- tai moottoripetroliajoneuvoa sen mainittua käyttöpolttoainetta lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella, on suoritettava mahdollisen ajoneuvoveron lisäksi lisäveroa. Lisäveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetusta moottoriajoneuvosta.

Jos ajoneuvossa käytetään polttoaineena nestekaasua tai maakaasua, on ajoneuvosta aina suoritettava lisäveroa. Lisäverosta vapaa on kuitenkin nestekaasua tai maakaasua käyttävä kuorma- tai linja-auto, jonka typen oksidien päästötaso on ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olevien pakokaasupäästöjä koskevien säännösten mukaisessa hyväksymisjärjestelmässä käytetyn menetelmän mukaan mitattuna enintään 2,5 g/kWh. (30.12.1998/1161)

Lisäveronalaisen polttoaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn, milloin ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa säiliössä on tällaista polttoainetta.

Lisävero on suoritettava riippumatta siitä, miten ja missä moottoriajoneuvoa käytetään.

Lisävero on niistä ajoneuvoista, joista on suoritettava varsinaista ajoneuvoveroa, tuo vero kaksikymmenkertaisena. Jos ajoneuvosta ei ole suoritettava varsinaista ajoneuvoveroa, lisävero on ajoneuvon laadun mukaan 5 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti laskettu määrä kaksikymmenkertaisena, kuitenkin vähintään 840 euroa. Linja-auton ja liikennetraktorin lisävero on 10 000 euroa. Lisäveroa alennetaan ajoneuvosta verokauden aikana polttoainemaksusta annetun lain (337/1993) nojalla maksuun pannun polttoainemaksun määrällä, enintään kuitenkin lisäveron alentamattomalla määrällä.

Traktorista suoritettava päivämaksu on 5 euroa.

Lisäverosta ovat vapaat:

Lisäveroa suorittamatta saadaan traktoria käyttää maa- ja metsätaloudessa. Maatilatalouden harjoittajan hallitsemaa tai maatilatalouden harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan lisäverotta käyttää myös kuljetuksiin, jotka liittyvät:

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna yksityistalouteen liittyvänä kuljetuksena ei pidetä korvausta vastaan tapahtuvaa kuljetusta.

Mitä 1 momentissa on säädetty maatilatalouden harjoittajan omasta tilasta, sovelletaan myös maatilatalouden harjoittajan muutoinkin kuin omistussuhteen perusteella hallitsemaan tilaan.

Edellä 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajalla sellaista verovelvollista, jota verotetaan maatilatalouden tuloverolain (543/67) nojalla.

Metsätalouden kuljetukseksi katsotaan muun ohessa puun korjuuseen käytettävän traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettamatta yleisellä tiellä työkohteeseen tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran siirtäminen traktorilla yleisen tien yli.

Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun lisäveroa koskevien säännösten soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan sille, jolle on tärkeää saada tieto lisäverovapautta koskevien säännösten soveltamisesta moottorikäyttöiseen ajoneuvoonsa.

Kun hakija nojautuu ennakkoratkaisuun, on sitä sitovana noudatettava hakijan verotuksessa niiltä verokausilta, joiden ajaksi se on annettu. Ennakkoratkaisua on muutoksenhausta huolimatta heti noudatettava. Valitusta käsittelevän viranomaisen on, milloin tällaista asiaa koskevaa ratkaisua on valitukseen annetulla päätöksellä muutettu, samalla määrättävä se tuleva ajankohta, josta alkaen sen ratkaisua on noudatettava.

Muutoksenhausta ennakkoratkaisuun on muutoin voimassa, mitä 32 §:ssä säädetään. Valitusaika lasketaan kuitenkin ennakkoratkaisun tiedoksisaantipäivästä. Valtionasiamiehelle valitusaika luetaan päätöksenteon päivästä. Muutosta ei kuitenkaan saa hakea päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisu. Hakemus ja ennakkoratkaisua koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Lisävero on maksettava koko verovuodelta ja yhtenä eränä ennen kuin moottoriajoneuvossa asianomaisena vuotena käytetään 14 §:ssä tarkoitettua lisäveron perusteena olevaa polttoainetta.

Päivämaksu saadaan suorittaa muusta rekisteröidystä traktorista kuin tavaran kuljetukseen tarkoitetusta nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustetusta traktorista. Päivämaksu on suoritettava ennen lisäveron alaiseen käyttöön ryhtymistä. (6.6.1986/435)

Jälkiverotuksin lisävero maksuunpannaan aina kalenterivuodelta suoritettavana verona. (6.6.1986/435)

Jos ajoneuvoa ryhdytään käyttämään sellaisella 14 §:ssä tarkoitetulla polttoaineella, jonka käyttämisestä on suoritettava lisäveroa, ajoneuvon omistaja tai haltija on velvollinen ilmoittamaan siitä etukäteen ajoneuvohallintokeskukselle. Lisäveron suorittaminen 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yhdeltä tai useammalta vuorokaudelta siten, kuin siitä on tarkemmin säädetty, katsotaan tätä ajanjaksoa koskevaksi ilmoitukseksi lisäveron alaisen polttoaineen käyttöön ryhtymisestä.

Lisäveron moottoriajoneuvosta on velvollinen maksamaan edellä 20 §:ssä mainittu ilmoittamisvelvollinen.

Siitä lisäverosta, jota ei saada verovelvolliselta perityksi, vastaa ajoneuvon omistaja, jos ajoneuvo on hänen hallinnassaan, tai, jollei ajoneuvo ole omistajan hallinnassa, se, jolle sen hallinta on siirtyvät.

Jos moottoriajoneuvo on tuhoutunut, maksetaan suoritetusta vuotuisesta lisäverosta takaisin niin monta kahdestoistaosaa koko verosta kuin verovuodesta tuhoutumispäivänä on jäljellä kokonaisia kalenterikuukausia. Tuhoutumispäivän jälkeiseltä ajalta maksetut päivämaksut palautetaan kokonaan. Maksettua vuotuista lisäveroa tai päivämaksua ei palauteta muulla perusteella kuin ajoneuvon tuhoutumisen vuoksi.

Veron maksuunpanon ja kannon toimittaa ajoneuvohallintokeskus. Jos ajoneuvo on rekisteröity Ahvenanmaan maakunnassa, ajoneuvohallintokeskukselle tämän lain nojalla kuuluvista tehtävistä huolehtii Ahvenanmaan lääninhallitus. (18.12.1995/1538)

Milloin moottoriajoneuvoveroa on suoritettava 34 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, asianomainen tulliviranomainen toimittaa veron maksuunpanon ja kannon. (26.6.1981/486)

Vero kannetaan rahana asetuksena tarkemmin säädettävällä tavalla.

Jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä, varsinaisen ajoneuvoveron ja lisäveron kannossa, perimisessä ja palauttamisessa sovelletaan, mitä veronkantolaissa (611/78) tai sen nojalla säädetään.

Tässä laissa tarkoitetun verotuksen valvonta kuuluu poliisi- ja tulliviranomaisille.

Jollei veroa tai varsinaisen ajoneuvoveron erääntynyttä osaa ole suoritettu, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto) . Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, vaikka ajoneuvon omistajana tai haltijana on muu kuin se, jonka omistusaikana maksuunpantu vero on jäänyt maksamatta. (11.12.2002/1095)

Ajoneuvohallintokeskus voi erityisen painavista syistä kokonaan tai määräajaksi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun käyttökiellon tai määrätä, ettei ajoneuvoon sovelleta 1 momenttia. Ajoneuvon käyttö voidaan sallia ainoastaan, jos tuomioistuin on päättänyt aloittaa veron suorittamatta jättäjää koskevan saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn tai jos voidaan katsoa, ettei ajoneuvon omistaja tai haltija tiennyt eikä ole voinutkaan tietää suorittamatta olevasta verosta ja ajoneuvon käytön kieltämistä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Jos ajoneuvoja koskevassa rekisterissä on ollut ajoneuvon ostajan käytettävissä tieto veronmaksun laiminlyönnistä, ajoneuvon käyttöä ei sallita. (11.12.2002/1095)

Jos ajoneuvohallintokeskus on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun päätöksen, ajoneuvo voidaan päätöksen voimassa ollessa hyväksyä katsastuksessa, vaikka veroa on suorittamatta. (30.12.1998/1161)

Edellä 2 momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. (30.12.1998/1161)

Jos ajoneuvo on 27 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla käyttökiellossa, poliisimiehen, tullimiehen ja rajavartiomiehen on estettävä ajoneuvon käyttäminen liikenteessä ottamalla pois rekisteröinnistä annettu todistus ja rekisterikilvet tai muunlaisin tarvittavin keinoin. Poliisimiehen, tullimiehen tai rajavartiomiehen kirjallisella luvalla saa ajoneuvon kuitenkin kuljettaa hänen määräämäänsä paikkaan säilytettäväksi. Rekisteröinnistä annettu todistus ja rekisterikilvet on palautettava, kun 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut erääntyneet verot on maksettu.

Katsastuksen suorittaja on määräaikaiskatsastusta suorittaessaan velvollinen tarkastamaan, ettei ajoneuvo ole 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun veron laiminlyönnin vuoksi käyttökiellossa. Katsastuksen ja liikennevalvonnan yhteydessä ajoneuvon katsotaan olevan käyttökiellossa, jos veron laiminlyönnistä on merkintä ajoneuvoja koskevassa rekisterissä, jollei esitetä luotettavaa selvitystä veron suorittamisesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna selvityksenä voidaan pitää rahalaitoksen antamaa tositetta veron suorittamisesta. Selvityksenä voidaan pitää myös yhdessä verolipun kanssa esitettyä tiliotetta taikka yhdessä verolipun kanssa esitettyä laskunmaksuautomaatilta tai muulta päätteeltä tulostettua tositetta.

Sen estämättä mitä muualla laissa on säädetty, poliisi- ja tulliviranomaisella on oikeus suorittaa sellaisia polttonesteen säilytystilojen ja moottoriajoneuvojen tarkastuksia, jotka ovat tarpeen moottoriajoneuvossa käytettävän polttonesteen laadun selvittämiseksi.

Jos verovelvolliselle ilman hänen omaa syytään laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi tai sen johdosta, että maksuunpanon toimittava viranomainen ei ole asiaa joltakin osalta tutkinut, on jäänyt panematta vero tai osa siitä, taikka jos verovelvollinen on samanlaisesta syystä saanut liikaa veroa takaisin, tehtäköön oikaisu viimeistään kahden vuoden kuluessa sen verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jolta vero olisi ollut määrättävä tai jolta palautusta on liikaa suoritettu.

Veron maksuunpanoon on asianomaisella oikeus hakea oikaisua maksuunpanon toimittavalta viranomaiselta 1 momentissa säädetyssä ajassa.

Milloin havaitaan, että verovelvollinen on toimittamätta jättämänsä tai toimittamansa puutteellisen tai väärän ilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan johdosta jäänyt kokonaan tai osaksi verottamatta tahi oikeudettomasti saanut veroa takaisin, on maksuunpanon toimittavan viranomaisen määrättävä hänen suoritettavakseen se vero, mikä mainitusta syystä on jäänyt pahematta tai palautettu, enintään kolminkertaisena.

Jälkiverotusta älköön toimeenpantako, ennen kuin verovelvolliselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.

Verovelvollisen kuoltua tulee 29 ja 30 §:ssä säädetyn oikaisun tai jälkiverotuksen kohdistua kuolinpesään. Jälkiverotus on tällöin toimitettava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona perukirja annettiin verotoimistolle.

Viranomaisen moottoriajoneuvoveron suorittamisvelvollisuutta tai suoritettavan veron määrää koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Uudenmaan lääninoikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun vero on suoritettu tai se olisi pitänyt suorittaa. (2.8.1994/704)

Lääninoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä arvonlisäverolain 198 §:ssä säädetään. (2.8.1994/704)

Valtion puolesta on valitusoikeus Uudenmaan lääninoikeudessa olevalla veroasiamiehellä. Jäljempänä 34 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asiassa muutoksenhaussa valtion puolesta noudatetaan, mitä tullilain 37–41 §:ssä säädetään. (18.12.1995/1538)

Sellaisissa tapauksissa, joita varten valitusaikaa ei edellä ole säädetty, ei valitusta oteta tutkittavaksi, ellei sitä ole tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vero on suoritettu tai olisi pitänyt suorittaa.

Verohallitus voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää vapautuksen tässä laissa tarkoitetun lisäveron suorittamisesta tahi määrätä valtion varoista maksettavaksi takaisin suoritetun lisäveron, viivästyskoron ja jäämämaksun sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavan koron. (28.6.1994/615)

Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa 1 momentissa tarkoitetun periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen. (28.6.1994/615)

Verohallitus voi hakemuksesta erityisen painavien syiden vaatiessa valtiovarainministeriön määräämin ehdoin hakemuksesta myöntää lykkäystä tässä laissa tarkoitetun lisäveron suorittamiselle. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä. (28.6.1985/548)

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Verohallituksella on oikeus moottoriajoneuvon suuren koon, harvojen käyttökertojen tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi hakemuksesta määräämillään ehdoilla myöntää vapautus lisäveron suorittamisesta tai määrätä valtion varoista maksettavaksi takaisin suoritettu lisävero.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. (6.8.1982/616)

Jos vero on muutoksenhaun johdosta poistettu tai sitä on alennettu, ajoneuvohallintokeskuksen on asianomaiselle maksettava takaisin liikaa suoritettu määrä sekä sille vuotuista korkoa veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Jos valituksen johdosta joku on määrätty velvolliseksi suorittamaan veroa tai veron määrää on korotettu, ajoneuvohallintokeskuksen on perittävä maksamaton vero ja sille 1 momentin nojalla maksettu korko.

Rangaistus varsinaisen ajoneuvoveron tai lisäveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 29 luvun 1–3 §:ssä.

Joka jättää asianmukaisesti täyttämättä 20 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuomittava moottoriajoneuvoverorikkomuksesta sakkoon. (30.12.1998/1161)

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Ulkomaalla rekisteröidystä Suomeen ulapäistä käyttöä varten tuodusta ajoneuvosta on suoritettava moottoriajoneuvoverona kiinteää veroa jokaiselta kalenterivuorokaudelta, jona ajoneuvoa Suomessa käytetään, sekä lisäksi kulutusveroa Suomessa ajettavan matkan perusteella, sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Näiden verojen maksamisesta myönnettävästä vapautuksesta samoin kuin siitä, milloin veroa on korotettava, säädetään niin ikään asetuksella. Valtiovarainministeriöllä on myös oikeus vastavuoroisuuden ehdoin myöntää vapautus tässä momentissa tarkoitetuista veroista tai alentaa niitä. Ajoneuvoa katsotaan käytetyn Suomessa siitä alkaen, kun se on saapunut Suomen alueelle siihen saakka, kun se on poistunut Suomen alueelta. (26.6.1981/486)

Velvollinen suorittamaan 2 momentissa tarkoitetun veron on ajoneuvon omistaja tai haltija. Jos veroa ei voida kantaa ajoneuvon omistajalta tai haltijalta, vero voidaan maksuunpanna sille, jonka toimesta tai toimeksiannosta ajoneuvoa Suomessa käytetään. (18.12.1995/1538)