Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

611/1966

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtion eläkeasetus

Ajantasainen
Asiasanat
Eläke, Valtion eläke
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Valtiovarainministeriö
Antopäivä
Voimaantulo
Huomautus
Kumoutunut, ks. L 1296/2006 2 §
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/1966/611/ajantasa/2004-08-26/fin

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) nojalla:

1 § (30.7.2004/679)

1 § on kumottu L:lla 30.7.2004/679 .

2 §

Ajanjakson pituutta laskettaessa katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30 päivänä.

Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan 30:llä. Eläkeaikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta.

3 § (22.12.1995/1673)

Laskettaessa valtion eläkelain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua keskimäärää kuukautta kohti jaetaan saman lain 16 §:n mukaisesti tarkistettujen ja saman lain 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla edunsaajan eläkemaksun määrällä vähennettyjen työansioiden yhteismäärä kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien eläkeajaksi luettavien päivien lukumäärällä, ja osamäärä kerrotaan 30:llä.

4 §

Valtion eläkelain 7 §:n 4 momentin nojalla luetaan eläkettä myönnettäessä

kihlakunnantuomarin virka B 4 ja

ulosottoapulaisen toimi V 18 palkkausluokkaan sekä sellainen raastuvanoikeuden, maistraatin tai kaupunginvoudinviraston virka tai toimi, jonka haltijalla on oikeus saada virkasivutuloja, siihen palkkausluokkaan johon virka tai toimi on perustettu.

(9.1.1981/20)

Myös edunsaajalle kuuluneet ikä, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisät lasketaan eläkettä varten 1 momentin mukaisesti.

5 § (26.8.2004/816)

Jos työntekijälle oli viimeksi ennen eläketapahtumaa järjestetty samanaikaisesti sekä valtion eläkelain että valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitetun muun eläkelain mukainen eläketurva, valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan ensiksi alkaneesta työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta.

Jos 1 momentissa tarkoitetut työ- tai virkasuhteet taikka yrittäjätoiminta ovat alkaneet samanaikaisesti, viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos. Jos työntekijällä ei tällöin ole kunnallisen eläkelain mukaista palvelua, viimeinen eläkelaitos on valtiokonttori.

Jos työntekijä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hakee vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä samasta ajankohdasta, on valtion eläkelain 3 a §:ssä tarkoitettu viimeinen eläkelaitos se eläkelaitos, jonka vakuuttaman työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella työntekijä hakee vanhuuseläkettä varhentamattomana.

6 § (26.8.2004/816)

Osa-aikaeläkettä haettaessa viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan siitä työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta, jonka perusteella osa-aikaeläke määrätään.

Jos osa-aikaeläkettä on maksettu samanaikaisesti sekä valtion eläkelain että valtion eläkelain 3 a §:n 1 momentissa tarkoitetun muun eläkelain mukaan, uutta eläkettä myönnettäessä viimeinen eläkelaitos on se osa-aikaeläkettä maksanut eläkelaitos, josta myönnettävä uusi eläke alkaa aikaisemmin. Jos uusi eläke alkaa samanaikaisesti, viimeinen eläkelaitos on kunnallinen eläkelaitos. Jos edellisessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa osa-aikaeläkettä ei ole ollut maksussa kunnallisen eläkelain mukaan, viimeinen eläkelaitos on valtiokonttori.

7 § (26.8.2004/816)

Valtion perhe-eläkelain (774/1968) mukaista perhe-eläkettä haettaessa viimeinen eläkelaitos määräytyy edunjättäjän työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella soveltuvin osin valtion eläkelain 3 a §:n ja tämän asetuksen 5 §:n mukaan.

Jos jokin julkisten alojen eläkelaitos tai yksityisten alojen eläkelaitos maksoi edunjättäjälle ennen hänen kuolemaansa vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkettä taikka sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea valtion eläkelain 3 a §:n mukaan, tämä eläkelaitos käsittelee ja ratkaisee myös hänen jälkeensä myönnettävää perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja hoitaa muut viimeiselle eläkelaitokselle kuuluvat eläkelaitoksen tehtävät.

7 a § (26.8.2004/817)

7 a § on kumottu A:lla 26.8.2004/817 .

7 b § (26.8.2004/816)

Jos eläkehakemus on tehty muulle kuin valtion eläkelain 3 a §:n tai tämän asetuksen 5–7 §:n mukaan toimivaltaiselle eläkelaitokselle, on hakemus siirrettävä toimivaltaiselle eläkelaitokselle. Samoin on meneteltävä, jos eläkehakemus on toimitettu sellaiseen eläkelaitokseen, jossa vakuutettu työ- tai virkasuhde taikka yrittäjätoiminta ei oikeuta eläkkeeseen.

8 § (30.6.2000/625)

8 § on kumottu L:lla 30.6.2000/625 .

9 §

Eläkkeen saajan kuollessa tai oikeuden eläkkeen saamiseen muutuin lakatessa eläke maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa oikeus eläkkeen saamiseen on lakannut.

Eläkkeen maksamisen keskeytys tai maksettavan määrän alentaminen toteutetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä kuukautta, jonka aikana keskeyttämisen tai alentamisen syy on ilmaantunut.

10 §

Eläkkeen saajan oloissa tapahtuneesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen maksamiseen, hänen tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille. Niin ikään on vaadittaessa esitettävä valtiokonttorille selvitys siitä että edellytykset eläkkeen saamiselle edelleen ovat olemassa. Valtiokonttori saa keskeyttää eläkkeen maksamisen siksi, kunnes selvitys on saatu.

Rekisteriviranomainen on velvollinen maksutta antamaan valtiokonttorille, tämän antamien ohjeiden mukaan, eläkkeen saajasta ne tiedot, jotka tarvitaan hänelle tulevien maksujen asianmukaista suorittamista varten

11 § (22.12.1995/1673)

11 § on kumottu A:lla 22.12.1995/1673 .

12 §

Tarvittavat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa valtiovarainministeriö.



Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

31.12.1971/987:

30.12.1977/1073:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.

9.1.1981/20:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1981.

2.9.1983/723:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983.

28.2.1986/193:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1986.

8.2.1991/234:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

22.12.1995/1673:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

30.6.2000/625:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Lain 1 §:n 5 momenttia sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen.

Lain 9 d §:n 1 momentin 4 kohtaa sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen. Lainkohtaa sovelletaan myös eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen 1 päivää tammikuuta 2000, mikäli muutos osa-aikatyön ansioissa on tapahtunut kyseisenä päivänä tai sen jälkeen.

Lain 15 §:n 5 momenttia sovelletaan myös eläkkeeseen, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.

Jos edunsaajan etuus on maksettu holhoojalle, huoltajalle tai uskotulle miehelle taikka muulle valtiokonttorin hyväksymälle henkilölle tai muulle taholle tämän lain tullessa voimaan, etuuden maksaminen tälle jatkuu, kunnes valtiokonttorille on ilmoitettu muusta edunvalvojasta, jolla on oikeus nostaa edunsaajan etuus.

Tällä lailla kumotaan 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/1966) 8 § siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

HE 41/2000 , StVM 13/2000, EV 75/2000

4.5.2001/381:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Tätä lakia sovelletaan eläkehakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Lakia ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa ennen lain voimaantuloa myönnettyä ja lain voimaan tullessa maksussa olevaa omaan virka- tai työsuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1–4 tai 10–13 kohdassa mainitun lain mukaista eläkettä siihen saakka, kun eläkettä maksetaan yhdenjaksoisesti tai keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.

Lain 15 §:n 5 momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.

Tällä lailla kumotaan 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/1966) 6 ja 7 § , sellaisena kuin niistä on 7 § osaksi asetuksessa 1673/1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 19/2001 , StVM 5/2001, EV 30/2001

9.8.2002/656:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/1966) 7 a §:n 3, 4 ja 8 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 234/1991.

HE 8/2002 , StVM 10/2002, EV 86/2002

30.7.2004/679:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tämän lain 3 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.

2. Tätä lakia sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan. Kuitenkin sellaiseen työkyvyttömyys-, työttömyys-, ja osa-aikaeläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuonna 2005, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos kuitenkin edunsaaja on täyttänyt 63 vuotta ennen vuonna 2005 alkavaa työkyvyttömyyttä, eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä tämän lain voimaantullessa voimassa olevien säännösten mukaan, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä eläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta lukien tai erityisestä syystä aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Jos kuitenkin edunsaaja täyttää 63 vuotta ennen sairausvakuutuslain 27 §:ssä säädetyn ensisijaisuusajan täyttymistä, eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä tämän lain voimaantullessa voimassa olevien säännösten mukaan, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2005 tapahtuvaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Vanhuuseläkkeeseen ei kahdessa edellisessä virkkeessä tarkoitetussa tilanteessa sovelleta, mitä 9 momentissa säädetään vanhuuseläkkeen muuntamisesta.

3. Sen estämättä, mitä tämän lain 7 a §:ssä säädetään, jos edunsaaja jää vuonna 2005 vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle palveluksesta, joka oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2004, eläkettä määrättäessä vuoden 2005 ansio lasketaan jäljempänä 4 momentissa säädetyllä tavalla vuoden 2004 loppuun päätetyn palveluksen eläkepalkan perusteella. Eläkepalkka korotetaan tämän lain 7 c §:n mukaisella palkkakertoimella vastaamaan vuoden 2005 tasoa ja kerrotaan 1 päivästä tammikuuta 2005 eläketapahtumakuukauden loppuun olevien kuukausien lukumäärällä. Jos edunsaajan eläketapahtuma sattuu vuonna 2006, 7 a §:n 2 momentin mukaisessa vertailussa vuoden 2005 ansioita verrataan vuoden 2004 loppuun päätetyn palveluksen eläkepalkkaan. Vastaavasti vuonna 2007 eläketapahtumissa, vuoden 2006 ansiota verrataan vuoden 2005 ansioihin ja edellä mainittuun eläkepalkkaan.

4. Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut ja lain voimaan tullessa jatkuva palvelus päätetään 31 päivänä joulukuuta 2004 ja siitä karttunut eläkeoikeus lasketaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Samoin ennen tämän lain voimaantuloa 10 a §:n mukaan työeläkelisään oikeuttavien etuuksien perusteella karttunut eläkeoikeus lasketaan soveltuvin osin ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työeläkelisän laskemisesta. Eläkettä myönnettäessä karttunut eläkeoikeus, joka lasketaan tämän sekä 5–10 momentin mukaisesti, korotetaan vastaamaan laskentahetkeä tämän lain 7 c §:n mukaisella palkkakertoimella.

5. Valtion eläkelain mukaan jokaiselta eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut osa eläkkeestä yhteensovitetaan, lukuun ottamatta 6 momentissa tarkoitettua lisäeläkeosuutta, muiden työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen peruseläkkeiden kanssa 31 päivänä joulukuuta 2004. Yhteensovitusraja on rajaprosentin osoittama määrä yhteensovitusperusteesta. Rajaprosentti määritetään kertomalla tavoitetasoprosentti 60 murtoluvulla, joka saadaan kaavasta, jossa päivinä laskettu aika edunsaajan 23 ikävuoden täyttämispäivästä vuoden 2004 loppuun jaetaan päivien lukumäärällä 14 400. Rajaprosenttiin lisätään 1,5 prosenttiyksikköä jokaista sellaista vuotta kohden, jolla ammatillisen erityiseläkeiän valinneen edunsaajan eläkeikä alittaa 63 vuotta. Tällöin rajaprosentti voi kuitenkin olla enintään 60. Työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetut 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttuneet peruseläkkeet lasketaan yhteen ja, jos näiden eläkkeiden yhteismäärä ylittää edellä tarkoitetun yhteensovitusrajan, valtion eläkelain mukaisesta eläkkeestä vähennetään määrä, joka on yhtä suuri osa ylitteestä kuin valtion eläkelain mukaisen eläkkeen määrä on työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–5 ja 7–9 kohdassa mainittujen eläkkeiden yhteismäärästä. Muutoin yhteensovitusta tehtäessä noudatetaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

6. Jos edunsaajan palvelus jatkuu tämän lain 1 §:n 4 momentissa mainitulla tavalla yhdenjaksoisesti 15 momentissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen eläkeikään tai työkyvyttömyyden alkamiseen asti, ajalta ennen vuotta 1995 karttunut, 1/6 prosentin karttuman kuukaudessa ylittävä eläkkeen osa ( lisäeläkeosuus ) lisätään eläkkeeseen 5 momentissa tarkoitetun yhteensovituksen jälkeen. Sen estämättä, mitä edellisessä virkkeessä säädetään, vuonna 1960 tai sen jälkeen syntyneellä edunsaajalla on oikeus lisäeläkeosuuteen, kun hän jää yhdenjaksoisesta palveluksesta tämän lain mukaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana tai tämän lain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 62-vuotiaana. Lisäeläkeosuus kertyy ajalta ennen vuotta 1995 karttuneesta valtion eläkelain mukaisesta palveluksesta myös tämän lain 1 a §:ssä tarkoitetulle edunsaajalle, jos 1 a §:ssä säädetyt edellytykset palveluksen yhdenjaksoisuuden osalta täyttyvät, sekä 8 §:n 6 momentissa tarkoitetulle edunsaajalle, jos hänellä on oikeus kyseisessä lainkohdassa mainitun lain mukaiseen eläkkeeseen ja hän saa kyseisessä lainkohdassa mainitun lain perusteella oikeuden lisäkarttumaan ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1995. Ennen vuotta 1940 syntyneen edunsaajan eläkkeeseen lisätään edellä tarkoitettu lisäeläkeosuus myös vuosien 1995 ja 2004 väliseltä ajalta. Lisäeläkeosuus voi olla enintään 6 prosenttia valtion eläkelain mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta palkasta.

7. Jos ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan yhteensovitettujen 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttuneiden eläkkeiden yhteismäärän ja 5 momentin sekä sitä vastaavan työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3, 5 ja 7–9 kohdassa mainittujen säännösten mukaisesti yhteensovitettujen eläkkeiden ja muiden yhteensovituksessa huomioon otettujen työeläkkeiden yhteismäärän erotus on suurempi kuin edunsaajalle 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen karttunut työeläkelakien mukainen eläke, eläkettä myönnettäessä eläkkeeseen lisätään se määrä, jolla edellä tarkoitettu erotus ylittää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen karttuneiden eläkkeiden yhteismäärän. Jos yhteensovituksessa on otettu huomioon myös työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3, 5 ja 7–9 kohdassa tarkoitettu eläke, tämän lain mukaiseen eläkkeeseen tuleva lisä on sama suhteellinen osuus edellisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla lasketusta lisäyksen kokonaismäärästä kuin tämän lain mukainen eläke on näiden eläkkeiden yhteensovituksessa huomioon otetusta yhteismäärästä. Jos eläke myönnetään 9 momentin mukaisesti muunnettuna, eläkkeeseen tulevaa lisää määrättäessä käytetään vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden sijasta 63 vuoden ikään 9 momentissa säädetyin tavoin muunnettuja eläkkeiden määriä.

8. Sellaisen 31 päivänä joulukuuta 2004 palveluksessa olevan edunsaajan, jolla on ollut valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettu oikeus eläkeiän valintaan ja joka on tätä oikeuttaan käyttänyt, eläkkeen karttumisprosentti valtion eläkelain mukaan eläkeajaksi luettavien palvelusten osalta on 31 päivänä joulukuuta 2004 vähintään se suhteellinen osuus 60 prosentista, joka saadaan verrattaessa edunsaajalla 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä kertynyttä valtion eläkelain mukaan eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa 30 vuoteen. Karttumisprosentti ei tällöin kuitenkaan voi ylittää edellä 5 momentissa tarkoitettua rajaprosenttia. Tämän momentin mukaisesti lasketun karttumisprosentin ja edunsaajan 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä ansaitseman valtion eläkelain mukaisen eläkkeen karttumisprosentin välinen erotus lisätään edunsaajan eläkkeeseen siinä tapauksessa, että tämän momentin mukaisesti laskettu karttumisprosentti on suurempi. Tämän momentin mukaisesti laskettuun karttumisprosenttiin sisältyy 6 momentissa tarkoitettu lisäeläkeosuus.

9. Jos ennen vuotta 1960 syntyneelle edunsaajalle myönnetään vanhuuseläke ennen 15 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen eläkeiän täyttämistä, muunnetaan ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1995 enintään 1/6 prosenttia kuukaudessa karttunut eläkkeen osa vastaamaan 63 vuoden eläkeikää jakamalla se muuntokertoimella 1,106. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi tai kun edunsaajalle myönnetään vanhuuseläke 9 a §:n 5 momentin mukaisesti. Eläkkeen muuntaminen tehdään ennen 5 momentissa tarkoitettua eläkkeiden yhteensovitusta. Jos ennen vuotta 1960 syntyneellä edunsaajalla on oikeus vanhuuseläkkeeseen 8 §:n 6 momentin mukaisesti ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen eläketurvaansa ei sovelleta, mitä edellä tässä momentissa säädetään.

10. Päätettäessä palvelus edellä 4 momentissa tarkoitetulla tavalla voidaan palveluksen eläkepalkka tarkistaa edunsaajan hakemuksesta taikka valtiokonttorin aloitteesta tämän lain voimaantullessa voimassa olleen valtion eläkelain 7 c §:ssä tarkoitetulla tavalla. Eläkepalkan tarkistaminen voidaan tehdä, jos eläkepalkka on alentunut poikkeuksellisen tai muun siihen rinnastettavan syyn takia ja sen vaikutus eläkepalkkaan on vähintään 7,5 prosenttia. Jos tulee selvitetyksi, että eläkepalkka on poikkeuksellisesta syystä edellä tarkoitetulla tavalla korkeampi kuin vakiintunut työansio, voidaan eläkepalkkaa samalla tavoin alentaa. Sen estämättä, mitä valtion eläkelain 1 §:n 5 ja 6 momentissa, sellaisena kuin mainitut lainkohdat ovat voimassa 31 päivänä joulukuuta 2004, säädetään palveluksen päättymisestä, katsotaan sanotun palveluksen jatkuneen yhdenjaksoisesti tätä momenttia sovellettaessa. Poikkeuksellisesta syystä johtuva tämän lain voimaantullessa voimassa olleen valtion eläkelain 7 c §:n mukainen tarkistaminen voidaan tehdä myös aikaisemmin päättyneisiin palveluksiin. Tällöin poikkeuksellisen syyn vaikutus tulee olla mainitussa pykälässä säädetyn suuruinen ja sitä verrataan vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneeseen kokonaiseläketurvaan. Jos palvelus on päättynyt ennen vuotta 1996, eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen voidaan tehdä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1671/1995) voimaantulosäännöksen 6 momentin mukaisesti.

11. Jos edunsaaja jää valtion eläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle ennen 63 vuoden iän täyttämistä ja eläkkeeseen yhteensovitetaan työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1, 2 tai 10–13 kohdassa tarkoitettu eläke, hänen valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseensä lisätään siihen saakka, kunnes hän saa oikeuden mainituissa lainkohdissa tarkoitettuun eläkkeeseen, korkeintaan kuitenkin 63 vuoden iän täyttämiseen saakka, se rahamäärä, jolla mainittujen eläkkeiden yhteensovitus on pienentänyt valtion eläkelain mukaisen eläkkeen määrää.

12. Jos edunsaaja tämän lain voimaantullessa saa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–5 tai 7–9 kohdassa mainittua eläkettä, edellä 5 momentissa tarkoitettua yhteensovitusta ei kuitenkaan tehdä.

13. Jos edunsaajalla on ennen tämän lain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman perusteella oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen ja hänelle myönnetään tämän lain voimaantulon jälkeen työeläkelain perusteella karttunut eläke, jota ei ole yhteensovitettu ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen työntekijäin eläkelain 8 §:n mukaisesti, tai tällaisen eläkkeen määrää muutetaan, edellä mainittu valtion eläkelain mukainen eläke yhteensovitetaan siten kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen valtion eläkelain 11–13 §:ssä säädetään. Tällöin valtion eläkelain mukaisesta eläkkeestä vähennetään yhteensovitusrajan ylittävästä osasta sama suhteellinen osuus kuin valtion eläkelain mukainen eläke on työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–5 ja 7–9 kohdassa mainittujen eläkkeiden yhteismäärästä. Edellä tarkoitettua yhteensovitusta tehtäessä ei kuitenkaan oteta huomioon eläkettä, joka on karttunut 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen.

14. Sen estämättä, mitä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksessä säädetään, sellaisella edunsaajalla, jolla on ollut mainitun lain voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettu oikeus erityiseläkeiän valintaan ja joka on tätä oikeuttaan käyttänyt, on oikeus vanhuuseläkkeeseen valitsemassaan erityiseläkeiässä, jos edunsaajan palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti kyseiseen eläkeikään asti. Tämän lain voimaantulosta lukien palvelus katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos tämän lain 1 §:n 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Niissä tapauksissa, joissa edunsaaja on valinnan tehdessään ollut peruskoulun opettajan 60 vuoden erityiseläkeiän tehtävässä ja hän myöhemmin siirtyy erityisluokanopettajan 55 vuoden erityiseläkeiän tehtävään, josta hän aikoo jäädä 55-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, hänellä on oikeus vanhuuseläkkeeseen kyseisessä eläkeiässä edellyttäen, että hänellä on vanhuuseläkkeelle jäädessään vähintään 30 vuotta valtion eläkelain mukaista palvelusaikaa ja että hän on toiminut luokkamuotoisessa perusopetuslain (628/1998) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa opetustyössä vähintään 15 vuotta. Mitä edellä säädetään, sovelletaan vastaavasti erityiskoulun rehtoriin.

15. Tämän lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu henkilökohtainen eläkeikä on mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla uudella edunsaajalla 65 vuotta. Mainitussa lainkohdassa tarkoitetun vanhan edunsaajan henkilökohtainen eläkeikä on 65 vuotta, jos hän on syntynyt vuoden 1959 jälkeen tai jos hänellä ei ole vuoden 1994 loppuun mennessä vähintään viittä vuotta valtion eläkelain mukaan eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa. Muiden kuin edellisessä virkkeessä tarkoitettujen vanhojen edunsaajien henkilökohtainen eläkeikä määräytyy vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavan palvelusajan perusteella seuraavasti:

16. Tämän lain 6 §:ää sovelletaan etuuteen 1 päivästä tammikuuta 2005 lukien.

17. Sen estämättä, mitä tämän lain 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, sellaiselle ennen vuotta 1950 syntyneelle tämän lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitetulle vanhalle edunsaajalle, jolla on oikeus 55 vuotta täytettyään 2,0 prosentin karttumaan vuotta kohden ennen tämän lain voimaantuloa, karttuu eläkettä edelleen 2,0 prosenttia vuotta kohden tämän lain voimaantulosta lukien sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 63 vuotta.

18. Ennen vuotta 1947 syntyneellä sellaisella edunsaajalla, jolla oli tämän lain voimaan tullessa oikeus valtion eläkelain 8 §:n 2 momentin mukaan saada vanhuuseläke varhennettuna, on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden varhentamista koskevien säännösten mukaan 15 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen eläkeiän täyttämiseen asti.

19. Sen estämättä, mitä tämän lain 4 §:n 2 momentissa säädetään, vuosina 1940–1959 syntyneellä edunsaajalla on oikeus saada vanhuuseläke varhennettuna aikaisintaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana hän täyttää iän, joka on kolme vuotta alempi kuin hänen 15 momentissa mainittu henkilökohtainen eläkeikänsä. Tällöin eläkettä vähennetään 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan ennen 63 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alkua.

20. Sen estämättä, mitä tämän lain 4 §:n 2 momentissa säädetään, niillä edunsaajilla, joilla on työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18–20 momentin mukaisesti oikeus siirtyä työntekijäin eläkelain mukaiselle eläkkeelle 62 vuotta alemmassa iässä, on oikeus valtion eläkelain piiriin kuuluvasta palveluksesta karttuneeseen vanhuuseläkkeeseen varhennettuna vastaavasta iästä, kuitenkin aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Tällöin eläkettä vähennetään 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan ennen 63 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alkua.

21. Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, ennen vuotta 1944 syntyneellä edunsaajalla sekä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1006/2002) voimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitetulla vuosina 1944–1947 syntyneellä edunsaajalla on oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen valtion eläkelain 9 c §:n, 15 §:n 1 ja 2 momentin, 15 a §:n 2 ja 4 momentin, 18 §:n 2 ja 6–9 momentin, 20 §:n 4 momentin sekä mainitun voimaantulosäännöksen mukaan kuitenkin siten, että hänelle myönnetään 63 vuotta täytettyään vanhuuseläke. Yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksenä oleva tulevan ajan oikeus määritellään ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen valtion eläkelain 5 a–5 b §:n mukaan. Eläkettä laskettaessa noudatetaan kuitenkin tämän lain työkyvyttömyyseläkettä koskevia 5 a ja 5 b §:n säännöksiä. Yksilöllinen varhaiseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä. Tällöin vanhuuseläkkeeseen ei kuitenkaan sovelleta 7 e §:ää.

22. Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1671/1995) voimaantulosäännöksen 9 momentissa tarkoitettuun edunsaajaan valtion eläkelain 10 §:n 1 ja 3 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa mainitun lain voimaan tullessa. Mainittuun edunsaajaan ja valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1229/1999) voimaantulosäännöksen 4 momentissa tarkoitettuun edunsaajaan sovelletaan valtion eläkelain 9 a §:n 2 momenttia sellaisena kuin se on voimassa valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1229/1999) voimaan tullessa sekä valtion eläkelain 2 §:n 1 momentin 2 kohtaa, 5 §:n 4 momenttia, 5 a ja 5 b §:ää, 7 ja 7 a– 7 c §:ää, 10, 11, 12 ja 19 §:ää, sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Eläkettä vuoteen 2011 saakka laskettaessa sovelletaan indeksiä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,5. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa indeksin kalenterivuosittain.

23. Sen estämättä, mitä tämän lain 10 §:n 7 ja 9 momentissa säädetään, ennen vuotta 1947 syntyneen edunsaajan osa-aikaeläke ja sen jälkeen myönnettävä eläke määräytyvät ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Vuosina 1947–1951 syntyneen edunsaajan, joka on saanut osa-aikaeläkettä ensimmäisen kerran täytettyään 60 vuotta, vanhuuseläkkeeseen lisätään tämän lain 10 §:n 9 momentista poiketen 1/12 prosenttia kyseisessä lainkohdassa tarkoitetusta ansion alenemasta jokaiselta kuukaudelta, jolta edunsaaja on saanut osa-aikaeläkettä.

24. Sen estämättä, mitä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädetään, sellaisella edunsaajalla, jolla on ollut mainitun lain voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettu oikeus erityiseläkeiän valintaan ja joka on tätä valintaoikeuttaan käyttänyt, on oikeus osa-aikaeläkkeeseen aikaisintaan tämän lain voimaantulosta lukien. Edellytyksenä tällöin on, että edunsaaja täyttää valtion eläkelain 9 d §:n 1 momentissa säädetyt osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset. Jos mainitun edunsaajan osa-aikaeläke alkaa ennen kuin hän on täyttänyt valitsemansa erityiseläkeiän, sitä koskeva valinta raukeaa ja edunsaajaan sovelletaan valtion eläkelain yleisiä eläkeikäsäännöksiä.

25. Jos työkyvyttömyyseläke- tai työttömyyseläke on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan, sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, eläkkeen aikana saaduista ansioista karttuu uutta eläkettä tämän lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti tämän lain voimaantulosta lukien, ja näin karttunut eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä tai jos edunsaajalla oli oikeus eläkkeelle siirtyessään tätä alempaan eläkeikään tai eroamisikään, tässä eläkeiässä tai eroamisiässä siten kuin tämän lain 20 §:n 1 momentissa säädetään. Mitä tämän lain 18 §:n 2–5 momentissa säädetään oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisesta, keskeyttämisestä tai tarkistamisesta, sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on ennen tämän lain voimaantuloa.

26. Tämän lain 5 §:n 1 momentissa säädettyä 18 vuoden alaikärajaa sovelletaan vuoden 1986 jälkeen syntyneen edunsaajan työansioihin, jotka on ansaittu tämän lain tultua voimaan. Samassa lainkohdassa tarkoitettua 68 vuoden yläikärajaa sovelletaan edunsaajan työansioihin, jotka on ansaittu tämän lain tultua voimaan.

27. Tämän lain 5 a–5 c §:ää sovelletaan eläketapahtumaan, joka sattuu 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Jos eläketapahtuma sattuu vuosina 2006–2009, tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan vuoden 2004 työansiona huomioon vuosiansioksi muutettuna se eläkepalkka, jonka perusteella tulevan ajan eläkeosuus olisi laskettu, jos edunsaaja olisi tullut työkyvyttömäksi 31 päivänä joulukuuta 2004, ja vuoden 2005 työansiot otetaan huomioon siten kuin tämän lain 5 a ja 5 b §:ssä säädetään. Tällöin myös tarkasteluaikana käytetään vastaavasti tulevan ajan ansion perusteena huomioon otettavien vuosien määrää. Jos eläketapahtuma sattuu vuonna 2010, otetaan vuoden 2005 työansiot huomioon siten kuin tämän lain 5 a–5 c §:ssä säädetään ja tarkasteluaika määrätään vastaavasti vuosien 2005–2010 perusteella. Kuitenkin tämän lain 18 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ansioedellytystä määrättäessä otetaan huomioon työansioita kuntoutustapahtumapäivää edeltävältä viiden kalenterivuoden ajalta.

28. Tämän lain 7 d §:n mukainen korotus myönnetään myös työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa. Tällöin korotus myönnetään sen tämän lain 7 d §:ssä tarkoitetun korotusprosentin mukaisesti, joka vastaa edunsaajan ikää vuoden 2010 alussa. Korotus myönnetään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 12 tai 13 §:n mukaan yhteensovitettuun eläkkeeseen. Jos perhe-eläke määrätään edellä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, korotus lisätään myös perhe-eläkkeeseen.

29. Sen estämättä, mitä eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain (382/1969) 7 §:ssä säädetään siinä tarkoitetun siirrettävän eläkevastuun mukaisen eläkeoikeuden määräytymisestä, eläkevastuun siirtoa koskevan sopimuksen piiriin kuuluvan henkilön sanotun sopimuksen tarkoittaman eläkevastuun mukainen eläkeoikeus määräytyy samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.

30. Päätettäessä 4 momentin mukaisesti vuoden 2004 loppuun palvelusta sellaiselle edunsaajalle, joka on siirretty kunnan palvelussuhteesta valtion palvelukseen maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupungin ulosottolaitoksen siirtämisestä valtion haltuun annetun lain (344/1976) , kaupunginvankiloiden lakkauttamisesta annetun lain (346/1976) , raastuvanoikeuksien ja kaupunkien syyttäjälaitoksen siirtämisestä valtion haltuun annetun lain (353/1976) tai lain poliisilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (51/1977) säännösten perusteella, luetaan valtion eläkelain mukaan eläkkeeseen oikeuttavaksi eläkeajaksi myös kunnallisen eläkelain alainen palvelus, jos edunsaajalla on edellä mainittujen lakien mukainen siirtymäetu voimassa vuoden 2004 lopussa.

31. Edunsaajan, joka on siirretty valtion palveluksesta taikka palveluksesta, jonka eläketurva määräytyi valtion eläkelain perusteella, kunnalliseen palvelussuhteeseen eräiden keskussairaalapiirien kuntainliitolle siirtyvien valtion sairaaloiden henkilökunnan aseman järjestämisestä annetun lain (320/1965) , sairaanhoitolaitosten henkilökunnan aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain (777/1966) , yksityisten sairaanhoito- ja huoltolaitosten henkilökunnan aseman järjestämisestä laitoksen siirtyessä kunnan tai kuntainliiton omistukseen annetun lain (417/1968) , Etelä-Hämeen keskusammattikoulun luovuttamisesta Hämeenlinnan seudun ammattikoulun kuntainliitolle annetun lain (18/1972) , kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain (67/1972) , eräiden yksityisten laitosten henkilökunnan aseman järjestämisestä laitoksen toiminnan siirtyessä kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi (988/1975) , valtion huoltolaitosten henkilökunnan aseman järjestämisestä laitoksen toiminnan siirtyessä kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi annetun lain (1060/1975) , kansanterveyslaitoksen aluelaitoksen henkilökunnan aseman järjestämisestä aluelaitoksen tehtävien siirtyessä kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi annetun lain (1142/1983) tai henkilökunnan aseman järjestämisestä luovutettaessa Kätilöopiston sairaala Helsingin kaupungille käytettäväksi osana Helsingin kaupungin terveyskeskuksen toimintaa annetun lain (1057/1985) säännösten perusteella ja, jos kyseinen edunsaaja oli valinnut edellä mainittujen lakien säännösten nojalla valtion eläkelain mukaisen eläketurvan ja tämä valinta on voimassa vuoden 2004 lopussa, oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain mukaan säilyy, jos hänen kunnallinen palvelussuhteensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

32. Jos edellä 6 momentissa säädetyn lisäeläkeosuuden säilyttänyt edunsaaja tulee työkyvyttömäksi ennen lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen oikeuttavan henkilökohtaisen eläkeiän täyttämistä, mutta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hänelle myönnetään vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeeseen ei sovelleta, mitä 9 momentissa säädetään vanhuuseläkkeen muuntamisesta. Vanhuuseläke myönnetään hakemusta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien tai erityisestä syystä sitä aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien.

33. Mitä tämän lain 26 a §:ssä säädetään eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta, sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa, sekä yksilölliseen varhaiseläkkeeseen.

34. Vuonna 1940–1944 syntyneen edunsaajan, jolla ei ole oikeutta 6 momentin mukaiseen lisäeläkeosuuteen, edellä 5 momentissa säädetyllä tavalla määrättävää yhteensovitusrajaa korotetaan siten, että 1940 syntyneen edunsaajan yhteensovitusrajaan lisätään 5 prosenttiyksikköä ja lisättävä määrä pienenee kutakin syntymävuotta kohden yhdellä prosenttiyksiköllä niin, että 1945 syntyneelle edunsaajalle korotusta ei enää tehdä.

35. Sen estämättä, mitä tämän lain 3 a §:n 1–5 momentissa säädetään, viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei sovelleta, jos järjestelyn piiriin kuuluvat eläkelaitokset soveltavat, toinen eläkelaitos ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevia säännöksiä ja toinen eläkelaitos vuoden 2005 alusta voimaan tulevia säännöksiä, elleivät eläkelaitokset sovi viimeisen eläkelaitoksen järjestelyn noudattamisesta.

36. Tämän lain 16 §:ää sovelletaan myös eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa.

37. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

38. Tällä lailla kumotaan 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/1966) 1 § , sellaisena kuin se on asetuksessa 987/1971.

HE 46/2004 , StVM 15/2004, EV 112/2004

26.8.2004/816:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004. Asetusta sovelletaan eläkkeisiin, joita koskevat hakemukset tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen.

26.8.2004/817:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/1966) 7 a § siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sivun alkuun