570/1961

Asevelvollisuuslain nojalla palvelukseen kutsutun Suomen kansalaisen virka- tai työsuhdetta työnantaja ei saa palveluksen takia päättää eikä palveluksen aikana irtisanoa, vaan asevelvollinen on palvelusajan päätyttyä tai keskeydyttyä otettava jälleen aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työsuhteen irtisanomisesta liikkeen luovutuksen yhteydessä, työnantajan joutuessa konkurssitilaan tai työnantajan kuollessa on voimassa, mitä siitä on työsopimuslaissa (320/70) säädetty.

Tätä lakia ei sovelleta valtion virkamieslaissa (755/86) tarkoitettuun virkaatoimittavaan virkamieheen eikä kunnallislaissa (953/76) tarkoitettuun viran väliaikaiseen hoitajaan.

Tätä lakia sovelletaan myös siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla palvelukseen määrätyn työ- tai virkasuhteen jatkumiseen.

Asevelvollisen, joka vakinaisen palveluksen suoritettuaan haluaa käyttää hänelle 1 §:n nojalla kuuluvaa oikeutta, on ennen palveluksen päättymistä tai keskeydyttyä joukko-osastonsa välityksellä tai muutoin todisteellisesti ilmoitettava, minä päivänä hän neljäntoista päivän kuluessa palveluksen päättymisestä tai keskeytymisestä lukien palaa työhön. Ellei ilmoitusta ole lähetetty vähintään neljäätoista päivää ennen ilmoitettua työhönpaluupäivää, ei työnantaja ole velvollinen ottamaan asevelvollista takaisin työhön ennen kuin sanottu aika on kulunut ilmoituksen lähettämisestä. Virkasuhteessa olevan asevelvollisen on tehtävä tässä tarkoitettu ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle.

Reservin harjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen tulee palata työhön välittömästi palveluksen aiheuttaman esteen lakattua.

Viran tai toimen haltijaa tahi työntekijää, joka vakinaisen palveluksen suoritettuaan tämän lain nojalla on palannut entisen työnantajansa työhön, ei saa kolmen kuukauden aikana hänen työhön paluustaan lukien irtisanoa antamatta ennakkoilmoitusta virka- tai työsuhteen päättymisestä vähintään kahta kuukautta ennen päättymispäivää.

Sopimus, joka tarkoittaa asevelvolliselle tämän lain mukaan tulevien oikeuksien rajoittamista tai poistamista, on mitätön.

Pyydettäessä on asianomainen ammattientarkastaja velvollinen antamaan tätä lakia koskevia ohjeita ja neuvoja.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tämän lain säännöksiä, on tuomittava asevelvollisen irtisanomissuojan loukkaamisesta sakkoon.

Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962 ja sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 48 §:n 1 ja 3 momentti, joihin sisältyviä säännöksiä kuitenkin edelleen on noudatettava ennen tämän lain voimaantuloa palvelukseen astuneen asevelvollisen osalta.