438/1958

Väestönsuojelun tarkoituksena on, siten kuin tässä laissa säädetään, väestön ja omaisuuden turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja niiden seurausten lieventäminen.

Väestönsuojelu on siten valmisteltava, että se tarpeen vaatiessa voidaan viipymättä saattaa toimintaan. (23.3.1990/304)

Väestönsuojelun valmistelua ja toimeenpanoa varten valtakunnan alue jaetaan suojelukohteisiin ja valvonta-alueeseen. Suojelukohteeksi valtioneuvosto voi, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, määrätä asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavan keskuksen. Muu osa valtakunnasta on valvonta-aluetta.

Valtakunnan alue jaetaan väestönsuojelun yhteistoiminta-alueisiin. Jaosta päättää sisäasiainministeriö. (23.3.1990/304)

Siinä tarkoituksessa kuin 2 §:n 1 momentissa on säädetty, on rakennettava suojarakenteita sekä johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmät, varauduttava väestön siirtoihin ja sijoittamiseen muualle sekä niin ikään varauduttava sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustoimintaan samoin kuin viestikeskusten ja yhteyksien tarkoituksenmukaista järjestelyä ja varmentamista edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi on hankittava väestönsuojelussa tarvittavaa erityiskalustoa ja -välineistöä, huolehdittava väestönsuojelukoulutuksesta sekä tiedotustoiminnasta ja ryhdyttävä muihinkin väestönsuojelun valmiutta edistäviin toimenpiteisiin.

Väestönsuojelu valmistellaan niin laajalti kuin mahdollista tukeutuen normaaliolojen hallintoon ja järjestelyihin.

Valtioneuvosto voi hyväksyä väestönsuojelulle yleisiä tavoitteita sekä asettaa väestönsuojeluvalmistelulle ja suunnittelulle määräaikoja.

Lääninhallituksen on yhteistoiminnassa valtion, kuntien ja muiden viranomaisten kanssa laadittava läänin väestönsuojelun yhteistoimintasuunnitelma sen mukaan kuin sisäasiainministeriö määrää.

Kunnan on laadittava kuntaa koskeva suojelusuunnitelma. Viranomaisten ja yksityisten velvollisuudesta laatia niiden suojaamiseksi ja toiminnan turvaamiseksi suojelusuunnitelma säädetään asetuksella. Tarkemmat määräykset suojelusuunnitelman sisällöstä antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö.

Valtio huolehtii väestönsuojelun yleissuunnittelusta ja -järjestelystä, neuvonta- ja valistustyöstä, väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön koulutuksesta sekä muista väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys ja joista muut, sen mukaan kuin jäljempänä on säädetty, eivät ole velvolliset huolehtimaan.

Kunta pitää huolen kunnan alueella sen asukkaita varten yhteisesti tarvittavista väestönsuojelutoimenpiteistä sekä paikallisesta väestönsuojelukoulutuksesta ja -tiedottamisesta. Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa väestönsuojeluun kuuluvat tehtävänsä joko kokonaan tai osittain yhteisesti. (10.12.1993/1139)

Yhteisöt ja yksityiset ovat velvolliset huolehtimaan palveluksessaan oleviin henkilöihin työpaikalla kohdistuvasta sekä omaisuutensa suojalusta.

Rakennuksen omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan rakennuksessa yhteisesti tarvittavista väestönsuojelutoimenpiteistä. (23.3.1990/304)

Valtion ja kuntien sekä muiden julkisten yhteisöjen asiana on kohdaltaan ryhtyä sellaisiin erityisiin suojelutoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen niiden virastojen ja laitosten sekä muun toiminnan turvaamiseksi.

Valmentautuminen väestönsuojelutehtäviin tapahtuu rauhan aikana vapaaehtoisuuden pohjalla.

Sisäasiainministeriö voi määrätä, että väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön on osallistuttava väestönsuojelukoulutukseen enintään 10 päivää vuodessa. (23.3.1990/304)

Kunnassa voi olla väestönsuojelujärjestys, jossa on tarkemmat määräykset väestönsuojelun järjestelystä ja suojelutoimenpiteistä kunnassa. Väestönsuojelujärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto.

Sisäasiainministeriö voi antaa vapaaehtoisten järjestöjen suoritettaviksi määrättyjä väestönsuojelutehtäviä.

Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten.

Väestönsuojia ovat varsinainen väestönsuoja ja kevyt väestönsuoja.

Varsinainen väestönsuoja on rakennettava suojelukohteessa sijaitsevaa rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 000 m ² . Kevyt väestönsuoja on suojelukohteessa tehtävä sellaista rakennusta tai rakennusryhmää varten, jonka kerrosala on alle 1 000 m ² ja kuitenkin vähintään 600 m ² ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Valvonta-alueella on kaikkiin tässä momentissa mainittuihin rakennuksiin tai rakennusryhmiin tehtävä kevyt väestönsuoja.

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske enintään kaksi asuntoa käsittävää rakennusta tai rakennusryhmää. Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia rakennuksia ei oteta huomioon rakentamisvelvollisuutta määrättäessä, milloin lupaa rakentamiseen haetaan yli viiden vuoden kuluttua jo olevien rakennusten valmistumisesta.

Maatilatalouden tuotannon rakenteellisesta suojaamisesta säädetään lailla erikseen. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei oteta lukuun määrättäessä tässä laissa tarkoitettua suojan rakentamisvelvollisuutta.

Jos rakennusta varten sen suuruuden vuoksi tai muusta syystä on suojautumismahdollisuuksien tai suojan antaman turvan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhden sijasta kaksi tai useampia vastaavasti pienempiä väestönsuojia, voidaan niin määrätä tehtäväksi.

Kahta tai useampaa rakennusta varten voidaan sallia rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja, mikäli sellainen järjestely ei heikennä suojautumisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta.

Jos suojelukohteessa sijaitsevassa valmiissa rakennuksessa, jonka kerrosala on yli 1 000 m ² ja jossa ei ole väestönsuojaa, suoritetaan rakennuksen suurinta osaa koskeva, rakennuslupaa edellyttävä muutos- tai korjaustyö, on työn laadusta tai laajuudesta riippuen työn yhteydessä tehtävä kevyt väestönsuoja, mikäli se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä. Erityisestä syystä voidaan määrätä tehtäväksi kevyen väestönsuojan asemesta varsinainen väestönsuoja.

Valmiiseen rakennukseen, jossa ei ole väestönsuojaa, voidaan rakennuksen omistaja määrätä laatimaan suunnitelma tilapäisen suojatilan kunnostamiseksi tai selvittämään muutoin suojautumismahdollisuudet yhteistyössä kunnan väestönsuojeluviranomaisen kanssa.

Valtion on suojelukohteessa rakennettava rautatieasemille ja lentoasemille varsinaiset väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi.

Kunnan on suojelukohteessa rakennettava linja-autojen keskusasemille ja satamiin varsinaiset väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi. Kunnan on lisäksi osoitettava suojelukohteessa varsinainen väestönsuoja ja valvonta-alueella vähintään kevyt väestönsuoja kunnan väestönsuojeluelimiä varten. (23.3.1990/304)

Jos suojelukohteessa asuvien tai oleskelevien sekä ulkona liikkuvien suojaamisen ei voida katsoa sen mukaan, mitä tässä luvussa edellä on säädetty, tulevan riittävästi turvatuksi eikä sitä muutoinkaan voida turvata, on heitä varten kunnan toimesta rakennettava tarpeelliset väestönsuojat.

Milloin valvonta-alueella ei ole riittävästi väestönsuojia tai muita suojatiloiksi kunnostettavissa olevia tiloja, on kunnan laadittava suunnitelma suojarakenteiden rakentamiseksi niitä varten, joilta suojautumismahdollisuudet puuttuvat. (23.3.1990/304)

Siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään ja sisäasiainministeriön antamilla teknisillä määräyksillä määrätään, väestönsuoja on rakennettava sellaiseksi, että sen voidaan katsoa antavan siinä oleskeleville turvan rakennussortumilta ja muilta asevaikutuksilta, täysosumasta aiheutuvia lukuunottamatta.

Väestönsuoja voidaan, milloin se suojan suuruuden takia tai muutoin erityisistä syistä on katsottava tarpeelliseksi, määrätä rakennettavaksi lujemmaksikin kuin 1 momentissa on sanottu.

Asetuksella voidaan säätää helpotusten myöntämisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta ja niille asetettavista vaatimuksista.

Väestönsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle.

Väestönsuojelutoimintaa läänissä johtaa ja valvoo lääninhallitus.

Väestönsuojelutehtävien suorittamista varten voidaan sisäasiainministeriöön ja lääninhallituksiin perustaa tarpeelliset virat ja toimet sekä ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita.

Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii väestönsuojeluasioissa neuvoa antavana elimenä pelastushallinnon neuvottelukunta, josta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kunnassa on väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtäviä varten väestönsuojelulautakunta. Lautakunnan tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa väestönsuojeluvalmisteluja kunnassa sekä huolehtia sellaisista väestönsuojelutehtävistä, jotka eivät kuulu kunnan muille viranomaisille.

Väestönsuojelulautakunta voidaan kunnanvaltuuston harkinnan mukaan jättää asettamatta. Jos kunnassa ei ole väestönsuojelulautakuntaa, huolehtii sille kuuluvista tehtävistä palolautakunta, kunnanhallitus tai kunnanvaltuuston määräämä muu lautakunta.

Milloin kunnat ovat tehneet sopimuksen väestönsuojelun hoitamisesta joko kokonaan tai osittain yhteisesti, väestönsuojelulautakunnan tehtävistä huolehtivat sopimuksessa tarkoitetut kunnalliset toimielimet. (10.12.1993/1139)

Väestönsuojelua johtavana viranhaltijana toimii kunnassa kunnanjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja.

Kunnassa on väestönsuojelupäällikkö. Väestönsuojelupäällikön viran kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. Virka voi olla myös sivuvirka taikka yhdistettynä palopäällikön virkaan tai kunnan muuhun virkaan.

Milloin kunnat ovat tehneet sopimuksen väestönsuojelun hoitamisesta joko kokonaan tai osittain yhteisesti, voi väestönsuojelupäällikön tehtäviä hoitaa sopimuksessa määrätyllä tavalla jonkin kunnan väestönsuojelupäällikkönä toimiva viranhaltija myös toisessa kunnassa. (10.12.1993/1139)

Valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset, muut julkiset yhteisöt sekä valtion liikelaitokset ovat velvolliset huolehtimaan toimialaansa kuuluvista tai siihen muutoin soveltuvista väestönsuojelutehtävistä. Tarkemmat säännökset tehtävistä annetaan asetuksella.

Kaikkien viranomaisten on toiminnassaan otettava huomioon väestönsuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituksessa oltava tarpeellisessa yhteydessä väestönsuojeluviranomaisiin.

Väestönsuojelutoimenpiteiden kustannuksista vastaa, mikäli jäljempänä ei ole toisin säädetty, se, jonka velvollisuutena toimenpiteen tai tehtävän suorittaminen taikka siitä huolehtiminen on.

Väestönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sisällytetään asianomaisten viranomaisten tarpeellisiin perustamis- ja käyttökustannuksiin. (23.3.1990/304)

Kunnalle ja kuntainliitolle suoritetaan 2 momentissa mainittuihin kustannuksiin valtionosuutta tai -avustusta samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallinnonalan muihin menoihin, ei kuitenkaan 22 ja 23 §:n nojalla maksettavan korvauksen ja avustuksen lisäksi. (23.3.1990/304)

Väestönsuojien rakentamisesta 11 §:n 1 momentin nojalla linja-autojen keskusasemille ja satamiin aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle valtion varoista, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Milloin väestönsuoja on tehtävä rakennusta varten, jonka rakentamis- tai kunnossapitokustannuksiin, sen mukaan kuin siitä on säädetty tai määrätty, myönnetään valtion avustusta tai lainaa, annetaan sitä samojen perusteiden mukaan myös väestönsuojasta aiheutuvien kustannusten osalta.

Kunnalle myönnetään valtion varoista pitkäaikaista halpakorkoista lainaa väestönsuojien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia varten, ei kuitenkaan 22 §:ssä mainitun suojan osalta eikä 23 §:ssä tarkoitetun lainan lisäksi, sekä väestönsuojelussa tarvittava erityiskaluston tai -välineistön hankkimista vasten.

Lainaehdot vahvistaa valtioneuvosto.

Jos kunnalle tai muulle yhteisölle tahi yksityiselle rakenteellisista tai muista väestönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset muodostuvat sille erityisen rasittaviksi, niistä korvataan kohtuullinen osa valtion varoista.

Jos väestönsuojelutehtäviä 8 §:n mukaisesti uskotaan vapaaehtoisen järjestön suoritettaviksi, voidaan niistä aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi suorittaa tai korvata valtion varoista.

Poiketen siitä, mitä tässä luvussa muutoin väestönsuojelun kustannuksista on säädetty, valtio voi tulo- ja menoarvion rajoissa hankkia väestön suojaamiseen tarvittavaa kalustoa ja välineistöä, milloin sitä erityisestä syystä on pidettävä tarpeellisena.

Teletoiminnan ja sähköisen joukkoviestinnän harjoittajan on varauduttava väestönsuojelun kannalta välttämättömän viestinnän turvaamiseen rakenteellisin, teknisin ja toiminnallisin etukäteisvalmisteluin sen mukaan kuin eri säännösten nojalla vahvistetuissa teknisissä määräyksissä määrätään.

Jos teletoiminnan harjoittajan on varautumisvelvollisuutensa täyttämiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä teletoiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, voidaan tällaiset kustannukset korvata valtion varoista.

Valtion, kunnan, kuntainliiton tai muun julkisen yhteisön viraston tai laitoksen tai valtion liikelaitoksen vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät kuuluvat siinä palvelevan viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu koskee myös tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen väestönsuojelukoulutukseen osallistumista.

Väestönsuojelupalveluksessa ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa väestönsuojelukoulutuksessa sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan asianomaiselle korvausta valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta, kuitenkin vain siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain mukaan.

Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä väestönsuojelun henkilöstö- ja materiaalimäärävahvuuksista samoin kuin muista toimintaedellytyksistä sekä väestönsuojelukaluston ja -välineistön laatuvaatimuksista, malleista, mitoista, kaluston ja välineistön valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta, asennuksesta, tarkastuksesta ja huollosta. Sisäasiainministeriö voi suorittaa määräysten noudattamisen toteamiseksi tarkastuksia. Tarkastukseen ja laadunvalvontaan kuuluvia tehtäviä voidaan uskoa soveliaalle valtion virastolle tai laitokselle taikka valtion liikelaitokselle. Tällaisessa tehtävässä voidaan käyttää apuna myös pelastushallinnon alalla toimivaa järjestöä.

Sisäasiainministeriö voi lisäksi antaa yleisiä ohjeita väestönsuojeluun osallistuville viranomaisille ja yksityisille 3 §:n 1 momentissa säädettyjen väestönsuojelutoimenpiteiden valmistelusta ja suorittamisesta sekä niissä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on lääninhallituksella ohjatessaan väestönsuojelua läänin alueella.

Väestönsuojeluvalmiuden valvomiseksi on sisäasiainministeriön, lääninhallitusten ja kuntien toimitettava tarkastuksia. Tarkastuksen toimittaja on päästettävä tarpeellisiin tarkastuskohteisiin. Edellä sanottu ei koske puolustusvoimien alueita ja omaisuutta.

Väestönsuojelua varten rakennettuja suojarakenteita ja hankittuja välineitä ja laitteita saadaan käyttää muuhun toimintaan sillä edellytyksellä, että ne ovat viivytyksettä väestönsuojelutarkoituksiin käytettävissä.

Jos tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaista velvollisuutta suorittaa jokin tehtävä tai työ ei ole täytetty, lääninhallituksella on valta määrätä se suoritettavaksi määräajassa. Määräys on kirjallisena annettava asianomaiselle todisteellisesti tiedoksi. Jos määräystä ei noudateta, lääninhallitus velvoittakoon niskoittelevan siihen uhkasakolla tai määrättäköön, että tehtävä on suoritettava laiminlyöjän kustannuksella.

Teetettäessä työ laiminlyöjän puolesta suoritettakoon tarpeelliset kustannukset ennakolta valtion varoista. Ne voidaan asianomaiselta ulosottoteitse periä ilman tuomiota tai päätöstä.

Joka rikkoo tätä lakia tahi sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksi rangaistakoon, milloin siitä ei ole ankarampaa rangaistusta muualla säädetty, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, enintään kuuden kuukauden vankeudella.

Jos valmiuslain (1080/91) 2 §:ssä tai puolustustilalain (1083/91) 1 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa on välttämätöntä saattaa väestönsuojelu viipymättä tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan voidaan asetuksella oikeuttaa valtioneuvosto siihen, että se voi määrätä: (22.7.1991/1081)

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätöksenteosta ja toimivaltuuksien täytäntöönpanosta on soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä valmiuslain 2 ja 3 luvussa, 36 §:ssä ja 41–46 §:ssä on säädetty. (22.7.1991/1081)

Edellä 1 momentissa mainituista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset valtioneuvosto voi siitä poiketen, mitä 4 luvussa on säädetty, määrätä kokonaan tai osaksi valtion varoista suoritettaviksi. (22.7.1991/1081)

Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959, ja sillä kumotaan 30 päivänä lokakuuta 1939 annetut väestönsuojelulaki (374/39) ja laki yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista (375/39) sekä 5 päivänä huhtikuuta 1940 annettu laki sisältävä eräitä säännöksiä sotilasjohdon alaisesta väestönsuojelusta (127/40) samoin kuin niiden nojalla annetut asetukset ja muut määräykset.