Laki vakuutusoikeudesta
Ei voimassa- Asiasanat
- Tuomioistuin, Vakuutusoikeus
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Oikeusministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1958/14/ajantasa/2001-05-04/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (29.12.1973/1003)
Vakuutusoikeus on sen käsiteltäviksi määrättyjen sosiaaliturva-asiain tuomioistuin. Vakuutusoikeudessa on vakinaisia jaostoja ja siihen voidaan perustaa ylimääräisiä jaostoja.
2 § (18.11.1988/951)
Vakuutusoikeudessa on vakuutusylituomari sekä vanhempia ja nuorempia vakuutustuomareita. Vakuutusoikeudessa on lisäksi lääkärijäseniä ja 5 a §:ssä mainittujen asioiden käsittelyssä muita maallikkojäseniä sekä tarpeellinen määrä näiden varajäseniä. (5.3.1999/278)
2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/213 .
Vakuutusylituomarin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa virassa vanhin vanhempi vakuutustuomari. Vanhemman vakuutustuomarin sijaisena on vakuutustuomari ja nuoremman vakuutustuomarin sijaisena vakuutustuomari tai vakuutusoikeuden määräämä vakuutussihteeri.
3 §
Vakuutusylituomarin sekä vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000) . Vakuutussihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut sekä tuomarin tehtäviin perehtynyt tai vähintään kolme vuotta vakuutusoikeuden esittelijänä toiminut. (25.2.2000/213)
Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Muiden maallikkojäsenten kelpoisuudesta säädetään 5 b §:ssä. (5.3.1999/278)
3 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/213 .
4 §
Vakuutusylituomarin sekä vanhemman ja nuoremman vakuutustuomarin nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. (25.2.2000/213)
2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/213 .
Vakuutussihteerin nimittää korkein oikeus viran oltua haettavana ja vakuutusoikeuden tehtyä virkaesityksen. (25.2.2000/213)
Muut kuin 1–3 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet nimittää vakuutusoikeus. (18.11.1988/951)
Lääkäri- ja muut maallikkojäsenet sekä varajäsenet määrää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän paikkansa vapautuessa kesken toimikauden määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Heidän oikeudestaan pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista säädetään. (5.3.1999/278)
Lääkäri- ja muu maallikkojäsen lukuun ottamatta jäljempänä 5 b §:n 2 momentin 1 ja 12 kohdassa tarkoitettuja maallikkojäseniä on velvollinen eroamaan täyttäessään 67 vuotta. (5.3.1999/278)
5 §
Oikeudenkäyntiasiat käsitellään vakuutusoikeuden jaostossa, jossa on puheenjohtajana vakuutusylituomari tai vakuutustuomari ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä, taikka asian koskiessa lääkeopillista seikkaa, lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Lakimiesjäsenenä voi olla myös vakuutussihteeri sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Lisäksi asian käsittelyyn osallistuu kaksi maallikkojäsentä sen mukaan kuin 5 a §:ssä säädetään tai jos jaosto edellä sanotussa kokoonpanossaan niin päättää. (5.3.1999/278)
Jos vakuutusoikeuden ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto päättää tai vakuutusylituomari määrätä sen käsiteltäväksi täysistunnossa, jossa vakuutusylituomari on puheenjohtajana ja jäseninä muut vakuutustuomarit sekä enintään vastaava määrä asianomaisia maallikkojäseniä, niinkuin siitä asetuksella säädetään. Täysistuntoa älköön pidettäkö, jos vakuutusylituomari on estynyt eikä hänelle ole määrätty viransijaista taikka jos enemmän kuin kolmasosa vakuutustuomareista on estyneenä. Täysistunnosta estymisen takia poissa olleella vakuutustuomarilla on oikeus ennen päätöksen tarkistusta antaa lausuntonsa kirjallisesti. Mitä 2 §:n 4 momentissa on säädetty vakuutustuomarin sijaisena olemisesta, ei koske täysistuntoon osallistumista.
Vakuutusylituomari voi määrätä asian otettavaksi puheenjohdollaan uudelleen käsiteltäväksi myös 1 momentissa tarkoitetussa jaostossa, jolloin jaoston istuntoon tulee hänen ohellaan osallistua asiaa aikaisemmin käsitelleiden lisäksi vanhemmista vakuutustuomareista virassa vanhimman. Jaosto voi jo asiaa käsitellessään päättää asian siirtämisestä edellä sanotuin tavoin laajennetussa jaostossa ratkaistavaksi.
Hallinto- ja talousasioita käsiteltäessä vakuutusoikeuden puheenjohtajana on vakuutusylituomari sekä muina jäseninä vakuutustuomarit, joista vähintään neljän tulee olla saapuvilla.
Juoksevat asiat ratkaisee vakuutusylituomari.
5 a § (5.3.1999/278)
Maallikkojäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa asian käsittelyyn:
kansaneläkelaissa (347/1956) , rintamasotilaseläkelaissa (119/1977) ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa (988/1988) tarkoitetuissa asioissa;
työntekijäin eläkelaissa (395/1961) , lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa (134/1962) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa (662/1985) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako sairaus, vika tai vamma näiden lakien mukaiseen eläkkeeseen;
maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/1969) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako sairaus, vika tai vamma tämän lain mukaiseen eläkkeeseen, sekä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetussa laissa (1317/1990) , luopumiseläkelaissa (16/1974) , maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetussa laissa (1330/1992) , maatalousyrittäjien luopumistuesta annetussa laissa (1293/1994) , kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetussa laissa (1297/1994) ja maataloustuotannon lopettamistuesta annetussa laissa (1340/1996) tarkoitetuissa asioissa;
yrittäjien eläkelaissa (468/1969) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako sairaus, vika tai vamma tämän lain mukaiseen eläkkeeseen;
merimieseläkelaissa (72/1956) tarkoitetuissa asioissa;
kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/1964) tarkoitetuissa asioissa;
valtion eläkelaissa (280/1966) , valtion perhe-eläkelaissa (774/1968) , kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa (1152/1997) , Suomen Pankista annetussa laissa (719/1997) , kansaneläkelain 58 a §:ssä, evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaissa (298/1966) , evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelaissa (258/1970) , kansanedustajain eläkelaissa (329/1967) , kansanedustajain perhe-eläkelaissa (107/1990) sekä valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetussa laissa (870/1977) tarkoitetuissa asioissa;
tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) ja sotilastapaturmalaissa (1211/1990) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus tai kuolema näiden lakien mukaiseen korvaukseen;
maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa (1026/1981) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus tai kuolema tämän lain mukaiseen korvaukseen;
työttömyysturvalaissa (602/1984) , työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/1990) , työmarkkinatuesta annetussa laissa (1542/1993) , vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) , pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetussa laissa (709/1997) ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetussa laissa (1402/1997) tarkoitetuissa asioissa sekä asiassa, jossa on työttömyyskassalain (603/1984) nojalla hylätty kassan jäseneksi pääsy tai erotettu jäsen;
opintotukilaissa (65/1994) tarkoitetuissa asioissa; ja
sotilasvammalaissa (404/1948) ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetussa laissa (1309/1994) tarkoitetuissa asioissa, jos asiassa on kysymys siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus, kuolema tai katoaminen näiden lakien mukaiseen korvaukseen.
Jos 1 momentin 2–7 kohdassa mainituissa asioissa on kysymys siitä, oikeuttaako sairaus, vika tai vamma mainittujen lakien mukaiseen eläkkeeseen, asian käsittelyyn osallistuvat sen lain mukaiset maallikkojäsenet, jonka eläketurvan piiriin henkilö on viimeksi kuulunut tai jonka mukaiseen eläketurvaan tuleva aika liitetään. Jos kuitenkin kysymyksessä on yksinomaan työntekijäin eläkelain 10 d §:n 5 momentin soveltamisesta, maallikkojäsenet osallistuvat asian käsittelyyn siten kuin 1 momentin 2–5 kohdassa säädetään. (4.5.2001/384)
Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta vakuutusoikeus voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa päättää ilman maallikkojäseniä.
5 b § (5.3.1999/278)
Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten määräämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölle.
Vakuutusoikeuden muiksi maallikkojäseniksi määrätään:
5 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi eläkettä saavaa tai eläkkeensaajien olosuhteita tuntevaa jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näillä tulee olla tärkeimmissä ammateissa ja elinkeinoissa tarjoutuvien toimeentulomahdollisuuksien tuntemusta. Heidät määrätään edustavimpien eläkeläisjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi työnantaja- ja kaksi työntekijäjäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla työoloihin perehtyneitä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi työnantaja- ja yksi työntekijäjäsen. Työnantajajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään edustavimpien työnantajajärjestöjen sekä työntekijäjäsenet ja heidän varajäsenensä edustavimpien työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettuja henkilöitä edustavaa jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Heidät määrätään maatalousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi yrittäjäjäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Heidät määrätään edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa laivanvarustajajäsen ja merenkulkijajäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla merenkulkijoiden oloihin perehtyneitä. Laivanvarustajajäsen ja hänen varajäsenensä määrätään laivanvarustajien sekä merenkulkijajäsen ja hänen varajäsenensä merenkulkijoiden tunnustettujen järjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi työnantaja- ja kaksi palkansaajajäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla virka- tai työsuhteisiin perehtyneitä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi työnantaja- ja yksi palkansaajajäsen. Työnantajajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä palkansaajajäsenet ja heidän varajäsenensä kunnallisen pääsopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi työnantaja- ja kaksi palkansaajajäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla virka- tai työsuhteisiin perehtyneitä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi työnantaja- ja yksi palkansaajajäsen. Työnantajajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään valtiovarainministeriön sekä palkansaajajäsenet ja heidän varajäsenensä valtion virkamiesten ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi työnantaja- ja kaksi työntekijäjäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla työoloihin perehtyneitä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi työnantaja- ja yksi työntekijäjäsen. Työnantajajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään edustavimpien työnantajajärjestöjen sekä työntekijäjäsenet ja heidän varajäsenensä edustavimpien työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä edustavaa jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Heidät määrätään maatalousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi työnantaja- ja kaksi työntekijäjäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Näiden tulee olla työttömyysturva-asioihin hyvin perehtyneitä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi työnantaja- ja yksi työntekijäjäsen. Työnantajajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään edustavimpien työnantajajärjestöjen sekä työntekijäjäsenet ja heidän varajäsenensä edustavimpien työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi korkeakouluopintoihin ja kaksi muihin opintotukilain nojalla tuettaviin opintoihin hyvin perehtynyttä jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti yksi korkeakouluopintoihin ja yksi muihin opintoihin perehtynyt jäsen. Opintotuen asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään opetusministeriön ehdotuksesta.
5 a §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetuissa asioissa kaksi sotilasjäsentä, joiden tulee olla upseerin tai toimiupseerin viran haltijoita, ja kolme korvauksensaajien oloja tuntevaa jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä. Vakuutusoikeuden istuntoon osallistuu heistä samanaikaisesti kaksi korvauksensaajien oloja tuntevaa jäsentä tai yksi sotilasjäsen ja yksi korvauksensaajien oloja tunteva jäsen sen mukaan kuin asian laatu edellyttää. Sotilasjäsen osallistuu käsittelyyn pääsääntöisesti vain, kun on kyse rauhanajan palveluksessa tapahtuneesta vahingoittumisesta, sairastumisesta, kuolemasta tai katoamisesta. Sotilasjäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään puolustusministeriön sekä korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet ja heidän varajäsenensä korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
Muita maallikkojäseniä kuin lääkärijäseniä koskevan ehdotuksen tulee sisältää kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin jäseniksi tai varajäseniksi tarvitaan.
6 § (18.11.1988/951)
Asian esittelyn vakuutusoikeudessa toimittavat vakuutussihteerit, myös jäseninä toimiessaan, sekä oikeuden määräämät muut virkamiehet.
7 §
Valtion ja kunnan viranomaiset, yleiset sairaalat ja laitokset ovat vakuutusoikeuden pyytäessä velvolliset antamaan tietoja ja muuta virka-apua. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä.
8 §
Vakuutusoikeus voi käsiteltävänsä asian selvittämiseksi istunnon ulkopuolellakin pyytää maallikkojäsentensä asiantuntija-apua.
2 momentti on kumottu L:lla 5.3.1999/278 .
Esittelijä voi asiaa esittelemättä vaatia vakuutusoikeuden puolesta vastineita ja selityksiä, 7 §:ssä tarkoitettuja tietoja sekä muuta vastaavaa asian ratkaisemista varten tarpeellista selvitystä. (5.3.1999/278)
9 § (5.3.1999/278)
Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996) , jollei erikseen toisin säädetä. Vakuutusoikeudessa toimitetaan tarvittaessa asian selvittämiseksi suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 §:ssä säädetään. Vakuutusoikeuden on toimitettava suullinen käsittely yksityisen asianosaisen pyynnöstä siten kuin hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään.
Vakuutusoikeuden toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei sovelleta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta. Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen säädetään. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä voidaan päätös poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.
10 § (5.3.1999/278)
Vakuutusoikeuden jäsenen on ryhtyessään toimeensa vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.
11 § (18.11.1988/951)
Vakuutusylituomaria ja vakuutusoikeuden muuta jäsentä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
12 §
Tarkemmat säännökset vakuutusoikeudesta annetaan asetuksella.
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1958. sillä kumotaan vakuutusoikeudesta 27 päivänä marraskuuta 1942 annettu laki (907/42) , sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä toukokuuta 1955 annetulla lailla (282/55) .
Uudet vakuutustuomarin virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää ennen lain voimaantuloa.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
29.12.1973/1003:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974.
18.11.1988/951:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1988.
HE 68/88 , lvk.miet. 9/88, svk.miet. 98/88
5.3.1999/278:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999. Lakia sovelletaan valitusasiaan, joka on tullut vireille lain tultua voimaan.
Vakuutusoikeuteen ennen tämän lain voimaantuloa määrätyt maallikkojäsenet toimivat vakuutusoikeuden jäseninä, kunnes heidän toimikautensa päättyy. Ensimmäinen tämän lain voimaantulon jälkeen alkava maallikkojäsenten toimikausi voi olla kolmea vuotta pidempi, ei kuitenkaan pidempi kuin viisi vuotta.
HE 83/1998 , LaVM 22/1998, EV 250/1998
25.2.2000/213:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 109/1999 , PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000
4.5.2001/384:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tätä lakia sovelletaan eläkehakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Lakia ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa ennen lain voimaantuloa myönnettyä ja lain voimaan tullessa maksussa olevaa omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1–4 tai 10–13 kohdassa mainitun lain mukaista eläkettä siihen saakka, kun eläkettä maksetaan yhdenjaksoisesti tai keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 19/2001 , StVM 5/2001, EV 30/2001