83/1951

Yleiset asiakirjat ovat julkiset, niinkuin tässä laissa säädetään.

Asiakirjain painosta julkaisemisesta on erikseen säädetty.

Yleisiä asiakirjoja ovat viranomaisen laatimat ja antamat sekä sille lähetetyt tai annetut asiakirjat, jotka ovat sen hallussa.

Mitä tässä laissa säädetään yleisestä asiakirjasta, koskee myös viranomaisen laatimaa ja antamaa sekä sille lähetettyä tai annettua lävistämällä, magnetoimalla tai muulla näihin verrattavalla tavalla aikaansaatua tallennetta, joka on tarkoitettu luettavaksi, kuunneltavaksi tai muutoin ymmärrettäväksi teknisin apuvälinein ja joka on viranomaisen hallussa ( tekninen tallenne ). (30.4.1987/472)

Viranomaisella tarkoitetaan tässä laissa valtion, kunnan ja kirkollisen ynnä muun itsehallintoyhdyskunnan viranomaisia, niihin luettuina myös julkisoikeudelliset kokoukset, edustajistot, valiokunnat, lautakunnat, toimikunnat ja komiteat viran- ja toimenhaltijoineen. (30.4.1987/472)

Evankelisluterilaisten kirkollisten viranomaisten ja seurakuntain asiakirjoista säädetään erikseen. (30.4.1987/472)

Julkisiksi tulevat: merkintä viralliseen luetteloon, heti kun se on tehty; pöytäkirja, kun se on tarkistettu; toimituskirja, myös viranomaisten väliseen kirjeenvaihtoon kuuluva, kun se on allekirjoitettu taikka, jos päätös annetaan julkipanon jälkeen, silloin kun se on annettava; sekä viranomaiselle tullut yksityinen asiakirja, niin pian kuin viranomainen sen on saanut.

Tekninen tallenne tulee julkiseksi siten kuin sitä vastaavasta asiakirjasta on säädetty. Teknisen tallenteen katsotaan olevan valmis aikaisintaan silloin, kun tekninen tallenne on teknisin apuvälinein viranomaisen käytettävissä. (30.4.1987/472)

Poliisiviranomaiselle tai viralliselle syyttäjälle rikoksesta tulleita tietoja sekä sellaista asiaa tutkittaessa laadittuja pöytäkirjoja ei ole pidettävä julkisina, ennen kuin asia on ollut esillä oikeudessa tai jätetty sikseen.

Asiakirja, joka on valmisteltavana viranomaisella, ei ole vielä julkinen, eikä myöskään viranomaisen omassa keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys.

Jokaisella on oikeus saada tieto yleisestä asiakirjasta, joka on julkinen. (22.4.1988/739)

Asiakirjoista, jotka 3, 4 ja 5 §:n mukaan eivät vielä ole julkisia, älköön annettako tietoja ilman viranomaisen lupaa.

3 momentti on kumottu L:lla 22.4.1988/739 .

Viranomaisen on pyynnöstä annettava julkisesta asiakirjasta virallinen jäljennös tai ote taikka, mikäli tilan puolesta ja virkatoimintaa haittaamatta käy päinsä, annettava asiakirja viranomaisen luona luettavaksi ja jäljennettäväksi.

Tieto teknisestä tallenteesta annetaan siten, että viranomainen antaa tallenteen lukemista, kuuntelemista tai muuta ymmärtämistä varten käytettäväksi asianmukaiset laitteet tai tallenteen tiedot kirjallisesti. Viranomaisen luvalla tiedot voidaan antaa myös tallenteen jäljennöksenä tai teknisen käyttöyhteyden välityksellä. (30.4.1987/472)

Kun vain osa asiakirjaa on salassa pidettävä, olkoon asiakirja virastossa tai viranomaisen luona saatavana, mikäli tämä käy päinsä salassa pidettävän osan tiedoksi tulematta. Sellaisen asiakirjan jäljennöksestä on salassa pidettävä osa jätettävä pois. (30.4.1987/472)

Asiakirjan saatavana pitäminen on arkistossa tai virastossa sen virkamiehen velvollisuutena, jolle tämä tehtävä on uskottu. (30.4.1987/472)

Viranomainen ei saa vaatia selvitystä tietoa pyytävän henkilöllisyydestä eikä siitä, mihin tarkoitukseen tietoa pyydetään, ellei tämä ole tarpeen viranomaisen harkintavallan kannalta tai sen selvittämiseksi, onko tiedon antaminen lainmukaista.

Jos asianomainen virkamies kieltäytyy antamasta tietoa asiakirjasta siten kuin tässä laissa on säädetty, on tiedon pyytäjällä oikeus saada asia viranomaisen ratkaistavaksi. Viranomaisen ratkaisusta on oikeus valittaa siinä järjestyksessä, jossa kyseisen viranomaisen päätökseen yleensä haetaan muutosta. Jos sellaista muutoksenhakumenettelyä ei ole, tehdään valitus sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksen tehnyt viranomainen on, ja jos sitä ei ole, valtion viranomaisen ratkaisusta korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja muun viranomaisen ratkaisusta lääninoikeudelle. Valituksen johdosta annettuun ratkaisuunkin saa hakea muutosta tavallista muutoksenhakutietä. (30.4.1987/472)

Edellä 1 momentissa mainittu asia on viipymättä käsiteltävä.

Salassa on pidettävä sellainen asia tai asiakirja, josta niin on lailla säädetty.

Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää salassa pidettäväksi, mikäli sitä vaatii valtion turvallisuus tai suhteet ulkovaltoihin, maanpuolustuksen etu, rikosten ehkäiseminen tai syytteeseen saattaminen, luonnonsuojelu, valtion tai itsehallintoyhdyskunnan tai yksityisen liiketoimen tai oikeudenkäynnin tai tietosuojan varmistaminen taikka yksityisen tärkeä henkilökohtainen etu sielunhoidon, terveyden- ja sairaanhoidon, huoltotoimen, vankeinhoidon, verotuksen tai julkisen tarkastustoiminnan alalla. (12.4.1991/673)

Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto voivat 2 momentissa mainitusta syystä yksityistapauksessa määrätä käsiteltävänään olevan asian tai asiakirjan salassa pidettäväksi.

Siinä järjestyksessä, kuin 9 §:ssä on mainittu, voidaan säätää tai määrätä, että asiakirja tulee julkiseksi vasta määräajan kuluttua taikka sitten kun asia, johon se kuuluu, on loppuun käsitelty joko siinä virastossa, missä se on vireillä, tahi lopullisesti, taikka että sen julkaisemiseen on saatava asiaa käsittelevän tai käsitelleen tahi ylemmän viranomaisen lupa taikka sen suostumus, jota asiakirja koskee.

Viranomainen, joka 9 §:n 3 momentin mukaan on oikeutettu päättämään asian salassa pidettäväksi, saa myös määrätä, että alemman viranomaisen tulee sitä salaisena käsitellä.

Jos viranomainen, joka ei ole oikeutettu yksityistapauksessa määräämään sen käsiteltävänä olevaa asiaa tai asiakirjaa salassa pidettäväksi, katsoo tämän tarpeelliseksi, pyytäköön siitä määräystä ylemmältä viranomaiselta.

Mitä 9 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 10 §:ssä on säädetty, ei koske lakia, asetusta tai muuta yleisesti tiedoksi aiottua virallista julkaisua eikä myöskään asiakirjaa, joka lain tai asetuksen mukaan on julkaistava tai julkisesti kaikkien nähtävänä pidettävä.

Asiakirjoista, joiden julkisuus poikkeuksineen on lailla tai asetuksella täydellisesti järjestetty, niinkuin yleiset väestöluettelot, rikos- ja irtolaisrekisteri sekä oikeudenkäyntiä, verotusta ja tietoliikennettä koskevat asiakirjat, älköön yksityistapauksessa toisin määrättäkö.

Kun salainen asiakirja lähetetään tai annetaan toiselle viranomaiselle, on se merkittävä salassa pidettäväksi.

Kun jokin asia on salassa pidettävä, koskee tämä myöskin siihen asiaan kuuluvia asiakirjoja.

Sielunhoitoa ja kirkkokuria koskevia viranomaisen todistuksia, vankilassa, kasvatuslaitoksessa, huoltolaitoksessa tai sairaalassa tehtyjä muistiinpanoja, lääkärintodistuksia, niin myös muita niihin verrattavia yksityistä koskevia todistuksia annettakoon sivullisille tiedoksi ainoastaan sen suostumuksella, jota ne koskevat.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja asiakirjoja voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun ne on siirretty yleis- tai siihen verrattavaan arkistoon, antaa tutkijain sekä muiden tarvitsijain tiedoksi asiakirjan käyttäjän annettua sitoumuksen siitä, ettei hän väärinkäytä asiakirjaa sen henkilön, jota asiakirja koskee, tai hänen läheisen omaisensa vahingoksi tai halventamiseksi.

Yksityistä kirjettä, joka ei kuulu oikeudenkäyntiasiaan, älköön annettako tiedoksi ilman kirjoittajan tai hänen oikeudenomistajansa suostumusta. Kuitenkin voidaan tällaiseen kirjeeseen nähden yleis- ja siihen verrattavassa arkistossa tai yleisessä kirjastossa menetellä 17 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Niitä kirjeitä tai muita yksityisiä asiakirjoja, jotka on annettu yleisen arkiston, kirjaston tai muun viranomaisen säilytettäväksi, älköön ilmaistako vastoin niitä annettaessa määrättyjä ehtoja.

Viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Henkilötietoja saa kuitenkin luovuttaa suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa.

Vaikka asiakirja ei ole julkinen, hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada tieto asiakirjasta, jos se voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn.

Tieto 1 momentissa tarkoitetusta asiakirjasta voidaan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon.

Tieto voidaan jättää antamatta myös:

Siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta asianosaisten ja yleisön läsnä olematta käydystä neuvottelusta, asianosaisella on oikeus saada asiakirjasta tieto vain viranomaisen luvalla.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, asianosaisella on aina oikeus saada tieto asiassa annetusta ratkaisusta.

Sillä, jonka muutoksenhakuoikeus perustuu kunnan tai muun yhteisön jäsenyyteen, on tämän pykälän nojalla oikeus saada tieto vain asiassa annetusta ratkaisusta.

Asianosainen ei saa ilmaista sivulliselle 19 §:n nojalla saamiaan salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Asianosaisen edustajalla ja avustajalla on sama salassapitovelvollisuus kuin asianosaisella.

Asiakirjan salassa pitäminen lakkaa, kun sille laissa, asetuksessa tai määräyksessä vahvistettu aika on kulunut taikka kun viranomainen, joka on määrännyt asiakirjan salassa pidettäväksi, tahi sen kanssa rinnastettu tai ylempi viranomainen, joka on saanut asiakirjan käsiteltäväkseen, määräyksen peruuttaa.

Jos muutoin on erityistä syytä sellaisen asiakirjan ilmaisemiseen, jonka salassa pitäminen ei ole vielä lakannut, hankittakoon siihen sen ministeriön lupa, jonka alainen asiakirjaa hallussaan pitävä viranomainen on. Tätä älköön kuitenkaan sovellettako 18 §:n 2 momentissa mainittuihin asiakirjoihin.

Muut kuin 2 momentissa mainitut yleiset asiakirjat, jotka ovat salassa pidettäviä, tulevat, mikäli niistä ei ole toisin säädetty tai määrätty, julkisiksi 25 vuoden kuluttua asiakirjan päivämäärästä tai, jos asiakirjassa ei ole päivämäärää, 25 vuoden kuluttua asiakirjan valmistumisesta. Viranomaiselle tullut yksityinen asiakirja tulee kuitenkin julkiseksi mainitun ajan kuluttua siitä päivästä, josta se on ollut viranomaisen hallussa. Luetteloon, rekisteriin ja vastaavaan asiakirjaan jatkuvasti tehdyt merkinnät tulevat julkisiksi saman ajan kuluttua merkinnän tekemisestä asiakirjaan. (30.4.1987/472)

Edellä 17 §:ssä mainitut asiakirjat tulevat julkisiksi kahdenkymmenen vuoden kuluttua sen kuolemasta, jota asiakirja koskee, ja 18 §:n 1 momentissa mainitut kahdenkymmenen vuoden perästä kirjeen kirjoittajan kuolemasta. Jos viranomaisella ei ole tietoa asianomaisen kuolemasta eikä hakijakaan esitä siitä selvitystä, olkoon asiakirja julkinen viidenkymmenen vuoden kuluttua asiakirjan päiväyksestä tai viranomaiselle tulosta.

Milloin syytä on, voi valtioneuvosto määrätä asiakirjan salassa pidettäväksi 21 §:ssä säädetyn ajan kuluttuakin, ei kuitenkaan kauemmin kuin viisikymmentä vuotta sen ajan lopusta lukien.

Salassa pidettävää asiakirjaa älköön näytettäkö tai jäljennöstä siitä annettako muille kuin tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle, milloin niillä on viran tai julkisen toimen puolelta oikeus saada siitä tieto.

Edustajistoissa on lupa julkaista asiakirja, mikäli se on tarpeen asian käsittelyä varten julkisessa istunnossa. (21.12.1984/946)

Salassa pidettävät asiakirjat on viranomaisen merkittävä erityiseen diaarioon ja säilytettävä niin, että ne eivät ole asiattomain saatavissa.

Yleisten asiakirjain säilyttämisestä, siirtämisestä valtionarkistoon tai maakunta-arkistoon sekä hävittämisestä säädetään erikseen.

Asian julkisesta tai suljetusta käsittelystä eduskunnassa sekä kunnan toimielinten ja kuntien yhteistoimintaelinten kokouksissa samoin kuin oikeudenkäynnissä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Rangaistus tässä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään myös 17 §:n 2 momentissa tai 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen rikkomista.

Joka luvattomasti antaa muun kuin salassa pidettävän tiedon asiakirjasta, joka ei ole julkinen, on tuomittava yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain rikkomisesta sakkoon.

Virkarikokseen ja julkisyhteisön työntekijän rikoslain 40 luvussa rangaistavaksi säädettyyn tekoon on kuitenkin sovellettava tuon luvun säännöksiä.

Painovapausrikoksista on noudatettava niistä erikseen annettuja säännöksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1952, ja sillä kumotaan sen vastaiset säännökset. Eduskunnan asiakirjoihin on tätä lakia sovellettava ainoastaan sikäli, kuin laki ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty.