266/1950

Jos valtiolle tuleva erinäinen maksu tai muu kuin veronkantolain mukaan kannettava vero on vähäinen, ei sitä maksuunpanna, eikä jos maksuunpano jo on toimitettu, myöskään peritä. (11.8.1978/626)

Erinäisellä maksulla tarkoitetaan tässä laissa valtion varoista etukäteen suoritettujen maanmittauspalkkioiden, maan- ja metsänparannuslainojen sekä muiden niihin verrattavien valtion saatavien perimistä varten lääninkonttorissa tai lääninhallituksen veronkantotoimistossa maksuunpantavia maksuja.

Erinäisten valtion myöntämien lainojen sekä etukäteen suorittamien korvausten maksamatta olevan pääoman kerta kaikkiaan perimisestä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty, kuitenkin siten, että jos kerta kaikkiaan suoritettava laina tai korvaus korkoineen on vähäinen, on 1 momentin säännöksiä sovellettava.

Milloin virkamiehelle tai maksuvelvolliselle taikka jollekulle muulle sattuneen laskuvirheen tai muun erehdyksen johdosta on valtiolle kuuluvaa tuloa peritty vähemmän tai valtion suoritettavaa menoa maksettu enemmän, kuin mitä olisi pitänyt, ja erotus on vähäinen, on se jätettävä perimättä, jos perimisestä aiheutuisi suhteettomasti työtä tai kustannuksia. Perimiseen saadaan kuitenkin ryhtyä, mikäli virheet asianomaisen osalta ovat suhteettoman lukuisia tai perimiseen muutoin on erityistä aihetta.

Virkamiehellä tarkoitetaan tässä laissa kaikkia virkamiehen vastuulla valtion tehtäviä suorittavia henkilöitä.

Tässä laissa mainittua veroa, maksua tai muuta valtion saatavaa pidettäköön vähäisenä, jos se on valtiovarainministeriön vahvistamaa määrää pienempi.

Jos maksuunpantavan tai perittävän määrän alaraja on muussa laissa säädetty 4 §:ssä tarkoitettua suuremmaksi, on sitä tämän lain säännösten estämättä noudatettava.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriöllä on myös valta määrätä, että tätä lakia on sovellettava muihinkin vähäisiin valtiolle tuleviin veroihin, maksuihin ja saataviin, kuin mitä edellä on mainittu.