624/1947

Tänään annettu velkakirjalaki tulee jäljempänä olevien säännösten ohella voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948.

Velkakirjalailla kumotaan:

Mitä oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 6 §:ssä , määräajasta velkomisasioissa sekä vuosihaastosta 9 päivänä marraskuuta 1865 annetun asetuksen 3 ja 12 §:ssä sekä takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä 24 päivänä helmikuuta 1873 annetun asetuksen 2 ja 6 §:ssä tai muutoin on säädetty velallisista ja takaajista jotka ovat sitoutuneet vastaamaan omasta ja toistensa puolesta, on sovellettava myöskin, milloin useat maksuun sitoutuneet ovat muutoin tällä tavoin vastuussa.

Ennen velkakirjalain voimaantuloa syntyneisiin velkakirjoihin on sovellettava aikaisempaa lakia, mikäli muuta ei johdu jäljempänä olevista säännöksistä.

Velkakirjalain 8 §:n säännöksiä kohtuuttomuuteen johtavan ehdon sovittelemisesta tai huomiotta jättämisestä sovellettakoon myös vanhempiin velkakirjoihin, milloin tällaiseen ehtoon vedotaan vasta lain tultua voimaan.

Velkakirjalain 13, 14, 16, 18–20, 22 ja 31 §:n säännöksiä on noudatettava vanhempaankin velkakirjaan nähden, milloin se on luovutettu toiselle lain tultua voimaan; kuitenkaan ei velallisella ole oikeutta tehdä sellaista väitettä, josta mainitaan velkakirjalain 16 §:ssä, milloin hän vanhemman lain mukaan ei saanut sitä tehdä luovuttajaa vastaan.

Velkakirjalain 21 §:n 2 momentin säännöksiä on, mitä tulee lain voimaantulon jälkeen erääntyviin määriin, sovellettava myös vanhempiin velkakirjoihin.

Velkakirjalain 23–25 §:n säännöksiä maksu- ja osinkolipuista on sovellettava myös vanhemman pääsitoumuksen tai osakkeen vastaaviin lippuihin, kuitenkin siten, että 23 §:n 3 momentin ja 24 §:n 2 momentin säännökset maksu- tai osinkolipun luovutuksesta koskevat vain lain voimaantulon jälkeen tapahtunutta luovutusta sekä että, milloin sellaisen lipun lunastamisaikaa ei ole erikseen määrätty, 25 §:ssä säädetty esittämisaika on ennen lain voimaantulopäivää erääntyneelle maksu- tai osinkolipulle laskettava sanotusta päivästä.

Milloin velkakirjalain 32 §:ssä tarkoitettu pankin tai muun rahalaitoksen talletuksesta antama vastakirja tahi muu todistus on annettu ennen lain voimaantuloa, on uutta lakia sovellettava velallisen oikeuteen tehdä väite seikasta, joka on sattunut voimaantulon jälkeen. Mitä samassa pykäiässä on säädetty luovutuksen vaikutuksesta luovuttajan velkojiin ja useille tapahtuneesta luovutuksesta, on myös sovellettava, milloin luovutus tai, kysymyksen ollessa useille tehdyistä luovutuksista, ensimmäinen luovutus on tapahtunut lain voimaantulon jälkeen.

Velkakirjalain 33 §:n säännöksiä on sovellettava myöskin ennen velkakirjalain voimaantuloa annettuihin, sanotussa pykälässä tarkoitettuihin vastakirjoihin ja muihin todistuksiin, sikäli kuin kysymys on lain voimaan tultua tapahtuvasta maksusta.