747/1942

Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista. Niitä voidaan antaa myös ulkomaalaisille.

Ritarikunnan suurmestarina on tasavallan presidentti, joka yksin on oikeutettu antamaan sen kunniamerkkejä.

Suomen Leijonan ritarikunnassa on seuraavat luokat:

Lisäksi on perustettu Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitali, joka voidaan antaa vain taiteilijoille ja kirjailijoille, sekä Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi.

Tunnustukseksi sodanaikaisista sotilaallisista ansioista voidaan ritarikunnan kunniamerkki, Pro Finlandia-mitalia lukuunottamatta, antaa miekkoineen.

I luokan ritarin ja ritarin kunniamerkki voidaan antaa nauhaan kiinnitettävine solkineen, jonka laadun ja muodon suurmestari määrää. (17.11.1967/484)

Suurristin komentajan kunniamerkkinä on ritarikuntaristi ja rintatähti.

Ritarikuntaristi on kultakehykseen valettu valkoinen emaljiristi, jonka sekä korkeus että leveys on 54 mm. Keskustassa on kultainen leijona kultakehykseen valetulla punaemaljisella kohopyöriöllä. Ristiä kannetaan 110 mm levyisessä, oikean olan yli vasemmalle kupeelle kulkevassa tummanpunaisessa ritarikuntanauhassa, joka kuitenkin naisille on 56 mm levyinen. Hengelliseen säätyyn kuuluvat komentajat kantavat ristiä 110 mm levyisessä, kummankin olan yli kulkevassa ritarikuntanauhassa. (17.7.1957/269)

Rintatähti, jota kannetaan rinnan vasemmalla puolella, on hopeinen viisikärkinen ritarikuntatähti, jossa etäisyys keskipisteestä kärkiin on 44 mm. Keskustassa on kultainen leijona kultakehykseen valetulla punaemaljisella kohopyöriöllä. Tähden kärkien välisissä kulmissa on kolme kultaista sädettä.

1 luokan komentajan kunniamerkkinä on niinikään ritarikuntaristi ja rintatähti.

Ritarikuntaristiä, joka muuten on samanlainen kuin suurristin komentajan paitsi että sen korkeus ja leveys on 49 mm, kannetaan 52 mm levyisessä kauluksen ympäri kulkevassa ritarikuntanauhassa.

Rintatähteä, joka muuten on samanlainen kuin suurristini komentajan paitsi että etäisyys keskipisteestä kärkiin on 41 mm ja että kärkien väliset kulmat, joissa ei ole kultaisia säteitä, ovat syvemmät kuin suurristissä, kannetaan niinikään rinnan vasemmalla puolella.

Komentajan kunniamerkkinä on samanlainen ritarikuntaristi kuin 1 luokan komentajalla.

1 luokan ritarin kunniamerkkinä on rinnan vasemmalla puolella 32 mm levyisessä ritarikuntanauhassa kannettava ritarikuntaristi, joka on samanlainen kuin korkeampiin luokkiin kuuluvilla, mutta jonka korkeus ja leveys on 40 mm. Nauhaan kiinnitetään samanvärinen pyöreä ruusuke, jonka halkaisija on 27 mm.

Ritarin kunniamerkkinä on samanlainen ritarikuntaristi, joka on yhtä suuri kuin 1 luokan ritarin, mutta valettu hopeaan ja jonka nauhaan ei kiinnitetä ruusuketta.

Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitali on kullattu hopeamitali, jonka halkaisija on 30 mm; sen etupuoli vastaa ritarikuntaristin keskusosaa ja sen kääntöpuolella on sanat "Pro Finlandia" ja laakeriseppelkoriste, joitten muodostaman kehyksen sisään kaiverretaan mitalin saajan nimi. Mitalia kannetaan samoin kuin ritarimerkkiä.

Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi on ritarimerkin suuruinen ja sen tavoin kannettava hopearisti. Keskustassa on ritarikuntaristiin kuuluva emaljinen kohopyöriö kultaisine leijonineen.

Korkeamman luokan kunniamerkin saanut ei käytä alempaa, jollei tätä ole annettu miekkoineen.

1 momentin määräys ei koske Pro Finlandia-mitalia, solkineen annettua ritarimerkkiä eikä ansioristiä.

Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkiä kannetaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan vastaavan luokan kunniamerkin jälkeen.

Pro Finlandia-mitalin kantamisesta määrätään erikseen.

Ritarikunnan asioita hoitaa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan hallitus, jota tästä lähtien sanotaan Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan hallitukseksi.

Kunniamerkin saaneelle annetaan siihen kuuluva kunniakirja, josta kaikkien kotimaisten komentajain, ritarien ja ansioristin saajien on suoritettava ritarikunnan hallituksen vahvistama lunastus, mikäli kunniamerkkiä ei ole annettu miekkoineen. Lunastusta ei peritä mitalin saajilta.

Ulkomaalaiselle annetaan kunniamerkki kunniakirjoineen lunastuksetta.

Ritarikunnan hallitus vahvistaa muut perusteet, joilla lunastuksesta suorittamisesta vapautetaan.

Ritarikunnan hallitukseen kuuluu suurmestarin lisäksi ritarikunnan kansleri ja varakansleri sekä ainakin neljä jäsentä, jotka kaikki suurmestari nimittää.

Milloin suurmestari ei itse halua sitä tehdä, toimii ritarikunnan hallituksen kokouksessa puheenjohtajana kansleri tai hänen estyneenä ollessaan varakansleri.

Ritarikunnan hallitus kokoontuu suurmestarin tai kanslerin kutsusta ja vahvistaa toimintaansa varten tarpeelliset määräykset.

Ritarikunnalla on rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä, jotka kaikki suurmestari nimittää. Lisäksi ritarikunnalla on hallituksen päättämä määrä kansliahenkilöstöä. Ritarikunnan hallitus vahvistaa heidän toimintaansa varten tarpeelliset tarkemmat ohjeet.

Suurmestari voi julistaa annetun kunniamerkin menetetyksi.

Ritarikunnan sinetissä on kuvattuna sen arvomerkit.

Ritarikunnan juhlapäivä on joulukuun 6 päivä.