242/1932

Asetteessa tulee olla:

Asiakirjaa, josta puuttuu jokin 1 §:ssä luetelluista merkinnöistä, ei pidetä asetteena, paitsi niissä tapauksissa, jotka jäljempänä tässä pykälässä mainitaan.

Vekselin, jonka erääntymisaikaa ei ole ilmaistu, katsotaan olevan näytettäessä maksettava.

Erikoismerkinnän puuttuessa pidetään maksavan nimen oheen merkittyä paikkakuntaa maksupaikkana ja samalla maksavan asuinpaikkana.

Vekseli, jonka asettamispaikkaa ei ole ilmaistu, katsotaan allekirjoitetuksi asettajan nimen oheen merkityllä paikkakunnalla.

Vekseli voidaan asettaa maksettavaksi asettajalle itselleenkin tai hänen määräämälleen.

Se voidaan asettaa asettajan itsensä maksettavaksi.

Sen saa asettaa maksettavaksi myös kolmannen henkilön lukuun.

Vekseli voi olla maksettava kolmannen henkilön luona, joko maksavan asuinpaikalla tai muulla paikkakunnalla.

Milloin vekseli on maksettava näytettäessä tai määräaikana näyttämisen jälkeen, asettaja voi määrätä, että vekselin määrä kasvaa korkoa. Muunlaisessa vekselissä tällainen määräys katsotaan mitättömäksi.

Korkokanta on vekseliin merkittävä; jollei niin ole tehty, katsotaan korkoa koskeva määräys mitättömäksi.

Korko lasketaan vekselin asettamispäivästä, jollei muuta päivää ole määrätty.

Jos vekselin määrä on merkitty sekä kirjaimin että numeroin, mutta erisuuruiseksi, on kirjaimin tehty merkintä pätevä.

Jos vekselin määrä on merkitty useita kertoja joko kirjaimin tai numeroin ja määrät ovat erisuuruisia, vekseli on pätevä vain pienimmän määrän osalta.

Jos vekselissä on sellaisten henkilöiden nimikirjoituksia, jotka eivät voi mennä vekselisitoumuksiin, tai vääriä nimikirjoituksia tahi olemattomien henkilöiden nimiä taikka sellaisia nimikirjoituksia, jotka muusta syystä eivät velvoita niiden kirjoittajia tai niitä, joiden puolesta nimet on vekseliin kirjoitettu, muut vekselivelalliset kuitenkin ovat vastuussa sitoumuksistaan.

Joka merkitsee nimensä vekseliin sellaisen henkilön edustajana, jonka puolesta hänellä ei ollut oikeutta toimia, on itse vastuussa vekselisitoumuksesta, mutta hänellä on, jos hän lunastaa vekselin, sama oikeus kuin sillä olisi ollut, jonka puolesta hän toimi. Sama olkoon lakina, milloin edustaja on ylittänyt valtuutensa.

Asettaja on vastuussa vekselin hyväksymisestä ja maksamisesta.

Hän voi vapauttaa itsensä vastaamasta vekselin hyväksymisestä, mutta jokaista määräystä, jolla hän varaa itselleen vapauden maksamisvastuusta, pidetään mitättömänä.

Milloin epätäydellisenä annettua vekseliä on täydennetty sopimuksen vastaisesti, älköön tähän seikkaan vedottako vekselin haltijaa vastaan, paitsi milloin tämä saadessaan vekselin on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.

Vekseli voidaan, vaikka sitä ei olisikaan nimenomaan asetettu ""määräämälle"", siirtomerkinnällä luovuttaa toiselle.

Jos asettaja on vekseliin merkinnyt sanat ""ei määräämälle"" tai muun vastaavan lausuman, vekseli voidaan luovuttaa vain sillä tavoin ja sellaisin vaikutuksin, kuin tavallisesta saatavan luovutuksesta on voimassa.

Vekseli voidaan siirtää myös maksavalle, olipa tämä hyväksynyt vekselin vai ei, asettajalle tai muulle vekselivelalliselle. Nämä voivat siirtää vekselin edelleen.

Siirron pitää olla ehdoton. Jokainen ehto, josta sen pätevyys on tehty riippuvaksi, katsotaan mitättömäksi.

Osittainen siirto on mitätön.

Siirto haltijalle katsotaan avoimeksi siirroksi.

Siirto on merkittävä itse vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen (allonge). Siirtäjän on se allekirjoitettava.

Siirrossa voidaan jättää mainitsematta, kenelle vekseli siirretään, taikka se voi käsittää vain siirtäjän nimen (avoin siirto). Jälkimmäisessä tapauksessa siirron, jotta se olisi pätevä, tulee olla merkitty vekselin selkäpuolelle tai vekseliin kiinnitettyyn lisäkkeeseen.

Vekselin siirto aiheuttaa kaikkien vekselistä johtuvien oikeuksien siirtymisen. Jos siirto on avoin, vekselin haltija voi:

Siirtäjä on, ellei hän ole tehnyt erityistä varausta, vastuussa vekselin hyväksymisestä ja maksamisesta.

Hän voi kieltää vekselin edelleen siirtämisen; tällöin hän ei ole vastuussa niille, joille vekseli sen jälkeen siirretään.

Se, jonka hallussa vekseli on, on katsottava sen oikeaksi haltijaksi, jos hän todistaa oikeutensa vekseliin katkeamattomalla siirtosarjalla, vaikka viimeinen siirto olisikin avoin. Poispyyhityt siirrot katsotaan tällöin olemattomiksi. Milloin avointa siirtoa seuraa toinen siirto, jälkimmäisen allekirjoittajan on katsottava saaneen vekselin avoimella siirrolla.

Milloin vekseli on joltakulta, millä tavoin hyvänsä, joutunut hukkaan, ei sen haltija, joka 1 momentissa mainituin tavoin todistaa oikeutensa siihen, ole velvollinen luopumaan vekselistä, paitsi milloin hän sen saadessaan on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.

Se, jota vastaan ajetaan kannetta vekselin nojalla, ei voi haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on ensiksimainitun henkilökohtainen suhde asettajaan tai edellisiin haltijoihin, paitsi milloin haltija vekselin saadessaan on tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.

Milloin siirto sisältää sanat ""arvo perittäväksi"", ""perittäväksi"" tai muun lausuman, joka osoittaa vain toimeksiannon (prokurasiirron), haltija saa käyttää kaikkia vekselistä johtuvia oikeuksia, mutta ei luovuttaa vekseliä muutoin kuin uusin prokurasiirroin.

Vekselivelallinen ei tässä tapauksessa voi haltijaa vastaan esittää muita kuin sellaisia väitteitä, joita hän voisi tehdä siirtäjää vastaan.

Toimeksianto, joka sisältyy prokurasiirtoon, ei raukea siirtäjän kuollessa tai menettäessä oikeudellisen toimikelpoisuutensa.

Jos siirto sisältää sanat ""arvo vakuudeksi"", ""arvo pantiksi"" tai muun panttausta osoittavan lausuman, vekselin haltija saa käyttää kaikkia vekselistä johtuvia oikeuksia, mutta hänen merkitsemänsä siirto katsotaan vain prokurasiirroksi.

Vekselivelallinen ei saa haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on velallisen henkilökohtainen suhde siirtäjään, paitsi milloin haltija on vekselin saadessaan tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.

Siirrolla, joka merkitään vekseliin erääntymisajan jälkeen, on sama vaikutus kuin sitä ennen tehdyllä siirrolla. Jos vekseli siirretään vasta sitten, kun maksamatta jättämisen vuoksi on otettu protesti, tai sen jälkeen kuin protestinoton määräaika on päättynyt, siirrolla kuitenkin on vain sama vaikutus kuin tavallisella saatavan luovutuksella.

Jollei muuta todisteta, katsotaan päiväämätön siirto tehdyksi ennen protestinoton määräajan päättymistä.

Vekselin haltijalla tai sillä, jolla on vekseli vain hallussaan, on erääntymispäivään asti oikeus esittää se maksavalle tämän asuinpaikalla hyväksyttäväksi.

Asettaja voi jokaiseen vekseliin merkitä, että se on esitettävä hyväksyttäväksi, ja samalla ilmoittaa tätä varten määräajan tai jättää sen ilmoittamatta.

Hän voi vekselissä kieltää sen hyväksyttäväksi esittämisen, paitsi milloin vekseli on maksettava kolmannen henkilön luona tai muualla kuin maksavan asuinpaikalla tahi määräaikana näyttämisen jälkeen.

Hän voi myös määrätä, ettei vekseliä saa esittää hyväksyttäväksi ennen hänen määräämäänsä ajankohtaa.

Jollei asettaja ole kieltänyt vekselin esittämistä hyväksyttäväksi, jokainen siirtäjä voi määrätä, että vekseli on esitettävä hyväksyttäväksi, ja tällöin joko merkitä sitä varten määräajan tai jättää sen merkitsemättä.

Vekseli, joka on asetettu maksettavaksi määräaikana näyttämisen jälkeen, on esitettävä hyväksyttäväksi vuoden kuluessa asettamispäivästä.

Asettaja saa lyhentää tai pidentää esittämisaikaa.

Siirtäjä saa lyhentää esittämisaikaa.

Maksava voi vaatia, että vekseli uudelleen esitetään hänelle hyväksyttäväksi ensi esittämisen jälkeisenä päivänä. Väitteen, että tätä vaatimusta ei ole noudatettu, saa tehdä vain, jos vaatimus on protestissa mainittu.

Haltija ei ole velvollinen jättämään hyväksyttäväksi esitettyä vekseliä maksavan haltuun.

Hyväksyminen on merkittävä vekseliin Se ilmaistaan sanalla ""hyväksytään"" tai muulla vastaavalla lausumalla; maksavan on kirjoitettava nimensä sen alle. Vekselin etupuolelle merkittyä maksavan pelkkää nimikirjoitustakin pidetään hyväksymisenä.

Milloin vekseli on maksettava määräaikana näyttämisen jälkeen tai kun se erikoismääräyksen mukaan on esitettävä hyväksyttäväksi määräajan kuluessa, hyväksyminen on päivättävä siksi päiväksi, jona se on annettu, jollei haltija vaadi sitä esittämispäivän mukaan päivättäväksi. Jollei hyväksymistä päivätä, haltijan on, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen siirtäjiä ja asettajaa vastaan, selvitettävä tämä laiminlyönti oikeassa ajassa otetulla protestilla.

Hyväksymisen pitää olla ehdoton, mutta se voidaan rajoittaa osaan vekselin määrästä.

Jos hyväksyttäessä tehdään muita muutoksia vekselin sisällykseen, hyväksyminen katsotaan evätyksi. Hyväksyjä vastaa kuitenkin hyväksymisensä sanamuodon mukaisesti.

Milloin asettaja on vekseliin merkinnyt muun maksupaikan kuin maksavan asuinpaikkakunnan ilmaisematta kuitenkaan, kenen luona maksu on siellä suoritettava, maksava saa hyväksyessään tehdä tästä merkinnän vekseliin. Jollei hän sitä tee, katsotaan hänen sitoutuneen itse maksamaan vekselin sen maksupaikalla.

Jos vekseli on lunastettava maksavan asuinpaikalla, tämä voi hyväksymisessään ilmoittaa, missä ja kenen luona maksu on siellä suoritettava.

Hyväksymällä vekselin maksava sitoutuu lunastamaan sen erääntymispäivänä.

Jollei maksua suoriteta, haltija voi myöskin, milloin hän on asettaja, vekselin nojalla välittömästi velkoa hyväksyjältä kaiken, mikä on maksettava 48 ja 49 §:n mukaan.

Jos maksava on merkinnyt vekseliin hyväksymisensä, mutta pyyhkinyt sen pois ennen vekselin takaisin antamista, hyväksyminen katsotaan evätyksi. Poispyyhkimisen katsotaan tapahtuneen ennen vekselin takaisin antamista, jollei muuta todisteta.

Jos kuitenkin maksava on vekselin haltijalle tai jollekulle vekselivelalliselle kirjallisesti ilmoittanut hyväksymisestä, hän on tälle vastuussa hyväksymisensä sanamuodon mukaan.

Vekselin koko määrän tai sen osan maksamisesta voidaan asettaa vakuudeksi vekselitakaus (aval).

Tällaisen vakuuden voi antaa kolmas henkilö tai vekselivelallinenkin.

Vekselitakaus on merkittävä vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen.

Se ilmaistaan sanalla ""taataan"" tai muulla vastaavalla lausumalla; takaajan on se allekirjoitettava.

Takaukseksi katsotaan vekselin etupuolella oleva pelkkä nimikirjoituskin, paitsi milloin kysymys on maksavan tai asettajan nimikirjoituksesta.

Vekselitakauksesta pitää ilmetä, kenen hyväksi se on annettu. Jos tätä ei ole ilmaistu, pidetään takausta asettajan hyväksi annettuna.

Vekselin takaaja on vastuussa samoin kuin se, jota hän on taannut.

Hänen sitoumuksensa on pätevä, vaikka hänen takaamansa velvoitus olisikin mitätön muusta syystä kuin muotovirheen takia.

Milloin takaaja on lunastanut vekselin, hän saa vekselistä johtuvat oikeudet sekä sitä vastaan, jota hän on taannut, että niitäkin vastaan, jotka vekselin nojalla ovat viimeksimainitulle vastuussa.

Vekseli voidaan asettaa maksettavaksi:

Muuna erääntymisaikana tai vähin erin maksettavaksi asetettu vekseli on mitätön.

Näytettäessä maksettava vekseli on lunastettava silloin, kun se maksettavaksi esitetään. Se on esitettävä maksettavaksi vuoden kuluessa asettamispäivästä. Asettaja voi kuitenkin lyhentää tai pidentää tätä aikaa. Siirtäjä voi lyhentää näitä määräaikoja.

Asettaja voi määrätä, ettei näytettäessä maksettavaa vekseliä saa esittää ennen hänen määräämäänsä ajankohtaa. Tässä tapauksessa esittämisaika lasketaan alkavaksi sanotusta ajankohdasta.

Määräaikana näyttämisen jälkeen maksettavan vekselin erääntymisaika lasketaan hyväksymisen tai protestin päivämäärästä.

Protestin puuttuessa päiväämätön hyväksyminen katsotaan, mitä hyväksyjään tulee, annetuksi sinä päivänä, jona vekseli on ollut viimeistään esitettävä hyväksyttäväksi.

Yhden tai useamman kuukauden kuluttua asettamis- tai näyttämispäivästä maksettava vekseli erääntyy maksukuukauden vastaavana päivänä. Jos siinä kuussa ei ole vastaavaa päivää, vekseli erääntyy sen viimeisenä päivänä.

Jos vekseli on asetettu maksettavaksi yhden tai useamman kokonaisen ynnä puolen kuukauden kuluttua sen asettamisesta tai näyttämisestä, lasketaan ensin kokonaiset kuukaudet.

Jos erääntymisaika on määrätty kuukauden alkuun, puoliväliin tai loppuun, tarkoitetaan sillä kuukauden ensimmäistä, viidettätoista tai viimeistä päivää.

Sanonta ""kahdeksan päivää"" tai ""viisitoista päivää"" ei tarkoita yhtä tai kahta viikkoa, vaan täysiä kahdeksaa tai viittätoista päivää.

Sanonta ""puoli kuukautta"" tarkoittaa viidentoista päivän aikaa.

Jos vekseli on asetettu maksettavaksi määräpäivänä paikkakunnalla, jonka ajanlasku on toinen kuin asettamispaikan, erääntymispäivä katsotaan määrätyksi maksupaikan ajanlaskun mukaan.

Milloin vekseli, joka on asetettu kahden eri ajanlaskua noudattavan paikan kesken, on maksettava määräaikana asettamisen jälkeen, lasketaan, mikä päivä maksupaikan ajanlaskun mukaan vastaa asettamispäivää, ja erääntymispäivä määrätään sen mukaan.

Vekselin esittämisajat lasketaan myös edellisessä momentissa sanotun säännön mukaan.

Näitä sääntöjä ei sovelleta, jos vekseliin pantu erityinen määräys tai vekselin sanamuoto muutoin ilmaisee tarkoituksen olleen, että muita sääntöjä on noudatettava.

Määräpäivänä tai määräaikana asettamisen tai näyttämisen jälkeen maksettava vekseli haltijan tulee esittää maksettavaksi joko sinä päivänä, jona se on maksettava, tai jompanakumpana kahdesta seuraavasta arkipäivästä.

Vekselin jättämistä selvittelytoimistoon (clearing house) pidetään sen maksettavaksi esittämisen veroisena.

Kun maksava lunastaa vekselin, se on hänen vaatimuksestaan haltijan kuittaamana hänelle annettava.

Haltija älköön kieltäytykö vastaanottamasta osamaksua.

Jos osamaksu suoritetaan, siitä on maksavan vaatimuksesta tehtävä vekseliin merkintä ja annettava hänelle kuitti.

Vekselin haltija ei ole velvollinen vastaanottamaan maksua ennen erääntymisaikaa.

Lunastaessaan vekselin ennen erääntymisaikaa maksava tekee sen omalla vastuullaan.

Joka lunastaa vekselin erääntymisaikana, on sitoumuksestaan vapaa, jollei hän ole syypää vilppiin tai törkeään huolimattomuuteen. Hän on velvollinen varmistautumaan siitä, että siirrot muodostavat yhtäjaksoisen sarjan, mutta ei tutkimaan siirtäjien nimikirjoitusten oikeaperäisyyttä.

Milloin vekseli on asetettu maksettavaksi sellaisena rahalajina, joka ei ole käypä maksupaikalla, saa maksun suorittaa maan rahalla sen arvon mukaan, joka sillä on erääntymispäivänä. Maksun suorituksen myöhästyessä vekselin haltija voi vaatia vekselin maksamista maan rahalla oman valintansa mukaan joko erääntymis- tai maksupäivän kurssin mukaan.

Ulkomaan rahalajin arvo määräytyy maksupaikan kauppatapojen mukaan, jollei asettaja ole määrännyt, että maksu on suoritettava vekselissä mainitun kurssin mukaan.

Mitä tässä pykälässä edellä on säädetty, ei ole sovellettava, jos asettaja on määrännyt maksun suoritettavaksi tiettynä rahalajina (varaus maksun todellisesta suorittamisesta ulkomaan rahana).

Jos vekselin määrä on ilmaistu rahalajina, jolla on sama nimi, mutta eri arvo asettamis- ja maksumaassa, katsotaan tarkoitetun maksupaikan rahalajia.

Jollei vekseliä esitetä maksettavaksi 38 §:ssä säädetyn ajan kuluessa, jokaisella vekselivelallisella on oikeus vekselin haltijan kustannuksella ja vastuulla tallettaa vekselin määrä asianomaisen viranomaisen huostaan.

Vekselin haltijalla on oikeus nostaa takautumiskanne siirtäjiä, asettajaa ja muita vekselivelallisia vastaan:

Kieltäytyminen vekseliä hyväksymästä tai maksamasta on selvitettävä julkisella toimituksella (vekselin hyväksymättä tai maksamatta jättämisen vuoksi otetulla protestilla).

Protesti vekselin hyväksymättä jättämisen vuoksi on otettava sen ajan kuluessa, joka on määrätty vekselin hyväksyttäväksi esittämiselle. Jos 24 §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa ensimmäinen esittäminen on toimitettu sanotun määräajan viimeisenä päivänä, saa protestin ottaa vielä sitä seuraavana päivänä.

Jos vekseli on maksettava määräpäivänä tai määräaikana asettamisen tahi näyttämisen jälkeen, protesti on maksamatta jättämisen vuoksi otettava jompanakumpana kahdesta sen päivän jälkeisestä arkipäivästä, jona vekseli on maksettava. Kun on kysymys näytettäessä maksettavasta vekselistä, on vastaavasti sovellettava, mitä edellisessä momentissa on määrätty protestin ottamisesta vekselin hyväksymättä jättämisen vuoksi.

Milloin hyväksymättä jättämisen vuoksi on otettu protesti, ei maksettavaksi esittäminen eikä protestinotto maksamatta jättämisen johdosta ole tarpeen.

Jos maksava, olipa hän hyväksynyt vekselin vai ei, on lakkauttanut maksunsa tai ulosmittauksessa havaittu maksukyvyttömäksi, vekselin haltija ei voi tämän perusteella nostaa takautumiskannetta, ennenkuin vekseli on esitetty maksavan lunastettavaksi ja protesti otettu.

Jos maksava, olipa hän hyväksynyt vekselin vai ei, taikka hyväksyttäväksi esittämättä jätettävän vekselin asettaja on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen tätä koskeva päätös riittää turvaamaan vekselin haltijan oikeuden takautumiskanteeseen.

Jos vekseli on jätetty hyväksymättä tai maksamatta, vekselin haltijan on tästä ilmoitettava sille, joka on vekseliin merkinnyt viimeisen siirron, sekä asettajalle viimeistään neljäntenä arkipäivänä protestin ottamisesta tai, milloin on tehty varaus kuluttomasta takautumisesta, vekselin esittämisestä. Kunkin siirtäjän tulee viimeistään toisena arkipäivänä ilmoituksen saannista tiedottaa asia sille, joka lähinnä ennen häntä on siirtänyt vekselin, mainiten samalla niiden nimet ja osoitteet, jotka ovat antaneet edelliset ilmoitukset, ja niin edelleen, kunnes asettajakin on saanut ilmoituksen. Sanottu kahden arkipäivän määräaika lasketaan edellisen ilmoituksen saamisesta.

Kun ilmoitus edellisen momentin mukaisesti annetaan vekselivelalliselle, vastaava ilmoitus on saman ajan kuluessa annettava myös sille, joka on hänen hyväkseen mennyt vekselitakaukseen.

Jollei siirtäjä ole vekseliin merkinnyt osoitettaan tai jos osoitetta on mahdotonta lukea, annettakoon ilmoitus lähinnä edelliselle siirtäjälle.

Se, jonka on annettava tässä tarkoitettu ilmoitus, saa antaa sen missä muodossa hyvänsä, jopa vain palauttamalla vekselin.

Hänen on näytettävä antaneensa ilmoituksen säädetyssä ajassa. Tätä määräaikaa on katsottava noudatetun, jos sen kestäessä ilmoituksen sisältävä kirje on postitettu.

Joka jättää ilmoituksen antamatta edellä mainitussa ajassa, ei kärsi oikeudenmenetystä, mutta joutuu vastaamaan vahingosta, jonka hänen laiminlyöntinsä on saattanut aiheuttaa; tällöin vahingonkorvaus ei kuitenkaan saa ylittää vekselin määrää.

Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi, merkitsemällä vekseliin sanat ""takautuu kuluitta"", ""protestitta"" tai muun vastaavan lausuman sekä allekirjoittamalla sen, vapauttaa vekselin haltijan, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen, ottamasta protestia vekselin hyväksymättä tai maksamatta jättämisen vuoksi.

Tällainen varaus ei vapauta haltijaa esittämästä vekseliä määräajan kuluessa eikä antamasta säädettyä ilmoitusta. Sen, joka vekselin haltijaa vastaan väittää, ettei säädettyä määräaikaa ole noudatettu, on näytettävä väitteensä toteen.

Jos tässä tarkoitetun varauksen on tehnyt asettaja, se on tehoisa kaikkiin vekselivelallisiin nähden; jos sen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, se on tehoisa vain häntä kohtaan. Jos haltija on asettajan varauksesta huolimatta ottanut protestin, hän itse vastatkoon kuluista. Milloin varauksen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, saadaan, jos protesti kumminkin on otettu, siitä johtuneet kulut vaatia takaisin kultakin vekselivelalliselta.

Ne, jotka ovat asettaneet tai hyväksyneet vekselin tahi siihen merkinneet siirron tai takauksen, ovat kukin omasta ja toistensa puolesta vastuussa haltijalle.

Haltijalla on oikeus nostaa kanne näitä vastaan, joko erikseen kutakin tai yhteisesti useita vastaan, olematta sidottu siihen järjestykseen, missä heidän sitoumuksensa ovat syntyneet.

Sama oikeus on kullakin vekselivelallisella, joka on lunastanut vekselin.

Jos kanne on pantu vireille jotakin vekselivelallista vastaan, se ei estä kanteen nostamista toisia vekselivelallisia vastaan, vaikka nämä olisivatkin järjestyksessä sitä jäljempänä, jota vastaan kannetta on ensin ajettu.

Vekselin haltijalla olkoon oikeus siltä, johon hän kohdistaa takautumiskanteen, saada:

Jos takautumiskanne nostetaan ennen erääntymisaikaa, vekselin määrästä on vähennettävä diskontto, laskettuna vekselin haltijan asuinpaikkakunnalla takautumiskannetta nostettaessa käytännössä olevan virallisen diskonttomäärän mukaan.

Sillä, joka on lunastanut vekselin, on oikeus niiltä, jotka ovat vekselistä hänelle vastuussa, saada:

Oikeus provision laskemiseen lakkaa, kun provisioiden määrä yhteensä on kaksi sadalta vekselin määrästä.

Jokaisella vekselivelallisella, jota vastaan takautumiskanne on nostettu tai nostettavissa, on oikeus takautumissaamisen suorittaessaan saada haltuunsa vekseli protesteineen ja kuitattuine laskuineen.

Siirtäjä, joka on lunastanut vekselin, voi pyyhkiä pois oman siirtonsa ja sitä seuraavat siirrot.

Milloin takautumiskanne on nostettu sen johdosta, että vain osa vekselin määrästä on hyväksytty, ja jos vekselivelallinen maksaa hyväksymättä jääneen osan, tästä maksusta on, jos hän niin vaatii, tehtävä vekseliin merkintä ja annettava hänelle kuitti. Vekselin haltijan on lisäksi, jotta takautuminen voisi edelleen jatkua, annettava hänelle oikeaksi todistettu jäljennös vekselistä ynnä protesti.

Jokainen, jolla on oikeus takautumiskanteen nostamiseen, voi, jollei ole toisin sovittu, periä saamisensa uudella vekselillä (takautumisvekselillä), joka on asetettu jonkun hänelle vastuussa olevan vekselivelallisen näytettäessä maksettavaksi tämän asuinpaikalla.

Takautumisvekseliin sisällytettäköön, paitsi 48 ja 49 §:ssä mainittuja määriä, myös välityspalkkio ja takautumisvekselistä maksettava leimavero.

Milloin takautumisvekselin asettaa vekselin haltija, lasketaan sen määrä sellaisten näytettäessä maksettavien vekselien kurssin mukaan, jotka alkuperäisen vekselin maksupaikalla asetetaan asianomaisen vekselivelallisen asuinpaikalla lunastettaviksi. Jos takautumisvekselin asettaa siirtäjä, sen määrä lasketaan sellaisten näytettäessä maksettavien vekselien kurssin mukaan, jotka hänen asuinpaikallaan asetetaan vekselivelallisen asuinpaikalla maksettaviksi.

Jollei vekselin haltija ole säädettyjen määräaikojen kuluessa:

Jos vekseliä ei ole esitetty hyväksyttäväksi asettajan määräämän ajan kuluessa, haltija menettää takautumisvaateensa sekä vekselin hyväksymättä että sen maksamatta jättämisen vuoksi, paitsi milloin määräyksen sanamuodosta käy selville, että asettajan tarkoituksena on ollut vapautua vain hyväksymisestä vastaamasta.

Jos erityinen esittämisaika on määrätty siirrossa, siirtäjä yksin voi vedota tähän määräykseen.

Jollei vekseliä jossakin valtiossa annetun lainmääräyksen tai muun ylivoimaisen esteen (force majeure) vuoksi voida esittää tai protestia ottaa oikeassa ajassa, sellaisen toimenpiteen määräaika pitenee.

Vekselin haltijan on heti ilmoitettava tällainen ylivoimainen este vekselin viimeiselle siirtäjälle sekä merkittävä tämä ilmoitus, päivättynä ja allekirjoitettuna, vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen; muutoin sovellettakoon 45 §:n säännöksiä.

Ylivoimaisen esteen lakattua haltijan on viivytyksettä esitettävä vekseli hyväksyttäväksi tai maksettavaksi sekä tarvittaessa otettava protesti.

Jos ylivoimainen este jatkuu kauemmin kuin kolmekymmentä päivää erääntymisajasta, takautumiskanne voidaan nostaa, vaikka vekseliä ei ole esitetty eikä protestia otettu.

Milloin vekseli on maksettava näytettäessä tai määräaikana näyttämisen jälkeen, lasketaan sanottu kolmenkymmenen päivän määräaika siitä päivästä, jona haltija on, vaikkapa ennen esittämisajan päättymistäkin, ilmoittanut ylivoimaisen esteen vekselin viimeiselle siirtäjälle, kuitenkin niin, että milloin vekseli on maksettava määräaikana näyttämisen jälkeen, viimeksimainittu aika lisätään sanottuun kolmenkymmenen päivän määräaikaan.

Tapahtumaa, joka ainoastaan henkilökohtaisesti koskee vekselin haltijaa tai sitä, jonka tehtäväksi hän on antanut vekselin esittämisen tai protestin ottamisen, ei pidetä ylivoimaisena esteenä.

Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi osoittaa henkilön, jonka on hätätilassa hyväksyttävä tai maksettava vekseli.

Vekselin saa myös, jäljempänä säädetyin ehdoin, hyväksyä tai maksaa henkilö, joka tahtoo tulla väliin jonkun sellaisen vekselivelallisen hyväksi, johon takautumiskanne voisi kohdistua.

Väliintulijana saattaa olla kolmas henkilö, jopa maksavakin, niin myös jokainen, joka jo on vekselistä vastuussa, ei kuitenkaan hyväksyjä.

Väliintulijan on viimeistään toisena arkipäivänä ilmoitettava väliintulonsa sille, jonka hyväksi hän on toiminut. Jos hän laiminlyö tämän, vastatkoon vahingosta, joka siitä on saattanut aiheutua, kuitenkin enintään vekselin määrällä.

Kolmas henkilö saa hyväksyä vekselin kaikissa niissä tapauksissa, joissa hyväksyttäväksi kelpaavan vekselin haltijalla on oikeus takautumiskanteen nostamiseen ennen erääntymisaikaa.

Milloin vekselissä on osoitettu henkilö, jonka on hätätilassa hyväksyttävä tai lunastettava vekseli maksupaikalla, älköön haltija ennen erääntymisaikaa nostako takautumiskannetta sitä vastaan, joka on tuon osoituksen merkinnyt, eikä seuraavia vekselivelallisia vastaan, paitsi milloin vekseli on esitetty siinä hätätilan varalta osoitetulle henkilölle ja protestilla todettu, että tämä on kieltäytynyt vekseliä hyväksymästä.

Muissa väliintulotapauksissa vekselin haltijalla on oikeus hylätä kolmannen henkilön hyväksymistarjous. Jos hän sen hyväksyy, menettäköön sitä vastaan, jonka eduksi hyväksyminen on annettu, sekä hänen jälkeisiään vekselivelallisia vastaan oikeutensa takautumiskanteen nostamiseen ennen erääntymisaikaa.

Väliintulijan hyväksyminen on merkittävä vekseliin ja hyväksyjän allekirjoitettava. Siinä on mainittava, kenen hyväksi se on annettu; jollei näin ole tehty, katsotaan se annetuksi asettajan hyväksi.

Joka on hyväksynyt vekselin väliintulijana, on sen haltijalle ja sen henkilön jälkeisille siirtäjille, jonka eduksi hyväksyminen on annettu, vastuussa vekselistä samalla tavoin kuin tämäkin.

Väliintulijan hyväksymisen estämättä on sillä, jonka eduksi hyväksyminen on annettu, samoin kuin niilläkin, jotka ovat hänelle vastuussa vekselistä, oikeus, suorittaessaan 48 §:ssä mainitun määrän, saada haltijalta vekseli, kuitattu lasku ja ehkä otettu protesti.

Kolmas henkilö saa maksaa vekselin kaikissa niissä tapauksissa, jolloin sen haltijalla on oikeus nostaa takautumiskanne joko erääntymisaikana tai sitä ennen.

Maksuun tulee sisältyä koko se määrä, mikä olisi ollut sen suoritettava, jonka hyväksi maksu tapahtuu.

Maksu on suoritettava viimeistään sen päivän jälkeisenä päivänä, jona protesti vekselin maksamatta jättämisen vuoksi viimeistään saadaan ottaa.

Jos vekselin on hyväksynyt yksi tai useampia maksupaikalla asuvia väliintulijoita, taikka joku tai jotkut, joilla on siellä kotipaikka, on vekselissä mainittu hätätilassa maksajiksi, haltijan on esitettävä vekseli kullekin näistä ja tarvittaessa otettava maksamatta jättämisen vuoksi protesti viimeistään sen päiviin jälkeisenä päivänä, jona protesti muuten on viimeistään otettava.

Jos protestia ei ole otettu sanotussa määräajassa, niin se, joka on merkinnyt hätätilaosoituksen tai jonka eduksi vekseli muuten on hyväksytty, sekä seuraavat siirtäjät ovat vastuusta vapaat.

Vekselin haltija, joka kieltäytyy ottamasta maksua väliintulijalta, menettää takautumisvaateensa niitä vastaan, jotka maksun johdosta olisivat vapautuneet vastuusta.

Maksun suorittaminen väliintulijan toimesta on todistettava vekseliin merkityllä kuittauksella, jossa mainitaan, kenen hyväksi maksu on suoritettu. Jos tällainen maininta puuttuu, maksu katsotaan suoritetuksi asettajan hyväksi.

Vekseli sekä protesti, jos se on otettu, on annettava sille, joka on maksun suorittanut.

Väliintullut maksaja saa vekselistä johtuvat oikeudet sitä vastaan, jonka hyväksi suoritus on tehty, sekä niitä vastaan, jotka vekselin nojalla ovat tälle vastuussa. Hän ei kuitenkaan saa siirtää vekseliä uudelleen.

Sen vekselivelallisen jälkeiset siirtäjät, jonka hyväksi maksu on suoritettu, ovat vastuusta vapaat.

Jos useat henkilöt tarjoutuvat väliintulijoina lunastamaan vekselin, etuoikeus on sillä, jonka väliintulo vapauttaa useimmat vekselivelalliset. Joka, tietäen asianlaidan, tämän säännön vastaisesti tulee väliin, menettää takautumisvaateensa niitä vastaan, jotka muuten olisivat vastuusta vapautuneet.

Vekseli voidaan asettaa useana yhtäpitävänä kappaleena.

Eri kappaleisiin on itse tekstiin merkittävä kappaleen numero; jollei niitä ole näin merkitty, joka kappaletta pidetään itsenäisenä vekselinä.

Jokaisella sellaisen vekselin haltijalla, jossa ei ole ilmaistu, että sitä on asetettu vain yksi ainoa kappale, on oikeus saada siitä omalla kustannuksellaan useampia kappaleita. Hänen tulee tästä tehdä ilmoitus viimeiselle siirtäjälle, joka on velvollinen avustamaan häntä ilmoittamalla lähinnä edelliselle siirtäjälle ja niin edespäin, kunnes tullaan asettajaan asti. Siirtäjät ovat velvollisia uudistamaan siirtonsa vekselin uusiin kappaleisiin.

Yhden vekselikappaleen lunastaminen vapauttaa enemmästä siitä vekselistä johtuvasta vastuusta, vaikka varausta ei olekaan tehty siitä, että sellainen lunastaminen tekee muut vekselikappaleet tehottomiksi. Maksava vastaa kuitenkin edelleen jokaisesta hyväksymästään kappaleesta, jota ei ole hänelle palautettu.

Siirtäjä, joka on eri henkilöille siirtänyt vekselin eri kappaleita, niin myös myöhempikin vekselikappaleen siirtäjä vastaa jokaisesta kappaleesta, jossa hänen nimikirjoituksensa on ja jota ei ole palautettu.

Milloin yksi kappale vekseliä on lähetetty hyväksyttäväksi, lähettäjän on muihin kappaleisiin merkittävä sen henkilön nimi, jonka hallussa ensiksimainittu kappale on. Tämä henkilö on velvollinen antamaan sen toisen kappaleen oikealle haltijalle.

Jos hän kieltäytyy, haltijalla ei ole oikeutta nostaa takautumiskannetta, ennenkuin protestilla on selvitetty:

Jokaisella vekselin haltijalla on oikeus ottaa siitä jäljennöksiä.

Jäljennöksessä on tarkasti toistettava alkuperäisen vekselin sisällys siirtoineen ja kaikkine muine merkintöineen. Jäljennöksessä on mainittava, mitä myöten se on jäljennös.

Jäljennökseen voidaan merkitä siirto ja takaus samalla tavoin ja samoin vaikutuksin kuin alkuperäiseen vekseliin.

Vekselin jäljennöksessä pitää olla mainittuna, kenen hallussa alkuperäinen vekseli on. Tämän haltija on velvollinen antamaan sen jäljennöksen oikealle haltijalle.

Jos hän kieltäytyy, jäljennöksen haltijalla ei ole oikeutta nostaa takautumiskannetta niitä vastaan, jotka ovat jäljennökseen merkinneet siirron tai takauksen, ennenkuin protestilla on selvitetty, ettei alkuperäistä vekseliä ole vaadittaessa hänelle annettu.

Jos alkuperäiseen vekseliin on viimeisen siirron jälkeen ennen jäljennöksen ottamista merkitty sanat: ""tästä lähtien siirto pätevä vain jäljennökseen merkittynä"" tai muu vastaava lausuma, alkuperäiseen vekseliin sen jälkeen merkitty siirto on mitätön.

Milloin vekselin tekstiin on tehty muutos, ovat ne, jotka muutoksen jälkeen ovat merkinneet vekseliin nimensä, vastuussa muutetun tekstin mukaisesti; sitä ennen vekseliin nimensä merkinneet vastaavat alkuperäisen tekstin mukaan.

Hyväksyjään kohdistuva vekselisaaminen vanhentuu kolmen vuoden kuluttua vekselin erääntymispäivästä.

Vekselin haltijan siirtäjiin ja asettajaan kohdistuva saamisoikeus vanhentuu vuoden kuluttua siitä, kun protesti on oikeassa ajassa otettu, tai, milloin vekseliin on merkitty varaus kuluttomasta takautumisesta, erääntymispäivästä.

Siirtäjän toiseen siirtäjään tai asettajaan kohdistuva takautumissaaminen vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ensiksimainittu itse lunasti vekselin tai häneen kohdistettiin sellainen toimenpide, josta 71 §:ssä puhutaan.

Vekselin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa vireille pannussa vekselisaamista koskevassa asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty vekseliin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen valvominen Suomessa vireillä olevassa velallisen konkurssissa. (22.7.1991/1059)

Vekselisaamista koskevan oikeudenkäynnin vireillepaneminen vieraan valtion tuomioistuimessa keskeyttää vanhentumisen, milloin velallisella siinä valtiossa on kotipaikka tai hän on tullut jutussa saapuville tekemättä väitettä tuomioistuimen pätevyydestä tahi haaste on annettu hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi. Tällaisen oikeudenkäynnin vireillepanon veroisena pidetään ilmoitusta, joka ulkomaan tuomioistuimessa vireilläolevassa oikeudenkäynnissä siellä voimassaolevan lain mukaisesti annetaan oikeudenkäynnistä (litis denuntiatio). Jos saaminen on vieraassa valtiossa valvottu vekselivelallisen konkurssissa tai ilmoitettu akordineuvottelussa konkurssitta, katsotaan vanhentumisen sen johdosta keskeytyneen, milloin vekselivelallisella konkurssin tai akordineuvottelun alkaessa oli kotipaikka siinä vieraassa valtiossa. Vekselisaamiseen vetoaminen ulkomaan tuomioistuimessa kuittaustarkoituksessa aiheuttaa niin ikään vanhentumisen keskeytymisen.

Vanhentuminen ei keskeydy muun kuin sen osalta, johon keskeyttämistä tarkoittava toimenpide on kohdistettu, mutta keskeytys on tehoisa kaikkien niiden vekselivelallisten hyväksi, jotka vekselissä ovat toimenpiteeseen ryhtyneen edellä.

Jos vanhentuminen on keskeytynyt, mutta sitä juttua tai asiaa, jossa vekselikanne on tehty, ei ajeta perille, uusi vanhentumisaika alkaa siitä päivästä jona juttua tai asiaa oikeudessa viimeksi käsiteltiin.

Milloin vanhentumisen keskeyttämiseksi tarvittavaa toimenpidettä kohtaa 54 §:ssä tarkoitettu este, vekselioikeus säilyy, jos toimenpide suoritetaan kuukauden kuluessa esteen lakkaamisesta.

Milloin vekselin erääntymispäivä sattuu yleiseksi pyhäpäiväksi, älköön vekselistä vaadittako maksua ennenkuin seuraavana arkipäivänä. Kaikkiin muihinkin vekseliä koskeviin toimiin, kuten hyväksyttäväksi esittämiseen ja protestinottoon, ryhdyttäköön niin ikään vain arkipäivänä.

Milloin jokin näistä toimista on suoritettava sellaisen määräajan kuluessa, jonka viimeinen päivä on yleinen pyhäpäivä, määräaika pitenee lähinnä seuraavaksi arkipäiväksi. Määräaikaa laskettaessa välillä olevat pyhäpäivät on mukaan luettava.

Mitä edellä tässä pykälässä sanotaan yleisestä pyhäpäivästä, on sovellettava myös itsenäisyydenpäivään, vapunpäivään, jouluaattoon, juhannusaattoon ja arkilauantaihin. (29.3.1968/186)

Laskettaessa joko laissa säädettyä tai erikseen määrättyä aikaa, jonka kuluessa jokin toimenpide on suoritettava, sitä päivää ei oteta lukuun, josta ajan laskeminen alkaa.

Lisäpäiviä ei tämän lain mukaan ole.

Jos vekseli on joutunut hukkaan ja sen kuolettamista koskevan hakemuksen johdosta on annettu julkinen kuulutus, kuten siitä on erikseen säädetty, asettaja olkoon velvollinen antamaan uuden vekselin, jos hyväksyttävä vakuus asetetaan siitä, mitä hänen ehkä on suoritettava hukassa olevan vekselin perusteella. Jos tämä vekseli oli hyväksytty, hyväksyjä on erääntymisajan tultua velvollinen samanlaista vakuutta vastaan suorittamaan maksun sille, jonka hakemuksesta kuulutus on annettu.

Jos vekselisaaminen on vanhentunut tai vekselioikeus menetetty sen johdosta, että jokin sen säilyttämiseksi määrätty toimi on jätetty suorittamatta, vekselinhaltijalla olkoon kuitenkin oikeus, niinkuin tavallisessa velkomisasiassa, vekselivelalliselta hakea sitä määrää, jonka tämä saamamiehen vahingoksi hyötyisi, jos saaminen raukeaisi.