168/1931

Valtion teollisuuslaitoksia on hoidettava ja käytettävä terveiden liikeperiaatteiden mukaan valtiolle tuloa tuottavasti sekä liikkeen kannattavaisuutta silmälläpitäen.

Valtion teollisuuslaitoksella tulee olla valtioneuvoston määräämä nimi, jolla liikettä harjoitetaan.

Valtioneuvosto määrätköön myös, mikä Suomen paikkakunta on pidettävä laitoksen kotipaikkana.

Valtion teollisuuslaitoksen hallintoa hoitaa joko asianomainen ministeriö, keskusvirasto tai erityinen johtokunta. Valtioneuvoston asiana on määrätä, millä tavoin valtion teollisuuslaitoksen hallinto on järjestettävä.

Teollisuuslaitokselle asetetussa johtokunnassa on niin monta varsinaista ja varajäsentä, kuin valtioneuvosto laitoksen laatuun ja laajuuteen katsoen harkitsee tarpeelliseksi.

Johtokunnan jäsenet, joiden tulee olla laitoksen toimialaan perehtyneitä Suomen kansalaisia ja joista yksi määrätään johtokunnan puheenjohtajaksi, valitsee valtioneuvosto määräajaksi, joka ei ole kolmea vuotta pitempi. Valtioneuvosto voi milloin tahansa erottaa johtokunnan jäsenen toimestaan.

Johtokunnan jäsenten palkkaedut määrää valtioneuvosto tulo- ja menoarvion rajoissa.

Johtokunnan tulee lain sekä valtioneuvoston ja asianomaisen ministeriön määräysten mukaan hoitaa laitosta. Johtokunnan tulee kantaa ja vastata laitoksen puolesta, ottaa ja erottaa toimihenkilöt ja määrätä tuloja menoarvion rajoissa heidän palkkansa, mikäli mainittuja tehtäviä ei ole pidätetty asianomaiselle ministeriölle, sekä tehdä valtioneuvostolle tarpeelliset esitykset.

Valtioneuvosto määrää, saako johtokunnan jäsen yksin tahi yhdessä yhden tai useamman muun johtokunnan jäsenen kanssa kirjoittaa laitoksen nimen tai muuten toimia sen puolesta, ja saako johtokunta jollekin tai joillekin keskuudestaan tai jollekin toimihenkilölle antaa sellaisen oikeuden.

Haaste tai muu viranomaisen käsky sekä muu tiedonanto katsotaan johtokunnan tietoon tulleeksi, kun joku sen vakinaisista jäsenistä on säädetyllä tavalla saanut siitä ilmoituksen.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kaksi kolmatta osaa johtokunnan jäsenistä on johtokunnan kokouksessa saapuvilla. Johtokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, johon useimmat yhtyvät, sekä äänten ollessa tasan puheenjohtajan kannattama mielipide.

Johtokunnan jäsen älköön ottako osaa sellaisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen oikeutensa tai etunsa voi olla ristiriidassa laitoksen oikeuden tai edun kanssa, älköön myöskään sopimuksen tekemiseen, josta hän voi odottaa itsellensä hyötyä tai vahinkoa.

Johtokunta vastatkoon siitä vahingosta, jonka se lakia tai laillisesti annettuja määräyksiä rikkomalla tai huolimattomuudesta on tuottanut laitokselle.

Valtiovarainministeriö vahvistan sen korkeimman määrän rahavaroja, jonka teollisuuslaitos saa pitää hallussaan.

Valtion teollisuuslaitoksessa kertyvät rahavarat, mikäli niitä ei välttämättömästi tarvita maksuihin eikä ole valtion yleisiin kassoihin toimitetava, on pidettävä valtiovarainministeriön hyväksymässä pankkilaitoksessa.

Valtion teollisuuslaitoksen kirjanpidon tulee olla tarkoitustaan vastaavan liikekirjanpidon periaatteiden mukainen ja niin järjestetty, kuin valtiovarainministeriö määrää.

Vuosittain on laadittava kertomus laitoksen toiminnasta.

Valtion teollisuuslaitoksen tilit sekä sen hallinto ja hoito ynnä vuosikertomus on valtioneuvoston vuodeksi kerrallaan valitsemien tilintarkastajain tarkastettava.

Tilintarkastajain, joiden palkkion valtioneuvosto määrää, tulee tuntea liikelaitosten kirjanpitoa ja hoitoa.

Teollisuuslaitoksen, jolla on johtokunta, tilinpäätöksen vahvistaa valtioneuvosto.

Vuosikertomus, täydennettynä laitoksen tilinpäätöksellä ja tilintarkastajain lausunnolla ynnä johtokunnan ehkä antamalla selityksellä, on asianomaisen ministeriön toimesta viipymättä julkaistava painosta sekä pantava eduskunnalle valtiovarain tilasta annettavaan kertomukseen.

Mitä on säädetty valtion tulo- ja meno arvion ja tilinpäätöksen perusteista, on sovellettava myös valtion teollisuuslaitoksiin.

Valtion teollisuuslaitokset ovat valtion tilintarkastajain ja valtion revisiolaitoksen tarkastuksen alaiset.

Mitä tässä laissa on säädetty johtokunnan jäsenestä, on vastaavasti sovellettava myös varajäseneen.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä on pidettävä niistä valtion teollisuuslaitoksista, joilla on johtokunta, rekisteriä, jossa kustakin laitoksesta on mainittava, paitsi sen nimeä:

Jos jossakin olosuhteessa, josta on merkintä tehty rekisteriin, tapahtuu muutos, on siitä tehtävä rekisteriin vastaava merkintä.

Rekisteri on julkinen. Otteita siitä annetaan pyydettäessä säädettyä maksua vastaan.

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta antaa valtioneuvosto.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1932.