34/1925

Kun laki on julkaistu Suomen lakikokoelmassa, on, milloin siitä annetaan erityinen määräys, sellainen kuulutus, jossa ilmoitetaan lain nimike ja päiväys, jokaisessa kunnassa pantava näkyviin tarkoitusta varten varatulle ilmoitustaululle. Määräys tällaisesta julkipanosta on annettava lakiin tehtävällä merkinnällä.

Laki, josta edellä puhutaan, on soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa pidettävä yleisön luettavana.

Mitä tässä on säädetty laeista, on sovellettava myöskin asetuksiin, valtioneuvoston päätöksiin ja muihin lakikokoelmassa julkaistuihin yleisiin säännöksiin.

Tiedonannot, jotka voimassa olevien säännösten mukaan on kuulutuksella saatettava yleisesti tiedoksi, on kuulutettava sellaisella julkipanolla kuin 1 §:ssä sanotaan.

Jos kuulutus on niin laaja, ettei sitä sopivasti käy julkipaneminen, on sen sijasta lyhyt ilmoitus sen sisällyksestä julkipantava ja kuulutus pidettävä luettavana soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa.

Milloin määrättyä tapausta varten on säädetty tai vastedes säädetään, että kuuluttaminen on tapahtuva tai voi tapahtua muulla tavoin kuin kunnallisella julkipanolla, olkoon sellainen säännös noudatettavana. Kuulutuksia luettakoon kuitenkin julki kirkoissa ainoastaan, mikäli 8 §:n säännökset antavat siihen aihetta, mutta muutoin käytettäköön kirkossa kuuluttamisen sijasta 1 momentissa säädettyä kuuluttamistapaa.

Ilmoitustaulu on pidettävä kunnan virastotalossa tai muussa kunnanhallituksen määräämässä sopivassa paikassa, johon virka-aikana on vapaa pääsy.

Julkipanoa koskevien tehtävien hoitamisesta huolehtii kunnanhallitus. Sen on myös huolehdittava siitä, että 1 §:ssä ja 2 §:n 2 momentissa mainitut säädökset, tiedonannot ja kuulutukset pidetään yleisön nähtävinä.

Kun viranomainen on saanut kuulutuksen on se tai ilmoitus siitä viipymättä julkipantava. Kuulutukseen on merkittävä milloin julkipano on tapahtunut.

Kun tiedonannossa ilmoitetaan jonkin kokouksen tai toimituksen taikka muu määräaika, älköön sitä otettako pois, ennenkuin mainittu aika on ohi. Muissa tapauksissa pitää tiedonannon olla julkipantuna vähintään neljätoista päivää.

Mitä edellä on sanottu, on vastaavasti sovellettava lakien ja muiden yleisten säännösten sekä kuulutusten pitämiseen yleisön luettavina.

Milloin aikaisemmin annetuissa säännöksissä jokin määräaika on säädetty alkavaksi kuulutuksen julkilukemisesta kirkossa, on se luettava siitä, kun kuulutus on julkipantu.

Jos määräaika on kuulutuksessa mainittu ja jos 2 §:n 2 momentin mukaan kuulutuksen sijasta ainoastaan ilmoitus sen sisällyksestä on julkipantava, on määräaika merkittävä myöskin sanottuun ilmoitukseen.

Kunkin kunnan on hankittava ja pidettävä kunnossa riittävä määrä ilmoitustauluja tässä laissa säädettyjä kuulutuksia varten.

Tällä lailla ei muuteta, mitä kirkkolaissa tahi muissa kirkko- tai seurakuntaa koskevissa säännöksissä määrätään tai edellytetään julkisten kuulutusten tiedottamisesta.

Kirkoissa luettakoon niin ikään edelleen julki, mitä tuomiokapituli tai kirkollishallitus määrää kirkossa tiedotettavaksi.

Ne määräykset, mitkä tämän lain soveltamista varten ovat tarpeen, annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan heinäkuun 1 päivänä 1925; kuitenkin ovat sen edellyttämät valmistavat toimet sitä ennen suoritettavat.

Tällä lailla muutetaan, mitä 2 §:ssä mainittujen tiedonantojen kuuluttamistavasta tätä ennen on säädetty, ja kumotaan syyskuun 21 päivänä 1901 annettu julistus asetusten ja julistusten tiedoksisaattamisesta Suomenmaan kreikkalaiskatolisissa seurakunnissa, niin myös mitä on säädetty lakien ja muiden yleisten säännösten julkilukemisesta kirkoissa ja kihlakunnan käräjillä sekä yksityisten kuulutusten tiedottamisesta kirkoissa.