Laki valtioneuvostosta
Ei voimassa- Asiasanat
- Hovioikeus, Oikeuspaikka, Tuomioistuin, Valtioneuvosto
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Valtioneuvoston kanslia
- Antopäivä
- Huomautus
- nimike muutettu L:lla 1120/1993
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1922/78/ajantasa/2000-11-17/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Ministeriöt ja ministerit
1 § (17.7.1995/977)
Valtioneuvostossa on valtioneuvoston kanslia ja enintään seitsemäntoista muuta ministeriötä. Kunkin ministeriön toimialan tulee olla yhteiskunnallisesti merkittävä sekä hallinnollisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen.
Valtioneuvoston jakautumisesta ministeriöihin, niiden toimialasta sekä asioiden jaosta niiden kesken säädetään asetuksella.
Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto siten kuin siitä erikseen säädetään. (18.2.2000/145)
1 a § (17.7.1995/977)
Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston jäseniksi, pääministeri mukaan luettuna, enintään kahdeksantoista ministeriä, jotka toimivat ministeriön päällikköinä tai käsittelevät ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita taikka ovat salkuttomina ministereinä.
1 b § (18.2.2000/145)
Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn.
2 § (9.11.1956/590)
Sen varalta, ettei ministeri vuosiloman, sairauden, esteellisyyden tai muun tilapäisen esteen takia voi hoitaa tehtäviään, määrää tasavallan presidentti toisen ministerin hänen sijaisekseen.
Pääministerin tehtävien hoidosta hänen ollessaan estyneenä säädetään perustuslaissa. (18.2.2000/145)
2 a § (18.2.2000/145)
2 a § on kumottu L:lla 18.2.2000/145 .
Valtioneuvoston esittelijät
3 § (18.2.2000/145)
Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöinä ovat tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon nimittämät ministeriön virkamiehet sekä valtioneuvoston ylimääräiset esittelijät.
2 momentti on kumottu L:lla 17.11.2000/962 .
Toimialajako eräissä tapauksissa
3 a § (16.6.2000/540)
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu.
Ulkoasiainministeriö käsittelee merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia sisältävän valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen. Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat ulkoasiainministeriö käsittelee yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa.
Ulkoasiainministeriö avustaa 1 momentissa tarkoitettujen eri ministeriöissä käsiteltävien kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslia kuitenkin yhteensovittaa Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevat asiat siten kuin 3 b §:n 2 momentissa säädetään.
3 b § (16.6.2000/540)
Euroopan unionissa päätettävät asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu.
Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa eri ministeriöissä käsiteltävien Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston asetuksessa jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä.
4 § (18.2.2000/145)
Jos on syntynyt epäselvyyttä siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen valtioneuvosto pääministerin esityksestä.
Valtioneuvosto voi myös päättää, minkä ministeriön on käsiteltävä sellainen laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä asia, joka koskee useamman kuin yhden ministeriön toimialaa.
Asioiden käsittely valtioneuvostossa
5 § (18.2.2000/145)
Valtioneuvoston yleisistunnossa ei käsitellä valmistelevasti:
asiaa, jonka tasavallan presidentti perustuslain tai muun lain mukaan päättää ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta;
presidentin päätettäväksi esiteltävää asiaa, joka koskee vieraan valtion pyytämää agrementtia tai Suomen edustajan määräämistä ulkomaiseen juhlatilaisuuteen; eikä
presidentin tehtäviin tai toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevan eduskunnan kirjelmän saattamista presidentin tietoon.
6 § (10.12.1993/1120)
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan laissa tai sen nojalla valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt tai määrätyt asiat, jotka merkitsevät perusoikeuksien rajoittamista tai joissa tehtävä päätös on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.
7 § (18.2.2000/145)
Valtioneuvostolle kuuluvat hallinto- ja hallitusasiat ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä perustuslaissa, muussa laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistaviksi yleisistunnossa.
Valtioneuvosto nimittää niihin ministeriön virkoihin, joihin nimittämistä ei ole perustuslaissa tai muussa laissa säädetty tasavallan presidentin tehtäväksi. Nimitysvallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön välillä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
8 § (10.12.1993/1120)
Yleisistunnossa ratkaistavaksi voidaan yksittäistapauksessa siirtää muutoin ministeriön päätettäväksi kuuluva asia, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä.
Yleisistunnolle ei kuitenkaan saa siirtää valitus- tai alistusasiaa eikä myöskään sellaista asiaa, jonka siirtäminen on laissa kielletty.
Asioiden ratkaiseminen ministeriössä
9 § (18.2.2000/145)
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeriön päällikkönä oleva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, taikka ministeriön virkamies. Ministeriön asetuksen antamisesta päättää ministeri.
Tarkempia säännöksiä ratkaisuvallan järjestämisestä ministeriössä annetaan valtioneuvoston ohjesäännössä tai ministeriöstä annettavassa valtioneuvoston asetuksessa ja ministeriön asetuksena annettavassa ministeriön työjärjestyksessä.
10 § (10.12.1993/1120)
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi.
Ministeriön virkamiehen oikeudesta pidättää päätettäväkseen asia, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista, säädetään asetuksella.
Tasavallan presidentin estyneisyys
11 § (10.12.1993/1120)
Tasavallan presidentin estyneisyyttä koskeva asia on oikeusministeriöstä esiteltävä yleisistunnossa.
Presidentin pysyvästä esteestä annetaan tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla oikeusministeriön ilmoituksella. Jos presidentin tehtäviä hoitava ministeri on eduskunnan jäsen, lähetetään asiasta ilmoitus myös eduskunnan puhemiehelle. (18.2.2000/145)
Esteen lakkaaminen on 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla esiteltävä ja ilmoitettava.
Erinäiset säännökset
11 a § (17.7.1995/977)
Ministeriöiden toimialajaon muuttuessa siirtyvät ministeriön hallinnonalalle kuuluvat virastot ja laitokset uuden toimialajaon mukaisen ministeriön hallinnonalalle. Samoin siirtyvät vireillä olevat asiat sekä ministeriön tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvoitteet uuden toimialajaon mukaiselle ministeriölle.
11 b § (17.7.1995/977)
Valtioneuvosto voi siirtää ministeriöön perustetun viran ministeriöiden toimialajaon muutosta vastaavasti toiseen ministeriöön. Samoin voidaan valtion virkamieslain (750/94) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräajaksi nimitetty virkamies siirtää toisen ministeriön palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Virka ja virkamies voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta.
Tarkemmat säännökset
12 § (18.2.2000/145)
Tarkempia säännöksiä valtioneuvoston toiminnasta ja järjestysmuodosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksena annettavassa valtioneuvoston ohjesäännössä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää valtioneuvoston ylimääräisistä esittelijöistä ja heidän erityisistä kelpoisuusehdoistaan sekä ministeriön toiminnan järjestämisestä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa ministeriön virkaan vaadittavasta tutkinnosta ja muista erityisistä kelpoisuusehdoista.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
1.6.1928/180:
20.9.1939/284:
11.7.1941/531:
20.2.1942/144:
Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 1942.
17.11.1944/821:
9.3.1951/131:
21.11.1952/396:
4.12.1953/481:
9.11.1956/590:
18.8.1967/374:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1968.
Mitä terveyden- ja sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta koskevissa asioissa on säädetty tai määrätty sisäasiainministeriöstä, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriötä.
Sisäasiainministeriössä vireillä olevat terveyden- ja sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta koskevat asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi.
Mitä muualla on säädetty sosiaaliministeriöstä, sovelletaan tämän lain tultua voimaan vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriöön.
Tämän lain tullessa voimaan siirretään sisäasiainministeriön asianomaisen viran tai pysyvän toimen haltija säädettyä järjestystä noudattaen hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen sosiaali- ja terveysministeriössä, taikka mikäli häntä ei sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun tai muuhunkaan hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspalkalle.
Edellä tarkoitetut sosiaali- ja terveysministeriön virat ja toimet voidaan mainitussa järjestyksessä täyttää ennen tämän lain voimaantuloa. Niin ikään voidaan ennen tämän lain voimaantuloa ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen terveyden- ja sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta koskevien asioiden siirtämiseksi sisäasiainministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi.
29.12.1967/664:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1968.
Mitä ammattikasvatusta koskevissa asioissa on säädetty tai määrätty kauppa- ja teollisuusministeriöstä, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti opetusministeriötä.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä olevat ammattikasvatusta koskevat asiat siirtyvät tämän lain voimaantullessa opetusministeriölle.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen ammattikasvatusta koskevien asioiden siirtämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriöstä opetusministeriön käsiteltäviksi.
2.4.1968/191:
9.1.1970/16:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1970 kuitenkin siten, että kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä maatalousministeriön käsiteltäviksi siirrettävät vesihallintoasiat siirtyvät tämän lain tultua voimaan ensin liikenneministeriön ja 1 päivästä heinäkuuta 1970 maatalousministeriön käsiteltäviksi.
Mitä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä on muualla säädetty, koskee tämän lain tultua voimaan, kuitenkin ottaen huomioon, mitä edellä on säädetty vesihallintoasioista, asian laadun mukaan joko valtiovarainministeriötä, maatalousministeriötä, liikenneministeriötä tai työvoimaministeriötä.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä vireillä olevat asiat siirtyvät vastaavasti edellä olevan mukaan joko valtiovarainministeriön, maatalousministeriön, liikenneministeriön tai työvoimaministeriön käsiteltäviksi.
Tämän lain tullessa voimaan siirretään kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ne viran tai pysyvän toimen haltijat, joiden virat tai pysyvät toimet lakkautetaan valtion vuoden 1970 tulo- ja menoarviossa, säädettyä järjestystä noudattaen samassa tulo- ja menoarviossa perustettavaan asianomaiselle soveltuvaan virkaan tai pysyvään toimeen työvoimaministeriössä taikka, mikäli häntä ei sanotuin tavoin siirretä edellä tarkoitettuun tai muuhunkaan hänelle soveltuvaan virkaan tai toimeen, asetetaan lakkautuspalkalle. Muut kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön viran tai pysyvän toimen haltijat tulevat tämän lain tullessa voimaan ilman eri toimenpiteitä vastaavien liikenneministeriön virkojen ja pysyvien tointen haltijoiksi.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tällä lailla siirrettävien asioiden siirtämiseksi asianomaisten ministeriöiden käsiteltäviksi. Niin ikään voidaan valtion vuoden 1970 tulo- ja menoarviossa liikenneministeriöön ja työvoimaministeriöön perustettavat virat ja pysyvät toimet sekä ylimääräiset toimet täyttää asianmukaisessa järjestyksessä jo ennen tämän lain voimaantuloa.
15.7.1970/521:
Mitä 7 päivänä helmikuuta 1964 annetussa kunnallisvaalilaissa (49/64) on säädetty sisäasiainministeriöstä, koskee tämän lain tultua voimaan oikeusministeriötä lukuun ottamatta mainitun lain 2 §:n 4 momenttia.
16.9.1970/594:
15.1.1971/43:
Tämä laki tulee 1 §:n 1 momentin 7 kohdan ja 3 §:n 1 momentin 8 kohdan osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1971.
Mitä muualla on säädetty maatalousministeriöstä, koskee sanotusta ajankohdasta lukien maa- ja metsätalousministeriötä.
Muilta osin tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
Mitä teknillisiä korkeakouluja ja kauppakorkeakouluja koskevissa asioissa on säädetty tai määrätty kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä eläinlääketieteellistä korkeakoulua koskevissa asioissa maatalousministeriöstä tai maa- ja metsätalousministeriöstä, koskee 1 päivästä heinäkuuta 1971 lukien vastaavasti opetusministeriötä.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä vireillä olevat edellä mainittuja korkeakouluja koskevat asiat siirtyvät 1 päivänä heinäkuuta 1971 opetusministeriölle, ei kuitenkaan niiden valtionavustusten ja korvausten osalta, jotka kohdistuvat tämän lain edeltävään aikaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen edellä mainittuja korkeakouluja koskevien asioiden siirtämiseksi opetusministeriön käsiteltäviksi.
19.1.1973/34:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1973.
18.5.1973/393:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973.
12.12.1975/923:
7.1.1983/1:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1983.
Mitä 3 §:n 1 momentin 13 kohdassa mainituissa, ympäristöministeriön toimialaa koskevissa asioissa on säädetty tai määrätty muista ministeriöistä, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti ympäristöministeriötä.
Muissa ministeriöissä vireillä olevat 3 §:n 1 momentin 13 kohdassa mainitut asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan ympäristöministeriön käsiteltäviksi.
Tämän lain voimaan tullessa perustettavista, lakkautettavista ja siirrettävistä viroista ja toimista säädetään erikseen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sitä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
HE 147/82 , LA 128/82, PeVM 26/82, SuVM 208/82
16.12.1983/978:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1984.
Tämän lain voimaan tullessa perustettavista, lakkautettavista ja siirrettävistä viroista ja toimista säädetään erikseen. Mitä 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainituissa, aluepolitiikkaa ja siihen liittyvää yhteiskuntapoliittista suunnittelua koskevissa asioissa on säädetty tai määrätty valtioneuvoston kansliasta, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti sisäasiainministeriötä.
Valtioneuvoston kansliassa vireillä olevat 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitut, aluepolitiikkaa ja siihen liittyvää yhteiskuntapoliittista suunnittelua koskevat asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan sisäasiainministeriön käsiteltäviksi.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sitä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
HE 97/83 , PeVM 18/83, SuVM 71/83
17.1.1986/23:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1986.
HE 184/85 , l-tvm 13/85, SuVM 210/85
26.6.1987/572:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987.
HE 251/84 , PeVM 9/86, SuVM 56/86, PeVM 1/87
23.12.1987/1100:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
HE 132/87 , PeVM 9/87, SuVM 160/87
2.12.1988/1008:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989.
Mitä kauppa- ja teollisuusministeriön toimivallasta käsitellä merenkulkua koskevia, liikenneministeriön toimialaan tämän lain nojalla kuuluvia asioita on muualla säädetty ja määrätty, koskee tämän lain tultua voimaan liikenneministeriötä.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä olevat 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa mainitut merenkulkua koskevat asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan liikenneministeriön käsiteltäviksi.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 133/88 , PeVM 5/88, SuVM 113/88
13.1.1989/31:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1989.
Mitä 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa mainituissa, työministeriön toimialaan kuuluvissa asioissa on säädetty tai määrätty sosiaali- ja terveysministeriöstä tai työvoimaministeriöstä, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti työministeriötä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevat 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa mainitut asiat siirtyvät tämän lain tullessa voimaan työministeriön käsiteltäviksi.
Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
HE 100/88 , PeVM 6/88, SuVM 159/88
23.11.1990/995:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1990.
Mitä 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa mainitussa, työministeriön toimialaan kuuluvassa siviilipalvelusasiassa on säädetty tai määrätty puolustusministeriöstä, koskee tämän lain tultua voimaan vastaavasti työministeriötä.
Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
HE 134/90 , PuVM 4/90, SuVM 129/90
10.12.1993/1118:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1993.
HE 317/92 , PeVM 10/93, SuVM 2/93
10.12.1993/1120:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
HE 184/92 , PeVM 11/93
31.12.1994/1552:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
HE 318/94 , PeVM 10/94
17.7.1995/977:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Mitä 11 b §:ssä säädetään, sovelletaan myös valtion virkamieslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin virkamiehiin.
HE 306/94 , PeVM 22/94, PeVM 2/95
18.2.2000/145:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 145/1999 , PeVM 12/1999, EV 2/2000
16.6.2000/540:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
Täytettäessä ensimmäistä kertaa valtioneuvoston kansliassa EU-sihteeristön siirron johdosta perustettuja virkoja voidaan ne täyttää haettaviksi julistamatta.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 26/2000 , PeVM 9/2000, EV 73/2000
17.11.2000/962:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
HE 57/2000 , LaVM 7/2000, EV 101/2000