312/1922

Pääsemistä varten muunlaiseen virkaan, kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa sekä 2 ja 3 §:ssä mainitaan, vaaditaan, alempana mainittavin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista taitoa virka-alueen asujainten enemmistön kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä, mutta jos virka-alue on kaksikielinen tai siihen kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, maan toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Valtioneuvoston käännöstoimiston virkamieheltä, jonka tehtävänä on suorittaa käännöksiä jompaankumpaan maan kielistä, vaaditaan sen kielen täydellistä hallitsemista, johon hänen tulee suorittaa käännöstehtäviä, sekä sen kielen kirjallista ja suullista taitoa, josta käännös on tehtävä.

Virallisten lehtien päätoimittajalta vaaditaan Suomen kielen täydellisen hallitsemisen ohella ruotsin kielen kirjallista ja suullista taitoa.

Poikkeuksena 1 §:n säännöksistä vaaditaan alempana mainittavilta virkamiehiltä, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, virka-alueen enemmistön kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon ohella alempana määriteltävää taitoa maan toisessa kielessä:

Merenkulkuoppilaitoksen rehtorilta, johtajalta ja opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukaan vaaditaan valtion oppilaitosten opettajilta.

Seuraavilta virkamiehiltä vaaditaan ainoastaan maan toisen tai toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa: maanmittaushallituksen kartografilta, kartoittajalta ja topografilta, geologisen komissionin preparaattorilta ynnä muilta näihin verrattavilta määrättyjä teknillisiä toimia varten asetetuilta virkamiehiltä.

2 momentti on kumottu A:lla 3.2.1989/138 .

Valtioneuvoston kanslian, asianomaisen ministeriön, keskushallituksen tai lääninhallituksen asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava seuraavanlaatuisilta viran- ja toimenhaltijoilta: puhtaaksikirjoittajalta, lasku- ja kirjoitusapulaiselta, lääkintöhallituksen alaisen laitoksen taloudenhoitajalta, kirjanpitäjältä, ylihoitajattarelta ja ylihoitajalta sekä muulta konttori- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvalta; poliisilaitoksen yli- ja tarkastuskonstaapelilta sekä konstaapelilta; tullilaitoksen alaiselta rajaviskaalilta ja tulliviskaalilta, tullivartion, tullikamarin ja vartiopurren päällysmieheltä ja tullivartijalta, vartiohöyrylaivan ja moottorialuksen ylipäällysmieheltä, päällysmieheltä ja tullivartijalta, merenkulkulaitoksen alaisen aluksen päällystöltä, valtionlaitoksen laboratorion apulaiselta ja palvelijalta, rautateiden palvelijakunnalta, posti- ja lennätinlaitoksen kirjeenkantaja- ja palvelijakunnalta, keskus- ja lääninhallituksen alaiselta rakennusmestarilta sekä valtionlaitoksen vahtimestarilta ynnä muilta näihin verrattavilta viran- tai toimenhaltijoilta.

Sisäasiainministeriön asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava 1 momentissa tarkoitettuun viran- ja toimenhaltijaan verrattavilta rajavartioston viran- tai toimenhaltijoilta, ja valtiovarainministeriön asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava lääninverotoimiston ja verotoimisten apulaisverosihteeriltä, toimistosihteeriltä, verovalmistelijalta, kanslistilta ja apulaiskanslistilta. (21.8.1959/345)

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määrää, minkälaista kielitaitoa vaaditaan työvoimapiirin toimiston ja ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston sekä niiden alaisten työnvälitys- ja ammatinvalinnanohjaustoimistojen alemman palkkausluokan toimistonjohtajalta, toimistonhoitajalta, osastonhoitajalta, jaostonhoitajalta, työasiamieheltä, työnvälittäjältä, kirjaajalta, kanslistilta ja toimistoapulaiselta. (30.9.1960/391)

Oikeusministeriö päättää, minkälaista kielitaitoa vaaditaan tuomioistuinten, syyttäjänvirastojen ja ulosottovirastojen kansliahenkilökunnalta, haastemiehiltä, avustavilta ulosottomiehiltä ja vahtimestareilta. (15.10.1993/869)

Samaa kielitaitoa, kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainitaan, on vaadittava kutsuntatoimiston sihteeriltä.

Upseerien opetuslaitosten opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion oppilaitoksen opettajaksi pyrkiviltä sekä, oppilaiden ollessa oikeutettuja käyttämään suullisissa tai kirjallisissa tutkinnoissa toista kotimaista kieltä, myös hyvä taito ymmärtää siltä kieltä.

Mitä kielitaitoa vaaditaan muilta joukkoosastoissa, esikunnissa sekä sotilaallisissa virastoissa palvelevilta toimihenkilöiltä, kuin mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §:ssä mainitaan, sekä alipäällystöltä, on puolustusministeriön määrättävä.

Jos sellaiseen virkaan, johon vaaditaan yliopistollinen loppututkinto, erivapautuksen tai asetuksessa myönnetyn poikkeusoikeuden nojalla voi tulla nimitetyksi joku, joka ei ole mainitunlaista loppututkintoa suorittanut, on hänelle asetettava samat kielitaidon vaatimukset kuin kielitaidosta annettu laki säätää yliopistollisen loppututkinnon suorittaneelle.

Jotta joku sijaisena voitaisiin määrätä hoitamaan virkaa, on hänelle kielitaitoon nähden asetettava samat vaatimukset kuin asianomaisen viran vakinaiselle haltijalle.

Milloin erityistä syytä siihen on, voi nimittävä viranomainen viransijaiseksi määrätä henkilön, jolla on viran hoitamiseen riittävä kielitaito.

Valtioneuvoston asiana olkoon asianomaisen ylioikeuden tai viraston esityksestä määrätä, että eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät ylioikeudessa tai sellaisessa virastossa, jonka virka-alue on kaksikielinen, ovat jaettavat eri henkilöiden suoritettavaksi ja tämän johdosta virkamiehelle asetettavat kielitaidon vaatimukset niin sovitettavat kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tällaisista tapauksista säädetään.