274/1922

Eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen samoin kuin apulaisoikeuskanslerin ja tämän varamiehen sekä apulaisoikeusasiamiesten virkatointen lainmukaisuutta sekä tehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat.

Mitä tämän lain 2 §:n 1–3 momentissa ja 3–7 §:ssä säädetään valtioneuvoston jäse- nestä ja oikeuskanslerista, koskee vastaavasti eduskunnan oikeusasiamiestä samoin kuin apulaisoikeuskansleria ja tämän varamiestä sekä apulaisoikeusasiamiehiä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitellessään sen valmisteltavina olevia asioita, milloin aihetta siihen esiintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta.

Jos jokin muu valiokunta havaitsee olevan syytä muistutuksen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäsen tahi oikeuskansleri on virkatoimessaan menetellyt lainvastaisesti, lähettäköön asian perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi oikeuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan tehdä myöskin eduskunnassa. Tällainen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vähintään viiden edustajan allekirjoittamana puhemiehelle annettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskustelematta, lähetettävä perustuslakivaliokuntaan.

Niin ikään on, asiasta keskustelematta, perustuslakivaliokuntaan lähetettävä oikeuskanslerin hallitusmuodon 47 §:n mukaan ja oikeusasiamiehen hallitusmuodon 49 §:n mukaan eduskunnalle tekemä ilmoitus valtioneuvoston tai valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta. (21.12.1990/1222)

Jos jotakin asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä esitetään muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi oikeuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta ja valiokunta katsoo asian ansaitsevan huomiota taikka jos valtioneuvoston jäsentä tahi oikeuskansleria vastaan tehty muistutus on lähetetty perustuslakivaliokuntaan, antakoon valiokunta hänelle tilaisuuden määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen selityksen.

Valtioneuvoston jäsentä tahi oikeuskansleria vastaan tehdyn muistutuksen johdosta on perustuslakivaliokunnan harkittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi oikeuskansleri menetellyt lainvastaisesti, ja annettava siitä lausunto eduskunnalle, paitsi milloin muistutus on tehty perustuslakivaliokunnassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi.

Kun perustuslakivaliokunta käsittelee muistutusta, josta 3 ja 4 §:ssä mainitaan, tulee käsittelyssä olla osallisena vähintään seitsemäntoista jäsentä. Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen tahi oikeuskansleri menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet lankeavat tasan, pidetään jälkimmäinen mielipide valiokunnan päätöksenä.

Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on eduskunnan vallassa päättää, joko että valtioneuvoston jäsen tahi oikeuskansleri on pantava syytteeseen valtakunnanoikeudessa tämän lain mukaan taikka että asia on raukeava.

Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukeava, on asianomaista valtioneuvoston jäsentä tahi oikeuskansleria kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen tahi suullinen selitys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedonsaamisesta lukien.

Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen tahi oikeuskansleri voidaan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön:

Tämä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin virkatoimiin, joihin on ryhdytty ennen 17 päivää kesäkuuta 1918, olkoon voimassa perustuslakina.

Täten kumotaan 17 päivänä kesäkuuta 1918 annettu laki Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.