Laki valtakunnanoikeudesta
Ei voimassa- Säädöskäännökset
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Valtioneuvoston kanslia
- Antopäivä
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1922/273/ajantasa/1997-12-11/fin
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
1 §
Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, apulaisoikeuskansleria, apulaisoikeuskanslerin varamiestä tai eduskunnan oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidenttiä tai jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. (11.12.1997/1115)
Valtakunnanoikeuteen kuuluu korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kolme virassa vanhinta hovioikeuden presidenttiä ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lainoppinut professori, jonka samoin kuin hänen varajäsenensä tiedekunta valitsee keskuudestaan neljäksi vuodeksi, sekä kuusi muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtaiset varajäsenensä eduskunta valitsee neljäksi vuodeksi. Jollei eduskunta voi sopia valittavista vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. Milloin korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on estynyt olemasta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman tuomioistuimen virassa vanhin jäsen. Hovioikeuden presidentin ollessa estynyt tulee hänen sijaansa virassa vanhin niistä hovioikeuden presidenteistä, jotka eivät ole valtakunnanoikeuden jäseninä. Valitun jäsenen sijaan tulee tarvittaessa hänen varajäsenensä ja puheenjohtajan sijaan korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. (17.3.1995/339)
2 §
Ryhtyessään hallitusmuodon 47, 49 tai 59 §:n mukaan ajamaan syytettä valtakunnanoikeudessa tulee oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen taikka tasavallan presidentin tai eduskunnan siihen määräämän henkilön valtakunnanoikeuden puheenjohtajalta pyytää, että syytteeseen pantava kutsutaan asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jälkeen ryhtyä toimiin, jotta valtakunnanoikeus kokoontuu asiaa laillisessa järjestyksessä käsittelemään. (21.12.1990/1223)
Lopetettuaan tutkimuksen valtakunnanoikeus antakoon tuomionsa asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta älköön armahdusta myönnettäkö muuten kuin valtakunnanoikeuden esityksestä.
3 §
Tämä laki olkoon voimassa perustuslakina.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
18.3.1983/282:
Tämä laki tulee voimaan sinä päivänä, jona lain vahvistamisen jälkeen ensiksi toimitettavissa kansanedustajain vaaleissa valittu eduskunta kokoontuu valtiopäiville.
HE 195/82 , plvk.miet. 52/82, svk.miet. 291/82
21.12.1990/1223:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
HE 72/90 , plvk.miet. 9/90, svk.miet. 179/90
17.3.1995/339:
Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 1995.
LA 110/94, PeVM 19/94
11.12.1997/1115:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Apulaisoikeusasiamiehen varamieheen sovelletaan kuitenkin edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 129/1997 , PeVM 5/1997, EV 157/1997