26/1920

Puutavara- tai muuta helposti syttyvää ainevarastoa, joka on aiottu pitkähkön aikaa paikalla säilytettäväksi, ja tuulimyllyä älköön maalla ilman naapurin lupaa sijoitettako viittätoista metriä lähemmäksi hänen maataan eikä myöskään kolmeakymmentä metriä lähemmäksi hänen puutarhaansa, pihamaataan, vuokratonttiaan tahi omalla maalla olevaa rakennustaan. Sellaisia varastoja ei myöskään saa sijoittaa kahtakymmentä metriä lähemmäksi toisiaan.

Jos tuulimyllyn tai 1 momentissa tarkoitetun ainevaraston ja naapurin maan tahi rakennuksen välillä on toinen rakennus, voi naapuri vaatia 1 momentissa mainittua välimatkaa jatkettavaksi välillä olevan rakennuksen maataan tahi rakennustaan kohti olevan pituuden puolella määrällä.

Jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön, älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi.

Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Likavettä älköön niin kaadettako tai johdettako älköönkä jätteitä pantako sellaiseen paikkaan, että naapurille tai muulle lähellä asuvalle sen kautta aiheutuu haittaa.

Ellei toisin ole sovittu, on katto, joka viettää toisen maalle, niin tehtävä, ettei vesi räystäältä sinne tipu.

Sopimus, jolla on myönnetty poikkeaminen rakennuksen etäisyyttä toisen hallitsemasta tai omistamasta maasta tai rakennuksesta koskevista säännöksistä tahi 2 tai 5 §:n säännöksistä taikka oikeus tehdä ikkuna tai muu valoaukko toisin, kuin paikkakunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty, älköön lakatko olemasta voimassa, vaikka rakennus tai laitos, jota sopimus tarkoittaa, häviäisi tulipalossa tai muun ylivoimaisen tapahtuman johdosta, jos kohtuullisessa ajassa pääasiallisesti samanlainen rakennus tai laitos rakennetaan sen sijalle.

Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista.

Maata älköön kaivettako tai kuormitettako niin, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Joka kaivaa maata tai kuormittaa sitä niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, korvatkoon vahingon, mikäli se ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tahi muuten huolimattomasti rakennettu.

Ellei se, joka toimittaa kaivausta taikka muuta sellaista työtä, erinomaisetta haitatta tahi kustannuksetta voi suojella naapurin rakennusta ilman että hänen alueelleen sitä varten tehdään suojeluslaitteita, älköön naapuri tätä estäkö, mutta olkoon oikeutettu saamaan korvauksen vahingosta.

Jos joku, kaivausta tai muuta sellaista työtä naapurin alueella toimitettaessa, suojellakseen omalla alueellaan olevaa rakennusta vahingolta, itse tahtoo ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksen tukemiseksi ja jos hänen sitä varten on välttämätöntä tehdä suojeluslaitteita sille alueelle, jossa työ toimitetaan, älköön sitä estettäkö.

Jos rakennus, muuri tahi muu laitos uhkaa sortua ja siten tuottaa naapurille vahinkoa, olkoon tämä, ellei omistaja kehoituksen saatuaan pidä huolta vaaran torjumisesta, oikeutettu omistajan kustannuksella ryhtymään sitä varten tarpeellisiin toimiin.

Mitä tässä on sanottu omistajasta, koskee myöskin haltijaa, joka hänen ja omistajan välisen oikeussuhteen perusteella on samassa vastuussa kuin omistaja.

Jos joku rakentamalla, kaivamalla tai muulla tavoin käyttää oikeuttansa alueeseen sillä tavalla tai sellaisissa oloissa, että toimenpiteen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on tuottaa naapurille vahinkoa tai haittaa, olkoon naapurilla oikeus vaatia alue saatettavaksi entiseen kuntoonsa sekä korvaus syntyneestä vahingosta ja haitasta. Oikeus sellaisen vaatimuksen tekemiseen olkoon kuitenkin rauennut vuoden kuluttua siitä kuin sanottuun toimenpiteeseen ryhdyttiin tai sen vahingollinen tai haitallinen laatu ilmeni.

Jos rakennus on niin rakennettu, että se osaksi on toisen maalla taikka lähempänä sitä, kuin lain, asetuksen tai rakennusjärjestyksen taikka asema- tai rakennuskaavan mukaan on sallittu, eikä rakentaminen ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta, olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen kun on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa.

Naapurilla on oikeus vuotuiseen korvaukseen siitä haitasta, joka aiheutuu hänelle 1 momentissa tarkoitetusta rakennuksen sijainnista. Korvauksen suuruuden vahvistaa tuomioistuin kuultuaan harkintansa mukaan velkojia, joilla on panttioikeus korvausvelvollisen kiinteistöön. Korvausvelvollisen kiinteistö on panttina korvauksen ja sille laskettavan koron suorittamisesta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Tuomioistuimen, joka on tuominnut korvauksen, on viipymättä ilmoitettava korvaus merkittäväksi lainhuuto- ja kiinteistörekisteriin. (30.12.1996/1279)

Vahvistettu maksu olkoon voimassa kymmenen vuotta, niin myös senkin jälkeen, kunnes se jonkun asianosaisen hakemuksesta uudestaan määrätään.

Metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden omistajat saavat avata yksiköidensä välisen rajan, jos se on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä sen paikasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja on avattava siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi havaittavissa. Raja-aukon saa avata enintään puolitoista metriä leveäksi, jolleivät omistajat toisin sovi.

Jollei rajan avaamisesta päästä sopimukseen, rekisteriyksikön omistaja saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta ilmoitettuaan tälle siitä ensin. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen rekisteriyksikön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta.

Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden omistajat muuta sovi.

Raja saadaan avata edellä säädetyllä tavalla myös alueidenkäyttölain (132/1999) 10 luvussa tarkoitetussa ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella. (21.4.2023/773)

Raja saadaan avata edellä säädetyllä tavalla myös maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10 luvussa tarkoitetussa ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella.

Omistaja taikka se, joka nautintaoikeudella hallitsee maatilaa, olkoon velvollinen sallimaan naapurin tai muun lähellä asuvan vetää puhelinjohdon niin myös sähköjohdon valon synnyttämistä tai voiman siirtoa varten kotitarpeeksi tiluksiensa, paitsi tontin, puutarhan tahi puiston kautta, sekä pystyttää niitä varten tarpeelliset pylväät, jos se saattaa tapahtua tuottamatta hänelle suurehkoa haittaa, eikä johdon vetäminen muuten ole lainkaan taikka on ainoastaan kohtuuttomilla kustannuksilla mahdollinen; kuitenkin on korvaus suoritettava vahingosta ja haitasta.

Mitä nyt on säädetty, ei muuta säännöksiä velvollisuudesta luovuttaa maata ylempänä mainittujen ja niihin verrattavien laitosten perustamista varten sillä tavoin kuin pakkolunastuksesta on säädetty.

Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Se, jonka toiminnasta on aiheutunut kohtuutonta rasitusta, on velvollinen poistamaan rasituksen tai, jos rasituksen poistaminen ei muutoin ole mahdollista, lopettamaan toiminnan kokonaan ja korvaamaan rasituksesta aiheutuneen vahingon. Jos kyse on ympäristövahingosta, sovelletaan kuitenkin ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994) .

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toiminnan luvanvaraisuudesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) . (27.6.2014/556)

Jos rasitus aiheutuu toiminnasta, joka on ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraista tai josta on tehtävä mainitun lain 116 §:n mukainen ilmoitus rekisteröintiä varten, sitä ei saa määrätä poistettavaksi tämän lain nojalla. (27.6.2014/556)

Jos muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta johtuva rasitus saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa, ei rasitusta saa määrätä poistettavaksi tai vahinkoa tuomita korvattavaksi ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu terveydensuojelulain (763/1994) nojalla.

Kohtuuttoman rasituksen poistamista tai rasitusta aiheuttavan toiminnan lopettamista kokonaan sekä rasituksesta aiheutuneen vahingon korvaamista on vaadittava rasituksen aiheuttajan kotipaikan tai rasituksen ilmenemispaikkakunnan käräjäoikeudessa taikka siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä rasituksen aiheuttanut toiminta sijaitsee.

Kohtuuttoman rasituksen poistamista tai rasitusta aiheuttavan toiminnan lakkauttamista on vaadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä kun kohtuuton rasitus ilmeni.

1 ja 2 §:n määräyksiä älköön sovellettako olosuhteisiin, jotka laillisesti ovat olleet olemassa, ennenkuin tämä laki astui voimaan, niin kauan kuin nämä olosuhteet sellaisinaan pysyvät.