HE 68/2025

1.1Tausta

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin 2009/148/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (jäljempänä asbestidirektiivi ).

Asbestidirektiiviä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2023/2668 (jäljempänä muutosdirektiivi ), joka on annettu 22.11.2023. Muutosdirektiivi on saatettava eräin poikkeuksin kansallisesti voimaan viimeistään 21.12.2025. Muutosdirektiivissä on otettu huomioon uusin alan tieteellinen ja teknologinen kehitys ja määrätty tarkemmista toimenpiteistä työntekijöiden suojelemiseksi asbestille altistumiselta. Muutosdirektiivin kansallinen täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa muuttamalla asbestityötä koskevaa valtioneuvoston asetusta (798/2015, jäljempänä asbestityöasetus ), mutta osa direktiivin vaatimuksista edellyttää laintasoista sääntelyä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan valtion aluehallintoa uudistetaan. Tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, jonka yksi toimiala on työsuojelu. Virastoa koskeva hallituksen esitys HE 13/2025 on annettu eduskunnalle 13.3.2025. Työsuojelun toimialalle kuuluu uudessa virastossa myös eräiden toisessa EU- tai ETA-jäsenvaltiossa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen ammattipätevyydeksi Suomessa. Eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetussa laissa ei nykyisin säädetä täsmällisesti siitä, mikä viranomainen on toimivaltainen tunnustamaan asbestipurkutyöntekijän ulkomailla suoritettaman tutkinnon Suomessa. Samassa yhteydessä asbestipurkutyöntekijältä vaadittavan ammattipätevyyden edellytyksiä on perusteltua tarkentaa.

Asbestipurkutyöntekijän lisäksi työturvallisuuslakia (738/2002) täsmentävissä eri työaloja koskevissa valtioneuvoston asetuksen tasoisissa säännöksissä säädetään nykyisin eräistä muista tehtävistä, joissa edellytetään erityistä ammattipätevyyttä. Yhteistä niille on, että tehtäviin liittyy työturvallisuuden kannalta erityisiä osaamisvaatimuksia. Silloin kun säännökset edellyttävät erityistä koulutuksella tai tutkinnolla osoitettua pätevyyttä, työtä saa tehdä vain henkilö, joka täyttää vaadittavat ammattipätevyysvaatimukset. Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Lainsäädäntöön perustuvat ammattipätevyysvaatimukset liittyvät perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaisiin oikeuksiin työn ja ammatin valinnan vapaudesta, minkä vuoksi ammattipätevyyttä koskevan sääntelyn on oltava asetuksen sijasta tavallisen lain tasoista.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009, jäljempänä rakennustyöasetus ) on tullut voimaan vuonna 2009. Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt rakennustyön turvallisuutta koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Työsuojeluviranomaisilta, työmarkkinajärjestöiltä ja muilta sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella säännösten läpikäyminen ja muutosten tekeminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Uudistettu rakennustyöasetus on tarkoitus antaa vuoden 2026 aikana. Rakennustyöasetuksen uudistaminen edellyttää eräiden työturvallisuuslakiin sisältyvien asetuksen antamista koskevien valtuutussäännösten tarkentamista ja tarvittavien uusien säännösten lisäämistä.

1.2Valmistelu

4.1Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että asbestipurkutyöstä viranomaiselle tehtävän ennakkoilmoituksen tulisi sisältää tieto työntekijöiden suorittamasta koulutuksesta ja erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetun todistuksen päivämäärästä. Asbestipurkutyöluparekisterin julkisen tietopalvelun tietojen luovutusedellytyksiä muutettaisiin luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (jäljempänä tietosuoja-asetus ) kanssa paremmin yhteensopivaksi siten, ettei tietojen luovuttaminen perustuisi enää henkilön suostumukseen, vaan asia säädettäisiin laissa viranomaisen tehtäväksi.

Lisäksi ehdotetaan, että toisessa EU- tai ETA jäsenvaltiossa saavutetun asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyyden tunnustavaksi viranomaiseksi nimettäisiin aluehallintovirasto. Samassa yhteydessä asbestipurkutyöntekijältä edellytettyä ammattipätevyysvaatimusta on tarpeellista täsmentää vastaamaan paremmin säännellyn ammatin käsitettä ja säännöksen soveltamiskäytäntöä.

Työturvallisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin koottaisiin eräitä muita työtehtäviä koskevat ammattipätevyyden perusvaatimukset, joista säädetään nykyisin valtioneuvoston asetusten tasolla. Ammattipätevyysvaatimukset täsmennettäisiin vastaamaan paremmin säännellyn ammatin käsitettä. Toisessa EU- tai ETA jäsenvaltiossa saavutetun ammattipätevyyden tunnustavaksi viranomaiseksi nimettäisiin myös näille ammateille aluehallintovirasto.

Eri ammattipätevyyksien sisältövaatimuksiin ei tehtäisi muutoksia, vaan ehdotukset olisivat luonteeltaan säädösteknisiä.

Samassa yhteydessä työturvallisuuslakiin lisättäisiin säännös yhteistä rakennustyömaata koskevan turvallisuuskoordinaattorin nimeämisestä sekä asetuksen antamista koskevia valtuussäännöksiä, jotka liittyvät rakennustyöasetuksen uudistamiseen.

4.2Pääasialliset vaikutukset

Ehdotetun asbestipurkutyötä koskevan sääntelyn vaikutukset kohdistuvat asbestipurkutyötä harjoittaviin yrityksiin ja niiden palveluksessa oleviin työntekijöihin. Voimassa olevia asbestipurkutyölupia oli vuonna 2024 374 kappaletta. Käytännössä harva asbestipurkuluvan omaava yritys tekee pelkästään asbestipurkutyötä. Luvanhaltioista valtaosa on yrityksiä ja yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle luonnolliselle henkilölle lupia oli myönnetty vain muutamia. Asbestipurkutyötä koskevia ennakkoilmoituksia tehdään työsuojeluviranomaiselle noin 10 000 vuodessa.

Aluehallintovirastolta saadun arvion mukaan asbestipurkutyötä tekevät yritykset ovat pääasiassa pieniä yrityksiä ja työllistävät tyypillisesti 1–5 työntekijää. Asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin on rekisteröity noin 6 800 henkilöä. Rekisteriin on merkitty kaikki rekisterin olemassaoloaikana ilmoitetut työntekijät, mutta käytännössä moni tekee asbestitöitä vain harvemmin ja tästä syystä asbestipurkutyötä todellisuudessa tekevien määrä on merkittävästi alhaisempi. Esimerkiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri) oli vuonna 2022 ilmoitettu vain alle 700 asbestipurkutyöntekijää noin 80 yrityksen toimesta.

Koska asbestipurkutyötä koskevaan ennakkoilmoitukseen ehdotetut muutokset ovat vähäisiä, ehdotuksen ei arvioida aiheuttavan yrityksille hallinnollisena taakkana olennaisia taloudellisia lisäkustannuksia.

Työsuojeluviranomaiselle ehdotukset merkitsevät kertaluontoisena tehtävänä asbestipurkutyötä koskevan ennakkoilmoituslomakkeen vähäistä teknistä päivittämistä sekä asbestipurkutyöluparekisterin julkisen tietopalvelun hakukenttien toiminnan teknistä muokkaamista. Näiden tehtävien vaikutukset viranomaisen toimintaan on valmistelussa saadun tiedon mukaan vähäisiä.

Muutosdirektiivin muita vaikutuksia on arvioitu asbestityöasetuksen yhteydessä, jolla direktiivi pannaan muilta osin täytäntöön.

Asbestipurkutyöluparekisterin julkiseen tietopalveluun ehdotetut muutokset eivät merkitsisi käytännössä muutoksia henkilötietojen käsittelyyn. Luvanhaltijoita koskeva julkinen tietopalvelu sisältää pääasiassa oikeushenkilöitä koskevia tietoja ja siten muita kuin tietosuoja-asetuksen tarkoittamia henkilötietoja. Voimassa olevan sääntelyn aikana ei ole esiintynyt tilanteita, jossa viranomainen ei olisi saanut suostumusta laissa tarkoitettujen tietojen julkaisemiseen tietopalvelun kautta. Tietosuojavaikutukset olisivat siten vähäiset. Henkilötietojen käsittelyperusteesta säätäminen lainsäädännössä saattaa sääntelyn paremmin yhteensopivaksi tietosuoja-asetuksen vaatimusten kanssa.

Ehdotettu ammattipätevyyttä ja sen tunnustamista koskeva sääntely on luonteeltaan pääosin säädösteknistä. Ammattipätevyysvaatimukset vastaavat sisällöltään voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Tästä syystä ammattipätevyyksiä koskevat ehdotukset eivät aiheuta työntekijöille tai työsuojeluviranomaiselle olennaisia vaikutuksia. Ammattipätevyyden jo omaavien henkilöiden asema otetaan huomioon säätämällä ennen lain voimaantuloa saavutetun ammattipätevyyden tuottamasta kelpoisuudesta siirtymäsäännöksessä.

4.3Ehdotetun ammattisääntelyn suhteellisuusarviointi

Ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (376/2020, jäljempänä suhteellisuusarviointiasetus ) edellytetään sääntelyn oikeasuhtaisuuden arviointia ja selvityksen liittämistä säädöksiin ennen kuin säädetään uusia tai muutetaan voimassa olevia säänneltyjen ammattien harjoittamisen aloittamista, niiden harjoittamista tai jotakin niiden harjoittamisen muotoa rajoittavia lakeja, asetuksia tai viranomaisen määräyksiä. Hallinnonalan ammattisääntelyn valmistelusta vastaavan ministeriön on ilmoitettava komissiolle perustelut, joiden nojalla uusi tai muutettu sääntely katsotaan asetuksen perusteella arvioiden perustelluksi ja oikeasuhteiseksi. Suhteellisuusarviointiasetuksen sääntely perustuu uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/958 asettamiin vaatimuksiin.

Suhteellisuusarviointiasetus edellyttää, että ammattisääntely voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla. Sääntelyn valmistelusta vastaavan viranomaisen on erityisesti harkittava, voidaanko tähän liittyviä säädöksiä perustella objektiivisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä taikka yleiseen etuun liittyvillä, uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista annetun direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla syillä. Direktiivissä yleiseen etuun liittyvillä syillä tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden ja muiden palvelun vastaanottajien suojelua.

Ammattisääntelyn on oltava myös oikeasuhtaista. Säänneltyjä ammatteja koskevaa sääntelyä valmistellessaan viranomaisen on varmistettava, että säädökset ovat omiaan takaamaan asetetun tavoitteen saavuttamisen eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esityksellä pantaisiin täytäntöön muutosdirektiivin ne artiklat, joista on kansallisesti säädettävä lain tasolla. Muutosdirektiivissä on tehty eräitä tarkennuksia asbestipurkutyötä koskevaan viranomaismenettelyyn. Asbestipurkutyöstä viranomaiselle tehtävää ennakkoilmoitusta ja julkista tietopalvelua koskevat direktiivin säännökset ovat täsmällisiä ja tarkoitus on, että kansallinen sääntely vastaisi tältä osin direktiivin vähimmäisvaatimuksia.

Muutosdirektiivissä on täsmennetty myös asbestipurkutyöluvan myöntämisen edellytyksiä. Muutosdirektiivissä lupamenettelyyn tehdyt tarkennukset sisältyvät jo osaltaan kansalliseen lainsäädäntöön. Muilta osin täytäntöönpanossa hyödynnetään olemassa olevan asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisterin tietoja ja muutokset kohdistetaan ennakkoilmoitusmenettelyyn, koska asbestipurkutyölupaan ja mahdollisuuksiin muuttaa sen myöntämiselle asetettavia edellytyksiä vaikuttavat elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskevan perusoikeuden rajoitusedellytykset.

5.2Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Muutosdirektiivin täytäntöönpano on käynnissä myös muissa jäsenvaltioissa. Komission johtavien työsuojelutarkastajien komitean puitteissa on tehty kysely muun muassa asbestityön edellyttämän koulutuksen järjestämisestä ja sääntelystä eri jäsenvaltioissa. Tämän perusteella voidaan todeta, että eri jäsenvaltioissa kansallinen sääntely ja järjestelmät eroavat toisistaan muutosdirektiivin tarkoittaman työntekijöiden koulutuksen järjestelyissä. Osassa jäsenmaista edellytetään esimerkiksi sertifioidun tahon antamaa koulutusta. Suomessa eri työsuojeludirektiivien koulutusta koskevat artiklat on pantu täytäntöön työnantajan työntekijöilleen antamaa erityistä opetusta ja ohjausta koskevilla säännöksillä. Näin ehdotetaan tehtäväksi myös muutosdirektiivin kohdalla, jolloin koulutusvaatimusten täytäntöönpano tapahtuisi tältä osin asbestityöasetusta muuttamalla.

Direktiivin täytäntöönpano eri jäsenvaltioissa riippuu myös siitä, kuinka pitkälle kehittynyt asbestityölainsäädäntö niissä on ja onko muutosdirektiivin sääntelevät asiakokonaisuudet jo kansallisesti voimassa. Suomessa osa muutosdirektiivin vaatimuksista on katsottu jo sisältyvän riittävässä laajuudessa voimassa olevaan lainsäädäntöön.

7.1Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista

2 §.Asbestipurkutyöntekijän pätevyys. Pykälässä säädetään asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyysvaatimuksesta. Asbestipurkutyö on vaativaa erikoistyötä. Säännöksen taustalla on tavoite varmistaa, että asbestipurkutyöhön käytettäisiin vain sellaisia työntekijöitä, jotka ovat vaaditun koulutuksen suorittaneita.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan säännellyllä ammatilla tarkoitetaan virkaa tai tehtävää, jonka aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää lainsäädännössä asetetut ammattipätevyyttä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Asbestipurkutyöntekijä on kyseisen lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu säännelty ammatti. Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan pätevyysvaatimuksena asbestipurkutyöntekijällä on soveltuva ammattitutkinto tai sen osa. Käytännössä soveltuvana tutkintona on hyväksytty ainoastaan talonrakennusalan ammattitutkinnon valinnainen osa Asbestityöt.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattipätevyysvaatimuksena edellytettäisiin soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon yhtä tai useampaa soveltuvaa osaa. Sääntely vastaisi paremmin säännellyn ammatin käsitettä ja säännöksen soveltamiskäytäntöä. Tarkoitus olisi, että soveltuvasta ammatillisesta tutkinnosta ja sen osasta tai osista säädettäisiin tarkemmin asbestityöasetuksessa.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 4 §:ssä säädetään ammattipätevyyden tunnustavasta tahosta. Sen mukaan Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, jollei muualla toisin säädetä. Asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyyden tunnustavaa tahoa ei ole täsmällisesti määritelty eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetussa laissa. Käytännössä tehtävästä on huolehtinut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka huolehtii myös asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteröinnistä ja rekisterin ylläpidosta.

Lähtökohtana on, että ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavana viranomaisena toimii aina se ammatin sääntelystä vastaavan hallinnonalan viranomainen, jolla on riittävä asiantuntemus ammattitoiminnan sisällöstä. Työsuojelulainsäädännön kokonaisuudessa on tarkoituksenmukaista, että työsuojeluviranomainen päättää hallinnonalansa ammattipätevyyksien tunnustamisesta.

Edellä todetun johdosta pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä määriteltäisiin tunnustamisessa sovellettava lainsäädäntö ja tehtävään toimivaltainen viranomainen. Momentin mukaan asbestipurkutyöntekijältä 2 momentin perusteella edellytetyn tutkintovaatimuksen täyttäisi myös henkilö, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa tarkoitettu päätös muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta tekisi aluehallintovirasto noudattaen, mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään. Tutkintojen tunnustamista koskeva menettely määräytyisi momentissa viitatun ammattipätevyyden tunnustamista koskevan lain mukaisesti. Kyseisessä laissa säädetään muun muassa tunnustamisen edellytyksistä yleisessä tunnustamisjärjestelmässä.

Pykälän 3 momentti sisältää nykyisin myös valtuutuksen tarkempien säännösten antamiseen asbestipurkutyöntekijältä edellytettävästä ammattipätevyydestä. Säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä eriteltäisiin riittävän tarkasti asetuksella säänneltäviksi tarkoitetut ammattipätevyysasiat, joita olisivat soveltuva tekniikan alan ammatillinen tutkinto ja sen soveltuvat osat. Soveltuvia osia voisi olla yksi tai useampi. Tarkoitus olisi, että soveltuvan ammattitutkinnon nimikkeestä ja tutkinnon soveltuvista osista säädettäisiin tarkemmin asbestityöasetuksessa, joka annettaisiin voimassa olevan lain asetuksenantovaltuuden nojalla. Myös voimassa oleva valtuus on siihen riittävän kattava. Kun asetuksenantovaltuutta nyt ehdotetaan muutettavaksi, jäisi aiemman valtuuden nojalla annettu asetus voimaan.

11 §.Julkinen tietopalvelu. Pykälässä säädetään asbestipurkutyölupia koskevasta julkisesta tietopalvelusta. Julkaistavia tietoja ovat luvanhaltijan nimi tai toiminimi, yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnus, kotipaikka, rekisteröintinumero sekä luvan myöntämispäivämäärä, voimassaoloaika ja peruuttaminen. Lupaviranomaisen ylläpitämä palvelu on yleisessä tietoverkossa osoitteessa https://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/ .

Julkisen tietopalvelun tarkoituksena on helpottaa tiedonsaantia siten, että asbestipurkutyötä teettävillä yrityksillä, asunto-osakeyhtiöillä tai yksityishenkilöillä on mahdollisuus varmistaa, että heille palvelujaan tarjoavalla toimijalla on asbestipurkutyöhön voimassa oleva viranomaisen lupa. Asbestipurkutyö on tarkasti säänneltyä työntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien suojelemiseksi syöpävaarallisilta asbestikuiduilta. Tämän vuoksi on tärkeää, että purkutyötä tekee vain sellainen toimija, jolla on työssä käytettävissään turvalliseen asbestipurkuun tarvittavat laitteet ja välineet sekä niiden huoltotilat ja joka on saanut toimintaan tarvittavan luvan viranomaiselta.

Muutosdirektiivin 1 artiklan 13 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville luettelo luvan saaneista yrityksistä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Voimassa oleva asbestipurkutyölupien julkista tietopalvelua koskeva sääntely täyttää lähtökohtaisesti kyseisen artiklan vaatimukset.

Voimassa olevan säännöksen säätämisen jälkeen on tullut voimaan tietosuoja-asetus. Koska julkista tietopalvelua koskeva kansallinen sääntely on hyväksytty ennen tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamista, valmistelun yhteydessä on arvioitu tietopalvelun yhteensopivuutta tietosuoja-asetuksen säännösten kanssa. Kansallisesti on katsottu, että henkilötietojen julkistaminen on perustuslain puitteissa mahdollista julkisena tietopalveluna, jos sille on oikeusturvan takeiden ja perusoikeusjärjestelmän tavoitteiden kannalta hyväksyttävät perusteet (esim. PeVL 2/2017 vp ja PeVL 65/2014 vp).

Kun henkilötietoja käsitellään yleisessä tietoverkossa, rekisterinpitäjä ei voi varmistua luovutuksensaajan oikeudesta henkilötiedon käyttämiseen, koska tieto on kenen tahansa saatavilla. Rekisterinpitäjä ei voi myöskään varmistua henkilötietojen myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Tietosuoja-asetuksen 6 artikla 4 kohta jättää kansallisesti mahdollisuuden poiketa henkilötietojen käsittelyn käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta. Kansallisen lainsäädännön on oltava välttämätön ja oikeasuhteinen tietosuoja-asetuksen 23 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden turvaamiseksi. Tietosuoja-asetuksen 23 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta säätää rajoituksista muun muassa 5 artiklan yleisiin käsittelyperiaatteisiin, siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 12–22 artiklassa säädettyjä oikeuksia. Perusvaatimuksena tällaiselle sääntelylle on, että rajoituksissa noudatetaan keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia ja että rajoitukset ovat demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömiä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä. Rajoitukset ovat mahdollisia vain asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden takaamiseksi.

Asbestipurkutyötä koskevan tietopalvelun kohdalla kyseeseen tulee tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e alakohta, jonka mukaan ehdotettua sääntely voidaan perustella unionin tai jäsenvaltion yleiseen julkiseen etuun liittyvät tärkeän tavoitteen vuoksi, mukaan lukien kansanterveys ja sosiaaliturva. Asbestipurkutyöluvan saaneiden tahojen tietojen julkaiseminen perustuu muutosdirektiivin nimenomaiseen vaatimukseen. Julkisessa tietopalvelussa on kyse keskeisiltä osiltaan elinkeinonharjoittamiseen liittyvistä tiedoista, jotka ovat luonteeltaan muita kuin henkilötietoja. Henkilötietojen sähköinen luovuttaminen koskisi ainoastaan tiedonsaannin ja asbestipurkutyön turvallisen toteutuksen arvioinnin kannalta välttämättömiä tietoja. Tiedot eivät sisällä tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja tai muita valtiosääntöisesti arkaluonteisia henkilötietoja. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tietoverkkoon sijoitettavasta henkilörekisteristä tietoja voisi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina rajatuin hakukriteerein. Kyseisellä säännöksellä huomioitaisiin tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 2 kohdan edellyttämät erityiset toimenpiteet eli niin kutsutut suojatoimet.

Ehdotettu sääntely on välttämätöntä ja oikeasuhtaista työntekijöiden työturvallisuuden ja muiden asbestipurkutyön vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Tietopalvelulla on yleisen edun mukainen tavoite ja sääntely on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Tietopalvelun tarkoitusta eli asbestipurkutyöntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien oikeusturvan ja terveyden säilyttämistä ja siten viime kädessä perustuslain 7 §:n 1 momentissa ja 18 §:n 1 momentissa turvattujen oikeuksien edistämistä voidaan pitää perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävänä ja myös tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla yleisen edun mukaisena. Ehdotetun sääntelyn arvioidaan olevan myös tietosuoja-asetuksen 23 artiklan edellyttämällä tavalla demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä ja oikeasuhteista.

Voimassa olevassa laissa tietojen luovuttaminen julkisen tietopalvelun kautta edellyttää luvanhaltijan suostumusta. Suostumus tietojen luovuttamiseen selvitetään luvan hakemisen yhteydessä. Valmistelun yhteydessä saadun tiedon mukaan sellaisia tilanteita, joissa suostumusta tietojen luovuttamiseen julkisen tietopalvelun kautta ei olisi saatu, ei ole esiintynyt. Tämä on luonnollista, koska käytännössä luvanhaltijalle on eduksi, että tiedot voidaan luovuttaa viranomaisen julkisen tietopalvelun kautta. Valmistelun yhteydessä on arvioitu myös henkilötietojen käsittelyperusteena olevan suostumusedellytyksen tarkoituksenmukaisuutta.

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa määritellään henkilötietojen käsittelyperusteet ja 7 artiklassa rekisteröidyn suostumukseen perustuvan käsittelyn edellytykset. Henkilötietojen käsittelyperusteiden osalta tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa 43 todetaan, että suostumuksen ei pitäisi olla pätevä oikeudellinen peruste henkilötietojen käsittelylle sellaisessa erityistilanteessa, jossa rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välillä on selkeä epäsuhta. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa rekisterinpitäjänä on viranomainen. Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeen mukaan tietosuojatyöryhmä on katsonut, että suostumuksen sijasta on olemassa muita laillisia perusteita, jotka soveltuvat lähtökohtaisesti paremmin viranomaisten toimintaan. Ohjeessa viitataan erityisesti tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin.

Edellä esitetyistä syistä pykälän 1 momentissa ehdotetaan, ettei tietojen luovuttaminen julkisessa tietopalvelussa edellyttäisi enää luvanhaltijan suostumusta. Kun tietojen luovuttaminen asetettaisiin nimenomaisesti viranomaisen velvollisuudeksi lainsäädännössä, henkilötietojen käsittely viranomaisessa perustuisi jatkossa suostumuksen sijasta tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan eli rekisterinpitäjän lakisääteiseen velvoitteeseen. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyn oikeusperustaa koskevan lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Henkilötietojen käsittely perustuu työsuojeluviranomaiselle työsuojelulainsäädännössä asetettuun valvontatehtävään ja –velvollisuuteen. Ehdotetulla henkilötietojen käsittelyä koskevalla säännöksellä toteutetaan siten osaltaan julkisen vallalle kuuluvaa velvoitetta työvoiman suojeluun ja lailla on yleisen edun mukainen tavoite.

Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 32/2008 vp), että yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta on olennaista, että tietoverkkoon sijoitettavasta henkilörekisteristä tietoja ei voida hakea erilaisina massahakuina, vaan esimerkiksi ainoastaan yksittäisinä hakuina. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tietoja voisi etsiä julkisesta tietopalvelusta ainoastaan yksittäisenä hakuna. Hakukriteereinä toimisivat luvanhaltijan nimi tai toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus tai kotipaikka.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että lupaviranomaisen tulisi poistaa luvanhaltijaa koskevat tiedot julkisesta tietopalvelusta viipymättä luvanhaltijan pyynnöstä tai kun lupa on peruutettu tai lupaviranomainen on saanut tiedon luvanvaraisen toiminnan päättymisestä. Säännöksen tarkoituksena on, että julkisen tietopalvelun tiedot olisivat luotettavia ja ajantasaisia. Säännös vastaisi voimassa olevan pykälän 2 momenttia.

7.2Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

48 §.Ennakkoilmoitusvelvollisuus. Pykälä koskee työnantajan tai muun toiminnasta vastaavan velvollisuutta tehdä työsuojeluviranomaiselle harjoitetusta toiminnasta ennakkoilmoitus.

Pykälän 2 momentissa säädetään asbestipurkutyön ennakkoilmoitukseen sisällytettävistä työntekijöiden terveydentilaa koskevista ja muista henkilötiedoista. Momentin tausta ja yhteys henkilötietojen käsittelyä koskeviin lainsäädännön vaatimuksiin on kuvattu hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ( HE 94/2021 vp ). Tarkempia säännöksiä ennakkoilmoituksesta ja siihen sisällytettävistä tiedoista annetaan asbestityöasetuksen 9 §:ssä.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säädösteknisesti luettelon muotoon ja sisällöllisesti siten, että ennakkoilmoituksen tulisi sisältää tieto työntekijöiden suorittamasta koulutuksesta ja erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetun todistuksen päivämäärä. Lisäksi ennakkoilmoitukseen esitetään lisättäväksi tieto viimeisimmän hengityksensuojaimen tiiviystestauksen päivämäärästä. Koska asbestipurkutyössä asbestikuitujen pitoisuudet voivat nousta erittäin korkeiksi ja suojautuminen perustuu keskeisesti hengityksensuojainten käyttöön, tieto tiiviystestauksesta auttaa valvontaviranomaista osaltaan varmistumaan työntekijöiden suojelun kannalta tarpeellisen suojaustason toteutumisesta. Koska tiedot esitetään työntekijöiden yksilöivien nimien yhteydessä, kyse on tietosuoja-asetuksen tarkoittamista henkilötiedoista. Muilta osin ilmoitettavat tiedot vastaisivat nykytilaa.

Ennakkoilmoituksessa työnantaja ilmoittaisi tiedon siitä, että hänen purkutyökohteeseen nimeämät työntekijät ovat suorittaneet asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyyteen vaadittavan koulutuksen. Ammattipätevyysvaatimuksesta säädetään eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 §:ssä. Pätevien asbestipurkutyöntekijöiden on tullut rekisteröityä asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin saman lain 12 §:n perusteella. Lain 12 §:n 3 momentin mukaan rekisteröinnin edellytyksenä on, että rekisteriin merkittävän henkilön pätevyydestä esitetään lupaviranomaiselle tutkintotodistus tai muu luotettava selvitys. Näin ollen tilanteissa, joissa työntekijä on jo rekisteröity, ammattipätevyyttä osoittavaa tutkintotodistusta ei olisi tarvetta toimittaa lupaviranomaiselle uudestaan ennakkoilmoituksen käsittelyn yhteydessä vaan riittävää olisi, että työnantaja on varmistanut työntekijöidensä ammattipätevyyden ja ilmoittaa tämän tiedon ennakkoilmoituksessa. Koulutusta koskevat tiedot ovat olennaisia ja tarpeellisia ilmoittaa, jotta työsuojeluviranomainen voi varmistua siitä, että purkutyössä käytetään ainoastaan siihen päteviä henkilöitä. Tarvittaessa ennakkoilmoituksen tietoja voitaisiin verrata asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisterin tietoihin.

Lisäksi ennakkoilmoituksen tulisi sisältää työntekijöille erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetun todistuksen päivämäärä. Erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta säädetään asbestityöasetuksen 6 §:ssä. Kyseistä pykälää on tarkoitus muuttaa asbestidirektiivin täytäntöönpanemiseksi siten, että siinä säädettäisiin myös opetuksesta ja ohjauksesta annettavasta todistuksesta. Muutosten myötä työnantajan olisi lisäksi huolehdittava, että asbestityötä tekevälle työntekijälle annettua opetusta täydennetään tarvittaessa ja se olisi uudistettava vähintään kolmen vuoden välein. Asbestityöasetuksen täytäntöönpanon ja valvonnan tehostamiseksi ehdotetaan, että ennakkoilmoituksessa tulisi ilmoittaa myös erityisen opetuksen ja ohjauksen antamista koskevan viimeisimmän todistuksen päivämäärä työntekijäkohtaisesti. Varsinaista kirjallista todistusta ei kuitenkaan olisi tarvetta liittää ennakkoilmoitukseen. Työsuojeluviranomainen voisi hyödyntää tietoa erityisen opetuksen ja ohjauksen antamisesta tarkastusten suuntaamisessa.

Ehdotus perustuu muutosdirektiivin 1 artiklan 4 kohtaan ja 13 kohtaan.

Työsuojelun valvontalain 48 §:n 2 momentti on tietosuoja-asetusta täydentävää ja täsmällistä kansallista erityissääntelyä. Säännös perustuu asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan sisältämään kansalliseen liikkumavaraan. Esityksellä kansallisen liikkumavaran käyttöä ehdotetaan laajennettavaksi koulutusta ja erityistä opetusta ja ohjausta koskevien tietojen osalta ja erityissääntelyä annettaisiin asetuksen 6 artiklan 3 kohdan nojalla. Näitä tietoja koskeva henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka perusteella käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyn oikeusperustaa koskevan lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Henkilötietojen käsittely perustuu työsuojeluviranomaiselle työsuojelulainsäädännössä asetettuun valvontatehtävään ja –velvollisuuteen. Ehdotetulla henkilötietojen käsittelyä koskevalla säännöksellä toteutetaan siten osaltaan perustuslain 18 §:n nojalla julkisen vallalle kuuluvaa velvoitetta työvoiman suojeluun ja lailla on yleisen edun mukainen tavoite (kts. tarkemmin säätämisjärjestysperustelut, luku 10).

7.3Työturvallisuuslaki

14 §.Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus. Pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta sekä perehdyttää työntekijät.

Useimmiten työntekijän pätevyyttä ei ole työsuojelua koskevissa säännöksissä sidottu koulutusjärjestelmän kautta hankittuun tutkintoon, vaan edellytetään, että työntekijä on saanut työnantajalta tehtävään riittävän opetuksen ja ohjauksen. Joissakin töissä kuitenkin edellytetään tiettyä tutkinnolla tai koulutuksella osoitettua ammattipätevyyttä. Työnantajan velvollisuutena on tällöin varmistaa, että työntekijällä on kyseisiin töihin vaadittava ammattipätevyys.

Voimassa oleva pykälän 2 momentti sisältää valtuuden, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun ohella niistä ammateista ja tehtävistä, joissa vaaditaan erityistä pätevyyttä, sekä tällaisen pätevyyden osoittamisesta. Tällainen erityistä ammattipätevyyttä edellyttävä tehtävä on esimerkiksi rakennustyötä tekevä sukeltaja, jonka ammattipätevyysvaatimuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa rakennustyötä tekevän sukeltajan pätevyydestä ja turvallisuussuunnitelmasta.

Lainsäädäntöön perustuvat ammattipätevyysvaatimukset rajoittavat perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaista oikeutta työn ja ammatin harjoittamisen vapaudesta. Ammattipätevyyttä koskevan sääntelyn on ainakin perusratkaisujen osalta oltava asetuksen sijasta tavallisen lain tasoista. Koska työnantajan opetus ja ohjaus ja vaadittava ammattipätevyys on oikeudellisesti eri asioita, ammattipätevyyksiä koskeva sääntely ehdotetaan erotettavaksi 14 §:stä ja ammattipätevyyksistä ehdotetaan säädettävän uudessa lain 14 a §:ssä. Jälkimmäiseen pykälään koottaisiin myös ammattipätevyyden tunnustamista koskevat säännökset.

Lain 14 §:n 2 momenttiin tehtäisiin edellä mainituista syistä tarvittavat säädöstekniset muutokset ja momentti koskisi jatkossa ainoastaan työnantajan antamaa opetusta ja ohjausta. Samassa yhteydessä 2 momentissa olevaa asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin siten, että se kattaisi kirjallisten työohjeiden lisäksi nimenomaisesti myös työtehtävät, joihin vaaditaan työnantajan kirjallinen lupa tai erityinen osaaminen. Kirjallisesta luvasta säädetään nykyisin työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 14 a §:ssä, jonka mukaan sitä edellytetään esimerkiksi trukin kuljettaminen. Myös muissa työturvallisuuslain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa, kuten esimerkiksi rakennustyötä koskevassa, on säännöksiä työtehtävistä, jotka edellyttävät erityistä osaamista, esimerkiksi pätevää henkilöä tehtävää suorittamaan. Työnantajan on näissä tilanteissa arvioitava ja määriteltävä työpaikan olosuhteiden ja kulloisenkin tehtävän mukaan, millaista osaamista tai työkokemusta siinä edellytetään, miten tehtävän vaatima opetus ja ohjaus tarvittaessa annetaan ja mikä kussakin tapauksessa on riittävä osaamisvaatimus.

14 a §.Eräiden tehtävien ammattipätevyysvaatimukset ja ammattipätevyyden tunnustaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin eräissä työtehtävissä edellytetyistä ammattipätevyysvaatimuksista ja toisessa EU- tai ETA jäsenvaltiossa suoritetun koulutustutkinnon tunnustamisesta. Lisäksi työsuojelun tehtävissä edellytettävistä ammattipätevyyksistä säädetään panostajalaissa (423/2016) ja laissa eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista. Yhteistä niille on, että tehtäviin liittyy työturvallisuuden kannalta erityisiä osaamisvaatimuksia. Silloin kun säännökset edellyttävät erityistä koulutuksella tai tutkinnolla osoitettua ammattipätevyyttä, työtä saa tehdä vain henkilö, joka täyttää vaadittavat pätevyysvaatimukset.

Ammattipätevyydellä tarkoitettaisiin pykälässä samaa kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan kyseisen lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan pätevyyttä, josta on osoituksena muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, pätevyystodistus tai ammattikokemus taikka näiden yhdistelmä. Laissa on määritelty myös muut sen soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet. Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan saman momentin 1 kohdan mukaan virkaa tai tehtävää, jonka aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää lainsäädännössä asetetut ammattipätevyyttä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset. Mikäli työnantaja voi itse harkita, minkälaista osaamista, koulutusta tai kokemusta tehtävä edellyttää, kyseessä ei olisi ammattipätevyysvaatimus tai säännelty ammatti, vaan näihin tilanteisiin sovellettaisiin työturvallisuuslain 14 §:n säännöksiä.

Pykälässä esitetyt ammattipätevyysvaatimukset vastaisivat pääasialliselta sisällöltään ja tarkoitukseltaan sitä, mitä asiasta on säädetty voimassa olevissa valtioneuvoston asetuksen tasoisissa säädöksissä.

Pykälän 1 momentin mukaan ammattipätevyysvaatimuksena ajoneuvonosturinkuljettajan tehtävään olisi soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon yksi tai useampi soveltuva osa. Vaatimukset eivät koskisi kaikkia momentissa mainittuja nosturityyppejä, vaan tarkoitus olisi, että kuljettajalta ammattipätevyyttä edellyttävien nostureiden tarkemmista tyypeistä ja teknisistä ominaisuuksista sekä soveltuvan ammatillisen tutkinnon nimikkeestä ja soveltuvista osista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) . Lisäksi momentissa ehdotetaan voimassa olevaa sääntelyä vastaavalla tavalla, että aluehallintovirasto voisi erityisistä syistä myöntää työpaikkakohtaisen luvan käyttää nosturin kuljettajana työntekijää, jolla ei ole edellä tarkoitettua pätevyyttä, jos henkilöllä on tehtävään muulla tavoin osoitettu kyky ja taito ja työntekijöiden turvallisuus on varmistettu. Työpaikkakohtainen lupa edellyttäisi, että työntekijällä on kysymyksessä olevan nosturin kuljettamiseen muulla tavoin osoitettu kyky ja taito ja että työntekijöiden turvallisuus on varmistettu.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että ammattipätevyysvaatimuksena satamanosturin ja kansikoneen kuljettajan tehtävään on soveltuvan palvelualan ammatillisen tutkinnon yksi tai useampi soveltuva osa. Tarkoitus olisi, että soveltuvan ammattitutkinnon nimikkeestä ja soveltuvista osista säädettäisiin tarkemmin alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (633/2004) .

Pykälän 3 momentin mukaan ammattipätevyysvaatimuksena rakennustyötä tekevän sukeltajan tehtävään olisi soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon soveltuva osaamisala tai yksi tai useampi soveltuva osa. Tarkoitus olisi, että soveltuvan ammattitutkinnon nimikkeestä, osaamisaloista ja tutkinnon osista säädettäisiin tarkemmin rakennustyötä tekevän sukeltajan pätevyydestä ja turvallisuussuunnitelmasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että edellä pykälän 1–3 momentissa tarkoitetun tutkintovaatimuksen täyttäisi myös henkilö, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa tarkoitettu päätös muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 4 §:n mukaan Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, jollei muualla toisin säädetä. Periaatteena on, että ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavana viranomaisena toimii se ammatin sääntelystä vastaavan hallinnonalan viranomainen, jolla on riittävä asiantuntemus ammattitoiminnan sisällöstä. Nykyisin työsuojelulainsäädännössä ei ole riittävän täsmällisesti määritelty tunnustavaa viranomaista. Tästä syystä momentissa ehdotetaan, että tunnustamispäätöksen muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta tekisi aluehallintovirasto noudattaen, mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään. Tutkintojen tunnustamista koskeva menettely määräytyisi ammattipätevyyden tunnustamista koskevan lain mukaisesti. Kyseisessä laissa säädetään muun muassa tunnustamisen edellytyksistä yleisessä tunnustamisjärjestelmässä.

Pykälän 5 momentti sisältäisi valtuuden asetuksen antamiseen. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä kuljettajalta ammattipätevyyttä edellyttävän koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen teknisistä ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta. Nostureiden teknisillä ominaisuuksilla tarkoitettaisiin esimerkiksi nostokykyä ja kuormausmomenttia. Lisäksi ehdotetaan, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä soveltuvasta tekniikan- ja palvelualan ammatillisesta tutkinnosta, sen soveltuvista osaamisaloista ja soveltuvista tutkinnon osista. Pykälän 1–3 momentissa tarkoitettuja työtehtäviä koskeviin valtioneuvoston asetuksiin on tarkoitus tehdä ehdotetun valtuuden nojalla tarvittavat tekniset muutokset sen johdosta, että ammattipätevyyttä koskeva perussäännökset ilmaistaisiin lain tasolla.

52 §.Velvollisuudet yhteisellä rakennustyömaalla. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla, että yhteisellä rakennustyömaalla 51 §:ssä tarkoitetuista velvoitteista sekä työstä aiheutuvien vaarojen ehkäisemisestä vastaisi pääurakoitsijan asemassa olevan työnantaja. Jos tällaista ei ole, vastuu kuuluisi rakennushanketta johtavalle ja valvovalle rakennuttajalle tai muulle henkilölle.

Pykälän 2 momentti olisi uusi ja siinä säädettäisiin rakennuttajan velvollisuudesta nimetä yhteiselle rakennustyömaalle turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevaa suunnittelua ja toteutusta varten rakennushankkeen luonne ja vaativuus huomioon ottaen pätevä turvallisuuskoordinaattori. Nimeämisvelvoite perustuu rakennustyödirektiivin (neuvoston direktiivi 92/57/ETY) 3 artiklan 1 kohtaan. Momentissa pätevyydellä tarkoitettaisiin esimerkiksi sitä, että turvallisuuskoordinaattorilla olisi osaamista vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen hankkeen luonteen ja vaativuuden mukaisesti sekä osaamista projektinjohtoon ja eri tehtävien koordinaatioon. Ehdotus vastaisi sisällöltään nykyisin rakennustyöasetuksen 5 §:ssä turvallisuuskoordinaattorin nimeämisestä säädettyä. Tarkemmin turvallisuuskoordinaattorin tehtävistä säädettäisiin kyseisessä valtioneuvoston asetuksessa.

Pykälän 3 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuudet. Momentti vastaisi voimassa olevaa lakia siten muutettuna, että asetuksenantovaltuus kattaisi myös turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ja pätevyyden.

57 §.Suunnittelijan velvollisuudet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä työympäristön rakennetta, työtilaa, työ- tai tuotantomenetelmää, konetta, työvälinettä tai muuta laitetta koskevan suunnitelman laatimisesta.

Voimassa olevan pykälän mukaan suunnittelun kohde on määritelty yleisesti ja se koskee monenlaisia kohteita. Sen soveltamisalaan kuuluu näin ollen kaikenlainen suunnittelutyö aina rakennusten ja niiden osatekijöiden suunnittelusta koneiden ja laitteiden tai työtilan ja muun työympäristön suunnitteluun. Ehdotettu 2 momentti tarkoittaisi, että asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä suunnittelijan velvollisuuksia ottaa huomioon suunnittelun kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa työturvallisuuslain muita säännöksiä. Esimerkiksi koneen suunnittelijan tulisi säännöksen 1 momentin perusteella ottaa huomioon lain 41 §:ssä koneiden turvallisesta käytöstä säädetty ja työympäristön suunnittelijan lain 32–34 §:ssä säädetty. Suunnittelijan tehtävistä säädetään nykyisin tarkemmin esimerkiksi rakennustyöasetuksessa.

Ammattipätevyysvaatimuksena asbestipurkutyöntekijän tehtävään on soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon yksi tai useampi soveltuva osa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun tutkintovaatimuksen täyttää myös henkilö, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) tarkoitettu päätös muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta tekee aluehallintovirasto noudattaen, mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asbestipurkutyötä suorittavalta työntekijältä edellytettävästä pätevyydestä sekä soveltuvasta tekniikan alan ammatillisesta tutkinnosta ja sen soveltuvista osista.

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, lupaviranomainen voi luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetusta asbestipurkutyöluvista pidettävästä rekisteristä.

Julkisesta tietopalvelusta tietoja voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena luvanhaltijan nimeä tai toiminimeä, yritys- ja yhteisötunnusta tai kotipaikkaa.

Lupaviranomaisen tulee poistaa luvanhaltijaa koskevat tiedot julkisesta tietopalvelusta viipymättä luvanhaltijan pyynnöstä tai kun lupa on peruutettu tai lupaviranomainen on saanut tiedon luvanvaraisen toiminnan päättymisestä.

Asbestipurkutyötä koskevan ennakkoilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta, kirjallisista työohjeista sekä työtehtävistä, joihin vaaditaan työnantajan kirjallinen lupa tai erityinen osaaminen.

Ammattipätevyysvaatimuksena ajoneuvonosturin, kuormausnosturin ja torninosturin kuljettajan tehtävään on soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon yksi tai useampi soveltuva osa, kun nosturin tekniset ominaisuudet tai käyttötarkoitus sitä edellyttävät. Aluehallintovirasto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää työpaikkakohtaisen luvan käyttää nosturin kuljettajana työntekijää, jolla ei ole edellä tarkoitettua pätevyyttä, jos hänellä on tehtävään muulla tavoin osoitettu kyky ja taito ja työntekijöiden turvallisuus on varmistettu.

Ammattipätevyysvaatimuksena satamanosturin ja kansikoneen kuljettajan tehtävään on soveltuvan palvelualan ammatillisen tutkinnon yksi tai useampi soveltuva osa.

Ammattipätevyysvaatimuksena rakennustyötä tekevän sukeltajan tehtävään on soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon soveltuva osaamisala tai yksi tai useampi soveltuva osa.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetun tutkintovaatimuksen täyttää myös henkilö, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) tarkoitettu päätös muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta tekee aluehallintovirasto noudattaen, mitä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuljettajalta ammattipätevyyttä edellyttävän koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen teknisistä ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä soveltuvasta tekniikan ja palvelualan ammatillisesta tutkinnosta sekä tutkinnon soveltuvista osaamisaloista ja soveltuvista osista.

Yhteisellä rakennustyömaalla on pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai, jos sellaista ei ole, rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan tai muun henkilön huolehdittava 51 §:ssä tarkoitetuista velvoitteista sekä siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Rakennuttajan on nimettävä yhteiselle rakennustyömaalle turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevaa suunnittelua ja toteutusta varten rakennushankkeen luonne ja vaativuus huomioon ottaen pätevä turvallisuuskoordinaattori.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhteisen rakennustyömaan rakennuttajan, pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuuksista ja niiden jakaantumisesta sekä turvallisuuskoordinaattorin tehtävistä ja pätevyydestä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työympäristön rakennetta, työtilaa, työ- tai tuotantomenetelmää, konetta, työvälinettä tai muuta laitetta koskevan suunnitelman laatimisesta.