HE 67/2025

1Asian tausta ja valmistelu

2EU-säädöksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Delegoidun direktiivin tavoitteena oli lisätä direktiivin liitteeseen IX uusia raaka-aineita, jotka täyttävät 28 artiklan 6 kohdassa säädetyt arviointiperusteet. Liitteen A osan raaka-aineista jalostetut biopolttoaineet ja biokaasu lasketaan täyttävän direktiivin mukaista liikenteen velvoitetta kaksinkertaisena ja niille on asetettu direktiivissä oma 5,5 prosenttiyksikön alavelvoite yhdessä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kanssa (RED III 25(1) artikla b alakohta). Liitteen B osan raaka-aineet lasketaan myös täyttävän liikenteen velvoitetta kaksinkertaisena, mutta niiden määrä on rajattu velvoitteessa 1,7 prosenttiin.

Liitteen A osaan lisättiin viisi uutta raaka-ainetta: 1) alkoholin valmistuksessa muodostuvat sikunaöljyt, 2) puumassan tuotannosta sulfaattiselluprosessissa syntyvä raakametanoli, 3) sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon, 4) vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon ja 5) syanobakteerit.

Liitteen B osaan lisättiin neljä uutta raaka-ainetta: 1) vahingoittuneet viljelykasvit, jotka eivät sovellu käytettäviksi elintarvike- tai rehuketjussa, pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia, 2) yhdyskuntajätevedet ja niiden johdannaiset, pois lukien jätevesiliete, 3) vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja ja tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon ja 4) sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon.

Komissio jaotteli välikasvit ja vakavasti huonontuneella maalla kasvatetut viljelykasvit A ja B osaan riippuen siitä, millä alalla niistä valmistetut polttoaineet käytetään. Käytännössä komissio katsoi, että mainittujen raaka-aineiden käyttö lentopolttoaineena voitiin katsoa kehittyneeksi teknologiaksi, sillä näiden raaka-aineiden jalostamiseksi ilmailussa käytettäväksi biopolttoaineiksi ei ole vielä otettu kaupallisesti käyttöön laajamittaisesti. Toisaalta kehittyneitä teknologioita on jo saatavilla ja otettu käyttöön laajamittaisesti samojen raaka-aineiden jalostamiseksi muun tyyppisiksi biopolttoaineiksi, joita käytetään muilla liikenteen aloilla ja joihin kuuluvat biodiesel, bioetanoli ja biokaasu, minkä vuoksi mainitut raaka-aineet luokitellaan tie- ja meriliikenteessä B osaan.

Komission tarkoituksena on julkaista tarkempaa ohjeistusta lisättyjen raaka-aineiden määrittelyn helpottamiseksi. Esityksen valmistelun aikana ohjeistuksen aikataulu oli vielä epäselvä, mutta komissiolta saatujen tietojen mukaan ohjeistus aiotaan antaa tämän vuoden aikana.

RED III:ssä liitteen IX A ja B osan johdantolauseita muutettiin vastaamaan muita direktiivin muutoksia. Johdantolauseista poistettiin maininnat kaksoislaskennasta, sillä riippuen jäsenvaltion valitsemasta liikenteen tavoitteesta (kasvihuonekaasuintensiteetti vai energiaperusteinen velvoite) liitteen mukaiset raaka-aineet lasketaan liikenteen velvoitteissa yksinkertaisena tai kaksinkertaisena.

3Nykytila ja sen arviointi

Jakeluvelvoitelain 5 §:n 3 momentin mukaan jakeluvelvoitteesta on täytettävä liitteen A osassa tarkoitetuista raaka-aineista tuotetuilla tai valmistetuilla biopolttoaineilla tai biokaasulla, taikka muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla (lisävelvoite):

– 3,0 prosenttiyksikköä vuonna 2025;

– 4,0 prosenttiyksikköä vuosina 2026 ja 2027;

– 8,0 prosenttiyksikköä vuonna 2028;

– 9,0 prosenttiyksikköä vuonna 2029;

– 10,0 prosenttiyksikköä vuonna 2030 ja sen jälkeen.

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus lisävelvoitteesta tulee olla kuitenkin vähintään (vähimmäisosuusvelvoite):

– 1,5 prosenttiyksikköä vuosina 2028 ja 2029;

– 4,0 prosenttiyksikköä vuonna 2030 ja sen jälkeen.

Liitteen raaka-aineet ovat nykyisin pääosin jätteitä tai prosessitähteitä. Osa liitteen raaka-aineista on selkeästi yksilöityjä, kuten olki, pähkinän kuoret, eläinten lanta ja jätevesiliete. Toisaalta osa raaka-aineista on hyvin tulkinnanvaraisia, kuten teollisuusjätteen biomassaosuus, joka ei sovellu käytettäväksi elintarvike- tai rehuketjussa, mukaan lukien raaka-aineet, jotka ovat peräisin vähittäis- ja tukkukaupasta sekä elintarvike- ja rehuteollisuudesta ja kalastus- ja vesiviljelyalalta, lukuun ottamatta B osassa mainittuja raaka-aineita.

Jakeluvelvoitelain 5 b §:n mukaan Energiavirasto voikin hakemuksesta päättää antaa ennakkotiedon siitä, onko kyseessä 5 tai 5 a §:ssä tarkoitettu raaka-aine. Hakemuksen voi tehdä jakelija tai sitten biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain (393/2013, jäljempänä kestävyyslaki) mukainen toiminnanharjoittaja. Energiavirasto voi peruuttaa päätöksen tulkintakäytännön muuttumisen vuoksi tai muusta erityisesti syystä.

Jakeluvelvoitelain mukaisia ennakkotietopäätöksiä annetaan vuosittain noin 4 kappaletta. Valtaosa ennakkotietopäätöksistä on kuitenkin salassa pidettäviä, joten tarkkaa tietoa siitä, miten yksittäiset raaka-aineet on luokiteltu, ei ole saatavissa. Myöskään tieto eri raaka-aineiden määristä ei ole julkinen.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

6Lausuntopalaute

Esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella 27.2.–11.4.2025 lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta.

Lausuntopyyntö lähetettiin seuraaville tahoille: Ab Stormossen Oy, Autontuojat ja teollisuus ry, Bioenergia ry, BioKymppi Oy, Biosairila Oy, Demeca Oy, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Envor Pori Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Gasum Oy, Jeppo Biogas Ab, Keskuskauppakamari, Kiertokaari Oy, liikenne- ja viestintäministeriö, Metener Service Oy, Mustankorkea Oy, North European Oil Trade Oy, Neste Oyj, oikeusministeriö, One1 Oy, Oy Teboil Ab, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Pk Biogas Ab Oy, Pk Biogas Ab Oy, St 1 Oy, Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO), Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen ilmastopaneeli ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Sähköinen Liikenne ry, UPM-Kymmene Oyj, Wega Fuels Oy, Verohallinto, Vieremän Lämpö ja Vesi Oy, VSS Biopower Oy, Vörå Biogas Ab ja ympäristöministeriö. Myös muut kuin tahot, joille lausuntopyyntö osoitettiin, saattoivat antaa lausuntonsa esitysluonnoksesta.

Lausuntopyyntö ja saadut lausunnot ovat tutustuttavissa lausuntopalvelu.fi -sivustolla tai valtioneuvoston hankeikkunan julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella TEM001:00/2025 .

Lausuntoja saatiin yhteensä 12 kappaletta. Lausunnon antoivat Bioenergia ry, Demeca Oy, Energiavirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Teknisen Kaupan Liitto ry ja ympäristöministeriö. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Verohallinto ilmoittivat, ettei niillä ollut asiassa lausuttavaa.

Lausunnonantajat kannattivat yksimielisesti esitykseen sisällytettyä teknisluontoista muutosta, joka koskee yleisesti saatavilla olevan latauspisteen määritelmää.

Myös jakeluvelvoitteen liitteen päivittämiseen lausuntoantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti. Erityisesti esityksessä ehdotetun liitteen A ja B osien raaka-ainelistojen päivittämisen nähtiin vähentävän poliittisia riskejä ja parantavan investointien ennustettavuutta.

Lausunnoissa otetiin kantaa erityisesti esityksen ympäristövaikutuksiin. Muutama lausunnonantaja oli sitä mieltä välikasvien ja vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavien viljelykasvien ympäristövaikutuksia on arvioitu esityksessä virheellisesti. Bioenergia ry korosti, että välikasvien viljelyllä on positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten peltojen kasvukunnon parantaminen ja ravinteiden pidättäminen. Toisaalta Suomen luonnonsuojeluliitto ja ympäristöministeriö peräänkuuluttivat laajempaa arviointia maankäytön muutoksista ja raaka-aineiden kestävyyden todentamisesta. Jatkovalmistelussa ympäristövaikutuksia on pyritty tarkentamaan.

Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota liitteen A osan raaka-aineiden tulkintaan ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin liitteen B osan raaka-aineiden kanssa. Lausunnonantajat korostivat, että A ja B osien välinen ero tulee säilyttää selkeänä ja että kansallisessa toimeenpanossa tulee välttää raaka-aineiden siirtämistä A-osasta B-osaan, sillä se heikentäisi jo tehtyjä investointeja ja johtaisi tarpeettomiin kustannuksiin toimijoille. Jakeluvelvoitelain 5 b §:n 3 momentin mukaan Energiavirasto voi peruuttaa raaka-ainetta koskevan ennakkotietopäätöksen tulkintakäytännön muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan peruttamisen erityisenä syynä voi olla esimerkiksi EU:n sääntelyn muuttuminen. Toisaalta täytäntöönpanossa tulisi voida tunnistaa sellaiset raaka-aineet, jotka kuuluvat selkeästi liiteen A osaan ja ne, jotka kuuluvat liitteen B osaan. Jatkovalmistelussa on tarkennettu perusteluja tältä osin.

Lausunnonantajat esittivät, että A osan alakohtien "t) ja u)" sekä B osan alakohtien "c), e) ja f)" voivat olla osin päällekkäisiä jo nykyisin luokiteltujen raaka-aineiden kanssa. Esimerkiksi nurmikasveja voidaan käyttää kerääjäkasveina, ja kansallisessa lain täytäntöönpanossa tulee kiinnittää huomiota, että A osaan luokiteltavia raaka-aineita ei luokitella B osan raaka-aineiksi. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Demeca Oy esittivät, että perustelumuistiossa tulisi selventää, että A osan d) kategoriaan luokiteltavia raaka-aineita ei luokitella uuden B osan c) kategorian mukaisesti.

7Säännöskohtaiset perustelut

2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 18 kohdassa ehdotetaan korjattavaksi virheellinen pykäläviittaus. Tarkoituksena on viitata 17 kohdassa tarkoitettuun vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2023/1804.

Liite. Biopolttoaineiden ja biokaasun raaka-aineita. Liitteen A osan johdantolausetta muutettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin jakeluvelvoitelakiin lailla 841/2024 tehdyt muutokset. Johdantolauseesta poistettaisiin viittaus kaksinkertaiseen laskentaan ja päivitettäisiin pykäläviittaukset. A osan q kohtaan tehtäisiin tekninen muutos muuttamalla piste puolipisteeksi.

Lisäksi liitteen A ja B osan raaka-aineluetteloihin lisättäisiin uusia raaka-aineita. Liitteen uudet raaka-aineet vastaisivat sisällöltään delegoidun direktiivin (EU) 2024/1405 raaka-aineita.

A osan uuden r kohdan mukaan jakeluvelvoitteen lisävelvoitetta voitaisiin täyttää biopolttoaineella tai biokaasulla, joka olisi valmistettu alkoholin valmistuksessa muodostuvasta sikunaöljystä. Sikunaöljyt syntyvät yleensä hiivojen typpiaineenvaihdunnan tuloksina käymisen aikana.

A osan uuteen s kohtaan lisättäisiin puumassan tuotannosta sulfaattiselluprosessissa syntyvä raakametanoli.

Uudet t ja u kohdat poikkeaisivat soveltamisalaltaan muista liitteen A osaan listatuista raaka-aineista. Ainostaan lentoliikenteen biopolttoaineen tuotannon valmistuksessa käytetyt välikasvit ja vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit luokiteltaisiin kehittyneiksi polttoaineiksi.

Uuteen t kohtaan lisättäisiin sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon. Kaikkien kriteereiden olisi raaka-aineen osalta täytyttävä.

Tarkastelussa olisi ensinnäkin kiinnitettävä huomioita siihen, että välikasvi ei ole luokiteltavissa ravinto- ja rehukasviksi. RED II:n 2 artiklan 40 artiklan mukaan välikasvit eivät ole ravinto- ja rehukasveja, jos niitä ei tuoteta maatalousmaalla pääviljelykasvina eikä niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta.

Toiseksi välikasvia ei tulisi voida myöskään luokitella muiden kuin ruokakasvien selluloosaksi tai muuksi liitteen A osan raaka-aineeksi, t kohtaa lukuun ottamatta. Muilla kuin ruokakasvien selluloosalla tarkoitetaan jakeluvelvoitelain liitteen p kohdan mukaan pääasiassa sellaista selluloosasta ja hemiselluloosasta koostuvaa raaka-ainetta, jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa, mukaan lukien ravinto- ja rehukasvien tähteet, tärkkelyspitoisuudeltaan alhaiset heinämäiset energiakasvit, teollisuustähteet ja biojätteestä peräisin oleva raaka-aine. RED II:n 2 artiklan 42 kohdassa muiden kuin ruokakasvien selluloosan määritelmää avataan enemmän ja siinä todetaan myös maapeitekasvien kuuluvan tähän kategoriaan. RED II:n mukaan maanpeitekasveilla tarkoitetaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti kylvettyä laidunmaata, jolla kasvatetaan sekaisin heinä- ja palkokasveja, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen, karjan rehuksi sekä maaperän viljavuuden parantamiseksi, jotta pääpeltokasveista saataisiin suuremmat sadot. Tämän määritelmän mukaan välikasveihin lukeutuvat peitekasvit kuuluvat jo voimassa olevan sääntelyn mukaan A osan p kohtaan. Sellainen välikasvi, joka ei täytä muiden kuin ruokakasvien selluloosan vaatimukset, voidaan luokitella t kohtaan. Raaka-aineen luokittelussa tulisi aina käyttää tapauskohtaista harkintaa.

Uuteen u kohtaan lisättäisiin vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon. Vakavasti huonontunut maa on määritelty RED II:n liitteessä V olevan C osan 9 kohdassa ja sillä tarkoitetaan maata, joka on merkittävän ajan ollut joko huomattavan suolaantunut tai orgaanisen aineen pitoisuus on ollut huomattavan alhainen ja joka on eroosion pahoin kuluttama. Alueen olisi täytettävä vakavasti huonontuneen maan kriteerit ennen raaka-aineiden viljelyn aloittamista. Raaka-ainekategoriasta on suljettu pois ravinto- ja rehukasvit, joilla tarkoitetaan RED II:n 2 artiklan 40 kohdan mukaan paljon tärkkelystä sisältäviä viljelykasveja sekä sokeri- tai öljykasveja, joita tuotetaan maatalousmaalla pääviljelykasvina, pois lukien tähteet, jätteet ja lignoselluloosa, ja väliaikaista kasvustoa, kuten kerääjäkasveja ja maanpeitekasveja, edellyttäen että tällaisen väliaikaisen kasvuston käyttö ei lisää viljelymaan tarvetta. Arvioinnissa tulisi kiinnittää huomioita siihen, että viljelykasvi ei ensinnäkään olisi luokiteltavissa ravinto- ja rehukasviksi. Toiseksi kyseistä viljelykasvia ei tulisi voida luokitella mihinkään muuhun A osan kohtaan kuin u kohtaan.

Välikasvien ja vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavien viljelykasvien ainetasevaatimukset eivät eroaisi lentoliikenteessä kulutettujen biopolttoaineiden ja muilla aloilla kulutettujen biopolttoaineiden välillä. Loppukäyttöala, ja samalla erottelu A tai B osan polttoaineeksi, voitaisiin vahvistaa vasta sen jälkeen, kun raaka-aineet on jalostettu lopulliseksi polttoaineeksi. Jako voisi perustua esimerkiksi tuotettuun polttoainetyyppiin. Näin ollen raaka-aineiden ainetaseissa ei vielä edellytettäisi loppukäyttöalan vahvistamista ennen niiden jalostamista biopolttoaineeksi.

Úuteen s kohtaan lisättäisiin syanobakteerit eli sinilevät.

Liitteen B osan johdantolausetta muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin maininta raaka-aineiden kaksoislaskettavuudesta. RED II:n 27 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan f alakohdan mukaan vähimmäisosuuksien laskennassa liitteessä IX olevassa B osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden ja biokaasun osuus liikennealalle toimitettujen polttoaineiden ja sähkön energiasisällöstä on rajattava 1,7 prosenttiin. Rajoitusta ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön hallituksen esityksessä HE 121/2024 vp . esitetyin perustein. Koska B osan raaka-aineilla ei varsinaisesti ole kuitenkaan muuta merkitystä jakeluvelvoitteessa kuin Suomen liikenteen uusiutuvan energian tavoitteiden laskennassa, on tarkoituksenmukaista viitata johdantolauseessa tähän tarkoitukseen.

Liitteen B osaan ehdotetaan lisättäväksi uudet c–f kohdat . B osan b kohtaan tehtäisiin tekninen muutos muuttamalla piste puolipisteeksi.

B osaan lisättäisiin uusi c kohta, jonka mukaan B osan raaka-aineeksi luokiteltaisiin vahingoittuneet viljelykasvit, jotka eivät sovellu käytettäviksi elintarvike- tai rehuketjussa, pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia.

B osaan lisättäisiin uusi d kohta yhdyskuntajätevedet ja niiden johdannaiset, pois lukien jätevesiliete.

Uuteen e kohtaan lisättäisiin vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja ja tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon.

Uuteen f kohtaan lisättäisiin sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon. Sellaiset välikasvit, jotka ovat luokiteltavissa muiden kuin ruokakasvien selluloosaksi olisi luokiteltava A osan p kohdan raaka-aineeksi.

8Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 14.9.2025.

Esitetyt muutokset liittyvät pääasiallisesti delegoidun direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Ehdotuksen mukaiset säännökset tulisi näin ollen saattaa voimaan delegoidun direktiivin säätämässä määräajassa eli 14.9.2025 mennessä. RED III:n täytäntöönpanon määräaika on 21.5.2025.

9Toimeenpano ja seuranta

Lakiehdotusten toimeenpanon vaikutuksia seurataan työ- ja elinkeinoministeriössä.

10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Muutoksella pantaisiin täytäntöön delegoitua direktiiviä (EU) 2024/1405 ja RED III:iä (EU) 2023/2413.

Delegoidun direktiivin keskeisin muutos on uusien raaka-aineiden sisällyttäminen uusiutuvan energian direktiivin liitteen IX A ja B osiin. Muutos pantaisiin täytäntöön jakeluvelvoitelain liitteeseen ehdotetuilla muutoksilla.

Arvioitaessa ehdotettuja muutoksia valtiosääntöoikeudellisesti tulevat kysymykseen perustuslain omaisuuden suojaa ja elinkeinovapautta turvaavat 15 § ja 18 §:n 1 momentti. Erityisesti liitteen A osaan tehtävät raaka-ainelisäykset laajentaisivat jakelijoiden mahdollisuuksia täyttää jakeluvelvoitteen lisävelvoitetta. Tämän voidaan arvioida lisäävän lisävelvoitteen täyttämisen kustannustehokkuutta, kun lisävelvoitetta on mahdollista täyttää laajemmalla raaka-ainevalikoimalla. Esityksen ei arvioida vaikuttavan jo tehtyihin biopolttoaine- tai biokaasuinvestointeihin. Siten ehdotetun sääntelyn ei arvioida olevan ongelmallista perustuslain 15 §:n säädetyn omaisuudensuojan tai 18 §:n 1 momentissa säädetyn elinkeinovapauden kannalta.

Esitys ei sisällä perustuslain kannalta merkityksellisiä ehdotuksia. Ehdotettu laki voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Koska uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevissa direktiiveissä on säännöksiä, jotka ehdotetaan pantaviksi täytäntöön lailla, annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

2 §Määritelmät

A osa. Raaka-aineet, joista tuotetun tai valmistetun biopolttoaineen tai biokaasun lasketaan täyttävän jakeluvelvoitteen lisävelvoitetta 5 §:n 3 momentin nojalla:

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

q) muu lignoselluloosa eli ligniinistä, selluloosasta ja hemiselluloosasta koostuva raaka-aine, kuten metsistä, puumaisista energiakasveista sekä puunjalostusteollisuuden tähteistä ja jätteistä saatava biomassa, lukuun ottamatta sahatukkeja ja vaneritukkeja;

r) alkoholin valmistuksessa muodostuvat sikunaöljyt;

s) puumassan tuotannosta sulfaattiselluprosessissa syntyvä raakametanoli;

t) sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

u) vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

v) syanobakteerit.

B osa. Raaka-aineet, joista tuotetun tai valmistetun biopolttoaineen tai biokaasun osuus on rajattu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen liikenteen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa:

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

b) eläinrasvat, jotka on luokiteltu muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) mukaisesti sen 8 artiklassa tarkoitettuun luokkaan 1 tai 9 artiklassa tarkoitettuun luokkaan 2;

c) vahingoittuneet viljelykasvit, jotka eivät sovellu käytettäviksi elintarvike- tai rehuketjussa, pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia;

d) yhdyskuntajätevedet ja niiden johdannaiset, pois lukien jätevesiliete;

e) vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja ja tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

f) sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon.