HE 46/2024

1Asian tausta ja valmistelu

2Nykytila ja sen arviointi

3Tavoitteet

Lakiehdotuksen yleisenä tavoitteena on edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien liikennekäyttöä ja siten edesauttaa liikenteen päästövähennysten saavuttamista.

Esityksen tavoitteena on muuttaa ajoneuvojen hankintatukilakia vastaamaan uudistettua EU:n valtiontukilainsäädäntöä eli de minimis -asetusta. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tukeminen 1.7.2024 jälkeen. Tavoitteena on mahdollistaa kaasukäyttöisen paketti- ja kuorma-auton hankintatuen myöntäminen ilman kansallisia rajoituksia, jolloin tukea voisi saada yrityksen toimialasta ja ajoneuvon käyttötarkoituksesta riippumatta.

Esityksen tavoitteena on lisäksi palauttaa lakiin mahdollisuus kaasu- ja etanolikonversioiden muuntotukiin. Kaasu- ja etanolikonversioiden tukemisen tavoitteena on mahdollistaa käyttövoimasiirtymä myös sellaisille kotitalouksille ja yrityksille, jotka eivät ole hankkimassa uutta vähäpäästöistä autoa.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

6Lausuntopalaute

Esityksen kiireellisyyden vuoksi tavanomaisista lainvalmistelua koskevista lausunto- ja kuulemisohjeista on jouduttu poikkeamaan. Esityksestä on järjestetty lausuntokierros tavallista lyhyemmällä määräajalla, jotta eduskunnalla voisi olla mahdollisuus käsitellä lakimuutokset siten, että ne saataisiin voimaan de minimis -asetuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti viimeistään 1.7.2024. Lausuntokierros pidettiin 21.2.2024 -22.3.2024.

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot yhteensä 32 taholta sisältäen järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia, ministeriöitä ja valtion viranomaisia.

Nämä tahot olivat maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Liikenne- ja viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Autoalan Keskusliitto, Autoalan tiedotuskeskus, Autotuojat- ja -teollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Etanoliautoilijat ry, Gasgrid Finland Oy, Gasum Oy, Jätehuoltoyhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Neste Oyj, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Suomen kaasuyhdistys ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Teknologiateollisuus ry.

Esitysluonnokseen saapui 29 lausuntoa, joista kolme lausuntokierroksen päätyttyä. Lausunnon antoivat maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Liikenne- ja viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry (yhteislausunto), Bioenergia ry, Etanoliautoilijat ry, Gasum Oy, Luke, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Syke, Sähköinen Liikenne ry, Rahtarit ry, North European Oil Trade Oy (NEOT), Suomen Yrittäjät ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Suomen Taksiliitto ry, StepOne Tech Oy ja Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO).

Edellä mainituista maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sisäministeriö ilmoittivat, ettei heillä ole lausuttavaa asiasta.

Lausunnonantajat kannattivat yleisesti paketti- ja kuorma-autojen hankintatukia osana liikenteen päästövähennyskeinoja. Esitettyjä EU:n valtiontukilainsäädännön muutosten perusteella tehtäviä muutoksia pidettiin yleisesti tärkeinä. Lisäksi moni lausunnonantaja piti muuntotukia oikeudenmukaisen siirtymän edistämiskeinona ja kannatti niiden hakumahdollisuuden palauttamista lakiin. Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry nostivat puolestaan lausunnossaan esille näkökulmia, joiden mukaan muuntotuet eivät olisi perusteltuja. Lausunnonantajista Sykkeellä ei ollut yksiselitteistä kantaa muuntotukien tukemiseen.

Lausuntojen muutosehdotukset koskivat pääasiassa tukiohjelman hakuajan ja lain voimassaolon pidentämistä sekä tuettavien ajoneuvojen ja tukisummien kasvattamista. Usea lausunnonantaja toivoi lakiehdotusten tulevan voimaan mahdollisimman pian, jotta kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukia voitaisiin myöntää myös maanteiden tavarakuljetuksia toisten lukuun suorittavalle yritykselle maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitetun paketti- tai kuorma-auton hankintaan eikä tukiohjelmaan tulisi taukoa.

Useissa lausunnoissa korostettiin biokaasun roolia raskaan liikenteen päästövähennyksien saavuttamisessa. Gasum Oy:n lausunnon mukaan biokaasun tuotantopotentiaalilla voitaisiin kattaa yli viidennes maantieliikenteen energiankäytöstä. Osa lausunnonantajista toi myös esille sähkön mahdollisuudet lisätä logistiikkaketjujen energiatehokkuutta ja samalla siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Vedyn osalta joissain lausunnoissa todettiin tukitoimenpiteiden olevan edelleen tarpeen vedyn liikennekäytön käynnistämiseksi. Muuntotuet (etanoli ja kaasu) nähtiin useissa lausunnoissa tärkeinä toimenpiteinä mm. nykyisen autokannan päästöjen vähentämiseksi eri tuloluokissa.

Joissakin lausunnoista nousi esiin tarve tukea ajoneuvojen ohella vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentumista. Yhdessä lausunnossa tuotiin esille, että ammattimaiselle tavaraliikenteelle tulisi luoda järjestelmä, jossa biodieselin käyttämisestä koituvat kustannuslisäykset kompensoitaisiin. Joissain lausunnoissa toivottiin esityksen perusteluiden täydentämistä erityisesti pääasiallisten vaikutusten ja valtiotalouteen liittyvien vaikutusten osalta.

Yleisesti lausuntojen perusteella esityksen perusteluita on täydennetty mm. lisäämällä vaikutukset valtiontalouteen sekä tuomalla aiempaa selkeämmin ilmi kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien ja muuntotukien vaikutuksia kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrään ja jakeluinfraan. Ehdotuksen pääasiallisiin vaikutuksiin on lisäksi tuotu Liikenne- ja viestintäviraston teettämän, muuntotukia koskevan kyselytutkimuksen tulokset. Myös esityksen tavoitteita on hiukan täsmennetty.

Valtiovarainministeriö toi lausunnossaan esille esitysluonnoksen puutteita valtiontaloudellisten vaikutusten osalta. Valtiovarainministeriö huomautti lausunnossaan, että mahdollisia henkilöresurssitarpeita arvioidessa tulisi ensisijaisesti pyrkiä priorisoimaan tehtäviä ja kuluja hallinnonalan sisällä huomioiden Suomen julkisen talouden heikon taloudellisen tilanteen ja muistutti, että resursoinnista päätetään talousarvioissa ja julkisen talouden suunnitelmassa. Liikenne- ja viestintävirasto toi lausunnossaan esille henkilöresurssitarpeita liittyen tukikäsittelyyn. Valtiovarainministeriön lausunnon perusteella esityksen perusteluihin on täydennetty vaikutukset valtiontalouteen.

Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan esitysluonnoksen tavoitteissa on enemmän kyse esityksen keskeisistä ehdotuksista kuin varsinaisista tavoitteista, ja että tukiohjelman tarpeellisuutta pitäisi perustella edelleen erityisesti jakeluvelvoitteen näkökulmasta. Useissa muissa lausunnoissa (mm. Syke, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Bioenergia ry, NEOT Oy, Etanoliautoilijat ry ja StepOne Tech Oy) nostettiin esille erilaisia näkemyksiä ehdotuksen perusteluiden täydentämiseksi mm. jakeluvelvoitteen ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien vaikuttavuuden näkökulmasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto korosti lausunnossaan jälkikäteisseurannan tärkeyttä.

Valtiovarainministeriön lausunnon perusteella lakiehdotuksen tavoitetta on täsmennetty. Esityksen pääasiallisia vaikutuksia on lisäksi täydennetty Liikenne- ja viestintäviraston teettämän kyselytutkimuksen tuloksilla. Lisäksi edellä mainittujen lausuntojen perusteella esityksen perusteluissa tuodaan aiempaa selkeämmin ilmi kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien ja muuntotukien vaikutuksia kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrään ja jakeluinfraan.

Ympäristöministeriön lausunnon mukaan esitykseen sisältyvät muutokset ovat perusteltuja ja liikenteen päästökehityksen kannalta oikeansuuntaisia, joskin arvioitujen lakimuutosten päästövaikutukset jäävät kokonaisuudessaan varsin marginaaliseksi. Ympäristöministeriön lausunnon mukaan liikennesektorin merkitys osana taakanjakosektoria on merkittävä ja tehokkaita päästövähennystoimia tarvitaan tulevina vuosina kasvavassa määrin. Hankinta- ja muuntotuista on myönteisiä kokemuksia, mikä ympäristöministeriön lausunnon mukaan puoltaa niiden jatkamista. Ympäristöministeriö tuo lausunnossaan esille, että nyt esitetyt tuet ovat myös kustannustehokkuudeltaan varsin hyvällä tasolla.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus piti lakiehdotusta pääosin lakiteknisenä, pois lukien muuntotukien palauttamista koskevat esitykset. Palautetulla muuntotuella ei maakunnan hallituksen mukaan ole yhteyttä itsehallintopoliittisiin kysymyksiin eikä Ahvenanmaalle tärkeisiin elinkeinoihin. Tämän johdosta Ahvenanmaan maakunnan hallitus katsoi, että lakimuutoksilla ei ole vaikutusta Ahvenanmaahan.

Liikenne- ja viestintävirasto piti lausunnossaan ehdotettuja uudistetun de minimis -asetuksen nojalla tehtäviä muutoksia perusteltuina ja totesi, että esitetyt muutokset asettavat tuen hakijat tasavertaiseen asemaan ja helpottavat viraston hakemuskäsittelyä tältä osin. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry, Bioenergia ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Rahtarit ry, Syke, Logistiikkayritysten liitto ry, Suomen Yrittäjät ry ja SEO pitivät kaasukuorma-autojen hankintatuen rajoitusten poistamista EU:n valtiontukilainsäädännön muutosten perusteella tärkeänä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry, Bioenergia ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Syke, Luke ja SEO nostivat lausunnoissaan esille kannattavansa esitystä tuen yrityskohtaisen kokonaismäärän nostamisesta 300 000 euroon.

Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry toivat yhteislausunnossaan esille, että olisi erittäin tärkeää saattaa muutokset voimaan mahdollisimman pikaisesti perustellen näkemystään mm. kaasukäyttöisten kuorma-autojen markkinoiden pysähtymisellä alkuvuodesta 2024. Myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry, Bioenergia ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Logistiikkayritysten Liitto ry toivoivat, että lakimuutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.

Liikenne- ja viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Etanoliautoilijat ry, Bioenergia ry, Gasum Oy, Rahtarit ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry kannattivat lausunnoissaan etanoli- ja kaasukonversioiden muuntotukien palauttamista koskevia ehdotuksia perustellen näkemyksiään mm. tukien päästövähennyshyödyillä ja keinoina vauhdittaa liikenteen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista oikeudenmukaisella tavalla. StepOne Tech Oy kertoi lausunnossaan yleisesti kannattavansa Etanoliautoilijat ry:n lausunnossa tekemiä esityksiä. Etanoliautoilijat ry korosti lausunnossaan muuntotuen kustannustehokkuutta.

Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry toivat lausunnossaan esille näkökulmia, kuten autokannan keski-iän kasvun pysäyttäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen, lähipäästöjen vähentäminen, muutostöiden aiheuttamat vastuukysymykset sekä vähäiset vaikutukset pakokaasupäästöihin, joiden perusteella voidaan kritisoida muuntotukien ehdotettua palauttamista lakiin. Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry esittivät, että konversiotuille ehdotettu täyssähköisten henkilöautojen hankintatuesta säästynyt määräraha siirrettäisiin kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukiin, jolloin määrärahan päästövähennysvaikutukset olisivat heidän mukaansa kiistatta todennettavissa. Ehdotusta ei ole otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä, sillä budjetoidun määrärahan käyttökohteen muuttaminen uudelleenbudjetoinnilla ei ole yleisten budjettikäytäntöjen mukaista.

Usea lausunnonantaja ehdotti paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien hakuajan pidentämistä perustellen näkemyksiään tukiohjelman vaikuttavuudella ajoneuvokannan uudistumiseen, raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen alkuvaiheella, yritysten investointivarmuudella ja sillä, ettei hankintatukiin allokoitua määrärahaa saataisi poikkeuksellisen vaikean markkinatilanteen takia kulutettua loppuun. Autoalan keskusliitto ry ja Autotuojat ja –teollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry sekä Logistiikkayritysten Liitto ry esittivät lausunnoissaan, että hankintatuen hakuaikaa pidennettäisiin siten, että tukea voi hakea 31.12.2027 asti. Sähköinen Liikenne ry, Suomen Yrittäjät ry, Gasum Oy ja SEO ehdottivat lausunnoissaan hankintatuen hakuajan pidentämistä nykyisestä. Bioenergia ry ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry esittävät, että laki vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta olisi voimassa 31.12.2028 asti. Liikenne- ja viestintävirasto on arvioinut (27.3.2024), että jos loppuvuoden 2024 paketti- ja kuorma-autojen hakemusmäärät pysyisivät keskimäärin samoina kuin vuonna 2023, vuosina 2022-23 budjetoiduista määrärahoista jäisi käyttämättä kuorma-autojen osalta noin yksi miljoona ja pakettiautojen osalta noin 2,2 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien aiemmin ennakoitua pienempään menekkiin arvioidaan vaikuttaneen muun muassa yleinen markkinatilanne ja EU:n valtiontukilainsäädännön rajaukset, ja myös 27.3.2024 tehtyyn arvioon liittyy runsaasti epävarmuuksia. Ehdotuksia hakuaikojen pidentämisestä ei kuitenkaan ole otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä yleisen taloustilanteen takia.

Etanoliautoilijat ry, NEOT Oy ja StepOne Tech Oy esittivät, että etanolikonversioiden osalta muuntotuen tasoa nostettaisiin 200 eurosta 500 euroon. Etanoliautoilijat ry:n mukaan heidän lausunnossaan esittämä muuntotuen taso olisi myös kustannuksiin suhteutettuna perusteltu, sillä asianmukaisesti tehty etanolikonversio maksaa noin 700–900 euroa ja muutoskatsastuksen kustannukset ovat noin 100 euroa. Etanoliautoilijat ry perustelee muuntotuen nostamista myös sillä, että muutoksella ei olisi hankinta- ja muuntotukiin myönnettyjen siirtomäärärahojen (Liikenne- ja viestintäviraston arvio 30.1.2024 2,4 miljoonaa euroa) runsauden takia budjettivaikutuksia.

Bioenergia ry sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry esittivät lausunnoissaan, että jatkossa yksittäinen yritys voisi saada tukea enintään kymmenen paketti- tai kuorma-auton hankintaan vuodessa nykyisen viiden sijasta. Edellä mainitut esittivät myös lausunnoissaan kaasukuorma-autojen hankintatukien tukisummien nostamista siten, että hankintatuki olisi 8000 euroa N2-luokan ajoneuvolle, jonka kokonaismassa on enintään 12 tonnia, 16 000 euroa N3-luokan ajoneuvolle, jonka kokonaismaissa on enintään 40 tonnia ja 30 000 euroa ajoneuvolle, jonka kokonaismassa on yli 60 tonnia.

Suomen Taksiliitto ry:n lausunnon mukaan hankintatuki on ratkaiseva kannustin kohti vähäpäästöistä taksiliikennettä, ja tuo lausunnossaan esille näkökulmia, joilla perustellaan taksiautoille suunnatun hankintatuen tarpeellisuutta.

Etanoliautoilijat ry tuo lisäksi esille, että olisi hyödyllistä verrata muuntotukien kustannustehokkuutta myös muihin käytettävissä oleviin päästövähennyskeinoihin ja lisätä perusteluihin muiden verrokkimaiden tukitoimia. Etanoliautoilijat ry:n lausunnon mukaan oletusta siitä, että noin puolet konversioista tehtäisiin ilman muuntotukea, ei voida suoraan käyttää ennakoimaan tulevaa. Etanoliautoilijat ry:n lausunnon perusteella esityksen jatkovalmistelussa esityksen pääasiallisia vaikutuksia on täydennetty lisäämällä huomio siitä, että kevään 2023 ajoneuvolain muutosten ja esitettyjen tukien yhteisvaikutuksilla ajoneuvojen muuntoja arvioidaan tekevän Liikenne- ja viestintäviraston seurantatutkimuksen tarkastelujaksoa enemmän. Ehdotuksia muiden liikenteen ilmastotoimien tai verrokkimaiden lisäämisestä hallituksen esityksen perusteluihin ei otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon. Eri toimenpiteiden vaikutuksia taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi arvioidaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelun yhteydessä.

Rahtarit ry totesi lausunnossaan, että täyssähköisten kuorma-autojen määrän kasvaminen edellyttää kalustohankintojen lisäksi latausjärjestelmäinvestointeja ja toi esille näkökulmia biodieselin päästövähennyspotentiaaliin liittyen. Myös Sähköinen Liikenne ry tuo lausunnossaan esille latausinfratuen merkittävyyden. Gasum Oy:n lausunnon mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen ja asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät laaja-alaista keinovalikoimaa. Sähköinen Liikenne ry toi lausunnossaan esille sähköistymisen olevan lähivuosien tehokkain keino lisätä raskaamman liikenteen ja logistiikkaketjujen energiatehokkuutta ja samalla siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.

7Säännöskohtaiset perustelut

Nimike. Lain nimike palautettaisiin laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta.

1 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus ajoneuvon muuntamiseen sekä lakiteknisenä muutoksena lisättäisiin termi ”hankinta” sulkeisiin.

Pykälän 2 momentin 3 kohtaan lisättäisiin säännös siitä, että tätä lakia sovellettaisiin myös muuntotukiin. Ehdotetun säännöksen mukaan tätä lakia sovellettaisiin ajoneuvon muuntamiseksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamiseen myönnettävään tukeen, jota haetaan viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2024 (muuntotuki). Muutos olisi tarpeen, jotta laki soveltuisi myös muuntotukiin, mikäli ajoneuvojen muuntamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi olisi määrärahaa käytettävissä. Muuntotukien hakuajan päättäminen esityksen mukaisessa aikataulussa olisi tarpeen, jotta Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa loppuvuonna 2024 jätetyistä hakemuksista myöntävän päätöksen vuoden 2024 puolella, mikäli muut lain edellytykset muuntotuen myöntämiselle täyttyisivät. Muuntotukiin käytettävissä oleva vuonna 2022 budjetoitu kolmen vuoden siirtomääräraha on käytettävissä ilman uudelleenbudjetointia vuoden 2024 loppuun saakka.

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön . Pykälän 2 momentin viittaus de minimis -asetukseen ehdotetaan päivitettäväksi vastaamaan uudistettua de minimis -asetusta. Komissio julkaisi uudistetun de minimis -asetuksen 13.12.2023 ja se tuli voimaan 1.1.2024. Jatkossa pykälän 2 momentin mukaan tuen myöntämisestä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus , liitteen I artiklassa 1 tarkoitetulle yritykselle ( yritys ) säädettäisiin mainitussa asetuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa 2023/2831, jäljempänä de minimis -asetus . Muilta osin pykälä pysyisi ennallaan.

Lain 2 luvun otsikkoon ehdotetaan lisättäväksi viittaus muuntotukeen.

4 §.Pakettiauton hankintatuen myöntämisen edellytykset. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälä vastaisi uudistettua de minimis -asetusta siitä, että ajoneuvojen hankintatukea voidaan jatkossa myöntää toimialasta riippumatta myös maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. Pykälän 4 ja 5 momentin sisällöt kumottaisiin ja pykälän 6 momentti siirrettäisiin 4 momentiksi. Esitetyn pykälän 4 momentin viittaus yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohtaan korjattaisiin viittaukseksi 2 artiklan 18 alakohtaan. Muilta osin pykälä pysyisi ennallaan.

5 §. Kuorma-auton hankintatuen myöntämisen edellytykset. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälä vastaisi uudistettua de minimis -asetusta siitä, että ajoneuvojen hankintatukea voidaan jatkossa myöntää toimialasta riippumatta myös maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. Pykälän 3 momentin 5 kohta ja 4 momentin sisältö kumottaisiin. Samalla pykälän 3 momentin 4 kohdan perässä oleva sana ”ja” siirtyisi samaisen momentin 3 kohdan perään. Pykälän 5 momentti siirtyisi 4 momentiksi ja 6 momentti vastaavasti 5 momentiksi . Esitetyn pykälän uuden 3 momentin 1 kohdasta poistettaisiin tarpeettomana toistona sana ”raskaan”. Muilta osin pykälä pysyisi ennallaan.

6 §.Muuntotuen myöntämisen edellytykset . Pykälässä säädettäisiin muuntotuen myöntämisen edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan muuntotuki voitaisiin myöntää sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai yritykselle, joka muuntaa henkilöauton kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan yrityksellä tarkoitetaan komission asetuksen (EU)  N:o 651/2014  ( yleinen ryhmäpoikkeusasetus ) liitteen I artiklassa 1 tarkoitettua yritystä. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen I artiklan 1 mukainen yrityksen määritelmä on laaja. Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muuntotuen myöntämisen edellytyksistä. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin muunnon suorittamisesta. Ehdotetussa 1 kohdassa huomioitaisiin voimassa olevan ajoneuvolain säännökset. Sen mukaan muunto tulisi tehdä tai sitoutua tekemään ajoneuvolain (82/2021) 7 §:n tai 7 a §:n mukaisesti. Viittaus mainittuihin ajoneuvolain pykäliin kattaisi myös niiden nojalla annetut Liikenne- ja viestintäviraston määräykset. Momentin 2 kohdan mukaan muuntotuki voitaisiin myöntää, jos liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisteriin merkitään henkilöauton joko toiseksi tai ainoaksi käyttövoimaksi kaasu tai muutoskatsastuksessa bensiinikäyttöisen henkilöauton tietoihin lisätään merkintä siitä, että myös korkeaseosetanoli soveltuu auton käyttövoimaksi. Momentin 3 kohdan mukaan muuntotuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että valtion talousarviossa tuen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä.

Pykälän 3 momentin mukaan muuntotuki voitaisiin maksaa vain yhden kerran samasta henkilöautosta. Samaisen momentin mukaan muuntotuki voitaisiin myöntää yhden kalenterivuoden aikana luonnolliselle henkilölle tai yritykselle enintään kerran.

Pykälän 4 momentin mukaan muuntotukea ei myönnettäisi vaikeuksissa olevalle yritykselle. Lain 4 §:n 6 momentissa viitataan vaikeuksissa olevan yrityksen osalta yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitettuun yritykseen. Ehdotetun 6 §:n 4 momentin mukaan muuntotuki voitaisiin lisäksi myöntää vain, jos muuntoon ei ole myönnetty muuta avustusta valtion varoista.

7 § . Muuntotuen määrä. Pykälässä säädettäisiin muuntotuen määrästä. Ajoneuvon muuntoon myönnettävän muuntotuen määrät vastaisivat ennen lain 1132/2023 voimaantuloa säädettyjä muuntotuen määriä. Ehdotetun 7 §:n mukaan muuntotukea voitaisiin myöntää 1 000 euroa henkilöauton muuntoon kaasukäyttöiseksi tai 200 euroa henkilöauton muuntoon etanolikäyttöiseksi.

12 a §. Tukikelpoiset kustannukset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännökset muuntotukien tukikelpoisista kustannuksista. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että tässä laissa tukikelpoisilla kustannuksilla tarkoitettaisiin ajoneuvon muunnosta etanoli- tai kaasukäyttöiseksi aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia taikka yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia ajoneuvon ostamisesta tai pitkäaikaisvuokraamisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Muilta osin pykälä pysyisi ennallaan.

12 b §.Yritykselle myönnettävän tuen määrä . Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin lisäksi yrityksille myönnettävien muuntotukien enimmäismäärästä ja yrityskohtaisesta kokonaismäärästä. Pykälän ehdotetun 4 momentin mukaan yritykselle kaasukäyttöiseen paketti- tai kuorma-autoon myönnettävän hankintatuen taikka muuntotuen enimmäismäärä ei saisi ylittää 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuen enimmäismäärästä säätäminen olisi kansallisesti tarpeen, sillä voimassa olevan valtionavustuslain (688/2001) 6 §:n 1 momentin perusteella valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Lisäksi pykälän 4 momenttia ehdotettaisiin muutettavaksi siten, että se vastaisi uudistetun de minimis -asetuksen mukaista yrityskohtaisen tuen kokonaismäärää ja kokonaismäärän laskentajaksoa. Sääntely laajennettaisiin koskemaan myös muuntotukia. Yrityskohtaisen tuen kokonaismäärää nostettaisiin 300 000 euroon nykyisestä 200 000 eurosta. Lisäksi tuen laskennassa käytetty ajanjakso muutettaisiin verovuodesta vuodeksi. Ehdotukset perustuisivat uudistetun de minimis -asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltion yhdelle yritykselle myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 300 000:ta euroa minkään kolmen vuoden jakson aikana. Uudistetun de minimis -asetuksen resitaalin (3) mukaan de minimis -asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella on aiheellista korottaa jäsenvaltiossa yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä 300 000 euroon. Edellä mainitun resitaalin mukaan enimmäismäärä kuvastaa de minimis -asetuksen voimaantulon jälkeen tapahtunutta inflaatiokehitystä ja inflaation arvioitua kehitystä tämän asetuksen voimassaoloaikana. Resitaalin mukaan enimmäismäärä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta voidaan katsoa, ettei niillä ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja etteivät ne vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua. Uudistetun de minimis -asetuksen resitaalin (11) mukaan tätä asetusta sovellettaessa huomioon otettavaa kolmen vuoden ajanjaksoa olisi arvioitava jatkuvasti. Kyseisen resitaalin mukaan jokaisen uuden vähämerkityksen tuen myöntämisen yhteydessä on otettava huomioon kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä. Muilta osin pykälä pysyisi ennallaan.

16 §.Muuntotuen hakeminen. Pykälässä säädettäisiin muuntotuen hakemisesta. Pykälä vastaisi sisällöltään pitkälti ennen lain 1132/2023 voimaan tuloa voimassa ollutta sääntelyä. Verrattuna aiempaan sääntelyyn, pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että viittaus oikeushenkilöihin ja yksityisiin elinkeinonharjoittajiin korvattaisiin termillä yritys. Lisäksi pykälän 3 momenttiin lisättäisiin sana ”erikseen” sen selkeyttämiseksi, että ehdolliseen päätökseen ei saisi erikseen hakea muutosta.

17 §.Muuntotuen maksaminen . Pykälässä säädettäisiin muuntotuen maksamisesta. Pykälän mukaan Liikenne- ja viestintävirasto maksaisi muuntotuen tuen saajalle myönteisen tukipäätöksen perusteella. Pykälä vastaisi sisällöltään ennen lain 1132/2023 voimaan tuloa voimassa ollutta sääntelyä.

18 §.Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus . Muuntotukia koskeva viittaus ehdotetaan lisättäväksi pykälään. Pykälä vastaisi sisällöltään ennen lain 1132/2023 voimaan tuloa voimassa ollutta sääntelyä.

8Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2024.

Ehdotetaan, että tämän lain 6 §:ää sovelletaan muuntamiseen, joka on tapahtunut tämän lain voimaantulon jälkeen. Ehdotettu olisi tarpeen sen selkeyttämiseksi, että tuen hakemismahdollisuuden ulkopuolelle rajautuisivat ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt ajoneuvojen muunnot.

Ehdotetaan, että tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan, että tämän lain voimaan tullessa myönnettyihin kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukiin ja muuntotukiin sovellettaisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ehdotetuilla siirtymäsäännöksillä selvennettäisiin sitä, että ennen tämän hallituksen esityksen mukaisten säännösmuutosten voimaantuloa tehdyt hakemukset käsiteltäisiin loppuun aiemmin voimassa olleita säännöksiä noudattaen.

9Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskeva pääperiaate. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen edellytyksenä on, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla samanlaisessa tilanteessa. Ehdotetun lain mukaisessa menettelyssä kaikilla tuen hakijoilla on EU:n valtiontukilainsäädännön asettamien rajausten puitteissa yhdenvertainen mahdollisuus hakea ja saada tukea niin kauan, kun määrärahaa on jäljellä. Lisäksi on syytä huomioida, että tuen hakeminen on ajoneuvon hankintaa suunnittelevalle henkilölle vapaaehtoista, eikä kenelläkään ole subjektiivista oikeutta saada laissa mainittuja ajoneuvon hankintatukia. 

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lakiehdotuksen yleisenä tavoitteena on edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien liikennekäyttöä ja siten edesauttaa liikenteen päästövähennysten saavuttamista. Lakiehdotus edistäisi ympäristöperusoikeuden toteuttamista auttamalla vähentämään ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä.

Edellä esitetyn mukaisesti ehdotettu laki ei sisällä perustuslain kannalta ongelmallisia perusoikeusrajoituksia. Siten on perusteltua katsoa, että esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä. 

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §Laki vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta

Soveltamisala

2 §Suhde muuhun lainsäädäntöön

2 lukuAjoneuvon hankintatuki ja muuntotuki