HE 4/2024

1Asian tausta ja valmistelu

Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen pelastustoimi ja ensihoidon palveluiden järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Näillä ei kuitenkaan ole edustajaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa (10/2015, Tuve-laki ) säädetyssä turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnassa. Aiemmin Suomen Kuntaliitto ry on edustanut neuvottelukunnassa näitä toimintoja. Myös oikeuskansleri on siinä yhteydessä, kun neuvottelukuntaa asetettiin kaudelle 2023-2024, kehottanut valtiovarainministeriötä valmistelemaan neuvottelukuntaa koskevaan sääntelyn tarvittavat muutokset, joilla saatetaan sääntely yhteensopivaksi hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön kanssa.

Hallituksen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksen valmistelussa on kuultu sosiaali- ja terveysministeriötä, sisäministeriötä, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:tä sekä hyvinvointialueita ja Suomen Kuntaliitto ry:tä.

Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi lausuntopalvelu.fi järjestelmän kautta aikavälillä 17.10-29.11.2023. Lausuntoa pyydettiin turvallisuusverkon nykyisiltä käyttäjätahoilta, turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnassa nykyisin edustettuna olevilta tahoilta, hyvinvointialueilta ja kunnilta sekä niitä edustavilta tahoilta. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 336 taholta. Lausuntopyyntöön saapui lausuntoja määräajassa yhteensä 14 kappaletta. Lausunnot ovat nähtävissä valtioneuvoston hankeikkunassa (hanketunnus VM035:00/2023).

2Nykytila ja sen arviointi

Julkisen hallinnon turvallisuusverkosta, sen palveluista ja palvelujen käytöstä sekä muusta turvallisuusverkkotoiminnasta säädetään Tuve-laissa. Turvallisuusverkon tavoitteena on tarjota keskeisille turvallisuudesta vastaaville viranomaisille ja valtionjohdolle, ministeriöt mukaan lukien, korkean varautumis- ja turvallisuustason tietoliikenneratkaisu sekä tieto- ja viestintätekniset palvelut. Tuve-lain 1 §:ssä säädetään lain tarkoituksesta, joka on normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämän viestinnän häiriöttömyys ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus.

Tuve-lain 2 §:ssä säädetään turvallisuusverkon käyttövelvoitteesta. Säännöksen tarkoituksena on ollut määritellä selkeästi ne viranomaistoiminnot, joissa verkkoa ja sen palveluja olisi aina käytettävä. Säännöksen mukaan turvallisuusverkon käyttövelvoite koskee sellaista valtion johtamiseen ja turvallisuuteen, maanpuolustukseen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen, pelastustoimintaan, meripelastustoimintaan, hätäkeskustoimintaan, maahanmuuttoon ja ensihoitopalveluun liittyvää viranomaisten sisäistä, välistä ja ulkoista yhteistoimintaa ja viestintää, joissa noudatetaan korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimuksia. Säännöksen perusteella turvallisuusverkon käyttövelvoite koskee siis muun muassa ensihoitopalvelua ja pelastustointa.

Pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen roolia ja kokoa turvallisuusverkon käyttäjinä kuvaa parhaiten niiden osuus turvallisuusverkkotoiminnan kokonaisliikevaihdosta, joka oli vuonna 2022 noin 171,2 miljoonaa euroa. Samana vuonna 2022 pelastustoimen ja ensihoitopalvelun osuus turvallisuusverkkotoiminnan kokonaisliiketoiminnasta oli noin 10 miljoonaa euroa (noin 5,8%). Käyttövolyymeihin on kuitenkin odotettavissa muutoksia, kun hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä jatkavat pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien sekä kuntayhtymien aloittamaa turvallisuusverkon palvelujen käyttöönottoa vuonna 2023. Lopullinen käyttövolyymi tarkentuu vuosien 2023 ja 2024 aikana. Esityksen valmistelussa on arvioitu, että turvallisuusverkon käyttöönoton loppuvaiheessa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän osuus turvallisuusverkkotoiminnan liikevaihdosta olisi noin 10-15% ottaen huomioon kokonaisliikevaihdon kasvu.

Turvallisuusverkkotoiminta muodostuu kahdesta osa-alueesta: turvallisuusverkosta ja sen ohjauksesta. Tuve-lain 17 §:ssä säädetään turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnasta, joka toimii valtiovarainministeriön tukena 14 §:ssä tarkoitetussa ohjauksessa ja valvonnassa. Tuve-lain säätämiseen johtaneessa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 35/2014 vp) valiokunta korosti, että turvallisuusverkkotoiminnassa nimenomaan neuvottelukunta on se foorumi, jolla on tosiasiassa olennainen merkitys sen varmistamisessa, että lain vaatimukset toteutuvat ja että turvallisuusverkkotoimintaa voidaan yhteen sovittaa. Valiokunta totesi lisäksi, että neuvottelukunnalla on poikkeuksellisen tärkeä tehtävä turvallisuusverkkotoiminnassa. Neuvottelukunnan toiminnan tärkeän merkityksen vuoksi tarkoituksena on, että siinä olisivat edustettuina kaikki keskeiset turvallisuusverkkotoimintaa ohjaavat tahot ja käyttäjäryhmät.

Pelastustoimen ja ensihoitoon liittyviä palveluja on aiemmin edustanut neuvottelukunnassa Suomen Kuntaliitto ry, sillä näiden toimintojen järjestämisvastuu on kuulunut kunnille. Pelastustoimen järjestämisestä ovat vastanneet kunnat yhteistoiminnassa saman pelastustoimialueen kuntien kanssa. Ensihoitopalvelun järjestämisestä ovat vastanneet sairaanhoitopiirit, jotka ovat olleet kuntien muodostamia kuntayhtymiä. Tuve-lain säätämisen jälkeen Suomeen on kuitenkin muodostettu 21 hyvinvointialuetta, joille on siirretty aiemmin kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudellemaalle luotiin niin kutsuttu erillisratkaisu, jossa alue jaettiin neljään hyvinvointialueeseen, joiden järjestämisvastuulla olisivat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Helsingin kaupungille puolestaan jäi edelleen velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut kaupunkina. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.

Kuntien vastuulle ei hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen jäänyt sellaisia tehtäviä, joissa olisi velvollisuus käyttää turvallisuusverkkoa. Kuntien on kuitenkin jatkossakin mahdollista käyttää turvallisuusverkkoa mm. pelastustoimintaan liittyvissä väestönsuojelutehtävissätehtävissä sopimalla siitä erikseen. Valtiovarainministeriön päätöksellä on mm. viranomaisradioverkon (Virve) käyttäjiksi hyväksytty kuntien väestönsuojeluun osallistuvia tahoja. Kunnat eivät tähän mennessä ole hakeneet käyttöoikeutta muiden turvallisuusverkon palvelujen osalta. Vaikka kunnilla ei siis jatkossa olisi käyttövelvoitetta turvallisuusverkon palveluihin, ne ovat kuitenkin edelleen turvallisuusverkon Virve-palvelujen käyttäjä ja siten turvallisuusverkon käyttäjäryhmä.

Edellä kuvattujen muutosten johdosta Suomen Kuntaliitto ry:n ei voida enää perustellusti katsoa voivan edustaa pelastustoimea ja ensihoidon palveluita turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnassa. Tällä hetkellä pelastustoimella ja ensihoidon palveluilla ei siis ole omaa edustajaa. Huomioitavaa on, että kunnille ei jäänyt myöskään muita sellaisia tehtäviä, joiden perusteella kunnilla olisi turvallisuusverkon käyttövelvollisuus. Näihin tehtäviin perustuen Suomen Kuntaliitto ry ei nimennyt edustajaa neuvottelukuntaan sen kuluvalle toimikaudelle 1.2.2023-31.1.2025, mutta valmistelun aikana on kuitenkin tunnistettu, että sen osallistuminen neuvottelukunnan toimintaan olisi perusteltua turvallisuusverkon palvelujen käyttäjänä.

3Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on varmistaa, että turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnassa ovat edustettuina myös pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden oma edustaja. On tärkeää, että kaikki keskeiset turvallisuusverkkotoimintaa ohjaavat tahot ja käyttäjäryhmät ovat edustettuina neuvottelukunnassa, jotta kaikkien turvallisuusverkkoa käyttävien yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tarpeet tulevat huomioon otetuiksi ja nämä pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan turvallisuusverkon käytön ja sen palveluiden kehittämiseen ja ohjaamiseen.

4Ehdotus ja sen vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö edustaisivat ensihoidon palveluja ja pelastustoimea

Esityksen valmistelussa on harkittu vaihtoehtoa, jossa pelastustoimea ja ensihoidon palveluja edustaisivat neuvottelukunnassa jo sen jäseninä olevat sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ensihoidon yleisestä suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta ja lainsäädännön toimeenpanon tuesta, ohjauksesta ja strategisesta kehittämisestä toimivaltansa puitteissa. Sisäministeriö puolestaan johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja valmistelee sitä koskevan lainsäädännön. Ministeriöiden toimivaltuuksien perusteella voisi siis olla mahdollista, että neuvottelukunnassa sosiaali- ja terveysministeriö edustaisi ensihoidon palveluja ja sisäministeriö pelastustoimea.

Kuten edellä on kuvattu, pelastustoimella ja ensihoidon palveluilla on kuitenkin aiemmin ollut neuvottelukunnassa oma edustajansa, Suomen Kuntaliitto ry. Jotta noudatettaisiin mahdollisimman pitkälle neuvottelukunnassa aiemmin ollutta edustuksellista tasapainoa, olisi perusteltua, että myös jatkossa pelastustoimella ja ensihoidon palveluilla olisi oma edustajansa.

Kukin hyvinvointialue ja HUS-yhtymä nimeäisi jäsenen neuvottelukuntaan

Esityksen valmistelussa on lisäksi harkittu vaihtoehtoa, jossa hyvinvointialueet sekä HUS nimeäisivät kukin oman edustajansa neuvottelukuntaan. Tämä olisi kuitenkin vaikuttanut neuvottelukunnan kokoon merkittävästi, ottaen huomioon, että aiemmin pelastustoimea ja ensihoidon palveluita on edustanut neuvottelukunnassa yksin Suomen Kuntaliitto ry. Neuvottelukunnan kokoonpano koostuu nykyisin noin 10 jäsenestä. Jos jokainen hyvinvointialue sekä HUS nimeäisivät oman jäsenensä neuvottelukuntaan, se tarkoittaisi 22 uuden jäsenen nimeämistä ja neuvottelukunnan kokoonpanon muuttumista noin 32 jäsenen kokoiseksi.

Tätä vaihtoehtoa ei voitaisi pitää perusteltuna myöskään, kun otetaan huomioon neuvottelukunnan edustuksellinen tasapaino ja pelastustoimen sekä ensihoidon palvelujen osuus turvallisuusverkon käyttäjinä (kts. tarkemmin jakso 2). Esityksen valmistelussa on arvioitu, että vielä kesken olevan turvallisuusverkon käyttöönoton loppuvaiheessa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän osuus turvallisuusverkkotoiminnan liikevaihdosta olisi noin 10-15% ottaen huomioon kokonaisliikevaihdon kasvu. Jos kuitenkin jokainen hyvinvointialue sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä nimeäisivät oman jäsenen neuvottelukuntaan, niin pelastustoimea ja ensihoidon palveluita edustaisi noin 69 % neuvottelukunnan jäsenistä. Edustus ei siten olisi oikeassa suhteessa siihen, kuinka suuri osuus pelastustoimella ja ensihoitoon liittyvillä palveluilla on turvallisuusverkkotoiminnan kokonaisliikevaihdosta.

6Lausuntopalaute

Lausuntopyyntöön saapui lausuntoja määräajassa yhteensä 14 kappaletta. Lausunnonantajista ulkoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tulli ja Suomen Erillisverkot Oy ilmoittivat, että niillä ei ole lausuttavaa asiassa.

Kaikissa annetuissa lausunnoissa suhtauduttiin positiivisesti ehdotettuun muutokseen. Lisäksi Suomen Kuntaliitto ry, Lieksan kaupunki ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy katsoivat tarpeelliseksi, että Suomen Kuntaliitto ry:llä on kuntien edustajana jatkossakin paikka neuvottelukunnassa.

Satakunnan hyvinvointialue totesi lausunnossaan, että luonnoksessa ehdotettu sanamuoto ja sen perustelu rajoittaisi ainoastaan hyvinvointialueiden edustajien lukumäärää (yhteinen=yksi) neuvottelukunnassa. Hyvinvointialue pitää perusteltuna, että neuvottelukunnan kokoonpanosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, jolloin samassa yhteydessä voidaan säätää hyvinvointialueiden edustajien lukumäärästä. Satakunnan hyvinvointialueen mielestä tarkoituksenmukaisinta olisi, että hyvinvointialueiden edustajia olisi yksi kultakin yhteistyöalueelta.

Keskeisiä ehdotuksia on täydennetty Satakunnan hyvinvointialueen lausuntopalautteen johdosta, jotta olisi selkeämpää, että myös hyvinvointialueiden edustajien lukumäärästä on mahdollista säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, sillä 17 §:ssä säädetään vain neuvottelukunnan vähimmäiskokoonpano. Neuvottelukunnan kokoonpanoa on siis mahdollista täydentää myös muilla jäsenillä, jotka katsotaan tarpeellisiksi neuvottelukunnan edustuksellisuuden kannalta. Edustuksen laajentaminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos jonkin turvallisuusverkon käyttäjätahon turvallisuusverkon palvelujen käyttö lisääntyy merkittävästi. Lisäksi valtioneuvosto on aiemmissa päätöksissään antanut neuvottelukunnalle mahdollisuuden kutsua toimintaansa ja kokouksiin kuultaviksi asiantuntijoita ja asettaa toimintaansa tukevia valmistelevia alaryhmiä.

7Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan keväällä 2024.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

17 §Turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunta