HE 203/2024

1Asian tausta ja valmistelu

2Nykytila ja sen arviointi

Ystävyyden puisto on perustettu lailla Ystävyyden puistosta (488/1990) yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken sekä Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta varten. Ystävyyden puisto koostuu viidestä luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa.

Ystävyyden puisto on Suomen puoleinen osa Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välisen valtiosopimuksen (SopS 68/1990) tarkoittamasta Ystävyyden luonnonsuojelualueesta. Venäjän puolella valtiosopimuksen mukaiseen Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Kostamuksen luonnonsuojelualue. Sopimuksen tarkoitus on ollut edistää maidenvälistä yhteistyötä luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä tutkimuksen alalla. Sopimus on saatettu Suomessa voimaan asetuksella Neuvostoliiton kanssa Ystävyyden luonnonsuojelualueesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (946/1990) .

Ystävyyden puiston lain 6 §:ssä säädetään puiston henkilöstöstä sekä opastus- ja tutkimuskeskuksesta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan Ystävyyden puiston tutkimusta, hoitoa, käyttöä ja valvontaa sekä puistossa tapahtuvaa opastusta varten perustetaan tarpeellinen lukumäärä virkoja ja otetaan työsopimussuhteista henkilökuntaa. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan Kuhmon kaupunkiin perustetaan Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus. Laki- ja talousvaliokunta edellytti Ystävyyden puiston lakiesitystä koskevassa mietinnössään (LtVM 8/1990 vp), että Kuhmon kaupunkiin perustetaan puiston opastus- ja tutkimuskeskus ja että keskusta varten perustetaan tarpeellinen määrä virkoja sekä palkataan riittävästi työsopimussuhteista henkilökuntaa ottaen huomioon myös henkilökunnan palkkauksesta muutoin johtuvat määrärahatarpeet. Valiokunta edellytti myös, että puiston perustamisen johdosta menetettävät pysyvät työpaikat alueella korvataan ja että alueen kehitystä ja pysyvien työpaikkojen säilymistä tarkoin seurataan ja tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Laissa tarkoitettu opastus- ja tutkimuskeskus rakennettiin Kuhmon kaupungin Tönölänniemeen valtion rahoituksella vuonna 1993. Tönölänniemen kiinteistöllä on neljä rakennusta: luontokeskus Petola, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, majoitusrakennus sekä Metsähallituksen toimistorakennus. Tönölänniemen kiinteistö rakennuksineen on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa. Luontopalvelut vastaa kiinteistön ja sen rakennusten ylläpidosta sekä luontokeskus Petolan toiminnasta. Suomen ympäristökeskus Syke puolestaan vastaa Ystävyyden puiston tutkimustoiminnasta ja on kiinteistön tutkimuskeskuksessa vuokralla.

Tönölänniemen kiinteistön rakennusten ylläpito katetaan valtion talousarvion momentin 35.10.52 Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät määrärahoista. Tönölänniemen kiinteistön ylläpidon kustannus Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville on vuosittain noin 72 000 euroa. Luontokeskuksessa on määräaikainen työntekijä aukioloaikoina. Vuokratulot Suomen ympäristökeskukselta Metsähallituksen Luontopalveluille ovat noin 43 200 euroa vuodessa. Kiinteistön vuonna 2022 tehdyn kuntokartoituksen arvion pohjalta rakennusten korjausinvestointien ja ylläpidon kustannus on seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Luontokeskus Petola on Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämistä luontokeskuksista kustannuksiltaan korkein asiakaskäyntiä kohden, noin 18,60 euroa/asiakaskäynti. Esimerkiksi Hossan luontokeskuksen vastaava kustannus on 1,50 euroa/käynti ja Oulangan luontokeskuksen 2,60 euroa/käynti.

Luontokeskus Petolasta on hoidettu Metsähallituksen Luontopalvelujen opastustoimintaa Kuhmossa noin 30 vuotta. Luontokeskuksen käyntimäärät ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi. Vuosittainen käyntimäärä oli enimmillään hieman yli 20 000 vuonna 2008, mutta käyntimäärä on viimeisen kymmenen vuoden ajan jäänyt alle 10 000. Viime vuosina keskusta on vähäisen kysynnän vuoksi pidetty auki heinäkuussa sekä muina aikoina ennakkotilauksesta. Vuosittainen käyntimäärä on jäänyt noin 3000:een.

Perinteisesti luontokeskuksista haetut palvelut, kuten retkeilyneuvonta ja erilaiset eräluvat, ovat nykypäivänä saatavilla sähköisesti. Lisäksi luontokeskus Petolan sijainti muutaman kilometrin päässä Kuhmon keskustasta sekä irrallaan Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueista ja muista merkittävistä retkeilykohteista on haasteellinen. Aiemmin luontokeskusvierailut oli sisällytetty Kuhmon kaupungin opetussuunnitelmaan, ja kaupungin ja sen lähialueiden kouluista vierailtiin keskuksessa säännöllisesti. Kaupungin säästöjen vuoksi koulujen vierailut luontokeskuksessa ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet.

Ystävyyden puiston perustamisen aikaan puiston tutkimustoiminnasta vastasi Kainuun ympäristökeskus ja myöhemmin Metsähallitus. Suomen ympäristökeskus Syke on vastannut puiston tutkimustoiminnasta vuodesta 2007 lähtien. Keskuksessa on ollut vuosien aikana töissä paljon vakituista tutkimushenkilöstöä sekä projektirahoituksilla palkattua henkilöstöä. Puiston perustamistarkoituksen mukaisesti tiivistä tutkimusyhteistyötä venäläisten tutkimustahojen kanssa on tehty eri tutkimushankkeissa ja asiantuntijavaihdoin. Suo- ja hyönteistutkimus on ollut Ystävyyden puiston alueella erityisen kattavaa. Kaikki tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa kuitenkin päättyi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

Ystävyyden puiston yli 400 m ² kokoisessa tutkimuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä vakituisesti kaksi Syken työntekijää. Tutkimuskeskuksen vuokra ja kiinteistön muut hoitokulut ovat Sykelle noin 55 000 euroa vuodessa. Tutkimuskeskus on nykyiseen tutkimustoimintaan suhteutettuna huomattavan suuri. Keskuksessa tehtävä tutkimus kohdistuu Ystävyyden puistoa laajemmalle alueelle, eikä ole sidottu nykyisen tutkimuskeskuksen sijaintiin.

Ympäristöministeriön selvityshankkeessa vuonna 2012 (laatija Saara Lilja-Rothsten) tarkasteltiin valtioneuvoston suojelupäätöksissä ja niiden yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttymistä. Selvityksessä tarkasteltiin myös Ystävyyden puistosta annetun lain ja eduskunnan lausuman mukaisten velvoitteiden täyttymistä. Selvityksen mukaan Ystävyyden puiston kompensaation toteuma on ollut suurempi kuin velvoitteet. Kuhmoon on rakennettu valtion varoilla noin 4 miljoonan euron arvoiset toimitilat Ystävyyden puiston henkilöstölle. Selvityksen laatimisen aikaan tutkimuskeskuksessa oli kuusi vakinaista työntekijää sekä keskimäärin saman verran projektirahoituksella ja työllistämistuella palkattuja. Lisäksi Metsähallituksella oli luontokeskuksessa ainakin neljä vakituista työntekijää, joita oli aikaisemmin ollut noin kymmenen. Ympäristöministeriö osoitti lisäksi vanhojen metsien suojelun kompensaatiovaroja 5 miljoonaa markkaa puiston tutkimuskeskukseen vuosina 1997–2001.

Luontokeskus Petolan kysyntä sekä Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen käyttö on nykypäivänä vähäistä. Tönölänniemen rakennusten ylläpidon kustannus sekä tuleva korjaustarve ovat puolestaan käyttötarpeeseen nähden huomattavia. Keskuksen rakentaminen ja sen työpaikat kompensoivat Kuhmon kaupungille Ystävyyden puiston perustamisesta johtuvaa metsätaloustyöpaikkojen vähenemistä alueella. Kompensaation on kuitenkin arvioitu jo toteutuneen alkuperäisiä velvoitteita suurempana. Valtionhallintoon kohdistuvien säästöjen vuoksi Metsähallituksen Luontopalvelujen on vähennettävä hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi. Siten luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen toimintaa ei ole enää tarkoituksenmukaista ylläpitää valtion varoin.

3Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa Kuhmon Tönölänniemessä sijaitsevan Ystävyyden puiston luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen valtiovetoisen toiminnan päättäminen sekä Tönölänniemen kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Luontokeskus Petolan käyntimäärä on jäänyt matalaksi ja Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman puiston tutkimuskeskuksen käyttö on nykyään vähäistä. Tönölänniemen rakennusten ylläpidon kustannus ja tuleva korjausinvestointitarve on rakennusten käyttöön nähden suuri.

Lisäksi esityksen tavoitteena on ajantasaistaa puiston tarkoitus vastaamaan nykytilannetta. Venäjän kanssa tehty aikanaan aktiivinen tutkimus- ja luonnonsuojeluyhteistyö on päättynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Lausuntopalaute

Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella 23.9.–1.11.2024.

Ehdotuksesta annettiin yhteensä 10 lausuntoa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, Rajavartiolaitos ja Geologian tutkimuskeskus ilmoittivat, että niillä ei ollut ehdotuksesta lausuttavaa.

Metsähallitus piti ehdotusta kannatettavana ja Metsähallituksen tavoitteiden mukaisena. Myös Suomen ympäristökeskus katsoi ehdotuksen olevan sille tärkeä ja erittäin kannatettava.

Kuhmon kaupunki, Kainuun liitto ja eräs yksityishenkilö vastustivat ehdotusta ja edellyttivät Kuhmon kaupungille korvaavaa kompensaatiota, jos luontokeskus Petolasta ja puiston tutkimuskeskuksesta luovuttaisiin. Tahot myös kyseenalaistivat lausunnoissaan sen, voidaanko kompensaatio katsoa riittävällä tavalla toteutetuksi. Myös Suomen riistakeskus Kainuu esitti lausunnossaan voimassa olevan lain 6 §:n säilyttämistä ennallaan. Kuhmon kaupunki esitti korvaavaksi kompensaatiomalliksi, että Metsähallituksen vuosituloksesta tuloutettaisiin 400 000 euroa käytettäväksi Kuhmon alueen luontomatkailun kehittämiseen vuosittain esimerkiksi maakunnan liiton kautta. Myös yksityishenkilö esitti uutta pysyvää rahoitusmallia aluekehitysrahoituksena Kainuun liiton kautta.

Kuhmon kaupunki, Kainuun liitto ja eräs yksityishenkilö korostivat lausunnoissaan Metsähallituksen suurta aluetaloudellista merkitystä Kuhmossa. Tahot toivat esille ehdotetun sääntelyn mahdollisen negatiivisen vaikutuksen Metsähallituksen toiminnan sosiaaliseen hyväksyttävyyteen alueella sekä alueelliseen suhtautumiseen luonnonsuojelupäätöksiin jatkossa. Lausunnoissa todettiin Venäjän hyökkäyssodan olleen jo taloudellisilta vaikutuksiltaan alueella merkittävä ja ehdotuksen katsottiin edelleen kasvattavan negatiivisia vaikutuksia. Lausunnoissa ehdotuksen katsottiin lisäksi olevan ristiriidassa hallituksen Itäisen Suomen elinvoiman kehittämistavoitteiden kanssa. Yksityishenkilö esitti kyseessä olevan lainsäädäntöhankkeen keskeytystä ja asian siirtämistä Itäisen Suomen ohjelman yhteydessä ratkaistavaksi. Kainuun liitto piti ehdotusta myös erittäin haitallisena TKI-toiminnan vaikuttavuudelle Kainuun maakunnassa, jossa ei ole omaa yliopistoa.

Edellä esityksen kohdassa 2 Nykytila ja sen arviointi todetun mukaisesti Kuhmon kaupungille tarkoitetun kompensaation on arvioitu jo noin kymmenen vuotta sitten toteutuneen alkuperäisiä velvoitteita suurempana. Ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen ja kustannussäästöjen saavuttaminen, eikä kompensaation jatkaminen tai uuden kompensaatiomallin luominen ole tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Ystävyyden puiston suojelun kompensaatio on ollut luonteeltaan ja kestoltaan poikkeuksellinen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun kompensaatio-ohjelma kesti 10 vuotta vuosina 1997–2006, vaikka kyse oli Ystävyyden puiston tavoin metsien pysyvästä suojelusta. Itäisen Suomen ohjelman valmistelu on puolestaan käsillä olevasta esityksestä erillinen prosessi, jossa Itäisen Suomen tilannetta tarkastellaan tätä esitystä huomattavasti laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Lausunnot eivät siten anna aihetta muuttaa ehdotuksen keskeistä sisältöä. Ehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointia on lausuntopalautteen pohjalta kuitenkin täydennetty.

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus piti lausunnossaan puiston perustamistarkoituksen muuttamista ehdotuksen mukaisesti tarkoituksenmukaisena. ELY-keskus piti lausunnossaan tärkeänä tutkimustoiminnan sekä luontoarvo- ja yöperhosseurannan jatkumista ja Syken tutkijoiden työpanoksen säilymistä alueella. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto piti lausunnossaan kaiken tutkimustoiminnan lopettamista alueella lyhytnäköisenä. Ehdotus ei toisi muutoksia alueen tutkimustoiminnan sisältöön tai päättäisi tutkimustoimintaa alueella, vaan Suomen ympäristökeskus vastaisi edelleen Ystävyyden puiston tutkimustoiminnasta toisesta toimipaikasta käsin.

Museovirastolla ei ollut pykälämuutosehdotuksista huomautettavaa. Museovirasto piti kuitenkin tärkeänä Itäisen Suomen alueen kehittämistä ja vahvistamista. Museoviraston mukaan Tönölänniemen rakennusten luovuttamiselle ei ole tiedossa lakiin perustuvia esteitä, mutta Metsähallituksen tulee mahdollista myyntiä valmistellessaan pyytää niistä erillinen lausunto Museovirastolta.

Suomen luonnonsuojeluliitto piti Metsähallituksen Luontopalveluihin kohdistuneita leikkauksia valitettavina. Liiton mukaan Petolan luontokeskuksen toiminnan loputtua sen suurpetoihin liittyvää työtä olisi tarpeen jatkaa muilla tavoin ja keskuksen tilat hyvä myydä luontomatkailukäyttöön.

6Säännöskohtaiset perustelut

1 § Ystävyyden puiston perustamistarkoitus . Pykälän 1 momentista ehdotetaan jätettävän pois maininta Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisen yhteistyön edistämisestä ympäristönsuojelun alalla. Suomen ja Venäjän välinen aktiivinen ympäristönsuojelu- ja tutkimusyhteistyö Ystävyyden puistossa on päättynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, eikä perustamistarkoituksen vanha sanamuoto vastaa enää nykytilannetta. Luonnonsuojelu- ja tutkimustyö jatkuu Ystävyyden puistossa kansallisesti. Muutettu perustamistarkoitus vastaisi pääosin sisällöltään muiden vastaavien valtion luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitusta.

6 § Henkilöstö sekä opastus- ja tutkimuskeskus. Ystävyyden puiston henkilöstöä sekä opastus- ja tutkimuskeskuksen perustamista Kuhmoon koskeva 6 § ehdotetaan kumottavan. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan Ystävyyden puiston tutkimusta, hoitoa, käyttöä ja valvontaa sekä puistossa tapahtuvaa opastusta varten perustetaan tarpeellinen lukumäärä virkoja ja otetaan työsopimussuhteista henkilökuntaa. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan Kuhmon kaupunkiin perustetaan Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus.

Lain 6 §:n 2 momentin tarkoittamien Kuhmon Tönölänniemessä sijaitsevien luontokeskus Petolan ja puiston tutkimuskeskuksen kysyntä ja käyttö on nykypäivänä vähäistä. Lisäksi rakennusten ylläpidon kustannus sekä lähivuosien korjausinvestointitarve ovat rakennusten käyttötarpeeseen nähden huomattavia. Tönölänniemen rakennuksiin sidottu luonto- ja tutkimuskeskustoiminta ja rakennusten ylläpito valtion varoin ei ole enää tarkoituksenmukaista. Luonto- ja tutkimuskeskuksesta luopuminen edellyttää lain 6 §:n 2 momentin kumoamista. Lainkohdan kumoamisen myötä Metsähallituksen Luontopalvelut voisi päättää luontokeskus Petolan rakennukseen sidotun luontokeskustoiminnan ja myydä Tönölänniemen kiinteistön rakennuksineen. Lisäksi Suomen ympäristökeskus voisi luopua toiminnasta Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksessa ja siirtää henkilöstön tehtävineen muihin toimipisteisiin.

Koska Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskusta koskeva säännös esitetään kumottavan, myös keskukseen palkattavaa henkilöstöä kokeva 6 §:n 1 momentti ehdotetaan kumottavan tarpeettomana. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa luonnonsuojelulain (9/2023) 9 §:n 3 momentin mukaisesti valtion luonnonsuojelualueiden hallintaan, käyttöön ja hoitoon liittyvistä tehtävistä. Luontopalvelut ylläpitää lakisääteisen tehtävänsä hoitamiseen tarvittavaa henkilöstöä, eikä yksittäisen puiston tarpeisiin palkattavasta henkilöstöstä ole tarpeen erikseen säätää. Luontopalvelujen henkilöstö ei myöskään ole kohdistettu vain Ystävyyden puiston hoitoon, vaan toimii eri tehtävissä laajemmalla alueella. Suomen ympäristökeskus puolestaan vastaa puiston tutkimustoiminnan ohjauksesta ympäristöministeriön päätöksellä. Fyysisestä tutkimuskeskuksesta luopuminen ei toisi tähän muutosta, vaan Syke vastaisi puiston tutkimustoiminnasta muusta toimipaikasta käsin.

7Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.6.2025.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §Ystävyyden puiston perustamistarkoitus