HE 192/2024

1.1Tausta

Kotoutumisen edistämisestä annettu laki (681/2023, jäljempänä kotoutumislaki) tulee voimaan 1.1.2025 ja kumoaa tällä hetkellä voimassa olevan, saman nimisen lain (laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) , jäljempänä voimassa oleva kotoutumislaki). Tällä esityksellä esitetään hallituksen kehysriihen, budjettiriihen sekä ruotsinkielisen kielentarkastuksen edellyttämiä muutoksia 1.1.2025 voimaan tulevaan kotoutumislakiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihi pidettiin 15.-16.4.2024. Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus päätti kehysriihessä lisätoimista, joilla vahvistetaan julkista taloutta. Kehysriihessä yhtenä säästötoimena päätettiin siitä, että kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023, jäljempänä kotoutumislaki) toimeentulotuesta aiheutuneiden kustannusten korvausaikaa lyhennettäisiin kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Säästön arvioitiin olevan 58 miljoonaa euroa vuonna 2025. Hallituksen esityksen valmistelun kuluessa kuitenkin huomattiin, että toimeentulotuen korvausajan lyhentämisestä aiheutuvat mahdolliset säästöt toteutuisivat aiemmasta arviosta poiketen pääosin vasta vuodesta 2027 alkaen, sillä kunnan osuus toimeentulotuesta huomioidaan tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta kahden vuoden viiveellä. Jos kunnat pystyvät TE-palveluiden siirtyessä valtiolta kunnille vähentämään momentin 32.50.30 piirissä olevien henkilöiden tukiriippuvuutta, säästöjä syntyy jo aiemmin. Koska toimeentulotuen säästöt tulevat pääosin viiveellä, on momentille 32.50.30 tehty vuoden 2025 talousarvioesityksessä uusi 58 miljoonan euron vähennys, joka kohdistuu esityksessä laskennallisiin korvauksiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihessä 3.9.2024 päätettiin, että momentille 32.50.30 (Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä) tehdään ministeriön esitykseen ja kehyspäätökseen 2025-2028 verrattuna ylimääräinen 58 miljoonan euron säästö. Budjettiriihen 3.9.2024 pöytäkirjamerkinnän mukaan ”Hallitus toimeenpanee valtion korvauksesta kotoutumisen edistämiseen kohdennetun säästön siten, että valtion korvausta lasketaan toteuttamalla norminpurkua kotouttamisen edistämisen laissa ja laskemalla tätä kautta valtion maksamaa laskennallisten korvausten tasoa. Lisäksi kuntien kannustimia työllisyyttä edistäviin kotouttamistoimiin lisätään laskemalla toimeentulotukimenojen korvaustasoa vuodesta 2025 alkaen, toimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden perintää lyhennetään nykyisestä kahdesta vuodesta selvästi ja kuntien saaman korvauksen kestoa lyhennetään nykyisestä kolmesta vuodesta kehysriihessä sovitulla tavalla.” Jatkovalmisteluissa on kuitenkin päätetty, että kotoutumislain perusteella maksettavista toimeentulotuen korvauksista luovutaan perustoimeentulotuen osalta. Tämä koskisi korvausten maksamista Ahvenanmaan maakunnan kunnille ja Kansaneläkelaitokselle.

Lisäksi budjettiriihen pöytäkirjamerkinnän mukaan ”Jatkovalmistelussa tarkastellaan kotoutumislaissa määriteltyjä kuntien velvoitteita. Kotoutumislaissa määritellään, että kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta henkilöiden vastaanottamisesta, heidän osaamisensa ja kotoutumisen palvelutarpeensa arvioinnista, kotoutumissuunnitelman laatimisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä monikielisen yhteiskuntaorientaation, kotoutumiskoulutuksen, tulkitsemisen ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä. Norminpurku toteutetaan siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Laskennallisiin korvauksiin voidaan tarvittaessa kohdentaa myös tuottavuussäästöjen perusteella tasonalennus. Tarvittavat lakimuutokset tulevat voimaan viimeistään helmikuussa 2025.”

Laskennallisiin korvauksiin kohdennettu arviomääräraha on vuoden 2025 talousarvioesityksessä poikkeuksellisen korkealla tasolla tilapäistä suojelua saavien takia. Vuonna 2023 laskennallisia korvauksia maksettiin noin 50 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 arvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä vuoden 2025 talousarvioksi laskennalliset korvaukset pakolaisista (12 039 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (31 234 henkilöä) laskisivat 225 951 000 eurosta 167 396 000 euroon eli noin 26 prosentilla, mikä edellyttäisi huomattavia leikkauksia laskennallisten korvausten asetuksella säädettäviin yksikköhintoihin. Laskennalliseen korvauksen säästön toteuttamiseksi korvauksen tasonalennuksen lisäksi kotoutumislaista esitetään kumottavan eräitä kunnan ja hyvinvointialueen tehtäviä. Lisäksi eräät teknisluontoisemmat kotoutumislakiin esitettävät muutokset liittyvät myöhemmin esiin nousseisiin muutostarpeisiin.

Hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi ( HE 21/2024 vp ) valmistelun yhteydessä todettiin, että kotoutumislain ruotsinkielinen lakiteksti ei vastaa kaikilta osin suomenkielistä lakitekstiä. Hallituksen esityksen (208/2022 vp) käännöstyö oli kiiretilanteen vuoksi ulkoistettu ja käännetty usean eri kääntäjän toimesta, minkä seurauksena käännöstyö ei vastannut säädöskäännökseltä edellytettyä tasoa ja hyvän lakikielen vaatimuksia. Tämän johdosta keväällä 2024 kotoutumislain osalta tehtiin kokonaisuudessaan kielentarkistus ruotsinkielisen sanamuodon osalta. Kielentarkastuksen tuloksena todettiin, että osa pykälistä on käännetty niin virheellisesti, että ne tulisi korjata, jotta ruotsinkielinen lakiteksti vastaisi suomenkielistä lakitekstiä. Lisäksi ruotsinkielisessä lakitekstissä oli pienimuotoisempia kielellisiä virheitä, joiden korjaaminen jäisi lainvalmistelijan harkintaan. HE 21/2024 vp:n valmistelun sekä ruotsinkielisen laintarkastuksen yhteydessä nousi myös esille suomenkielisessä lakitekstissä olevia teknisiä virheitä, jotka vaikeuttavat lain yhdenmukaista toimeenpanoa.

1.2Valmistelu

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Esitystä on valmisteltu ruotsinkielisen käännöksen osalta maaliskuusta 2024 alkaen ja hallituksen kehysriihessä tehtyjen päätöksien sekä teknisluonteisten muutosten osalta huhtikuusta 2024 alkaen sekä budjettiriihessä tehtyjen päätösten osalta syyskuusta 2024 alkaen.

Ruotsinkielisen käännöksen korjaamisen osalta kyseessä on ruotsinkielisen sanamuodon korjaamisesta vastaamaan suomenkielistä lain sanamuotoa, eikä laissa esitettyjä perusteita muutoin olisi tarpeellista muuttaa. Suomenkielisen lakitekstin korjaamisen osalta kyseessä on pienimuotoisia teknisiä korjauksia, eikä laissa esitettyjä perusteita muutoin olisi tarpeellista muuttaa.

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella ruotsinkielisten korjausten ja kehysriihenpäätösten mukaisten muutosten osalta ajalla 28.06.–09.08.2024 julkisessa lausuntopalvelussa. Hallituksen esitystä täydennettiin budjettiriihen päätösten mukaisesti ja lähetettiin lausuntokierrokselle 26.9-24.10.2024.

Hallituksen esityksestä on käyty kuntalain (410/2015) 11 §:ssä tarkoitettu mukainen neuvottelu ja asia on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 12.11.2024.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla julkisessa palvelussa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella TEM033:00/2024.

4.1Keskeiset ehdotukset

Esityksen keskeisenä ehdotuksena muutettaisiin kotoutumisen edistämisestä annettua lakia siten, että Kansaneläkelaitokselle sen maksaman toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun perustoimeentulotuen korvaamisen osalta kotoutumislain mukaisesti luovuttaisiin kokonaan. Jatkossa perustoimeentulotuki korvattaisiin toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti myös kotoutumislain mukaiseen kohderyhmään kuuluvien osalta siten, että valtion rahoitusosuus olisi jatkossa 50 %. Lisäksi toimeentulotuesta hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnan kunnille aiheutuneiden kustannusten korvausaikaa lyhennettäisiin kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Ahvenanmaan maakunnan kunnille ei myöskään korvattaisi jatkossa perustoimeentulotuen kustannuksia.

Kotoutumislain nojalla kunnille ja hyvinvointialueille lain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista henkilöistä (esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavista ja heidän perheenjäsenistään sekä tilapäistä suojelua saavista, joilla on kotikunta) maksettavan laskennallisen korvauksen määrää vähennettäisiin vuoden 2025 alusta lukien. Korvauksen tasosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisen korvauksen määrän vähentämisen yhteydessä kotoutumislakiin tehtäisiin muutoksia kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumisen edistämistä koskevien velvoitteiden vähentämiseksi. Kotoutumislaista kumottaisiin kunnan velvollisuus laatia 13 §:n 3 momentin mukainen asiakirja kunnan kotoutumisohjelmasta, kunnan ja hyvinvointialueen velvollisuus laatia 15 §:n mukainen monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi ja 17 §:n mukainen monialainen kotoutumissuunnitelma sekä kunnan velvollisuus tarvittaessa laatia 21 §:n mukainen perheen kotoutumissuunnitelma. Tämän johdosta kyseiset määritelmät poistettaisiin myös useista kohdista lakia. Esityksen mukaan hyvinvointialueen olisi kuitenkin osallistuttava osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen ja sen tarkistamiseen, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista. Kunnan maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmää koskeva 48 § kumottaisiin. Lisäksi kunnan ja hyvinvointialueiden velvoitetta kotoutumisen edistämisen suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan muutettaisiin laissa.

Budjettiriihen pöytäkirjamerkinnän mukaan norminpurku toteutetaan siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Vaikka kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tehtäväalueet, on kotoutumislain mukaisia korvauksia voitu kunnissa käyttää kotoutumisen edistämiseen näissä tehtävissä, kuten päiväkodin ja kodin sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön, siirtymävaiheiden tukemiseen, kotoutumista ja kielitaitoa edistävän materiaalin hankkimiseen. On kuitenkin huomioitava, että laskennallisen korvauksen leikkaus ei poista kotoutumislain korvausten piirissä olevien lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen eikä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta ko. tehtävään. Vuoden 2025 alusta lukien myös työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) ja osa kotoutumislain mukaisista tehtävistä rahoitetaan osana kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Kotoutumislain 2 § 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden, joista kunnille maksetaan laskennallista korvausta, osalta työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on sisällytetty vuoden 2025 alusta lukien laskennalliseen korvaukseen.

Esityksessä korjattaisiin myös lain ruotsinkielistä käännöstä. Korjausten tarkoituksena on saada ruotsinkielinen käännös vastamaan suomenkielistä lakitekstiä. Lisäksi käännöksen kieliasua korjattaisiin vastaamaan lakitekstille asetettuja vaatimuksia. Ruotsinkielisen säädöksen sanamuotoon tehtäisiin lisäksi muita pienimuotoisia teknisiä korjauksia.

Esityksessä muutettaisiin lain 57 §:ssä säädettyä viittausta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä annetun lain (612/2021) 42–49 §:ään. Pykälät on kumottu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetulla lailla (741/2023) , jonka 5 luvussa säädetään sosiaalihuollon viranomaisvalvonnasta. Esityksessä muutettaisiin myös lain 68 ja 98 §:ää, joiden osalta tehtäisiin tekninen muutos ja lisättäisiin tarvittavat Ahvenanmaan viranomaiset pykäliin, joille kustannuksia korvataan.

Esityksessä muutettaisiin myös lain 102 §:n 1 momenttia. Kyseisessä lainkohdassa viitataan voimassa olevan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010, voimassa 31.12.2024 saakka) 48 ja 50 §:ään virheellisesti niissä mainittujen toimijoiden osalta. Esitettyä muutosta kuvataan tarkemmin jäljempänä 102 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Esityksellä korjattaisiin suomenkielisen lakitekstin pienimuotoisia teknisiä virheitä, jotka parantavat säädösten kieliasua ja muotoilua sekä yhdenmukaistavat lakitekstissä käytettyjä ilmaisuja.

4.2Pääasialliset vaikutukset

5.1Säästöjen toteuttamistavat

Lausunnonantajien mukaan ehdotetut säästötoimet kohdistuisivat merkittävästi kuntien talouteen ja erityisesti kotoutumispalveluiden resursseihin, mikä vaarantaisi palveluiden laadun ja saatavuuden. Lausuntojen yleinen linja oli kriittinen, ja lausunnonantajat arvioivat, että säästötoimenpiteiden toteutus heikentäisi maahanmuuttajien kotoutumista ja lisäisi julkisia kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt painottivat, että säästöjen toteuttamistavat lisäisivät paineita erityisesti pienille kunnille, joilla ei ole riittäviä resursseja kotoutumispalveluiden kustantamiseen. Useat lausunnonantajat arvioivat, että säästöjen toteutus käytännössä siirtäisi kustannusvastuuta valtiolta kunnille ilman, että kunnilla on riittäviä keinoja sopeuttaa palveluja lyhyellä aikavälillä.

Lausunnoissa myös huomautettiin, että säästöjen vaikutukset ulottuvat kotoutumispalveluiden lisäksi laajemmin kunnan ja yhteiskunnan rakenteisiin. Erityisesti esitettiin, että vähentyneet resurssit lisäävät sosiaalista ja alueellista epätasa-arvoa, hidastavat maahanmuuttajien työllistymistä ja voivat lisätä rikollisuutta ja sosiaalista segregaatiota.

Useat lausunnonantajat painottivat, että säästötoimenpiteet voisivat johtaa myös pidemmällä aikavälillä kasvaviin kustannuksiin. Erityisesti säästöjen kohdistumisen varhaiskasvatukseen ja lasten palveluihin arvioitiin aiheuttavan ongelmia lasten kielen oppimisessa ja sosiaalisten taitojen kehityksessä, mikä vaikeuttaisi heidän koulunkäyntiään ja myöhempää integroitumistaan yhteiskuntaan. Säästöjen arvioitiin voivan aiheuttaa merkittäviä pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia kotoutumispalvelujen piirissä olevien lasten oppimistuloksiin ja hyvinvointiin.

Taloudellisten vaikutusten arviointia on lausuntopalautteen perusteella tarkennettu ja laajennettu muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden, valtionosuustehtävien ja perustoimeentulotuen korvauksen lakkauttamisen osalta.

5.2Laskennalliseen korvaukseen kohdistuvat leikkaukset

Laskennallisten korvausten leikkaukset saivat lausunnoissa erityistä kritiikkiä. Lausunnonantajat esittivät, että laskennallisten korvausten alentaminen vaarantaa kotoutumista tukevien palveluiden jatkuvuuden erityisesti kunnissa. Monissa lausunnoissa huomautettiin, että laskennalliset korvaukset ovat keskeisiä kotouttamisen kustannusten kattamisessa. Leikkausten arvioitiin lisäävän kuntien taloudellista painetta, ja osa kunnista voi joutua supistamaan palveluita merkittävästi.

Useat lausunnonantajat korostivat, että laskennallisten korvausten tason laskeminen heikentäisi erityisesti pienten kuntien kotoutumispalveluja. Lausuntojen mukaan leikkaukset johtaisivat erityisesti lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palveluiden heikentymiseen, mikä saattaa heikentää heidän kielen oppimista ja sosiaalista integroitumistaan. Monissa lausunnoissa korostettiin, että laskennallisen korvauksen leikkaaminen on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, erityisesti varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämisen kanssa.

Laskennallisen korvauksen alentaminen aiheuttaisi myös hallinnollisia haasteita. Laskennallisten korvausten leikkaamisen arvioitiin johtavan käytännössä siihen, että kotoutumispalveluihin suunnattuja rahoja on vähennettävä merkittävästi, mikä vaarantaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kyvyn vastata maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeisiin. Lausunnonantajat myös arvioivat, että laskennallisten korvausten leikkaukset voivat heikentää kuntien halukkuutta vastaanottaa kiintiöpakolaisia ja muita turvapaikanhakijoita.

5.3Kumottavaksi ehdotetut pykälät

Lausunnoissa tuotiin esille, että joidenkin lakipykälien kumoaminen ei välttämättä tuottaisi säästöjä tai keventäisi hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi kotoutumisohjelman asiakirjan laatimisvelvoitteen poistaminen nähtiin tarpeettomana, koska monet kunnat ovat jo laatineet kotoutumisohjelman yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osassa lausunnoista korostettiin, että kotoutumisohjelman dokumentointi on välttämätöntä kotouttamispalveluiden toteutuksen ja seurannan kannalta.

Useat lausunnonantajat pitivät myös monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelmien velvoitteen poistamista ongelmallisena. Erityisesti monialaisen arvioinnin velvoitteen katsottiin edistävän haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Osa lausunnonantajista korosti, että monialaisen palvelutarpeen arviointivaatimuksen poistaminen saattaisi lisätä riskiä siitä, että haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttajat eivät saa tarvitsemiaan palveluita.

Perheen kotoutumissuunnitelman poistamista ei myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena. Useat tahot huomauttivat, että perheen kotoutumissuunnitelman avulla voidaan varmistaa, että koko perheen kotoutumiskielet ja -tavoitteet ovat yhdenmukaisia, mikä edistää lapsiperheiden kotoutumista ja hyvinvointia. Joissakin lausunnoissa peräänkuulutettiin perheiden kokonaistilanteen huomioimista osana kotoutumispalveluja.

Lausuntopalautteen perusteella kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelman osalta ei luovuttu, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista. Lisäksi lausuntopalautteen perusteella on tehty muutamia teknisluonteisia korjauksia esityksen 32 a, 45 ja 80 §:ään sekä täydennetty siirtymäsäännöstä koskevaa pykälää.

5.4Kevennettävät tehtävät

Lausunnonantajat pitivät esitettyjä kevennyksiä vähäisinä suhteessa säästötavoitteisiin, ja useiden tahojen mukaan ne eivät keventäisi kuntien tai hyvinvointialueiden hallinnollista taakkaa merkittävästi. Osa lausunnonantajista korosti, että monet kevennettäväksi ehdotetut tehtävät ovat jo nykyisellään pitkälle integroituneita kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan. Näiden tehtävien poistaminen lisäisi kuntien hallinnollista taakkaa, kun ne joutuisivat sopeuttamaan olemassa olevia prosessejaan.

Useissa lausunnoissa myös huomautettiin, että kevennettäväksi ehdotetut tehtävät, kuten suunnittelu- ja seurantavelvoitteet, ovat tärkeitä kotoutumispalveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Lausunnonantajat arvioivat, että kevennysten toteuttaminen saattaisi johtaa siihen, että kotoutumisen vaikuttavuutta ei pystytä enää seuraamaan riittävällä tarkkuudella. Tämän nähtiin vaarantavan palveluiden kehittämisen ja niiden alueellisen yhdenvertaisuuden.

Useat lausunnonantajat suosittelivat, että kevennettävät tehtävät harkittaisiin uudelleen, jotta vältetään ylimääräisten hallinnollisten haasteiden lisääminen kunnille ja hyvinvointialueille. Lisäksi toivottiin, että kevennyksillä varmistettaisiin mahdollisimman kattava kotoutumispalveluiden toteutus ja että mahdolliset säästötoimenpiteet kohdistettaisiin ensisijaisesti hallinnollisiin tehtäviin, joilla on vähäisempi vaikutus kotoutumispalveluiden laatuun.

6.1Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta

1 §.Lain tarkoitus . Esitetään, että pykälän 2, 5 ja 7 kohdan sanamuotoon tehdään kielellistä tarkistamista.

2 §.Soveltamisala . Esitetään, että 3 momentin johtolauseen ruotsinkielisen sanamuodon termi ”kuntaan ohjaaminen” korjattaisiin vastamaan laissa tarkoitettua ”kuntapaikalle ohjaaminen” -termiä. Pykälän ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin lisäksi pienempiä kielellisiä korjauksia.

3 §.Lain soveltaminen työnhakijaa . Esitetään, että 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

4 §.Lain soveltaminen lapseen . Esitetään, että 1 ja 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin lisäksi pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

5 §.Määritelmät . Pykälän 5 kohdasta poistettaisiin viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan ja kohdan 14 määritelmä monialaisesta kotoutumissuunnitelmasta kumottaisiin. Muutokset liittyvät esityksen tavoitteisiin kuntien tehtävien karsimisesta säästöjen aikaansaamiseksi, joita on perusteltu esityksen tavoitteissa sekä 17 §:n perusteluissa. Esitetään, että 1 momentin 4, 10, 12–13 ja 16–18 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

6 §.Tulkitseminen ja kääntäminen . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

7 §.Oikeus työttömyysetuuteen ja toimeentulotukeen . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

9 §.Yhteydenotto kotoutumista edistävien palveluiden tarpeen arvioimiseksi . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

10 §.Ohjaus ja neuvonta . Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus 15 §:n monialaiseen osaamisen ja kotoutumisen palveluntarpeen arviointiin, koska 15 § esitettäisiin kumottavaksi. Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

11 §.Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

13 §.Kunnan kotoutumisohjelman sisältö . Pykälän 1 momentin 1 kohdasta poistettaisiin viittaus 15 §:n monialaiseen osaamisen ja kotoutumisen palveluntarpeen arviointiin, koska 15 § esitettäisiin kumottavaksi. Lisäksi 1 momentin 2 kohdasta poistettaisiin viittaus 17 §:n monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, koska 17 § esitettäisiin kumottavaksi. Pykälän 3 momentissa säädetään kunnan velvollisuudesta laatia kotoutumisohjelmasta asiakirja. Tämä momentti kumottaisiin norminpurkuna kuntien tehtävien karsimiseksi, eikä kunnilla olisi velvollisuutta laatia kotoutumisohjelmasta erillistä asiakirjaa.

Vaikka velvoite laatia kotoutumisohjelmasta asiakirjana poistuisikin, tulisi kunnan edelleen huolehtia siitä, että kotoutumisohjelman palvelut muodostavat johdonmukaisen ja selkeän kokonaisuuden sekä tarvittavasta viranomaisten ja muiden toimijoiden välisestä yhteistyöstä kotoutumisohjelman palveluiden järjestämisessä. Lisäksi keskeistä olisi, että kunta kiinnittää erityistä huomiota kotoutumisohjelman saavutettavuuteen eri kohderyhmien näkökulmasta. Kunta voisi harkintansa mukaan laatia kotoutumisohjelman palveluiden järjestämistä, vastuita ja yhteistyötahoja kuvaavan asiakirjan keskeisten yhteistyötahojen kanssa edistämään kotoutumisohjelman palveluiden toimeenpanoa ja yhteistyötä.

Esitetään, että 1 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

14 §.Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 1 momenttiin uudet 5-7 kohdat. Kunnan olisi laadittava osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi maahanmuuttajalle, jonka ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä on kulunut enintään kolme vuotta, jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea sekä 2 §:n 6 momentissa tarkoitetulle lapselle tai nuorelle ja ihmiskaupan uhrille. Kyseinen henkilöryhmä on mainittu kumottavassa 15 §:ssä.

Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti siten, että hyvinvointialueen olisi osallistuttava 1 momentissa tarkoitettuun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista. Säännöksellä varmistettaisiin, että maahanmuuttajan palvelutarpeet arvioidaan ja niihin vastataan tarvittaessa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä viiveettä. Monialaisesti laadittu arviointi edistää myös tarvittavaa tiedonkulkua keskeisten maahanmuuttaja-asiakkaan kotoutumista edistävien viranomaisten välillä ja näin ollen voi ehkäistä päällekkäisyyksiä eri hallinnonalojen palveluprosesseissa.

Erityisen tarpeellista osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin laatiminen kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä voisi olla, kun kyse on Suomeen kiintiöpakolaisena vastaanotetusta henkilöstä, ihmiskaupan uhrista tai alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleesta lapsesta tai nuoresta. Henkilöiden voidaan arvioida haavoittuvan asemansa vuoksi hyötyvän monialaisesta yhteistyöstä palvelutarpeen arvioinnissa. Näiden henkilöiden osalta on myös keskeistä, että kunta huolehtii tarvittaessa viipymättä henkilöiden ohjaamisesta sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin tai terveyspalveluihin.

Mikäli arviointi laadittaisiin kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä, voitaisiin arvioinnin aikana selvittää henkilön osaamisen, työllistymis- opiskelu- ja muiden kotoutumisvalmiuksien sekä näihin liittyvien palvelutarpeiden lisäksi alustavasti myös esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tarpeita.

Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti, jonka mukaan edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulle lapselle tai nuorelle voitaisiin jättää laatimatta osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, jos hänen palvelutarpeisiinsa saadaan vastattua muulla asiakassuunnitelmalla.

Edellä mainittua on perusteltu HE 208/2022 vp seuraavasti. Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleelle lapselle voitaisiin kuitenkin jättää laatimatta monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, jos hänen palvelutarpeisiinsa saadaan vastattua muulla asiakassuunnitelmalla. Tällaiseen ratkaisuun voitaisiin päätyä esimerkiksi silloin, kun lapselle oltaisiin laadittu monialaisesti sosiaalihuoltolain 36 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja 39 § mukainen asiakassuunnitelma, jossa olisi riittävällä tavalla huomioitu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnissa tarkoitetut seikat. Alle kouluikäiselle lapselle puolestaan voisi riittää varhaiskasvatussuunnitelma

Ehdotetun 6 momentin mukaan esitetään, että 1 momentissa kuvatusta kolmen vuoden määrärajasta liittyen ensimmäisen oleskeluvan tai oleskelukortin myöntämiseen taikka oleskeluoikeuden rekisteröimiseen voisi olla tarpeellista voida poiketa ihmiskaupan uhrin osalta. Tällainen tarve voi johtua esimerkiksi siitä, että henkilö on ollut ihmiskaupan uhrina maahantulon alkuvaiheessa eikä ole voinut osallistua kotoutumispalveluihin asemastaan johtuen.

Esitetään, että 2 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

15 §.Monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi . Pykälä esitetään kumottavaksi kokonaisuudessaan.

Vaikka monialaista osaamisen ja kotoutumisen palveluntarpeen arviointia ei tehtäisi, niin pykälän henkilöpiiriin kuuluvien henkilöiden kotoutumisen edistämisen palvelutarpeisiin voitaisiin pääosin vastata laatimalla 14 §:ssä tarkoitettu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, joka voitaisiin tarvittaessa laatia myös monialaisessa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Edellä mainitun pykälän perusteella kunnan on myös tarvittaessa ohjattava henkilö muiden viranomaisten palveluihin. Tällä pyritään varmistamaan henkilöiden ohjautuminen viiveettä esimerkiksi sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin ja muihin tarvittaviin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin palveluihin.

Monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin poistaminen voisi aiheuttaa vähäisiä säästöjä viranomaisten resursseihin. Muutoksen myötä kunta voisi havaintojensa pohjalta harkita kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti monialaisen yhteistyön tarvetta arvioinnissa. On todennäköistä, että monialaisesta arvioinnista huolimatta joissain tilanteissa sosiaalihuollon palveluita tarvitseville asiakkaille laadittaisiin myös sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi, jolloin maahanmuuttajan palvelutarpeita arvioitaisiin sekä viranomaisten yhteistyössä että erikseen hyvinvointialueen toimesta.

16 §Kotoutumissuunnitelma . Pykälästä poistettaisiin viittaukset 15 §:ssä tarkoitettuun monialaiseen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin.

17 §.Monialainen kotoutumissuunnitelma . Pykälä esitetään kumottavaksi kokonaisuudessaan. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan selvitetään lain muuttaminen niin, että kotoutumisen suunnitelmia tehdään vain yksi. Monialaisen kotoutumissuunnitelman ja perheen kotoutumissuunnitelman kumoaminen edistäisi näin ollen myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksia ja selkeyttäisi kotoutumislain mukaisia suunnitelmia, koska jatkossa laissa säädettäisiin vain yhdenlaisesta kotoutumissuunnitelmasta. Kuten jäljempänä 20 §:n perusteluissa todetaan hyvinvointialueen olisi osallistuttava 1 momentissa tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.

Erillisen monialaisen kotoutumissuunnitelman poistaminen voisi osaltaan ehkäistä päällekkäistä viranomaistyötä ja näin ollen aiheuttaa vähäisiä säästöjä viranomaisten resursseihin. On todennäköistä, että monialaisesta kotoutumissuunnitelmasta huolimatta niille kotoutuja-asiakkaille, joilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeita, laadittaisiin kyseisiin palveluihin liittyviä asiakassuunnitelmia. Monialaisen kotoutumissuunnitelman poistosta huolimatta muu yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä esimerkiksi 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimisessa on keskeistä kotoutumisen edistämisessä ja yhteisten kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen tukemiseksi.

18 §. Kot outumissuunnitelmassa tai monialaisessa kotoutumissuunnitelmassa sovittavat tavoitteet . Pykälän otsikosta ja pykälästä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu.

Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

19 §.Kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman sisältö . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu.

Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

20 §.Kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman laatiminen . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu. Lisäksi poistettaisiin viittaukset 15 §:ssä tarkoitettuun monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti siten, että hyvinvointialueen olisi osallistuttava 1 momentissa tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.

Esitetään, että 3–5 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

21 §.Perheen kotoutumissuunnitelma . Pykälä esitetään kumottavaksi kokonaisuudessaan. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan selvitetään lain muuttaminen niin, että kotoutumisen suunnitelmia tehdään vain yksi. Monialaisen kotoutumissuunnitelman ja perheen kotoutumissuunnitelman kumoaminen edistäisi näin ollen myös hallitusohjelman kirjauksia ja selkeyttäisi kotoutumislain mukaisia suunnitelmia, koska jatkossa laissa säädettäisiin vain yhdenlaisesta kotoutumissuunnitelmasta. Perheen kotoutumissuunnitelman poistaminen voisi osaltaan ehkäistä päällekkäistä viranomaistyötä ja näin ollen aiheuttaa vähäisiä säästöjä viranomaisten resursseihin. On todennäköistä, että perheen kotoutumissuunnitelman kohderyhmän palvelutarpeisiin vastataan esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaali- ja perhepalveluissa laadittavilla asiakassuunnitelmilla. Perheen kotoutumissuunnitelman poistosta huolimatta muu yhteistyö kunnan eri toimialojen sekä hyvinvointialueen välillä on keskeistä kotoutumista tukevien ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta vahvistavien toimien ja palveluiden tarjoamisen edistämiseksi. Hyvinvointialueen kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä etenkin silloin, kun perheen arvioidaan tarvitsevan kotoutumispalveluiden lisäksi useita eri sosiaali- ja terveyspalveluita. Perheen kotoutumissuunnitelman poistuessa olisi myös tärkeä kiinnittää yksilöllisiä kotoutumissuunnitelmia ja muita asiakassuunnitelmia laadittaessa huomiota kaikkien perheenjäsenten mahdollisuuksiin osallistua kotoutumista edistäviin palveluihin. Erityisesti tulisi huomioida perheiden äitien kielitaitoa, yhteiskuntaan perehtymistä ja verkostojen muodostamista edistävään toimintaan pääsyn ja osallistumisen varmistaminen ja vastaavasti pyrkiä vahvistamaan alle kouluikäisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Yksilöllisiä kotoutumissuunnitelmia laadittaessa tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, että perheenjäsenet kotoutuisivat lähtökohtaisesti samalla kielellä.

22 §.Kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman tarkistaminen . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu. Tämän johdosta pykälän 2-4 momentit kumottaisiin tarpeettomina. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti siten, että hyvinvointialueen olisi osallistuttava kotoutumissuunnitelman tarkistamiseen, jos suunnitelma on laadittu yhdessä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

23 §.Kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman kesto ja päättyminen . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu. Esitetään, että 3 momentissa tarkoitettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) ruotsinkielinen lainnimi korjattaisiin vastaamaan virallista nimikettä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia. Pykälän 6 momenttiin ei esitetä muutoksia.

24 §.Kotoutuja-asiakkaan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa tai monialaista kotoutumissuunnitelmaa . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu. Esitetään, että 1–3 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

25 §.Monikielinen yhteiskuntaorientaatio . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

26 §.Kotoutumiskoulutuksen sisältö . Esitetään, että 1 momentissa tarkoitettu oppivelvollisuuslain (1214/2020) ruotsinkielinen lainnimi korjattaisiin vastaamaan virallista nimikettä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuoto.

27 §.Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen . Esitetään, että 2 momentin ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin termin ”työvoimakoulutus” osalta vastamaan laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) käytettyä ruotsinkielistä termiä. Muutoksella yhdenmukaistetaan lainsäädännössä käytettyä kieltä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuoto.

28 §.Omaehtoisen opiskelun tukeminen . Pykälän 1 momentin 2 kohdasta poistettaisiin viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan.

29 §.Omaehtoisen opiskelun tukemisen yleiset edellytykset . Esitetään, että 3 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

30 §.Omaehtoisia opintoja koskevat edellytykset . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

31 §. O maehtoisten opintojen jatkaminen kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman enimmäiskeston täyttyessä . Pykälän otsikosta ja pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu.

Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

32 §.Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain soveltaminen omaehtoiseen opiskeluun . Pykälän sisällöstä poistettaisiin monialainen kotoutumissuunnitelma liittyen siihen mitä edellä 17 §:n perusteluissa on todettu.3 luku Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tullutta lasta tai nuorta koskevat säännökset.

Esitetään, että 3 luvun otsikon ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

32 a § Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu. Pykälän 1 momentista poistettaisiin viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, 15 §:ssä tarkoitettuun monialaiseen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin ja perheen kotoutumissuunnitelmaan, koska ne esitetään kumottaviksi.

33 §.Ilman huoltajaa maassa olevan lapsen asumisen järjestäminen . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

34 §.Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen ja nuoren tuki . Esitetään, että pykälän otsikon ja 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

35 §.Edustajan määrääminen . Esitetään että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

36 §.Edustajatoiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

37 §.Edustajan kelpoisuus ja tehtävät . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

38 §.Edustajan vapauttaminen tehtävästään ja edustajan tehtävän lakkaaminen . Esitetään, että 2–5 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

39 §.Edustajalle maksettava palkkio ja kulut . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

40 §.Kuntaan ohjaamisen valtakunnallinen suunnittelu ja kehittäminen . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

41 §.Kuntaan ohjaamisen alueellinen suunnittelu, kehittäminen ja toimeenpano . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

42 §.Sopimus kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

43 §.Kuntaan ohjaaminen . Esitetään, että 1 momentin 2 kohdan viittaus lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) ruotsinkielinen lainnimi korjattaisiin vastaamaan virallista ruotsinkielistä nimikettä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

45 §.Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen kunnassa . Ehdotetaan, että pykälässä mainittuja kunnalle asetettuja velvoitteita karsitaan ja kevennetään.

Pykälän 1 momentin mukaan kunnalla olisi yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen ja hyvien väestösuhteiden suunnittelusta ja kehittämisestä paikallistasolla yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa. Säästötavoitteiden mukaisesti kuntien seurantavelvoite poistettaisiin tästä momentista. Hyvien väestösuhteiden suunnittelu- ja kehittämisvelvoite lisättäisiin pykälän 1 momenttiin osaksi kunnan kotoutumisen edistämisen tehtäviä. Väestösuhteiden edistämisen sisältyy lain tarkoitukseen ja on olennainen osa kotoutumisen edistämistä paikallistasolla. Lisäksi hyvien väestösuhteiden edistäminen sisältyy nykyisin jo kumottavaan 2 momenttiin.

Pykälän 2 momentti kumottaisiin. Kunnan ei tarvitsisi kirjata momentin mukaisia tavoitteita tai raportoida niistä.

Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että kunnan olisi suunnittelussaan otettava huomioon kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet kotoutuja-asiakkaiden osalta. Muilta osin kunnan velvoitteista luovuttaisiin.

Pykälän 4 momentin osalta muutoksia ei ehdoteta.

Pykälän uudeksi 4 momentiksi ehdotettaisiin sitä, että työnhakija-asiakkaiden osalta kotoutumisen edistämisen seuranta toteutetaan kuten laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetään.

Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

46 §.Kunnan kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen . Esitetään, että 2 momentin ruotsinkielistä säädöstä korjattaisiin niin, että kunnan tulee ottaa huomioon monialainen yhteistyö kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisessä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

47 §.Kotoutumista edistävien palveluiden yhteensovittaminen . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

48 §.Kunnan maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmä . Pykälä esitetään kumottavaksi kokonaisuudessaan. Laskennalliseen korvaukseen kohdistuvaa säästöä ei voida toteuttaa, mikäli kotoutumislaista ei kumota eräitä kunnan ja hyvinvointialueen tehtäviä. Jos kunnan alueella toimii kotoutumislain 58 §:ssä tarkoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asettama alueellisen maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmä tai muu ryhmä maahanmuuton ja kotoutumisen edistämiseksi, niin yhteistyötä voidaan jatkossa tehdä esimerkiksi tämän työryhmän puitteissa.

49 §.Kotoutumisen edistämisen huomioiminen hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä . Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisen 1 momentin ensimmäinen lause poistettaisiin. Hyvinvointialueen suunnitteluvelvoitetta kevennettäisiin norminpurkutoimena. Hyvinvointialueen olisi suunnittelussaan otettava huomioon alueellaan olevien maahanmuuttajien tarpeet ja kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet.

Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

50 §.Hyvinvointialueen kotoutumista edistävät tehtävät . Pykälän 2 momentin 2 kohta kumottaisiin, koska laissa ei säädettäisi jatkossa siinä mainituista tehtävistä.

Esitetään, että pykälä ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

51 §.Kotoutumisen edistämisen valtakunnallinen suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

52 §.Valtion kotoutumisen edistämisohjelma . Esitetään, että 1 ja 2 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

53 §.Palveluiden saatavuuden ja kustannuskehityksen seuranta . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

54 §.Ministeriöiden välinen yhteistyöelin . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

55 §.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia. Pykälän 3 momenttiin ei esitetä muutoksia.

57 §.Aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät . Esitetään, että 2 momentissa oleva viittaus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä annetun lain 42–49 §:ään korjattaisiin suomen- ja ruotsinkieliseen säädökseen siten, että se vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Edellä mainitun lain pykälät on kumottu sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta annetulla lailla (741/2023) . Pykälän 2 momenttia muutettaisiin niin, että sosiaali- palveluiden valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 5 luvussa. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

59 §.Valtion korvaus kunnalle ja hyvinvointialueelle . Pykälästä poistettaisiin kotoutumisohjelma-asiakirjan laadinnan velvoittavuus pykälässä säädettyjen korvausten maksamiseksi. Kotoutumisohjelma-asiakirjan laatimisesta luopuminen ei kuitenkaan poistaisi kunnalta velvollisuutta järjestää 13 §:ssä tarkoitettua kotoutumisohjelmaa ja sen vähimmäissisällön muodostavia palveluita. Normienpurkutoimena kunnalta poistuu siis ainoastaan velvoite laatia kotoutumisohjelmasta asiakirja ja toimittaa kyseinen asiakirja pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseksi. Tämän vuoksi sana laadittu muutettaisiin muotoon järjestetty kuten lain 13 §:ssä on säädetty.

Jatkossakin kunnan tulee pykälässä säädettyjen korvausten maksamiseksi laatia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 42 §:ssä tarkoitettu sopimus kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksen mukaisesti kunta sitoutuu järjestämään 13 §:n mukaisen kotoutumisohjelman saadakseen kotoutumislain mukaisia korvauksia.

Esitetään, että 4 momentissa viitattu laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta ruotsinkielinen lainnimi korjattaisiin vastaamaan virallista nimikettä. Pykälän 1,2 ja 4 momentin Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

60 §.Valtionosuus. Pykälän 2 kohdasta esitetään poistettavaksi viittaus 15 §:ssä tarkoitettuun monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin ja monialaisen kotoutumissuunnitelman tai perheen kotoutumissuunnitelman laatimiseen.

61 §.Laskennallinen korvaus kunnalle . Esitetään, että 1,2 ja 4 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

62 §.Laskennallinen korvaus hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueelle maksettaisiin valtion varoista laskennallista korvausta 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muiden kotoutumista edistävien palveluiden ja tulkitsemisen järjestämisestä. Monialaisesta osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnista ja monialaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen osallistumisesta ei korvauksia maksettaisi, koska niitä koskevat säädökset kumottaisiin laista.

Esitetään, että 4 momenttia suomen- ja ruotsinkielistä säädöstä tarkennettaisiin niin, että korvausajalla tarkoitetaan pykälän 3 momentissa määriteltyä korvausaikaa. Kyseessä olisi tekninen muutos, jonka tarkoitus on selkeyttää ja yhdenmukaistaa lainsisältöä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia. Pykälän 3 ja 5 momenttiin ei esitetä muutoksia.

63 §.Korvaus toimeentulotuesta . Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kansaneläkelaitokselle sen maksaman toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun perustoimeentulotuen korvaamisen osalta kotoutumislain mukaisesti luovutaan kokonaan. Jatkossa perustoimeentulotuki korvattaisiin toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti myös kotoutumislain mukaiseen kohderyhmään kuuluvien osalta siten, että valtion rahoitusosuus olisi jatkossa 50 %. Myöskään Ahvenanmaan maakunnan kunnille ei korvattaisi jatkossa perustoimeentulotuen kustannuksia. Tämän johdosta pykälän 3 momentti kumottaisiin ja 2 momenttia muutettaisiin siten, että Ahvenanmaan maakunnan kunnille korvattaisiin vain täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kulut.

Lisäksi toimeentulotuesta hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnan kunnille aiheutuneiden kustannusten korvausaikaa lyhennettäisiin kolmesta vuodesta yhteen vuoteen, josta säädetään 1 ja 2 momentissa. Muutos liittyy kehys- ja budjettiriihen päätöksiin.

64 §.Korvaus vastaanottoon varautumisesta . Esitetään, että pykälän otsikon ja 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

65 §.Valtion korvaus erityiskustannuksista . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin niin, että pykälässä tarkoitettua korvausta valtion varoista voidaan korvata henkilön vamman eikä vammaisuuden vuoksi. Pykälän otsikon ja 1–3 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin lisäksi kielellistä tarkistamista.

66 §.Korvaus paluumuuttoavustuksesta . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

68 §.Ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten korvaaminen . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kustannuksia korvattaisiin lisäksi Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle. Pykälässä mainittuja korvauksia korvataan jo nykyisin kunnalle ja hyvinvointialueelle, mukaan lukien Ahvenanmaan maakunnan kunnalle, sisältäen myös terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat syntyneet Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle. Muutos olisi tekninen.

71 §.Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus . Esitetään, että 3 momenttien ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

72 §.Asiakastietojen käsittelytarkoitukset . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjataan vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

73 §.Käsiteltävät tiedot . Pykälän 5 ja 6 kohdasta esitetään poistettavaksi viittaus 15 §:ssä tarkoitettuun monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin ja kohdasta 6 viittaus monialaisen kotoutumissuunnitelmaan.

Pykälän 3 momentissa korjattaisiin viitatun luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastamaan asetuksen virallista nimikettä. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

74 §.Kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut . Esitetään, että pykälän 1 momentista poistettaisiin sana edistäminen, jolloin se olisi yhdenmukainen 78 §:n muutoksen kanssa. Lisäksi pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

75 §.Kunnan lisäosa valtakunnalliseen kotoutumisen asiakastietojärjestelmäkokonaisuuteen . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

76 §.Kotoutumisen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavat tiedot . Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi viittaus 15 §:ssä tarkoitettuun monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin.

Pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi tarpeettomana, koska monialaista kotoutumissuunnitelmaa koskeva pykälä esitetään kumottavaksi.

Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

77 §.Valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettujen tietojen poistaminen . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

78 §.Kotoutumisen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjät . Esitetään pykälän otsikkoa muutettavaksi poistamalla siitä sana edistäminen.

Esitetään, että 2 momentista korjattaisiin kohtien numerointivirhe. Pykälän 2 momentissa on virheellisesti peräkkäin kaksi erillistä 2) kohtaa. Jälkimmäinen kohta muutettaisiin 3 kohdaksi, jolloin myös sen jälkeen tulevat kohdat muuttuisivat vastaavasti kohdaksi 4 ja 5. Muutos olisi tekninen. Pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa sekä ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin pienempiä kielellisiä tarkistuksia.

79 §.Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvan asiakastietojärjestelmän käyttöoikeudet . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin niin, että käyttöoikeuksien hallinnasta ja lokitietojen keräämisessä noudatetaan, mitä jäljempänä lain tässä luvussa säädetään. Pykälän ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

80 §.Käyttöoikeuden myöntäminen valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvaan asiakastietojärjestelmään . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kumottavien 15 ja 17 §:ien sijaan kunta myöntäisi käyttöoikeuden hyvinvointialueen palveluksessa olevalle henkilölle, joka osallistuisi 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin laatimiseen tai 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai sen 22 §:ssä tarkoitettuun tarkistamiseen.

Esitetään, että 2 momentin 3 kohdan ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin niin, että ”käyttöoikeuksien hallinta” -termi on käännetty johdonmukaisesti muihin lainkohtiin nähden. Pykälän ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

81 §.Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin kuuluvaan asiakastietojärjestelmään myönnetyn käyttöoikeuden muuttaminen ja poistaminen . Esitetään, että pykälän ruotsinkielistä sanamuotoa korjattaisiin niin, että ”käyttäjäoikeuksia myöntävä viranomainen” -termiä on käytetty johdonmukaisesti muihin lainkohtiin nähden. 1.1.2025 voimaan tulevassa ruotsinkielisessä säädöksessä viranomaiselle ei ole jätetty harkintavaltaa käyttäjäoikeuksien muuttamisen tai poistamisen osalta. Pykälän ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

82 §.Kuntaan ohjaamisen valtakunnallisen suunnittelun tiedonsaanti . Esitetään, että pykälän ruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

83 §.Kuntaan ohjaamisen alueellinen tiedonsaanti . Esitetään, että 1 momentin ruotsinkielinensanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa niin, että Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskuksen on luovutettava momentissa tarkoitetut tiedot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tämä vastaa yleisesti lakikielessä käytettyä tapaa ilmaista toisen viranomaisen tiedonsaantioikeus. 1.1.2025 voimaan tulevan lain ruotsinkielinen sanamuoto on, että Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskus voivat luovuttaa momentissa tarkoitetut tiedot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pykälän ruotsinkieliset sanamuodot korjattaisiin muutoinkin vastaamaan suomenkielisiä sanamuotoja.

84 §.Kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin tavoittamiseen liittyvä tiedonsaantioikeus . Esitetään, että pykälän 3 ja 4 momentteja muutettaisiin siten, että viittaus kumottavaan 15 §:ään korvattaisiin viittauksella 14 §:ään. Tietojen luovutus olisi jatkossakin tärkeää, koska palvelutarpeen arvioinnista olisi merkittävästi hyötyä muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille sekä ihmiskaupan uhreille.

85 §.Kuntien välinen tiedonsaantioikeus . Pykälästä poistettaisiin viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, koska se kumottaisiin edellä esitetyn mukaisesti.

Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

86 §.Kotoutumista edistävien palveluiden tarjoamiseen liittyvä tiedonsaantioikeus . Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että viittaukset 15 §:n monialaiseen osaamiseen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, 17 §:ssä tarkoitettuun monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan ja 21 §:ssä tarkoitettuun perheen kotoutumissuunnitelmaan poistettaisiin. Sen sijaan säädettäisiin siitä, että pykälässä mainituilla tahoilla olisi tiedonsaantioikeus tilanteissa, joissa hyvinvointialue osallistuu kunnan pyynnöstä 14 §:ssä tarkoitettuun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin ja 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen. Kotoutumissuunnitelma laadittaisiin monialaisesti eri viranomaisten kesken 14 §:n 4 momentin mukaisesti, jolloin palvelun toteuttamiseksi on tarpeen edelleen säätää tiedonsaantioikeuksista vastaavanlaisesti. Lisäksi 4 momentista poistettaisiin viittaukset monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan.

88 §.Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tiedonsaantioikeus . Pykälästä esitetään poistettavaksi viittaukset monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, koska laista kumottaisiin 17 §:ssä tarkoitettu monialainen kotoutumissuunnitelma.

Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

90 §Muiden korvausten hakemiseen ja käsittelyyn liittyvä tiedonsaantioikeus . Pykälän 4 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että siihen lisätään viittaus 68 §:ään edellä 68 §:n perusteluista johtuen.

91 §.Ohjaus- ja valvontatehtäviin liittyvä tiedonsaantioikeus . Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

95 §.Muutoksenhaku . Pykälän 3 momentista esitetään poistettavaksi viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, koska laista kumottaisiin 17 §:ssä tarkoitettu monialainen kotoutumissuunnitelma.

Esitetään, että pykälänruotsinkielinen sanamuoto korjattaisiin vastaamaan suomenkielistä sanamuotoa.

96 §.Virkavastuu . Pykälästä esitetään poistettavaksi viittaus 15 §:ssä tarkoitettuun monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, koska se esitetään kumottavaksi laista edellä esitetyn mukaisesti.

Esitetään, että pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

98 §.Paluumuuton tukeminen . Pykälää muutettaisiin siten, että myös Ahvenanmaan maakunnan kunta voisi korvata pykälässä mainittuja kustannuksia. Kotoutumislain 66 §:n mukaan hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle voidaan korvata 98 §:ssä tarkoitetut paluumuuton tukemisesta niille aiheutuneet kustannukset. Lainsäädännön selkeyden vuoksi myös 98 §:ssä tulisi mainita Ahvenanmaan maakunnan kunta. Muutos olisi tekninen.

102 §.Siirtymäsäännökset . Esitetään, että pykälän 1 momenttia muutettaisiin vastaamaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) sisältöä. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, että kunnan on haettava tällä lailla kumotun kotoutumisen edistämisestä annetun lain 48 §:n nojalla myönnettäviä korvauksia 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä. Kunnan ja hyvinvointialueen on haettava mainitun lain 50 §:n nojalla myönnettäviä korvauksia 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä.

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 48 §:n mukaan kunnalle ja hyvinvointialueelle korvataan 2 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille järjestetystä tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Samaisen lain 50 §:n mukaan kunnalle maksetaan laskennallista korvausta 9 §:n mukaisen alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.

Lisäksi pykälän 1 momenttia täydennettäisiin siten, että sen perusteella mahdollistettaisiin kumotun lain 46 ja 49 §:n 1 momentin kohdan 3 mukaan syntyneiden kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusten hakeminen joulukuun 2026 loppuun mennessä. Kyse olisi vuosilta 2023-2024 mahdollisesti vielä hakematta olevista korvauksista, joita kunnat ja hyvinvointialueet voisivat hakea myös 1.1.2025 jälkeen.

Näin ollen pykälää muutettaisiin siten, että tulkitsemisen, toimeentulotuen ja erityisistä syistä muista kunnalle tai hyvinvointialueelle aiheutuneiden kustannusten osalta kunnalla ja hyvinvointialueella olisi mahdollisuus hakea tällä lailla kumotun kotoutumisen edistämisestä annetun lain 46, 48 § ja 49 § 1 momentin 3 kohdan nojalla myönnettäviä korvauksia vuoden 2026 loppuun mennessä. Alkukartoituksen järjestämisen osalta vain kunnalla olisi mahdollisuus hakea mainitun lain 50 §:n nojalla myönnettäviä korvauksia vuoden 2026 loppuun mennessä.

Pykälän 4 momentin mukaan kunnan, hyvinvointialueen ja kehittämis- ja hallintokeskuksen on tallennettava 76 §:ssä tarkoitetut tiedot kotoutumisen edistämisen tietovarantoon 1 päivästä tammikuuta 2027. Koska 76 §:n 2 momentti, jossa säädetään hyvinvointialueen velvoitteista, ehdotetaan kumottavaksi, niin tämän pykälän 4 momentista poistettaisiin sana hyvinvointialue.

Pykälän 1 ja 3 momentin ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellistä tarkistamista.

6.2Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetusta laista

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 3 §:n 1 momentin 8 kohdasta ja 82 §:n 1 momentin 4 kohdasta poistettaisiin viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan johtuen 1 lakiehdotukseen tehtävistä muutoksista.

6.3Työttömyysturvalaki

Työttömyysturvalakiin tehtäisiin kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset poistamalla viittaukset kotoutumislain 15 §:ssä säädettyyn monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, jota esitetään kumottavaksi.

6.4Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Lain 3 §:n 4 momenttiin tehtäisiin tekninen muutos poistamalla viittaus monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan, joka johtuu 1. lakiehdotukseen tehdyistä muutoksista.

6.5Laki vapaasta sivistystyöstä

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 9 ja 24 §:iä muutettaisiin siten, että niistä poistettaisiin viittaukset monialaiseen kotoutumissuunnitelmaan johtuen 1 lakiehdotukseen tehtävistä muutoksista.

6.6Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:ää esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viittaukset kotoutumislakiin. Kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vuodelta 2024 vähennettäisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 63 §:n mukaan Kansaneläkelaitokselle maksettu korvaus perustoimeentulotuesta.

6.7Laki toimeentulotuesta

Toimeentulotuesta annetun lain 27 b:ssä säädetään perustoimeentulotuen kattamiseksi Kansaneläkelaitokselle suoritettavista ennakoista ja niiden vahvistamisesta sekä maksamisesta. Pykälän 5 momentissa säädetään kotoutumislain mukaisista valtion korvausta Kansaneläkelaitokselle perustoimeentulotuen osalta. Koska jatkossa perustoimeentulotukea ei enää korvattaisi kotoutumislain nojalla, niin kyseinen momentti kumottaisiin tarpeettomana. Kansaneläkelaitoksen järjestelmämuutoksista johtuen kumoaminen tulisi voimaan vasta 1.4.2025.

9.1Suhde muihin esityksiin

Eduskunnassa on käsiteltävänä HE 133/2024 vp , jossa esitetään muutettavaksi toimeentulotukilain 27 b §;n 5 momenttia, joka esitetään tässä yhteydessä kumottavaksi. Jos eduskunta hyväksyy ensin mainittuun esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen ennen tähän esitykseen sisältyvää lakiehdotusta, tämä tulee ottaa huomioon tähän esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa.

9.2Suhde talousarvioesitykseen

Julkisen talouden suunnitelman vuosille 2025–2028 ja hallituksen esityksen vuoden 2025 talousarvioksi mukaisesti vähennetään valtiontalouden kustannuksia lopettamalla perustoimeentulotuesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen kokonaan. Lisäksi lyhennetään täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen korvausaikaa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien laskennallisten korvausten tasoa leikataan. Kustannusvaikutus kohdistuu momentin 32.50.30 (Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä, arviomääräraha) määrärahaan. Lisäksi momentilta 32.50.30 tehdään määrärahasiirtoja momentille 28.89.31 (Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus) ja momentille 33.10.57 (Perustoimeentulotuki). Lakiehdotus on tarkoitus käsitellä vuoden 2025 talousarvioesityksen yhteydessä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Kunnan on huolehdittava maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Kunta vastaa siitä, että sen alueella on tarvetta vastaavasti toimipisteitä tai palveluita, joissa maahanmuuttaja voi saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa riippumatta maahanmuuton syystä ja maassaolon kestosta. Ohjausta ja neuvontaa voi toteuttaa kunta tai palveluntuottaja.

Kunnan on tarvittaessa annettava maahanmuuttajalle tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelu- ja koulutusjärjestelmästä, työelämästä sekä maahanmuuttajan oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. Kunnan on tarvittaessa ohjattava maahanmuuttaja 14 §:ssä tarkoitettuun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin tai kunnan, hyvinvointialueen, muun viranomaisen, oppilaitoksen, korkeakoulun, järjestön, yhdistyksen, yhteisön tai muun kotoutumista edistävän toimijan kotoutumista tai asettautumista edistävään palveluun tai toimintaan.

Kunnan on järjestettävä kotoutumisohjelma, jonka on sisällettävä:

Kunnan on laadittava osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi maahanmuuttajalle, jonka ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä on kulunut enintään kolme vuotta, jos hän:

Kunnan on arvioitava maahanmuuttajan osaaminen, työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä koulutuksen ja muiden kunnan tai palveluntuottajan kotoutumista edistävien palveluiden tarpeet sekä järjestön, yhdistyksen tai yhteisön toimintaan osallistumisen tarpeet. Arvioinnin aikana selvitetään maahanmuuttajan tavoitteet ja toiveet, aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito, työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä muut työllistymiseen ja kotoutumiseen merkittävästi vaikuttavat tekijät. Palvelutarpeiden selvittämiseksi maahanmuuttaja voidaan ohjata tarvittaviin asiantuntija-arviointeihin ja tutkimuksiin. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi on käynnistettävä viipymättä, kun kunta saa tiedon tällaisesta henkilöstä.

Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin kuuluvia toimia voidaan järjestää työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen täydentävien työnhakukeskustelujen sijasta.

Hyvinvointialueen on osallistuttava 1 momentissa tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun lapsen tai nuoren osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi voidaan jättää laatimatta, jos hänen palvelutarpeisiinsa saadaan vastattua muulla asiakassuunnitelmalla.

Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi voidaan laatia ihmiskaupan uhrille 1 momentissa säädetyn kolmen vuoden määräajan päätyttyäkin, jos hänet tavoitetaan kunnan kotoutumista edistävien palveluiden piiriin vasta määräajan päätyttyä.

Arvioinnin perusteella kunnan on ohjattava maahanmuuttaja tarvittaessa myös muiden viranomaisten palveluihin. Kunta voi ohjata maahanmuuttajan tarvittaessa myös palveluntuottajan kotoutumista edistävään palveluun sekä järjestön, yhdistyksen tai yhteisön toimintaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin sisällöstä ja toteuttamisesta.

Kunnan on laadittava kotoutumissuunnitelma 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan mainitussa pykälässä tarkoitetun arvioinnin perusteella sitä tarvitsevan kotoutumisensa edistämiseksi.

Kunnan ja maahanmuuttajan on sovittava kotoutumissuunnitelmassa yksilöllisistä kotoutumisen ja työllistymisen tai yrittäjyyden pidemmän aikavälin sekä kotoutumissuunnitelman aikaisista tavoitteista. Yksilöllisten tavoitteiden asettamisessa on otettava huomioon maahanmuuttajan toiveet, osaaminen, elämäntilanne sekä työ- ja koulutushistoria.

Maahanmuuttajan, joka on työnhakija, tavoitteeksi on muiden kotoutumista edistävien tavoitteiden ohella asetettava työllistyminen tai yrittäjyys.

Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun maahanmuuttajan tavoitteeksi on muiden kotoutumista edistävien tavoitteiden ohella pääsääntöisesti asetettava työelämävalmiuksien ja -orientaation vahvistuminen sekä työllisyys tai yrittäjyys.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädetystä poiketen, alle 25-vuotiaan kotoutuja-asiakkaan tavoitteeksi on kuitenkin pääsääntöisesti asetettava vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen.

Kunnan ja maahanmuuttajan on sovittava kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan omien tavoitteiden, osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa kotoutumista, työllistymistä tai yrittäjyyttä, terveyttä ja hyvinvointia sekä yhteiskunnallisia valmiuksia edistävistä palveluista, järjestöjen, yhteisöjen tai yhdistysten toimintaan osallistumisesta, suomen tai ruotsin kielen opinnoista sekä ohjauksesta ja neuvonnasta. Työnhakijaksi rekisteröityneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmassa asetetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 44 §:ssä tarkoitettu työnhakuvelvollisuus, jollei mainitusta laista johdu muuta. Suunnitelmassa on sovittava myös palveluiden toteutumisen seurannasta.

Kunta vastaa siitä, että kotoutumissuunnitelmaan sisällytetyt palvelut muodostavat maahanmuuttajan kotoutumista edistävän tarkoituksenmukaisen ja tarvittaessa monialaisen palvelukokonaisuuden. Kotoutumissuunnitelmaan on sisällyttävä 13 §:ssä tarkoitettuun kotoutumisohjelmaan sisältyviä palveluita tai muita kotoutumista edistäviä palveluita.

Kotoutumissuunnitelmassa on perusteltava sovittujen palveluiden tarkoituksenmukaisuus maahanmuuttajan kotoutumiselle ja työllistymiselle tai yrittäjyydelle asetetun tavoitteen toteutumisen kannalta.

Kunnan on laadittava kotoutumissuunnitelma viipymättä sen jälkeen, kun maahanmuuttajalle on tehty 14 §:ssä tarkoitettu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia arviointiin sisältyvän alkuhaastattelun yhteydessä.

Hyvinvointialueen on osallistuttava 1 momentissa tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.

Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä.

Ihmiskaupan uhrin osalta voidaan poiketa 3 momentissa säädetystä kolmen vuoden määräajasta, jos hänet tavoitetaan kunnan kotoutumista edistävien palveluiden piiriin vasta määräajan päätyttyä.

Kotoutuja-asiakas on ohjattava hakeutumaan kotoutumissuunnitelmassa sovittuun hänen yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun kotoutumista ja työllistymistä edistävään palveluun kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta. Ohjaus on tarvittaessa tehtävä yhteistyössä palvelun järjestämisestä vastaavan viranomaisen, palveluiden tuottajan taikka järjestön, yhdistyksen tai yhteisön kanssa.

Kunnan on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista. Kotoutumissuunnitelma on tarkistettava kunnan aloitteesta kotoutuja-asiakkaan palvelutarpeessa tai elämäntilanteessa tapahtuneiden muutosten johdosta taikka kotoutuja-asiakkaan pyynnöstä. Kotoutumissuunnitelma on kuitenkin tarkistettava vähintään kuuden kuukauden välein.

Hyvinvointialueen on osallistuttava kotoutumissuunnitelman tarkistamiseen, jos suunnitelma on laadittu yhdessä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti kotoutuja-asiakkaalle:

Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelmien yhteenlaskettu enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimisesta.

Edellä 2 momentissa säädettyä enimmäiskestoa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua kotoutuja-asiakkaan vähäisen koulutustaustan tai monialaisten palveluiden tarpeen vuoksi ja jos tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan kotoutuja-asiakkaan kotoutumista ja työllistymistä tai sen vuoksi, että 2 momentissa säädetty enimmäiskesto on kulunut maahanmuuttajan saadessa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua lapsen kotihoidon tukea ja osallistuessa osa-aikaisesti kotoutumissuunnitelmaan.

Enimmäiskestoa voidaan pidentää myös, jos kotoutumissuunnitelmaa ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvussa säädettyjen raskaus- tai vanhempainrahapäivien käyttämisen vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, syyn kestoa vastaavaksi ajaksi.

Työnhakijaksi rekisteröityneen kotoutuja-asiakkaan kotoutumissuunnitelman keston pidentämisestä ja jatkamisesta omaehtoisen opiskelun suorittamiseksi säädetään 31 §:ssä.

Kunnan on selvitettävä kotoutuja-asiakkaalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä palveluista aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet siten, että tämä ymmärtää ne.

Kotoutuja-asiakkaan on:

Kotoutuja-asiakkaalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus työttömyysetuuteen tässä laissa ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos:

Kotoutuja-asiakkaan, joka ei ole täyttänyt 25 vuotta, kotoutumissuunnitelman kestoa voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella omaehtoisten opintojen loppuun suorittamiseksi, jos hänen työttömyysetuudella tässä laissa tarkoitetulla tavalla tuetut opintonsa ovat kesken 23 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman enimmäiskeston täyttyessä.

Jos 25 vuotta täyttäneen kotoutuja-asiakkaan tässä laissa tarkoitetulla tavalla työttömyysetuudella tuetut opinnot ovat kesken 23 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman enimmäiskeston täyttyessä, opiskelun tukemista voidaan jatkaa suunnitelman enimmäiskeston täyttymisen estämättä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa kotoutumissuunnitelma on voimassa omaehtoisten opintojen tukemisen osalta, kunnes henkilölle laaditaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettu työllistymissuunnitelma taikka muu työllistymissuunnitelman korvaava suunnitelma kuin kotoutumissuunnitelma. Työllistymissuunnitelma tai muu työllistymissuunnitelman korvaava suunnitelma kuin kotoutumissuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä kotoutumissuunnitelman enimmäiskeston täytyttyä.

Kotoutumissuunnitelmaan ja 31 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettuun muuhun suunnitelmaan sisältyvästä 28 §:ssä tarkoitetusta työttömyysetuudella tuettavasta omaehtoisesta opiskelusta sopimiseen, tukiaikaan, kotoutuja-asiakkaan velvollisuuksiin, opintojen seurantaan ja keskeytymiseen sekä kotoutuja-asiakkaan ja koulutuspalvelujen tuottajan tietojenantovelvollisuuteen sovelletaan, mitä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 75–80 §:ssä säädetään. Työttömyysetuudella tuettava omaehtoinen opiskelu voidaan 31 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa sisällyttää suunnitelmaan sen estämättä, mitä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 75 §:ssä säädetään sopimisesta suunnitelmassa ennen opintojen alkamista.

Jos maahanmuuttaja tai kotoutuja-asiakas on varannut vastaanottoajan taikka maahanmuuttajalle tai kotoutuja-asiakkaalle on varattu vastaanottoaika 10 §:ssä tarkoitettuun ohjaukseen tai neuvontaan, 14 §:ssä tarkoitettuun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, 20 §:ssä tarkoitettuun kotoutumissuunnitelman laadintaan tai 22 §:ssä tarkoitettuun kotoutumissuunnitelman tarkistamiseen ja hän on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, kunta tai työvoimaviranomainen saa periä maahanmuuttajalta tai kotoutuja-asiakkaalta tulkitsemisen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin enintään 56,70 euroa. Maksun saa kuitenkin periä vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana ja kunta tai työvoimaviranomainen on varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä maksu sekä antanut ennalta ohjeet ajan peruuttamiseksi. Maksun perimistä sekä ajan peruuttamista koskevat tiedot on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön. Maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta asiakkaalta.

Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen ja hyvien väestösuhteiden suunnittelusta ja kehittämisestä paikallistasolla. Kunnan on kehitettävä kotoutumisen edistämistä monialaisena yhteistyönä. Kunnan on huolehdittava kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa.

Kunnan on suunnittelussaan otettava huomioon kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet kotoutuja-asiakkaiden osalta.

Kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen on otettava huomioon kuntalain (410/2015) 37 §:ssä tarkoitettua kuntastrategiaa ja kuntalain 110 §:ssä tarkoitettua kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettua kunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitettua suunnitelmaa työvoimapalveluiden järjestämisestä sekä kunnan muuta suunnittelua laadittaessa ja seurattaessa.

Työnhakija-asiakkaiden osalta kotoutumisen edistämisen seuranta toteutetaan kuten laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetään.

Hyvinvointialueen on suunnittelussaan otettava huomioon alueellaan olevien maahanmuuttajien tarpeet ja kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet.

Kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon hyvinvointialueen muuta toimintaa koskevan kehittämisen ja seurannan osana.

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Hyvinvointialueen on myös huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotoutumisen edistämisessä.

Hyvinvointialueen vastuulla ovat seuraavat maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvät tehtävät toimialueellaan:

Aluehallintovirasto vastaa toimialaansa kuuluvissa asioissa kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä huolehtii, että maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon muita aluehallintoviraston toimialaan kuuluvia toimenpiteitä ja palveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaavat ja valvovat 33 §:ssä tarkoitetun perheryhmäkodin toimintaa yhdessä hyvinvointialueen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Sosiaalipalveluiden valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 5 luvussa.

Aluehallintoviraston on tehtävä sille tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoitaessaan yhteistyötä toimialueensa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.

Kehittämis- ja hallintokeskus korvaa kunnalle ja hyvinvointialueelle valtion talousarvion rajoissa tässä laissa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään. Muulle kuin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunnassa on järjestetty kotoutumisohjelma. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunnassa on laadittu kotoutumisen edistämisestä annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 2012:74) 26 §:ssä tarkoitettu kunnan kotouttamisohjelma. Edellytyksenä on lisäksi, että kunta on tehnyt 42 §:ssä tarkoitetun sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen tai hyvinvointialueelta palvelujen saamisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikuntalain mukainen kotikunta väestötietojärjestelmään.

Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen tai hyvinvointialueelta palvelujen saamisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan eikä hän oleskeluluvan saatuaan täytä kotikuntalain 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa. Henkilön, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 110 §:n nojalla, osalta korvausta maksetaan kuitenkin vasta kun hänelle on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään.

Edellä 2 tai 3 momentissa tarkoitettua ajankohtaa ei sovelleta 60, 63, 64 eikä 67 §:ssä säädettyyn. Kun ihmiskaupan uhri on Suomen kansalainen, 68 §:ssä tarkoitettua korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hän on kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 3 §:n 8 kohdassa tarkoitetun auttamisjärjestelmän piirissä.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta seuraavien palveluiden järjestämistä ja tehtävien hoitamista varten:

Hyvinvointialueelle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muiden kotoutumista edistävien palveluiden ja tulkitsemisen järjestämisestä.

Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden vastaanottamisesta sekä kotoutumisen edistämisestä annetussa maakuntalaissa tarkoitettujen tehtävien ja tulkitsemisen järjestämisestä.

Korvausta maksetaan kahden vuoden ajan 59 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta. Ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetusta henkilöstä ja hänen tämän lain 2 §:n 4 momentissa tarkoitetusta perheenjäsenestään tai muusta omaisestaan laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin kolmen vuoden ajalta 59 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta.

Edellä 3 momentissa säädetystä poiketen 2 §:n 5 momentissa tarkoitetusta lapsesta maksetaan laskennallista korvausta enintään siihen asti, kun hänen 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetun vanhempansa tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettua korvausaikaa on jäljellä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korvauksen perusteista ja maksatuksesta.

Hyvinvointialueelle korvataan 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetulle henkilölle maksetusta, toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:ssä tarkoitetusta täydentävästä toimeentulotuesta tai mainitun lain 8 §:ssä tarkoitetusta ehkäisevästä toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään yhden vuoden ajalta.

Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle korvataan 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetulle henkilölle maksetusta, toimeentulotuesta annetun lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 1998:66) mukaisesta täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään yhden vuoden ajalta.

Kunnalle, hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle korvataan kustannukset, jotka aiheutuvat ihmiskaupan uhrille tämän uhriasemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettävistä toimenpiteistä ja palveluista.

Seuraavia henkilöasiakkaan tietoja saadaan käsitellä:

Kehittämis- ja hallintokeskus vastaa kotoutumisen valtakunnallisen tietovarannon ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta siten kuin tässä luvussa tarkemmin säädetään.

Kotoutumisen edistämisen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen toteutetaan yhteistyössä kehittämis- ja hallintokeskuksen ja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttävien kuntien kanssa. Kunnalla on velvollisuus käyttää valtakunnallista tietovarantoa ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta kotoutumisen edistämisen toimeenpanossa.

Kunnalla ja kehittämis- ja hallintokeskuksella on velvollisuus tallentaa valtakunnalliseen tietovarantoon tiedot, jotka ovat tarpeen 72 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi. Kunnan on tallennettava 73 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot jokaisesta kotoutuja-asiakkaasta ja maahanmuuttajasta, jolle tehdään 14 §:ssä tarkoitettu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi tai jolle toteutetaan 22 §:ssä tarkoitettu suunnitelman tarkistus, mukaan lukien työnhakijasta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavista tiedoista.

Kehittämis- ja hallintokeskus ja kunnat ovat 74 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä.

Kehittämis- ja hallintokeskus vastaa valtakunnallisen tietovarannon yleisen tietosuoja-asetuksen:

Kunta vastaa muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuista rekisterinpitäjän velvollisuuksista. Kukin kunta vastaa rekisterinpitäjän tehtävistä asiakkaidensa osalta. Kehittämis- ja hallintokeskus ja kunta vastaavat omien asiakkaidensa osalta tietojen luovuttamisesta valtakunnallisesta tietovarannosta niille tahoille, joille on laissa säädetty oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tietoja kotoutuja-asiakkaista.

Kunta myöntää käyttöoikeudet valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin palveluksessaan olevalle henkilölle sekä ulkopuolisen tahon palveluksessa olevalle henkilölle hankkimansa palvelun osalta. Kunta myöntää käyttöoikeuden hyvinvointialueen palveluksessa olevalle henkilölle, joka osallistuu 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin laatimiseen tai 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai sen 22 §:ssä tarkoitettuun tarkistamiseen. Kehittämis- ja hallintokeskus myöntää käyttöoikeudet palveluksessaan olevalle henkilölle taikka työ- ja elinkeinoministeriön tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen palveluksessa olevalle henkilölle. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus myöntää käyttöoikeudet ulkopuolisten tahojen palveluksessa olevalle henkilölle, kun kyse on kehittämis- ja hallintokeskuksen tai työ- ja elinkeinoministeriön tekemästä toimeksiannosta tai hankkimasta palvelusta.

Käyttöoikeus voidaan myöntää sellaiselle 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen palveluksessa olevalle henkilölle, joka hoitaa:

1) tässä laissa säädettyjä tehtäviä;

2) 1 kohdassa tarkoitettuihin palveluihin, tukiin tai asiakasprosesseihin liittyviä valvonta-, kehittämis-, seuranta-, tilastointi-, ennakointi- tai ohjaustehtäviä; tai

3) rekisterinpitäjän tehtäviä taikka käyttöoikeuksien hallintaan ja lokitietojen keräämiseen liittyviä tehtäviä.

Käyttöoikeus voidaan myöntää lisäksi sellaiselle henkilölle, joka on:

1) työ- ja elinkeinoministeriön tai kehittämis- ja hallintokeskuksen toimeksiannosta erillistä arviointia, tarkastusta tai selvitystä tekevän tahon palveluksessa ja hoitaa arviointi-, tarkastus- tai selvitystehtävää;

2) kehittämis- ja hallintokeskuksen toimeksiannosta 74 §:ssä tarkoitettujen tietojärjestelmäpalvelujen kehittämis- tai ylläpitotehtäviä tekevän tahon palveluksessa ja hoitaa tällaista kehittämis- tai ylläpitotehtävää; tai

3) kotoutumista edistävien palvelujen tuottajan palveluksessa ja hoitaa kotoutumisen edistämiseen liittyviä tehtäviä.

Kehittämis- ja hallintokeskus vastaa käyttöoikeuksien teknisestä avaamisesta käyttöoikeuden myöntäneen viranomaisen ilmoituksen perusteella.

Kansaneläkelaitoksen on luovutettava kunnalle maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiseksi välttämättömät tiedot maahanmuuttajasta, johon sovelletaan tätä lakia ja joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea.

Maahanmuuttoviraston on luovutettava kunnalle maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiseksi välttämättömät tiedot 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetusta henkilöstä taikka ihmiskaupan uhrista.

Jos kunta saa tietoonsa, että kotoutuja-asiakas, jolla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma, muuttaa toisen kunnan alueelle, kunnan on asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen kuntaan, jonka vastuulle kotoutuja-asiakkaan 2 luvussa tarkoitettujen palveluiden järjestäminen kuuluu.

Kunnalla, hyvinvointialueella ja työvoimaviranomaisella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä toisiltaan, Kansaneläkelaitokselta, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta ja Digi- ja väestötietovirastolta 14 §:ssä tarkoitetun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimista varten välttämättömät tiedot maahanmuuttajista, mikäli hyvinvointialue osallistuu 14 §:ssä tarkoitettuun osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin.

Kunnalla, hyvinvointialueella ja työvoimaviranomaisella on oikeus saada toisiltaan, toiselta kunnalta ja työvoimaviranomaiselta sekä tässä laissa tarkoitetulta palveluntuottajalta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 22 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman tarkistamiseksi välttämättömät tiedot maahanmuuttajista, joille on laadittu kotoutumissuunnitelma ja jotka täyttävät 20 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetun edellytyksen.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 84 §:n 3 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi kunnalta tai työvoimaviranomaiselta välttämättömät tiedot maahanmuuttajan 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman laatimisesta.

Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 32 §:n 2 momentissa säädetyn kulukorvauksen maksamista koskevan rajoituksen soveltamiseksi kunnalta tai työvoimaviranomaiselta välttämättömät tiedot 16 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman päättymisestä, jos maahanmuuttaja jatkaa omaehtoisia opintoja suunnitelman enimmäiskeston täyttyessä 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisella on oikeus saada Maahanmuuttovirastolta ja Digi- ja väestötietovirastolta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 65 ja 68 §:issä tarkoitettujen korvausten ja mainituissa pykälissä tarkoitetun päätöksen hakemiseksi välttämättömät tiedot 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista henkilöistä. Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaisella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 65 ja 68 §:issä tarkoitettujen korvausten hakemiseksi hyvinvointialueelta mainituissa pykälissä tarkoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös ja muut välttämättömät tiedot 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista henkilöistä.

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta kunnan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaiseen päätökseen säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 17 luvussa.

Edellä 16 §:ssä tarkoitettuun kotoutumissuunnitelmaan tai sen 22 §:ssä tarkoitettuun tarkistamiseen ei saa erikseen hakea oikaisua eikä saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan työttömyysetuutta koskevaan päätökseen säädetään työttömyysturvalain 12 luvussa. Muutoksenhausta Kansaneläkelaitoksen toimeentulotukea koskevaan päätökseen säädetään toimeentulotuesta annetun lain 24 §:ssä.

Työvoimaviranomaisen ratkaisuun olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua tai hyväksymättä ilmoitusta tuetun opiskelun keskeyttämisestä ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 43 §:ssä tarkoitettuun päätökseen kuntapaikalle ohjaamisesta ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämän lain 10 §:ssä tarkoitettua ohjausta ja neuvontaa, 14 §:ssä tarkoitettuja osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin sisältyviä asiantuntija-arviointeja, 25 §:ssä tarkoitetun monikielisen yhteiskuntaorientaation ja 27 §:ssä tarkoitetun kotoutumiskoulutuksen toteuttamista koskevia tehtäviä sekä 33 §:ssä tarkoitettuja perheryhmäkotitoiminnan tehtäviä hoitavaan muun kuin viranomaisen palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Hyvinvointialue ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva kunta voivat hakemuksesta korvata 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetulle henkilölle tai ihmiskaupan uhrille, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa, kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset. Lisäksi hyvinvointialue tai Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva kunta voivat maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen.

Korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se hyvinvointialue tai Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva kunta, jonka alueella 1 momentissa tarkoitettu henkilö asuu.

Hyvinvointialue tai Ahvenanmaan maakuntaan kuuluva kunta voi periä takaisin myöntämänsä korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä paluumuuttoavustuksen, jos osoittautuu, että korvaus tai avustus on maksettu virheellisin perustein tai perusteettomasti.

Kunnan ja hyvinvointialueen on haettava tällä lailla kumotun kotoutumisen edistämisestä annetun lain 46 ja, 48 §:n sekä 49 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla myönnettäviä korvauksia vuoden 2026 loppuun mennessä. Kunnan on haettava mainitun lain 50 §:n nojalla myönnettäviä korvauksia vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kunnan ja kehittämis- ja hallintokeskuksen on tallennettava 76 §:ssä tarkoitetut tiedot kotoutumisen edistämisen tietovarantoon 1 päivästä tammikuuta 2027.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Työvoimaviranomainen voi myöntää palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen, kun työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija:

5 §Määritelmät

9 §Työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä menettely

11 §Pätevä syy olla osallistumatta työnhakijan palveluprosessiin liittyviin toimiin

Tätä lakia ei sovelleta henkilöön, jolla on kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (681/2023) tarkoitettu voimassa oleva kotoutumissuunnitelma taikka edellä tarkoitettua suunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Laskettaessa 1 ja 2 momentin mukaisia määräaikoja otetaan kuitenkin työttömyyden perusteella kotoutumissuunnitelman ajalta maksettu työmarkkinatuki ja toimeentulotuki huomioon.

Valtionosuutta myönnetään kuitenkin kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai

kesäyliopiston ylläpitäjälle sata prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä opetus- ja kulttuuriministeriön 10 §:n nojalla vahvistamalle määrälle sellaista oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulutusta, jonka maahanmuuttaja suorittaa aikana, jona hänellä on kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 16 §:ssä tarkoitettu voimassa oleva kotoutumissuunnitelma

taikka yhden vuoden aikana viimeisen kotoutumissuunnitelman voimassaolon päättymisen jälkeen. Lisäksi edellytetään, että koulutuksessa noudatetaan kotoutumisen

edistämisestä annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai 26 §:n 5 momentin 1 kohdassa tarkoitettua Opetushallituksen laatimaa vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Valtionosuutta myönnetään lisäksi sata prosenttia koulutuksesta, joka on oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta.

Opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Maksua ei kuitenkaan peritä kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston järjestämästä koulutuksesta, jonka maahanmuuttaja suorittaa aikana, jona hänellä on kotoutumisen edistämisestä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettu voimassa oleva kotoutumissuunnitelma, tai yhden vuoden aikana viimeisen kotoutumissuunnitelman voimassaolon päättymisen jälkeen. Lisäksi edellytetään, että koulutuksessa noudatetaan mainitun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai 26 §:n 5 momentin 1 kohdassa tarkoitettua Opetushallituksen laatimaa vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Maksua ei myöskään peritä tämän lain 7 a luvussa tarkoitetussa koulutuksessa eikä oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa.

Toimeentulotuesta annetun lain 27 f §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta.

Tällä lailla kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 27 b:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1023/2022.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.