HE 184/2024

1Asian tausta ja valmistelu

2Nykytila ja sen arviointi

Ylen rahoituksesta säädetään valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa (745/1998, jäljempänä tv- ja radiorahastolaki ). Valtion tv- ja radiorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Ylen rahoitukseen tarvittava summa on kerätty vuodesta 2013 alkaen yleisradioverolla, josta säädetään laissa yleisradioverosta (484/2012) .

Tv- ja radiorahastolain 3 §:ssä Ylen pohjarahoitukseksi on vuonna 2013 määritelty 500 miljoonaa euroa. Pykälän 2 momentin mukaan määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa.

Määrärahaa tarkistettiin lain 3 §:n mukaisesti kustannustason nousua vastaavasti (2,6 prosenttia) vuodelle 2024 siten, että sen suuruus vuonna 2024 on 593 652 000 euroa.

Indeksitarkistus vaihtelee vuosittain, mutta valtiovarainministeriön arvion mukaan vuosien 2025–2028 aikana indeksi nousisi noin 2,6–2,7 prosenttia. Vuosina 2015–2018 Yleisradio Oy:n määrärahaa ei tarkistettu kustannustason muutosta vastaavasti. Indeksijäädytykset perusteltiin valtiontalouden yleisellä tilanteella.

Rahastoon tehtävä siirto sisältyy valtion talousarvion momentille 31.20.60 Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon. Valtion televisio- ja radiorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen tilinpidollinen rahasto, jota hoitaa Liikenne- ja viestintävirasto. Rahaston varoja suoritetaan Yleisradio Oy:lle valtioneuvoston vahvistaman käyttösuunnitelman ja yhtiön rahoitustarpeen mukaisesti.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 11.4.2024 asetuksen (EU) 2024/1083 mediapalve-lujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (euroop-palainen medianvapausasetus). Medianvapausasetuksen soveltaminen alkaa pääosin 8.8.2025, josta lähtien yleisradioyhtiöiden rahoitukseen sovelletaan eurooppalaisen medianvapausasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaista vaatimusta rahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta sekä siitä, että rahoitus ja siihen liittyvät menettelyt turvaavat yleisradioyhtiön riippumattomuuden.

3Tavoitteet

Hallituksen esityksen tavoitteena on parlamentaarisen työryhmän mietinnössään esittämällä tavalla kohdistaa yleisen taloustilanteen vuoksi säästötoimenpiteitä Ylen rahoitukseen.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Lausuntopalaute

Osa lausunnonantajista kannatti esitystä, kun taas joissain lausunnoissa katsottiin ehdotetun muutoksen olevan tarpeeton. Osa lausunnonantajista korosti, että esityksessä ehdotettu Yleisradion rahoituksen indeksitarkistuksen jäädytys vaikuttaa merkittävästi Yleisradion tarjoamiin palveluihin, henkilöstön määrään ja toimintaedellytyksiin. Yleisradio Oy:n lausunnon mukaan ehdotus johtaa osaltaan yhtiöissä laajoihin kustannussäästöihin, joiden toimeenpanon osalta arviointi on yhtiön sisällä edelleen kesken.

6Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2025.

7Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat valtion talousarvion momentille 31.20.60 Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon.

8Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Suomessa on vakiintuneesti katsottu, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan keskeisenä tavoitteena on yksilön perustuslain 12 §:n mukaisen sananvapauden turvaaminen (PeVL 19/2007 vp, s. 2–3, PeVL 19/1998 vp, PeVL 32/2021 vp, s. 4–5, ks. myös HE 309/1993 vp , s. 57–58). Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Sananvapautta koskevia määräyksiä sisältyy lisäksi useaan Suomea velvoittavaan kansainväliseen sopimukseen.

Sananvapauden keskeisenä tehtävänä on luoda edellytykset ihmisten osallistumiselle poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä mahdollistaa julkisen vallankäytön kansanvaltainen kontrolli ja demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön avoin kansalaiskeskustelu. Perustuslain 22 §:ssä säädetään julkista valtaa koskevasta yleisestä velvollisuudesta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sananvapauden osalta tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että julkisen vallan tulee luoda sellainen toimintaympäristö, joka tukee yksilön mahdollisuuksia ilmaista ja vastaanottaa erilaisia viestejä. Erityisesti yleisradiotoiminnassa julkisen vallan luomat reunaehdot yleisradiotoiminnan harjoittamiseen ovat keskeisellä sijalla.

Tällä esityksellä Ylen saama rahoitus jäädytetään vuosien 2025–2027 ajaksi vuoden 2024 tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa leikkausta Ylen saamaan rahoitukseen, sillä rahoituksen indeksitarkistuksen tarkoituksena on kattaa kustannustason nousu. Tosiasiallisen rahoitustason leikkauksen myötä Ylen tulee sopeuttaa toimintaansa. Yhtiö kattaa kustannusten noususta syntyvän vajeen Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisten yhtiön hallintoelinten päätösten mukaisesti. Vuonna 2028 ja tästä eteenpäin Ylen saamaan määrärahaan sovellettaisiin indeksitarkistusta koskevaa säännöstä. Merkityksellistä arvioinnissa on myös, että indeksijäädytyksen vaikutus on jäädytyksen ensimmäisenä vuonna pienempi kuin viimeisenä vuotena, mikä antaa Ylelle aikaa sopeuttaa toimintaansa hallitusti.

Koska Ylen rahoitus säilyy seuraavan kolmen vuoden ajan vuoden 2024 tasolla, voidaan yleisesti arvioida, etteivät leikkaukset merkittävästi vaikuta perustuslain sananvapaussäännöksellä turvattuun jokaisen oikeuteen vastaanottaa viestejä, tietoja ja mielipiteitä sekä muita viestejä. Siten ehdotettu muutos ei ole ongelmallinen perustuslaissa turvatun sananvapauden kannalta.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 §Valtion televisio- ja radiorahasto ja sen varat