HE 166/2024

4.2.1Ympäristövaikutukset

Esityksellä voidaan arvioida olevan pääasiassa myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti luonnon monimuotoisuuteen. Esityksellä on tarkoitus tehostaa vieraslajinisäkkäiden ja ennen kaikkea supikoiran pyyntiä, sekä ennaltaehkäistä vieraslajien haitallisia vaikutuksia edistämällä uusien, kriteerit täyttävien lajien lisäämistä kansalliseen vieraslajiluetteloon. Esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia lajien elinvoimaisuuteen, runsauteen ja kirjoon, sekä edistäisi uhanalaisten lajien edellytyksiä selviytyä.

Droonien hyödyntäminen supikoiran ja muiden vieraslajinisäkkäiden pyynnissä

Supikoira on haitallinen vieraslaji, jonka vaikutus Suomessa kohdistuu erityisesti uhanalaisiin sammakkoeläimiin ja matelijoihin sekä maassa pesiviin lintuihin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet supikoiran roolia myös Suomen vesilintukantojen uhanalaistumiskehityksessä (Pöysä, Linkola 2021 sekä Nummi ym. 2019). Suomen supikoirakanta on ollut viime vuosikymmeninä kasvussa koko maan tasolla, ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien leutojen talvien voidaan olettaa parantavan supikoiran ja muiden vieraslajien menestymistä entisestään.

Tehokkaiden torjuntatoimien on kuitenkin osoitettu pystyvän rajoittamaan supikoiran kantaa. Pyyntimenetelmien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta pyritään jatkuvasti kehittämään. Droonin hyödyntämisen on havaittu tehostavan supikoiran pyyntiä. Mahdollisuus droonin hyödyntämiseen koko pyynnin ajan tehostaisi supikoiran torjuntaa ja vahvistaisi sitä kautta luonnon monimuotoisuutta. Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen olisi myönteinen esityksen edistäessä haitallisen vieraslajin torjuntaa ja sitä kautta uhanalaisten eliölajien parempaa menestymistä.

Erityisesti ruovikoissa droonien käyttö mahdollistaisi supikoirien pyytämisen sellaisesta elinympäristöstä, jossa supikoirat tähän asti ovat olleet hyvin turvassa pyynniltä. Ruovikoista on pyyntikokeiluissa löytynyt kymmenittäin supikoiria, jotka olisivat nopeasti ja kustannustehokkaasti poistettavissa droonilla jäljittämisen avulla. Ruovikoissa supikoirat ovat samalla monimuotoisuuden kannalta haitallisimmillaan. Pariskuntana usein esiintyvän supikoiran kummankin yksilön poistaminen helpottuu olennaisesti droonin avulla. Koiran saatua toisen yksilön kiinni voidaan seurata toista yksilöä droonilla ja varmistaa, jääkö kyseinen yksilö ruovikkoon. Monimuotoisuushyödyt voivat olla suuria, kun lintujen pesinnän kannalta kriittisistä ruovikoista olisi mahdollista poistaa supikoirayksilöt entistä tehokkaammin ennen pesimäaikaa. Drooneilla pyynti olisi mahdollisuuksien mukaan tarpeellista kohdistaa erityisesti alkukevääseen, jolloin supikoirien poistaminen on lintujen pesinnän onnistumisen kannalta tärkeimmillään.

Droonin avulla voitaisiin samalla välttää muihin kuin pyydettävään lajiin kohdistuvaa stressiä ja häirintää. Lämpökameralla varustettu drooni antaa käsityksen siitä, onko alueella muitakin kuin torjunnan kohteita, jolloin voidaan välttää muihin lajeihin kohdistuva tahaton häirintä. Sekä metsästyslaissa että luonnonsuojelulaissa on kiellot eläinten häiritsemisestä. Riistalajejakaan ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä rauhoitusaikana. Tämä on huomioitava myös vieraslajien pyynnissä droonia lennätettäessä ja se on samalla perusedellytys koirien käytölle vieraslajien torjunnassa.

Droonin käytön vaikutuksia on tutkittu jonkin verran muun muassa eri lintulajeilla. Lennätyskorkeudella on suuri merkitys siihen, kuinka linnut reagoivat drooniin. Lennettäessä kymmenen metriä ja sitä matalammalla suurin osa tutkitusta linnustosta häiriintyi (Weston ym. 2020), mutta kun lentokorkeus oli yli 20 metriä, drooni ei aiheuttanut juurikaan käyttäytymisessä havaittavia muutoksia (Howell ym. 2023). Myös lintujen lukumäärällä on havaittu yhteys häiriintyvyyteen. Talvehtivat yli 25 linnun parvet häiriintyivät helpommin droonista (Jarrett ym. 2020). Supikoiria maastosta paikallistettaessa droonia lennätetään sekä paikallistamistilanteessa että jäljitettäessä noin 50 metrin korkeudessa, jolloin saadaan kuvattua maastoa riittävän kattavasti ja pystytään parhaiten seuraamaan tilannetta eläinten liikkuessa.

Esityksen vaikutusten laajuus riippuisi osaltaan siitä, kuinka moni ottaisi droonin käyttöön supikoiran tai muun vieraslajinisäkkään pyynnissä. Samoin vaikuttaa se, innostaisiko kyseinen pyyntimenetelmä uusia ihmisiä aktivoitumaan supikoirien tai muiden vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Näitä kehityskulkuja on haastavaa arvioida. Droonien hinta hidastaisi todennäköisesti pyyntimenetelmän yleistymistä. Heikentyneiden elinympäristöjen parantamisen Helmi-ohjelman toteuttamissa kokeiluissa käytetyt laitteet ovat olleet noin 6 000 euron hintaisia. Toisaalta droonien kehitys on ollut hyvin nopeaa ja kun lämpökameroilla varustetut droonit halventuvat, supikoiran etsimiseen soveltuvat laitteet olisivat yhä useamman metsästäjän ja muiden vieraslajien pyynnistä kiinnostuneiden ulottuvilla.

Drooneja ei todennäköisesti hyödynnettäisi laajasti muiden vieraslajinisäkkäiden pyynnissä, ainakaan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi minkki saattaa löytymisen jälkeen nykytekniikalla hävitä droonin näkökentästä, ja yksilöiden ollessa pieniä niiden uudelleen havaitseminen on varsin haastavaa. Pyynnissä käytettävät koirat eivät todennäköisesti pysy minkin perässä ruovikoissa. Koirasusi puolestaan liikkuu niin nopeasti pitkiä matkoja, ettei drooni lähtökohtaisesti pysy eläimen perässä. On kuitenkin odotettavissa, että laitteet edelleen kehittyvät nopeasti. Näin ollen muutaman vuoden sisällä droonit saattavat hyödyttää myös muiden vieraslajinisäkkäiden kuin supikoiran pyyntiä. Lisäksi Suomeen saattaa lähivuosina levitä uusia vieraslajinisäkkäitä, kuten pesukarhu, joiden pyynnissä droonin käytöstä voisi olla hyötyä.

Siirtymäajan enimmäiskeston pidentäminen

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että uusien vieraslajien siirtymäajan enimmäiskestoa pidennetään kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Esityksellä on tarkoitus varmistaa, että kaikki tarvittavat lajit voidaan lisätä kansallisesti merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon. Kyseinen ehdotus tehostaisi haitallisten vieraslajien torjuntaa pienentämällä riskiä siitä, että jatkossa jätettäisiin lisäämättä haitallisia vieraslajeja kansalliseen vieraslajiluetteloon pelkästään liian lyhyen siirtymäajan vuoksi. Luettelon kattavuuden edistäminen mahdollistaisi parempaa ennakointia ja ennaltaehkäisyä vieraslajien torjunnassa. Suomen luontopaneeli on vuonna 2023 julkaisemassaan raportissa Haitalliset vieraslajit ja niiden torjuminen Suomessa myös suosittanut, että vieraslajiluetteloiden kattavuutta lisätään.

Päivitettäessä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua valtioneuvoston asetusta vuonna 2023 päädyttiin jättämään eräs kasvilaji lisäämättä kansalliseen luetteloon siirtymäajan keston vuoksi. Isotuomipihlajaa ehdotettiin lisättäväksi vieraslajiluetteloon lausuntokierroksen asetusluonnoksessa, mutta lausuntopalautteen perusteella luonnosta muutettiin siten, että laji jätettiin pois luetteloon ehdotettavien uusien lajien joukosta. Ratkaisua perusteltiin isotuomipihlajan taloudellisella merkityksellä taimi- ja puutarha-alalle. Sen kansalliseen luetteloon ottamisen katsottiin vaativan kahta vuotta pidemmän siirtymäajan. Nyt esitettävän pidentämisen myötä siirtymäaika ei enää estäne muutoin kriteerit täyttävien lajien lisäämistä vieraslajiluetteloon.

Esitetyllä siirtymäaikaan liittyvällä muutoksella voisi kuitenkin olla myös vähäisiä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Mitä pidempi siirtymäaika asetetaan uusille vieraslajeille, sitä pidempään lajia saa tarkoituksellisesti tuoda maahan Euroopan unionin ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä ja/tai muuten luovuttaa. Pitkät siirtymäajat eivät näin ollen itsessään ole ympäristön tai luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiä.

Lähtökohtana olisi kuitenkin edelleen, että siirtymäaikojen asettamista pyrittäisiin välttämään ja kolmen vuoden siirtymäaika olisi tarkoitettu poikkeukselliseksi. Tämä pienentää muutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Kolmen vuoden enimmäissiirtymäaika olisi edelleen tiukempi kuin EU:n luetteloon lisättyjen vieraslajien kohdalla toisinaan asetettu viiden vuoden siirtymäaika. Pidennys nykyisestä kahden vuoden enimmäissiirtymäajasta olisi maltillinen. Kolmen vuoden siirtymäajan ollessa poikkeus, ja muutoksen mahdollistaessa tarvittavien lajien lisäämisen kansalliseen vieraslajiluetteloon, siirtymäajan pidentämisen kokonaisvaikutus olisi ympäristölle myönteinen.

4.2.2Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä olisi välittömiä taloudellisia vaikutuksia yrityksiin uusien vieraslajien siirtymäajan pidentämisen osalta. Kansantalouteen esityksellä voisi puolestaan olla välillisiä vaikutuksia. Julkiseen talouteen esityksellä ei olisi vaikutuksia.

Droonien hyödyntäminen supikoiran ja muiden vieraslajinisäkkäiden pyynnissä

Supikoiran torjuntaan kohdistetaan paljon kansallisia voimavaroja muun muassa laajalla maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisellä heikentyneiden elinympäristöjen parantamisen Helmi-ohjelmalla, sekä riistahallinnon ja vapaaehtoisten metsästäjien yhteisillä ponnistuksilla. Toimilla pyritään samalla estämään supikoiran leviäminen Ruotsiin ja Ahvenanmaalle. Nykyisellään supikoiran ja minkin torjuntaan käytetään noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 320 000 euroa on kansainvälistä rahoitusta. Ruotsi ja Norja rahoittavat supikoiran torjuntaa noin 270 000 eurolla vuosittain, mistä reilu 100 000 euroa menee Suomen alueella tapahtuvaan toimintaan.

Julkisilla varoilla rahoitetaan supikoiran ja minkin torjuntaa noin 2,2 miljoonalla eurolla vuosittain. Suurin yksittäinen kustannus on Helmi-ohjelman Vieraspetohanke, jonka vuosittaiset kustannukset ovat noin 1,25 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi on erinäisiä yksityisellä rahoituksella toimivia hankkeita ja suuri määrä metsästäjien tekemää vastikkeetonta riistanhoitotyötä, minkä ansiosta vuosittaisen supikoirasaaliin arvioidaan olevan jopa 200 000 eläintä. Supikoirien torjuntaa on perinteisesti tehty passiivisella loukkupyynnillä, jossa kustannukset jäävät kokonaan metsästysseurojen, yksittäisten metsästäjien ja riistanhoitoyhdistysten kannettavaksi. Yhden supikoiraloukun hinta on 80–200 euroa, ja sitä valvovan loukkuvahdin noin 70 euroa sekä lähettävän riistakameran noin 250 euroa.

Droonien käytön salliminen haitallisten vieraslajinisäkkäiden pyynnissä parantaisi vieraslajitorjunnan kustannustehokkuutta, sillä se lyhentää huomattavasti eläinten pyyntiin käytettävää aikaa antamalla paremman tilannekuvan pyynnin aikana. Droonin käyttö säästää sekä henkilötyö- että koiratyöresursseja, ja mahdollistaa siten tehokkaamman työskentelyn esimerkiksi kaukaisilla saariston kohteilla, joilla muuten usein joudutaan viipymään jopa useita vuorokausia torjuntatyössä. Saaristossa liikuttaessa myös keliolosuhteet aiheuttavat rajoitteita alueella viipymiseen. Droonien avulla olisi nykyisellä resurssien tasolla mahdollista poistaa enemmän supikoiria. Näin ollen droonin salliminen koko pyynnin ajan tehostaisi torjuntatyöhön osoitettujen julkisten varojen käyttöä.

Välilliset vaikutukset kansantalouteen liittyvät yhtäältä vieraslajien aiheuttamaan taloudelliseen haittaan, ja toisaalta luonnon monimuotoisuuden tuottamaan kansantaloudelliseen hyötyyn. Kansainvälisen luontopaneelin vuonna 2023 julkaiseman Invasive Alien Species and their Control -raportin mukaan vieraslajit aiheuttivat vuonna 2019 maailmanlaajuisesti reilun 400 miljardin Yhdysvaltain dollarin kustannukset. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat taloudelliset kustannukset ovat nelinkertaistuneet joka vuosikymmen vuodesta 1970 lähtien. Suomen osalta on arvioitu, että haitallisten vieraslajien aiheuttamat kustannukset vastaavat noin 65 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosittain.

Supikoirien torjunnan tehostuminen tuottaa kansantaloudellisia arvoja paitsi turvaamalla uhanalaisia lajeja myös pienentämällä riskiä monien kansantaloudellisesti merkittävien eläintautien leviämisestä supikoirien kautta. Loistaudeista muun muassa myyräekinokokin leviämisellä Suomeen olisi mittavat haittavaikutukset luonnonmarjastukselle. Suomessa vuosina 1988–89 todettu raivotautiepidemia pystyi leviämään juuri tiheän supikoirakannan turvin. Suomi käyttääkin nykytilanteessa noin 215 000 euroa vuosittain rabieksen torjuntaan Itärajalle levitettäviin rokotesyöttipaloihin. Varsinaisen taudinpurkauksen aiheuttamat kustannukset olisivat huomattavasti isommat.

Siirtymäajan enimmäiskeston pidentäminen

Uusien lajien siirtymäajan pidentämisellä voisi olla välittömiä taloudellisia vaikutuksia joihinkin yrityksiin, muun muassa puutarha-alalla toimiviin yrityksiin ja maisemointia harjoittaviin yrityksiin. Myös lemmikkikauppoihin voisi yksittäisissä tapauksissa kohdistua vaikutuksia. Pidempi siirtymäaika mahdollistaisi muun muassa vieraslajiksi määriteltävän kasvin taimien tai vieraslajiksi määriteltävän lemmikkieläimen myynnin nykyistä pidempään, mikäli lajille päädytään säätämään esimerkiksi kolmen vuoden siirtymäaika. Kolmen vuoden siirtymäaika olisi esityksen perusteluiden mukaan mahdollinen muun muassa tilanteessa, jossa lajin lisääminen vieraslajiluetteloon aiheuttaa kaupallisille toimijoille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Uuden lajin vieraslajiluetteloon lisäämisestä koituvia yritysten tappioita voitaisiin pienentää pidemmän siirtymäajan myötä. Samalla on tunnistettava, että haitallisen vieraslajin pidempi hyödyntämismahdollisuus osaltaan voi aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellista haittaa vieraslajin edelleen levitessä ja torjuntakustannusten kasvaessa. Pidemmällä siirtymäajalla voi olla vaikutuksia myös kotitalouksien asemaan, jos vieraslajeiksi määriteltäviä kasveja myydään kuluttajille pidempään. Tällöin vieraslajien hävittämiseen liittyvä työ ja kustannukset saattavat siirtyä elinkeinonharjoittajien sijasta kotitalouksille. Luetteloon lisätyn vieraslajin haitoista on tärkeää viestiä jo siirtymäaikana, jotta lajia käytettäisiin mahdollisimman vähän ja hävittämistoimiin ryhdyttäisiin jo siirtymäajan kuluessa. Siirtymäaikojen asettamisessa on myös vaihtoehto asettaa lyhyempi siirtymäaika koskien esimerkiksi lajin maahantuontia, ja pidempi siirtymäaika koskien sen myyntiä. Tämä vaihtoehto voi pienentää torjuntatyötä ja siihen liittyviä kustannuksia kieltojen tullessa täysimääräisesti voimaan.

4.2.3Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

Vieraslajit voivat aiheuttaa peruuttamattomia kielteisiä vaikutuksia luontoon. Kansainvälisen luontopaneelin vuonna 2023 julkaiseman Invasive Alien Species and their Control -raportin mukaan haitalliset vieraslajit ovat kasvava uhka luonnolle, luonnon ihmiselle tuottamille hyödyille sekä elämänlaadulle. Vieraslajien torjunta liittyy näin ollen läheisesti oikeuteen terveelliseen ympäristöön. Esityksellä tehostettaisiin vieraslajien torjuntaa ja sitä kautta vahvistettaisiin luonnon monimuotoisuutta. Näin ollen esitys edistäisi osaltaan ympäristöperusoikeuden toteutumista.

Esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia metsästyskoirien ja muiden pyyntiympäristössä oleskelevien eläinten hyvinvointiin. Droonin avulla voidaan varmistua siitä, että koira lähetetään oikealle kohteelle satunnaisen maastossa hakemisen sijaan. Seuraamalla koiraa tilanteessa ilmasta voidaan havaita vaaratilanteet ja puuttua niihin ajoissa. Mikäli koira hukkaa kohteen, voidaan haku keskeyttää, mikä säästää koiran voimia raskaassa maastossa. Jäljityksen alettua saattaa tilanne muuttua, jolloin esimerkiksi paikallistetulle kohteelle työhön lähetetty koira hukkaa kohteen, kohde voi kuljettaa koiran vaaralliseen ympäristöön esimerkiksi heikoille jäille tai laiduneläinten keskelle, jolloin pyynti voidaan keskeyttää. Ruovikot ovat pyyntiympäristönä hyvin haastavia ja kuluttavia koirille, ja droonin avulla voidaan säästää koiria varsinaiseen pyyntityöhön. Ylipäänsä droonien hyödyntäminen vieraslajinisäkkäiden jäljittämisessä nopeuttaa pyyntiä, mikä vaikuttaa eläinten hyvinvointiin myönteisesti. Mitä lyhyempi pyyntitilanne, sen pienempi on lähtökohtaisesti pyydettävän eläimen kokema stressi ja kärsimys. Nopeampi pyynti vähentää myös muihin pyyntiympäristössä oleskeleviin eläimiin kohdistuvaa stressiä.

Siirtymäajan enimmäiskeston pidentämisellä voisi olla vaikutuksia kuntiin. Kunnat koristavat usein yleisiä alueitaan erilaisilla istutuksilla. Toisinaan voi käydä niin, että istutuksissa käytetty kasvilaji myöhemmin määritellään kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Mahdollisuus pidempään siirtymäaikaan voisi kohtuullistaa kuntien työtaakkaa vanhan lajin poistamisessa, varsinkin jos lajia on istutettu laajoille alueille. Myös kiinteistön omistajille ja haltijoille pidempi siirtymäaika antaisi enemmän aikaa lajin kitkemiseen. Ylipäänsä pidemmän siirtymäajan kohdalla olisi mahdollista viestiä pidempään muutoksesta ja mahdollisesti tavoittaa yhteiskunnan tahoja laajemmin uuteen vieraslajiin voimaan tulevista rajoituksista.

Droonien hyödyntäminen supikoiran ja muiden vieraslajinisäkkäiden pyynnissä saattaisi kasvattaa riskiä siitä, että drooneja hyödynnettäisiin lainvastaisesti myös riistalajien metsästyksessä. Metsästyksen valvonnassa voisi olla haastavaa selvittää varmuudella, onko droonia hyödynnetty vieraslajinisäkkäiden pyynnissä vai riistalajien metsästystarkoituksessa. Väärinkäytösten riski liittyy kuitenkin kaikkeen metsästykseen ja vieraslajien pyyntiin. Droonien hyödyntämiseen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä ei liity suurempia rikollisuuden riskejä kuin muuhunkaan metsästykseen tai vieraslajipyyntiin. Droonien avulla pyydettäisiin vieraslajinisäkkäitä pitkälti saaristo- ja ruovikkoalueilla, joilla riistalajeja ei lähtökohtaisesti metsästetä. Houkutusta droonien laittomaan hyödyntämiseen riistalajien metsästyksessä ei näin ollen välttämättä pääsisi syntymään. Droonien hyödyntäminen on nykyisellään sallittu vieraslajinisäkkäiden paikallistamisessa, eikä se tiettävästi ole ollut omiaan lisäämään metsästysrikosten määrää. On epätodennäköistä, että droonien käytön salliminen vieraslajinisäkkäiden jäljittämisessä pyynnin yhteydessä muuttaisi metsästysrikosten tai piilorikollisuuden määrää nykytilaan verrattuna. Erävalvonta valvoo lainsäädännön noudattamista ja säännösten rikkomisesta on säädetty seuraamukset. Ilma-aluksella jäljittämisen kieltoa koskevan metsästyslain 32 §:n rikkomisesta tuomitaan metsästyslain 74 §:n 1 momentin nojalla metsästysrikkomuksesta sakkoon.

Esityksellä ei olisi vaikutuksia sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen.

Lähteet:

Howell, L.G., Allan, B.M., Driscoll, D.A., Ierodiaconou, D., Doran, T.A., Weston, M.A. (2023) Attenuation of Responses of Waterbirds to Repeat Drone Surveys Involving a Sequence of Altitudes and Drone Types: A Case Study. Drones, 7, 497. https://doi.org/10.3390/drones7080497

Jarrett, D., Calladine, J., Cotton, A., Wilson, M.W., Humphreys, E. (2020) Behavioural responses of non-breeding waterbirds to drone approach are associated with flock size and habitat, Bird Study, 67:2, 190-196, DOI: 10.1080/00063657.2020.1808587

Nummi, P., Väänänen, V.M., Pekkarinen, A.-J., Eronen, V., Mikkola-Roos, M., Nurmi, J., Rautiainen, A., Rusanen, P. (2019) Alien Predation in Wetlands – the Raccoon Dog and Waterbird Breeding Success. Baltic Forestry 25(2): 228-237. https://doi.org/10.46490/vol25iss2pp228

Pöysä H., Linkola P. (2021) Extending temporal baseline increases understanding of biodiversity change in European boreal waterbird communities. Biol Conserv 257: 109139.

Weston, M.A., O’Brien, C., Kostoglou, K.N., Symonds, M.R.E. (2020) Escape responses of terrestrial and aquatic birds to drones: Towards a code of practice to minimize disturbance. J. Appl. Ecol. 57, 777–785.

5.2.1Ruotsi

Supikoiraa esiintyy vain vähäisissä määrin Ruotsissa. Arvioiden mukaan Ruotsin luonnosta löytyy noin parikymmentä supikoirayksilöä. Droonien käyttö supikoiran pyynnissä ei näin ollen ole ollut ajankohtainen kysymys.

Ruotsissa ei ole sallittua käyttää drooneja metsästyksen aikana. Ruotsin metsästyslain ( jaktlag 1987:259 ) 31 §:n mukaan metsästystä ei saa harjoittaa moottorikäyttöisistä ajoneuvoista käsin. Tällaisia ajoneuvoja tai muita moottorikäyttöisiä laitteita ei lain mukaan myöskään saa käyttää riistan etsimiseen, jäljittämiseen, jahtaamiseen tai kiinniottamiseen, riistan pakenemisen estämiseen tai riistan huomion kiinnittämiseen metsästäjään. Säännöstä sovelletaan myös vieraslajinisäkkäiden pyyntiin.

Kesäkuussa 2024 Ruotsin maatalous- ja infrastruktuuriministeriö lähetti lausunnoille muistion säännösehdotuksineen droonien käytön sallimisesta villisian metsästyksessä. Muutoksen tavoitteena olisi vähentää villisian aiheuttamia vahinkoja maataloudessa ja liikenteessä. Ehdotuksen mukaan villisian metsästys droonilla sallittaisiin ainoastaan sellaisilla alueilla, joilla villisika tyypillisesti aiheuttaa vahinkoja, kuten maatalousmaalla. Uusi sääntely on vasta valmistelussa, eli mahdollisen lakiehdotuksen lopullisesta sisällöstä ei ole varmuutta.

Haitallisista vieraslajeista annetussa asetuksessa (2018:1939) säädetään viranomaisten vastuun jaosta vieraslajien torjunnassa. Asetuksessa on täydentävät säännökset EU:n vieraslajiasetukseen nähden. Asetuksen mukaan lääninhallitus vastaa hävittämistoimenpiteistä kaikkia EU:n luettelossa olevia lajeja vastaan lukuun ottamatta niitä lajeja, jotka ovat jo laajalti levinneet maassa. Asetuksessa ei säädetä miehittämättömien ilma-alusten tai muiden laitteiden käytöstä vieraslajien torjunnassa.

Kansallisessa asetuksessa ei säädetä siirtymäajoista uusille kansallisesti haitallisille vieraslajeille. Ruotsissa ei ole vielä hyväksytty kansallista luetteloa haitallisista vieraslajeista.

5.2.2Norja

Droonien käyttö metsästyksessä on kielletty niin riistan hätistelyssä kuin paikallistamisessa ja jäljittämisessä Norjan metsästyslain ( Lov om jakt og fangst av vilt LOV-1981-05-29-38 ) 21 §:n nojalla. Myös haavoittuneen riistan etsiminen droonilla on kiellettyä, paitsi viranomaisten tekemässä etsinnässä. Kielto koskee myös vieraslajeja, lukuun ottamatta sitä, kun vieraslajeja torjutaan vahingon estämiseksi.

Vieraslajeista säädetään luonnon monimuotoisuuslaissa ( Lov om forvaltning av naturens mangfold LOV-2009-06-19-100 ) sekä vieraslajeja koskevassa asetuksessa ( Forskrift om fremmede organismer FOR-2015-06-19-716 ). Luonnon monimuotoisuuslain 16 §:ssä säädetään riistan, lohen ja sisävesikalojen pyynnistä. Pykälässä säädetään, että riistan pyynnin sallimista koskevat päätökset tehdään metsästyslain mukaisesti. Kyseinen säännös koskee myös vieraslajeja. Näin ollen metsästyslain säännökset soveltuvat myös vieraslajien pyyntiin. Vieraslajeja koskevassa asetuksessa ei säädetä vieraslajien pyynnistä.

Vieraslajeja koskevassa lainsäädännössä ei säädetä uusiin vieraslajeihin liittyvistä siirtymäajoista. Norjassa on kuitenkin säädetty yksittäisiä lajeja koskevista siirtymäajoista.

5.2.3Tanska

Tanskan metsästyslainsäädännössä kielletään elektroniset laitteet, mukaan lukien droonit, riistan paikantamiseen. Tanskan metsästys- ja riistanhoitolain ( jagt- og vildtforvaltningsloven, 265/2019 ) 25 §:n mukaan metsästystä ei saa harjoittaa moottorikäyttöisistä ajoneuvoista ja ilma-aluksista käsin. Metsästys- ja riistanhoitolain nojalla on annettu määräys riistan vapauttamisesta, metsästysmenetelmistä ja metsästysvälineistä ( Bekendtgørelse om udsætning af vildt, jagtmåder og jagtredskaber, 118/2017 ). Määräyksen 11 §:ssä säädetään kielto käyttää elektronisia laitteita riistan paikantamiseen, mukaan lukien lämpöhakulaitteet ja laitteet, joissa on elektroninen kuvanvahvistus. Joitain poikkeuksia sallitaan kuitenkin haitallisten petonisäkkäiden torjunnan yhteydessä. Muun muassa ääntä vahvistavia laitteita ja lämpökuvaavia käsikiikareita saa käyttää supikoirien ja pesukarhujen pyynnissä.

Tanskassa säädetään kansallisesta vieraslajiluettelosta kansallisessa täytäntöönpanoasetuksessa koskien EU:n luettelossa olevien vierasperäisten vieraslajien kulkeutumisen ja leviämisen ehkäisemistä ja hallintaa sekä kansallisesta luetteloa vieraslajien vastaisista kauppakielloista jne ( Bekendtgørelse om forebyggelse og håndtering af introduktion og spredning af invasive ikkehjemmehørende arter på EU-listen og om en national liste med handelsforbud m.v. over for invasive arter, 1122/2018 ). Kyseisessä täytäntöönpanoasetuksessa ei ole yleistä säännöstä kansalliseen luetteloon kuuluvien lajien siirtymäajoista, kuten siirtymäajan pituudesta. Asetuksen 11 §:ssä säädetään kuitenkin siirtymäajoista yksittäisille lajeille. Muun muassa kultapiiskun kohdalla säädetään vuoden siirtymäajasta, kun puolestaan kurtturuusun kohdalla säädetään kolmen vuoden siirtymäajasta.

5.2.4Viro

Viron metsästyslaissa tai muussa lainsäädännössä ei säädetä droonien käytöstä metsästyksessä tai vieraslajien pyynnissä. Keinotekoisen valonlähteen käyttö metsästyksessä on kielletty, mutta ympäristövirasto voi sallia kyseisten välineiden käytön tautien leviämisen rajoittamiseksi riistan välityksellä. Ympäristövirasto voi myös sallia lämpökameroiden ja yönäkölaitteiden käytön, mutta nykyisellään niiden käyttö ei ole sallittua.

Vieraslajeista säädetään Viron luonnonsuojelulaissa ( Looduskaitseseadus ), mutta laissa ei ole säännöksiä vieraslajien pyynnistä. Lain nojalla on annettu asetus, jossa vahvistetaan kansallisesti haitalliset vieraslajit. Asetuksessa ei ole säännöksiä uusien vieraslajien siirtymäajoista.

6.1.1Tiivistelmä lausuntokierroksen palautteesta

Enemmistö lausunnonantajista piti vieraslajilakiin ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja kannatti esitysluonnoksen tavoitteita. Miehittämättömien ilma-alusten eli droonien salliminen jäljittämistarkoituksessa vieraslajinisäkkäiden pyynnissä katsottiin monessa lausunnossa tarkoituksenmukaiseksi tavaksi tehostaa vieraslajinisäkkäiden torjuntaa ja sitä kautta edistää luonnon monimuotoisuutta. Supikoirakannan tehokasta rajoittamista pidettiin tärkeänä muun muassa vesilintu- ja metsäkanalintukantojen suojelemiseksi.

Kaksi lausunnonantajaa vastusti ehdotusta koskien droonien hyödyntämistä vieraslajinisäkkäiden pyynnissä vedoten muun muassa siihen, että vieraslajilaissa jo nykyisellään on useita poikkeuksia metsästyslain säännöksistä.

Useampi lausunnonantaja kantoi huolta droonien mahdollisista vaikutuksista pesiviin lintuihin. Osa lausunnonantajista esitti, että drooneilla pyyntiä tulisi välttää lintujen pesintäaikana. Muun muassa ympäristöministeriö katsoi, että toimintaa tulisi rajata siten, että pyynnistä aiheutuva haitta muulle luonnolle jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi muutama lausunnonantaja, muun muassa Poliisihallitus, nosti esiin riskin droonien lainvastaisesta hyödyntämisestä riistalajien jäljittämisessä ja metsästyksessä.

Uusien vieraslajien siirtymäajan pidentämiseen liittyvä ehdotus herätti sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Muun muassa Väylävirasto piti nykyistä kahden vuoden enimmäissiirtymäaikaa liian lyhyenä ja kannatti siirtymäajan pidennystä. Muutama lausunnonantaja piti lausuntokierroksella ehdotettua viiden vuoden enimmäissiirtymäaikaa liian pitkänä. Ympäristöministeriön mukaan muutos toisi mahdollisesti joustavuutta uusien lajien lisäämiselle vieraslajiluetteloon, mutta samalla se heikentäisi vieraslajeista aiheutuvien haittojen ehkäisyä sallimalla lajien kaupallisen käytön nykyistä pidempään. Suomen ympäristökeskus katsoi, että siirtymäajan enimmäispituutta tulisi pidentää korkeintaan kolmeen vuoteen.

6.1.2Lausuntokierroksen palautteen huomioon ottaminen

Esitystä on palautteen johdosta muokattu sekä pykälien että perusteluiden osalta. Lain 11 §:n 3 momenttia koskevaa ehdotusta uusien vieraslajien enimmäissiirtymäajan pidentämisestä on muokattu niin, että siirtymäajan enimmäispituudeksi esitetään kolmea vuotta lausuntokierroksella olleen viiden vuoden sijasta. Keskeiset lausunnonantajat pitivät viiden vuoden siirtymäaikaa tarpeettoman pitkänä. Kolmen vuoden siirtymäaika edistäisi edelleen esityksen tavoitetta kansallisen vieraslajiluettelon kattavuuden parantamisesta, kuitenkaan heikentämättä vieraslajeista aiheutuvien haittojen ehkäisyä tarpeettoman paljon.

Esityksen perusteluihin on tehty lausuntokierroksella saadun palautteen johdosta monin paikoin korjauksia ja täsmennyksiä. Lain 16 §:ään ehdotetun säännöksen perusteluita on täydennetty siltä osin, että korostetaan lintujen pesimäaikaa edeltävän pyynnin merkitystä. Lisäksi on lisätty viittaus siihen, että luonnonsuojelulain 70 §:ssä säädetty rauhoitettujen lajien häiritsemistä koskeva kielto on otettava huomioon myös droonia hyödynnettäessä vieraslajipyynnissä.

Lausuntojen pohjalta myös nykytilan kuvausta sekä vaikutustenarviointia on täydennetty muun muassa drooneilla tehtävän pyynnin aiempien kokeilujen ja todettujen hyötyjen osalta. Esitykseen on tehty teknisiä täsmennyksiä muun muassa ilmailulainsäädännön kuvailun osalta. Esitystä on lisäksi täydennetty droonien mahdolliseen laittomaan käyttöön liittyvillä näkökohdilla. Perusteluja on täydennetty myös koskien viestinnän merkitystä uusien vieraslajien siirtymäaikana.

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen lisättiin lisäksi ehdotukset vanhentuneiden lakiviittausten päivittämiseksi ajan tasalle lain 3, 14 ja 19 §:ssä.

6.2.1Tiivistelmä arviointineuvoston lausunnosta

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta 2.9.2024. Lausunnossaan arviointineuvosto katsoi, että hallituksen esitysluonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset. Arviointineuvosto suositteli, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lainsäädännön arviointineuvosto totesi lausunnossaan, että esitysluonnoksen keskeisistä ehdotuksista, tavoitteista ja vaikutuksista saa käsityksen. Arviointineuvosto näki esitysluonnoksen keskeisinä kehityskohteina eläinten hyvinvointiin, kotitalouksiin sekä metsästysrikosten määrään liittyvien vaikutusten arviot.

Nykytilan kuvauksen arviointineuvosto näki pääosin riittävänä. Arviointineuvosto esitti nykytilan kuvauksen täydentämistä supikoiran leviämisen syiden ja supikoirakannan koon osalta. Lisäksi arviointineuvosto piti tarpeellisena tarkentaa nykytilaa kuvaamalla, minkälaisia kustannuksia nykyinen vieraslajien siirtymäaika on aiheuttanut puutarha-alan yrittäjille. Arviointineuvosto toivoi lisäksi kuvausta siitä, kuinka yleistä droonien käyttö eläinten paikantamiseksi on metsästyksessä nykyisellään.

Vaikutustenarvioinnin osalta arviointineuvosto katsoi, että vaikutuksia julkiseen talouteen on arvoitu riittävästi ja näki myönteisenä, että esitysluonnoksessa on esitetty vaikutuksia myös kansantaloudelle. Arviointineuvosto toi kotitalouksien osalta esille, että muutoksella voi olla vaikutuksia kotitalouksien asemaan, jos vieraslajeiksi määriteltäviä kasveja myydään kuluttajille pidempään, jolloin vieraslajien hävittämisen vaiva ja kustannukset siirtyisivät kotitalouksille elinkeinonharjoittajien sijasta. Lisäksi arviointineuvosto totesi, että droonien hankinta olisi kustannus metsästystä harjoittavalle kotitaloudelle, vaikkakin pyyntimenetelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen. Eläinten hyvinvointiin liittyen arviointineuvosto katsoi, että esityksessä voisi kuvata lyhyesti vaikutuksia eläinten hyvinvointiin myös muiden eläinten kuin metsästyskoirien näkökulmasta. Arviointineuvosto esitti täydennystä metsästysrikoksiin liittyvien vaikutusten osalta. Arviointineuvosto näki tarpeellisena arvioida, voiko ehdotus lisätä metsästysrikosten tai piilorikollisuuden määrää.

Arviointineuvosto piti myönteisenä, että esitysluonnoksessa on tuotu esille arvioinnin perustuvan osin tutkittuun tietoon. Arviointineuvosto kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että joistakin kohdista puuttui asianmukaiset lähdeviittaukset.

6.2.2Arviointineuvoston lausunnon huomioon ottaminen

Esitysluonnosta on täydennetty arviointineuvoston lausunnon perusteella. Nykytilan kuvausta ja arviointia on täydennetty supikoiran leviämisen syiden ja kannan koon osalta. Lisäksi on täsmennetty, millaisia kustannuksia puutarha-alan yrittäjille voi aiheutua yleisesti käytössä olevan puutarhakasvin lisäämisestä vieraslajiluetteloon, perustuen muun muassa isotuomipihlajaan liittyviin arvioihin vuodelta 2023. Myös droonien hyödyntämisen yleisyydestä eläinten paikantamisessa on esitetty arvio.

Vaikutustenarviointia on täydennetty kuvailulla esitysluonnoksen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin; sekä pyydettävän vieraslajinisäkkään että muiden pyyntiympäristössä oleskelevien eläinten näkökulmasta. Esitysluonnokseen on lisätty tarkempi arvio myös esitysluonnoksen vaikutuksista metsästysrikosten määrään. Lisäksi on havainnollistettu vaikutuksia kotitalouksiin.

Arviointineuvoston huomioiden perusteella on lisäksi lisätty asianmukaiset lähdeviittaukset lukuihin 2 ja 4.