Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Vireillä
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 148/2024
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että jatkossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskus toimisi työ- ja elinkeinoministeriön sijaan vastuuviranomaisena ja päättäisi yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä Eures-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi, seuraisi ja valvoisi verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden toimintaa sekä päättäisi hyväksymisen peruuttamisesta.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Eures-hyväksymislaki tuli voimaan 1.5.2018. Laissa säädetään menettelystä yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymiseksi Eures-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi.
Hyväksymismenettelyn perustamista edellytetään työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589 (jäljempänä Eures-asetus ).
Eures-hyväksymislain mukaan vastuuviranomaisena Suomessa toimii työ- ja elinkeinoministeriö, joka päättää yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä Eures-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö seuraa ja valvoo verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden toimintaa sekä päättää hyväksymisen peruuttamisesta.
Eures-asetuksen 9 artiklan mukaan jäsenvaltion on nimettävä kansallinen koordinointitoimisto, joka on Suomessa tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (jäljempänä kehittämis- ja hallintokeskus) on tukenut ministeriötä osassa koordinointitehtäviä. 1.1.2025 voimaan tulevan TE-palvelu-uudistuksen osana TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnallisten työvoimaviranomaisten järjestettäviksi. Näin ollen Eures-palvelujen tarjoaminen työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille siirtyy TE-toimistoilta kunnallisille työvoimaviranomaisille. Uudistukseen liittyen valtion valtakunnallisen KEHA-keskuksen toimintoja vahvistetaan sisällyttämällä sen vastuulle esimerkiksi kansainvälisen rekrytoinnin palveluita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun, 1.1.2025 voimaantulevan lain mukaan KEHA-keskus hoitaa mm. valtakunnallisia palveluja, joilla edistetään osaajien maahanmuuttoa ja työvoiman liikkuvuutta (kansainvälisen rekrytoinnin palvelut). Hallituksen esityksen ( HE 207/2022 vp ) perusteluiden mukaan tähän kuuluu myös Eures-koordinaatio.
KEHA-keskuksen vastuulle 1.1.2025 tulevaan Eures-koordinaatioon on katsottava kuuluvan kaikki Eures-asetuksen 9 artiklan mukaiset kansallisen koordinointitoimiston tehtävät, mukaan lukien yksityisten toimijoiden Eures-verkostoon hyväksymiseen liittyvät tehtävät. Tämän vuoksi Eures-hyväksymislakiin tehdään vastaavat muutokset tehtävien siirtämiseksi KEHA-keskukselle. Kansallisen koordinaatiotoimiston vastuuviranomaisesta ei ole aiemmin Suomessa säädetty nimenomaisesti lailla, eikä lailla säätäminen ole jatkossakaan EU-oikeudellisesti tarpeen. Koordinaatiotoimiston roolin on katsottava tosiasiallisesti siirtyneen KEHA-keskukselle 1.1.2025 voimaan tulevien TE-palvelu-uudistusta koskevien säädösmuutosten osana Eures-koordinaatiotehtävän myötä ( HE 207/2022 vp .).
KEHA-keskuksella osana Work in Finland –toimintoa on siis jatkossa laaja tehtäväkenttä EU/ETA-alueen työvoiman liikkuvuuden edistäjänä. Tehtäviin kuuluvat tässä ehdotettujen Eures-hyväksymislain mukaisten tehtävien lisäksi mm. Eures-portaalista vastaaminen, tuki, apu ja neuvonta Eures-verkoston jäsenille ja yhteistyökumppaneille työssään ja Eures-verkoston kansallinen koordinointi, yhteydenpito muiden EU/ETA-maiden kanssa sekä yhteydenpito ELA:n (European Labour Authority) kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ei 1.1.2025 alkaen enää hoida kansallisen koordinaatiotoimiston tehtävää, vaan sen tehtävänä on ministeriötasolla tukea ja edistää EU/ETA-alueelta tapahtuvaa kansainvälistä rekrytointia. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös viimesijainen vastuu siitä, että Suomessa EU-jäsenmaana tarjotaan asiakkaille Eures-palvelua, ja että Eures-verkostoa koordinoidaan kansallisesti asianmukaisesti.
1.2Valmistelu
Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä. Esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 12.7.2024 – 15.8.2024 väliseksi ajaksi. Lausuntopyyntö esitysluonnoksesta lähetettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, sisäministeriölle, KEHA-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Uudenmaan ELY-keskukselle, Akava ry:lle, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle, STTK ry:lle, Suomen Yrittäjille sekä Suomen Kuntaliitolle.
Luonnoksesta saatiin lausunnot yhteensä kuudelta lausunnonantajalta. Esitystä pidettiin kannatettavana eikä esityksestä ollut lähtökohtaisesti lausuttavaa. Ainoastaan KEHA-keskus lausui esityksen sisällöstä. Heidän näkemyksen mukaan esitys on kannatettava, mutta Eures-verkoston jäsenyyden peruuttamisen edellytyksiä tulisi kuitenkin entisestään vahvistaa, jotta viranomaisella olisi mahdollisuus puuttua toimijoiden mahdollisiin väärinkäytöksiin ja puutteisiin nopeasti ja tehokkaasti. KEHA-keskus katsoo, että peruuttamisen edellytyksiin tulisi sisällyttää myös 5 §:ssä säädetyn raportointivelvollisuuden toistuva laiminlyönti. TEM katsoo, että KEHA-keskuksen mainitsemat asiat sisältyvät jo Eures-asetukseen ja kansalliseen lakiin, jonka vuoksi ne eivät aiheuta muutoksia tähän esitykseen.
2Nykytila ja sen arviointi
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisten perusvapaus ja yksi sisämarkkinoiden pilareista, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 45 artiklaan. Eures-verkosto on keskeinen väline työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toimeenpanossa. Eures on ollut vuonna 1994 tapahtuneesta käynnistyksestään alkaen komission ja julkisten työvoimapalvelujen välinen yhteistyöverkosto, jolla huolehditaan tiedottamisesta ja neuvonnasta sekä tuetaan yritysten rekrytointia ja työnvälitystä. Eures tukee työnantajia sekä niitä jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka haluavat hyötyä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta. Vuodesta 2019 Eures-verkostoa on EU-tasolla koordinoinut ELA eli European Labour Authority.
Eures-verkostosta säädetään Eures-asetuksella, joka tuli voimaan 12.5.2016. Lisäksi komissio on antanut Eures-asetuksen nojalla neljä täytäntöönpanopäätöstä, (EU) 2017/1255, 2017/1256, 2017/1257 ja 2018/170, joista kolme tuli voimaan 1.8.2017 ja viimeinen 23.2.2018. Eures-asetuksen 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot nimeävät kansalliset koordinointitoimistot ja antavat nämä nimeämiset tiedoksi Euroopan koordinointitoimistolle (ELA). Kukin kansallinen koordinointitoimisto vastaa Eures-asetuksen 9 artiklassa listatuista tehtävistä. Näitä ovat Eures-verkoston työn organisointi ja kansallinen koordinointi, sen varmistaminen, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja ansioluettelot siirretään koordinoidusti kansallisesta työnvälitysjärjestelmästä Eures-portaaliin, yhteydenpito ELA:an ja jäsenvaltioihin, Euresin viestintä- sekä koulutuskoordinaatio kansallisesti, työsuunnitelman laatiminen ja toiminnan raportointi ELA:lle, Eures-jäsenten ja Eures-yhteistyökumppaneiden hyväksyntä verkostoon, Eures-portaalin käytön tekninen tuki kansallisesti Eures-toimijoille, Suomen osallistujien koordinaatio EU/ETA-alueella järjestettävien rekrytointitilaisuuksien osallistumisessa sekä valtakunnallisten Euroopan laajuisten virtuaalisten rekrytointitilaisuuksien järjestäminen.
Suomi on ilmoittanut Euroopan komissiolle vuonna 2016, että Suomessa Eures-verkoston työn organisoinnista vastaava kansallinen koordinointitoimisto on työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännössä Eures-työtä on kansallisesti koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä KEHA-keskuksen kanssa hyödyntäen myös TE-hallinnon Eures-verkoston asiantuntijoiden työpanosta. KEHA-keskus on vastannut siitä, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja ansioluettelot siirretään koordinoidusti kansallisesta työnvälitysjärjestelmästä Eures-portaaliin. Yhteydenpito Euroopan komissioon ja sittemmin ELA:an sekä jäsenmaihin on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriöstä samoin kuin Eures-verkoston kansallinen koordinointi ja uusien toimijoiden hyväksyminen Eures-verkostoon. Euresin viestintä- ja koulutuskoordinaatio kansallisesti on koordinoitu työ- ja elinkeinoministeriöstä Eures-verkoston tuella. EU/ETA-alueella järjestettäviin kansainvälisiin rekrytointitilaisuuksiin Suomen osallistujat on nimetty työ- ja elinkeinoministeriöstä Eures-verkoston tuella. Suomen organisoimat EU/ETA-maiden laajuiset virtuaaliset rekrytointitapahtumat on järjestänyt Eures-verkosto siten, että niiden järjestämisen on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELA:n kanssa.
Yksityisten toimijoiden on ollut mahdollista hakeutua Eures-verkostoon vuodesta 2018 alkaen. Eures-verkoston avaamisen julkisten toimijoiden ulkopuolisille tahoille arvioitiin tehostavan palvelujen tarjontaa edistämällä yhteistyökumppanuuksia ja parantamalla laatua sekä kasvattavan verkoston markkinaosuutta. Näitä Eures-toimijoita voivat olla kaikki kansainvälisen rekrytoinnin parissa toimivat organisaatiot, kuten yksityiset tai kolmannen sektorin työnvälitys- ym. palvelut, jotka sitoutuvat täyttämään Eures-asetuksessa säädetyt kriteerit. Eures-asetuksen 11 artiklan mukaan jokaisella jäsenvaltiolla on oltava kansallinen hyväksymisjärjestelmä. Sen nojalla päätetään uusien toimijoiden mukaan tulosta Eures-verkostoon, seurataan niiden toimintaa verkostossa sekä tarvittaessa perutaan niiden hyväksynnät. Suomen Eures-verkostossa toimii tällä hetkellä yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita yhteensä 18, joista 10 Eures-jäseniä ja 8 Eures-yhteistyökumppania.
Voimassa olevan Eures-hyväksymislain mukaan vastuuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö osana kansallisen koordinaatiotoimiston tehtävää. Resursoinnin näkökulmasta vastuuviranomaisen tehtävä on ollut melko vähäinen. Kuuden vuoden aikana hakemuksia verkostoon pääsemiseksi on tullut keskimäärin viisi vuodessa, joista osa on vetäytynyt prosessin kestäessä. Kaksi mukana ollutta toimijaa on omasta toiveestaan lähtenyt verkostosta toimintansa muututtua, mutta yhtäkään hyväksymisen perumista ei ole tehty työ- ja elinkeinoministeriön puolesta. Tällä hetkellä Eures-verkostossa on 18 toimijaa, jotka ovat kooltaan pieniä. Suurin osa toimijoista on yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat yrityksille kansainvälisen rekrytoinnin palvelua tai kansainvälistä rekrytointia tukevaa täydentävää palvelua, kuten asettautumispalvelua tai erilaisia koulutuksia.
Eures-hyväksymislain mukaisen vastuuviranomaisen tehtävä on kiinteä osa kansallisen koordinointitoimiston tehtävää, joka siis siirtyy 1.1.2025 alkaen kokonaisuudessaan KEHA-keskukselle osana TE-palvelu-uudistusta. Osana koordinointitoimiston muita tehtäviä uusien toimijoiden hyväksyminen muodostaa kokonaisuuden, jota voidaan myös kehittää tarvittaessa haluttuun suuntaan.
3Tavoitteet ja ehdotetut muutokset sekä yksityiskohtaiset perustelut
Esityksen tavoitteena on siirtää Eures-hyväksymislaissa työ- ja elinkeinoministeriölle säädetyt tehtävät kehittämis- ja hallintokeskukselle. Muutos liittyy 1.1.2025 voimaan tulevaan TE-palvelu-uudistukseen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevaan lainsäädäntöön. Hyväksymislain mukaiset tehtävät ovat osa Eures-koordinaatioroolia, joka kehittämis- ja hallintokeskukselle on osana TE-palvelu-uudistusta annettu, ja tämä esitys siten täydentäisi TE-palvelu-uudistusta koskevaa, jo hyväksyttyä lainsäädäntöä.
Kyse olisi teknisluonteisesta muutoksesta, jossa nykyiset työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevat tehtävät siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviksi. Nämä tehtävät ovat määritelty lain 2–6 §:issä. Jatkossa työ- ja elinkeinoministeriöllä ei olisi toimivaltaa tämän lain nojalla säädetyissä asioissa.
2 §.Vastuuviranomainen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kehittämis- ja hallintokeskus olisi vastuuviranomainen, joka päättää yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä Eures-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi. Kehittämis- ja hallintokeskus seuraisi ja valvoisi verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden toimintaa sekä päättäisi hyväksymisen peruuttamisesta.
3 §.Hyväksymisen hakeminen. Hyväksymistä olisi haettava kirjallisesti kehittämis- ja hallintokeskukselta.
4 §.Hyväksymisen edellytykset ja voimassaolo. Kehittämis- ja hallintokeskus hyväksyisi hakijan verkoston jäseneksi tai yhteistyökumppaniksi, kun se olisi arvioinut hakijan täyttävän Eures-asetuksessa sekä kansallisessa laissa säädetyt hyväksymisen edellytykset.
5 §.Verkoston jäsenen ja yhteistyökumppanin raportointivelvollisuus . Verkoston jäsenen ja yhteistyökumppanin tulisi raportoida toiminnastaan kehittämis- ja hallintokeskukselle tämän päätöksessään edellyttämällä tavalla.
6 §.Hyväksymisen peruuttaminen. Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi toimivalta hyväksymisen peruuttamiseen laissa tai Eures-asetuksessa säädetyin edellytyksin.
4Esityksen vaikutukset
4.1Taloudelliset, yhteiskunnalliset ja työllisyysvaikutukset
Esityksellä ei olisi vaikutuksia julkiseen talouteen tai viranomaisten resurssitarpeisiin. Eures-koordinointitehtävä siirtyy 1.1.2025 alkaen kehittämis- ja hallintokeskukselle osana laajempaa TE-palvelu-uudistusta. Tuon valmistelun yhteydessä on jo huomioitu lisäresurssitarpeet koko Eures-koordinaatiotehtävän osalta. Tämän esityksen kattamat Eures-hyväksymislain mukaiset tehtävät sitoisivat vain vähäisen osuuden kokonaisresurssista.
Esityksellä ei olisi suoranaisia yhteiskunnallisia tai työllisyysvaikutuksia, vaan se koskisi ainoastaan viranomaisten sisäistä järjestäytymistä osana TE-palvelu-uudistusta. Eures-hyväksymislain mukaista hyväksyntää hakevan organisaation näkökulmasta hakemuksen käsittely ja ratkaisun perusteet säilyisivät ennallaan, ja ainoastaan hakemuksen käsittelevä viranomainen vaihtuisi.
Laajemmasta näkökulmasta valtakunnallisten kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden keskittäminen KEHA-keskuksen ja Business Finlandin muodostamaan Work in Finlandiin tukee osaltaan hallitusohjelman tavoitetta kansainvälisen rekrytoinnin edistämisestä EU/ETA-alueelta Suomeen.
5Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2025.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston (Eures) jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi annetun lain (223/2018) 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, sekä 5 ja 6 § seuraavasti:
2 §Vastuuviranomainen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskus (jäljempänä kehittämis- ja hallintokeskus ) päättää yksityisten yritysten ja muiden yhteisöjen hyväksymisestä Eures-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi. Kehittämis- ja hallintokeskus seuraa ja valvoo verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden toimintaa sekä päättää hyväksymisen peruuttamisesta.
3 §Hyväksymisen hakeminen
Hyväksymistä on haettava kirjallisesti kehittämis- ja hallintokeskukselta.
4 §Hyväksymisen edellytykset ja voimassaolo
Kehittämis- ja hallintokeskus hyväksyy hakijan verkoston jäseneksi tai yhteistyökumppaniksi, kun se on arvioinut hakijan täyttävän Eures-asetuksessa säädetyt edellytykset. Lisäksi hyväksymisen edellytyksenä on, että:
1) hakijalla on tuloverolain (1535/1992) 13 a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka Suomessa;
2) hakijaan ei sovellu mikään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 80 §:ssä tarkoitetuista pakollisista poissulkemisperusteista.
.— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
5 §Verkoston jäsenen ja yhteistyökumppanin raportointivelvollisuus
Verkoston jäsenen ja yhteistyökumppanin tulee raportoida toiminnastaan verkoston jäsenenä tai yhteistyökumppanina kehittämis- ja hallintokeskukselle siten kuin kehittämis- ja hallintokeskus hyväksymispäätöksessään edellyttää. Raportointi toimii pohjana 2 §:ssä tarkoitetulle seurannalle ja valvonnalle.
6 §Hyväksymisen peruuttaminen
Kehittämis- ja hallintokeskus peruuttaa hyväksymisen, jos verkoston jäsen tai yhteistyökumppani olennaisella tavalla rikkoo Eures-asetuksessa tai 4 §:ssä säädettyjä hyväksymisen edellytyksiä. Peruuttamisen edellytyksenä on, että jäsen tai yhteistyökumppani ei ole määräajassa korjannut kehittämis- ja hallintokeskuksen toteamaa puutetta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä
PääministeriPetteri OrpoTyöministeriArto Satonen