HE 12/2023

1Esityksen tausta

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia ( 57/1993 , jäljempänä velkajärjestelylaki ) muutettiin 1.7.2022 voimaan tulleella lailla ( 389/2022 , jäljempänä muutoslaki ) muun muassa yritystoiminnassa velkaantuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi ja uuden alun nopeuttamiseksi sekä kaikkien velallisten aseman parantamiseksi. Samalla velkajärjestelylakiin tehtiin useita pienehköjä velkajärjestelymenettelyä sujuvoittavia muutoksia.

Velkajärjestelylain 61 a §:ssä säädetään lisäsuoritusten vahvistamista koskevasta hakemuksesta. Lähtökohtaisesti velallisella on oma-aloitteinen velvollisuus maksaa lisäsuoritukset ja antaa velkojalle tiedot lisäsuorituksen laskemisen perusteista, mutta lisäsuorituksen vahvistaminen tuomioistuimessa voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteessa, jossa velkoja ja velallinen eivät pääse yhteisymmärrykseen velallisen maksettavaksi tulevan lisäsuorituksen määrästä tai jossa velkoja tarvitsee lisäsuorituksesta täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun.

Ennen muutoslain voimaantuloa voimassa olleen velkajärjestelylain 61 a §:n 1 momentin ( 1273/2002 ) mukaan velkojan hakemus velallisen lisäsuoritusten vahvistamiseksi ja maksuvelvollisuuden määräämiseksi voitiin tutkia vasta, kun maksuohjelma oli päättynyt. Hakemus oli tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun maksuohjelman kesto oli päättynyt tai kun peruste lisäsuoritusvelvollisuudelle oli tullut velkojan tietoon. Hakemusta ei kuitenkaan voitu tehdä enää sen jälkeen, kun maksuohjelman päättymisestä oli kulunut kaksi vuotta.

Muutoslain voimaantulon jälkeen tällainen hakemus on voitu tutkia jo siinä vaiheessa, kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuus on maksuohjelman mukaan päättynyt. Muutoslailla muutetun lainkohdan mukaan hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuus on päättynyt tai kun peruste lisäsuoritusvelvollisuudelle on tullut velkojan tietoon. Hakemusta ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun lisäsuoritusten maksuvelvollisuuden päättymisestä on kulunut kaksi vuotta.

Muutosta pidettiin perusteltuna erityisesti sellaisia pitkiä maksuohjelmia silmällä pitäen, joissa velallisen lisäsuoritusten maksuvelvollisuus kestää esimerkiksi maksuohjelman ensimmäisen viiden vuoden ajan mutta koko maksuohjelma kymmenen vuotta. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun velallinen säilyttää velkajärjestelyssä omistusasuntonsa. ( HE 238/2021 vp s. 150)

Muutoslailla muutettuja velkajärjestelylain säännöksiä on eräitä muutoslain voimaantulohetkellä vireillä olleisiin velkajärjestelyasioihin liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta sovellettu heti muutoslain voimaantulosta lukien ilman siirtymäaikaa ( HE 238/2021 vp s. 155–156). Velkajärjestelylain 61 a §:n 1 momentin kohdalla tämän on kuitenkin havaittu voivan johtaa tilanteeseen, jossa velkojalla ei ole ollut mahdollisuutta hakea lisäsuoritusten vahvistamista ennen muutoslain voimaantuloa sen vuoksi, että ennen muutoslain voimaantuloa voimassa ollut edellytys maksuohjelman päättymisestä ei ollut vielä täyttynyt, mutta jossa velkojalla ei ole mahdollisuutta hakea lisäsuoritusten vahvistamista myöskään muutoslain voimaantulon jälkeen sen vuoksi, että maksuohjelman mukaisesta lisäsuoritusten maksuvelvollisuuden päättymisestä on jo ehtinyt kulua kaksi vuotta.

Muutoksen tavoitteena on ollut jouduttaa ja sujuvoittaa lisäsuoritusten vahvistamismenettelyä. Sen sijaan muutoksella ei ole ollut tarkoitus rajoittaa velkojien mahdollisuutta hakea velallisen lisäsuoritusten määrän ja maksuvelvollisuuden vahvistamista tuomioistuimelta. Muutoslaissa ei myöskään säädetä muutoksista lisäsuoritusvelvollisuuden määräytymiseen.

2Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että muutoslain voimaantulosäännökseen lisätään velkajärjestelylain 61 a §:n 1 momenttia koskeva siirtymäsäännös.

Uudessa siirtymäsäännöksessä säädettäisiin, että jos maksuohjelma on vahvistettu ennen muutoslain voimaantuloa, lisäsuoritusten vahvistamista koskeviin hakemuksiin sovelletaan muutoslailla muutetun 61 a §:n 1 momentin asemasta muutoslain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jos velallisen maksuohjelma on vahvistettu ennen muutoslain voimaantuloa, velkojan hakemus velallisen lisäsuoritusten vahvistamiseksi ja maksuvelvollisuuden määräämiseksi tulisi tehdä ja tutkia ennen muutoslain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jos taas velallisen maksuohjelma on vahvistettu muutoslain voimaantulon jälkeen, tällainen hakemus tulisi tehdä ja tutkia muutoslailla muutettujen säännösten mukaisesti.

Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että velkajärjestelylain 61 a §:n 1 momenttiin tehdyt muutokset eivät johda tilanteeseen, jossa velkojan hakemusta velallisen lisäsuoritusten vahvistamiseksi ei voitaisi muutosten voimaantulon vuoksi lainkaan tutkia.

3Esityksen valmistelu ja lausuntopalaute

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä.

Esityksestä ei ole sen teknisen luonteen vuoksi pyydetty lausuntoja. Muutoslain työryhmävalmistelussa mukana olleille sekä muutoslain valmistelun yhteydessä lausunnon antaneille tahoille on kuitenkin varattu mahdollisuus esitysluonnoksen kommentointiin ennen esityksen antamista eduskunnalle.

Asiaan otti kantaa yhteensä 11 vastaajaa. Heistä seitsemän ilmoitti lyhyesti kannattavansa esitystä ja neljä toimitti tätä pidemmät kommentit esitykseen. Kommenteissa mainittiin, että teknisen siirtymäsäännöksen lisäämisen ohella velkajärjestelylainsäädäntöön voisi olla perusteltua tehdä myös aineellisia muutoksia erityisesti sen selventämiseksi, milloin lisäsuoritusten maksuvelvollisuuden katsotaan päättyvän. Lisäksi kommenteissa mainittiin, että teknisen siirtymäsäännöksen lisäämisen sijasta asia voisi olla mahdollista jättää myös oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.

Esitykseen ei ole saatujen kommenttien johdosta tehty muutoksia. Aineelliset muutokset velkajärjestelylainsäädäntöön edellyttäisivät laajamittaisempaa perusvalmistelua ja sidosryhmien kuulemista, joten niitä ei ole perusteltua ehdottaa luonteeltaan teknisen ja aikataulultaan kiireellisen esityksen yhteydessä. Siirtymäsäännöksen lisääminen olisi myös lisäämättä jättämistä tehokkaampi tapa varmistaa, ettei muutoslailla muutettujen säännösten soveltaminen käytännössä johda oikeudenmenetyksiin.

4Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2023.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: