HE 287/2022

1Asian tausta ja valmistelu

2EU-säädöksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

Maa- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien vuoksi maksettavia tukia koskevat edellytykset ovat maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa. Metsänomistajille maksettavien kasvintuhoojakorvausten myöntämisen edellytykset ovat Euroopan unionin antamissa valtiontuen suuntaviivoissa.

Maatalouden ryhmäpoikkeusasetus on päivitetty kasvintuhoojia koskevien määritelmien osalta vastaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (jäljempänä kasvinterveysasetus ). Kasvintuhoojalla tarkoitetaan unionin karanteenituhoojaa, joka on luetteloitu kasvinterveysasetuksen artiklan 5 (2) mukaan ja lisäksi viitataan kasvinterveysasetuksen artiklan 30 toimenpiteisiin, jotka koskevat unionikaranteenituhoojiksi luetteloimattomia tuhoojia. Maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen artiklan 26 mukaan eläintautien ja kasvintuhoojien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin tarkoitettu tuki sekä eläintautien ja kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki on pääasiallisesti sama kuin edellisessä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa.

Valtiontukien suuntaviivojen kohdan 594 mukaan metsän tuhoojien osalta voidaan maksaa korvauksia perussopimuksen artiklan 107 (3) c alakohdan mukaan, jos tuki täyttää suuntaviivojen mukaiset edellytykset. Kohdassa 595 on määritelty, mitä voidaan maksaa metsän kasvintuhoojien osalta: muun muassa kustannukset ennakoivista ja torjuntatoimista mukaan lukien maan valmistamisen uudelleenistutuksiin, ja tuotteet sekä tarvittavat materiaalit. Muita kuin kemiallisia torjuntamenetelmiä tulisi käyttää ensisijaisesti. Viranomaisten määräyksestä kasvintuhoojan torjumiseksi korvataan kustannuksia, jotka aiheutuvat kasvuston menetyksestä ja uudelleenistutuksesta. Kasvuston markkina-arvon määrityksessä voidaan huomioida puuston kasvu puun tavanomaiseen kaatoikään asti. Valtiontuen suuntaviivojen metsän tuhoojia koskevat korvausedellytykset ovat säilyneet sisällöllisesti samana uudessa valtiontuen suuntaviivojen ehdotuksessa.

3Nykytila ja sen arviointi

Kasvinterveyslaki täydentää kasvintuhoojien vastaisia suojatoimenpiteistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta EU 2016/2031 ja virallista valvontaa ja muita virallisia toimia koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/625 annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017 virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (jäljempänä valvonta-asetus).

Kasvinterveyslain 31 §:n mukaan Ruokavirasto voi päättää, että kasvintuhoojan hävittämiseksi annetun 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun torjuntapäätöksen täytäntöönpanosta aiheutuneet välittömät ja välttämättömät kustannukset korvataan toimijalle valtion varoista kokonaan tai osittain, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret. Toimijalla tarkoitetaan viljelijää, jolla kasvi on ollut tuotannossa. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että toimijalle on aiheutunut hävittämistoimenpiteistä huomattavia kustannuksia, joilla on toimijan elinkeinolle kohtuuttoman suuri merkitys tai joiden korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvausta voidaan maksaa vain siltä osin kuin toimijalle ei makseta korvausta vakuutuksesta tai rahastosta.

Kasvinterveyslain 32 §:ssä säädetään kasvintuhoojan hävittämisestä metsässä aiheutuvien kustannusten ja vahinkojen korvaamisesta. Jos torjuntapäätös koskee tuhoojan hävittämistä metsässä kasvavista puista, maanomistajalle ja maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden ja hakkuuoikeuden haltijalle aiheutuneet kustannukset ja vahingot korvataan siltä osin kuin ne ylittävät säännöllisestä metsänhoidosta tai tavanomaisesta puutavaran korjuusta aiheutuvat kustannukset. Metsällä tarkoitetaan aluetta, johon sovelletaan metsälakia (1093/1996) . Kasvinterveyslain 32 §:n 2 momentin mukaan korvauksen maksamisesta päättää Ruokavirasto ja korvaukseen sovelletaan, mitä 31 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, kuitenkin niin, että korvaushakemus toimitetaan Ruokavirastolle.

Kasvinterveyslain 33 §:ssä on säädetty korvaukseen oikeuttamattomista vahingoista ja kustannuksista.

Kasvinterveyslain 34 §:ssä säädetään eräistä Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvista korvauksensaajia koskevista edellytyksistä. Kyseisen pykälän mukaan kasvinterveyslaissa tarkoitettuihin kustannuksiin ja korvauksiin sovelletaan maatalousalalla toimivien yritysten osalta tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoilla soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 I lukua ja 26 ja 28 artiklaa sekä metsätalousalalla toimivien yritysten osalta Euroopan unionin maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014—2020 annettujen Euroopan unionin suuntaviivojen (2015/C 390/05) 75, 594 ja 594 a kohtaa. Komission asetuksen mukainen tuki voidaan maksaa vain asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille.

Korvauksia ei makseta komission asetuksessa ja unionin suuntaviivoissa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle, ellei vaikeuksiin joutuminen johdu kasvintuhoojasta. Korvausta ei myöskään makseta, jos korvauksen hakija ei ole noudattanut komission aiempaan päätökseen perustuvaa eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Kasvinterveyslain voimassa olevat korvauspykälät vastaavat edellisen kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) pykäliä. Vuonna 2019 kasvintuhoojakorvaukset vapautettiin vakuutusmaksuverosta ja niiden osalta haluttiin saada tietoa, siitä, tuleeko markkinoille vakuutuksia, mille tuhoojille ja millaisin ehdoin. Tähän mennessä ei ole saatu markkinoille kasvintuhoojavakuutuksia. Ruokavirasto arvioi hakemusten perusteella täyttyvätkö korvauksen saamisen edellytykset. Kasvinterveyslain voimaantulon (14.12.2019) jälkeen ei ole saatu korvaushakemuksia.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

6Lausuntopalaute

Esityksestä on pyydetty lausuntoa seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, ProAgria Keskusten liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, Puutarhaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Taimistoviljelijät ry, Metsäteollisuus ry, Suomen metsäkeskus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi tämä hallituksen esitys on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla osoitteessa: https://mmm.fi/lausunnolla. Kyseisellä sivustolla on tietoa maa- ja metsätalousministeriön parhaillaan lausunnolla olevista ehdotuksista.

Lausuntoaika oli 3.10.—18.10.2022. Lausuntoaika oli tavanomaista lyhyempi johtuen kiireellisestä valmisteluaikataulusta. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä valtiovarainministeriöltä, Luonnonvarakeskukselta, Ruokavirastolta ja Taimistoviljelijät ry:ltä. Metsäteollisuusliitto ry ja Kauppapuutarhaliitto ry ilmoittivat, että heillä ei ole lausuttavaa asiassa. Lisäksi Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Taimistoviljelijät ry totesivat, että niillä ei ole lausuttavaa siitä, miten tällä hallituksen esityksellä on esitetty muutettavaksi kasvinterveyslakia. Luonnonvarakeskus esitti tarkennettavaksi kuvausta tässä hallituksen esityksessä esitettyjen muutosten sisällöstä. Valtiovarainministeriö, Ruokavirasto ja Taimistoviljelijät ry esittivät puolestaan arvioitavaksi kasvinterveyslakiin perustuvan korvausjärjestelmän uudelleen tarkastelua.

Kasvinterveyslakia (1110/2019) valmisteltaessa arvioitiin eri vaihtoehtoja korvausjärjestelmän toteuttamiseksi. Tällöin päädyttiin odottamaan hallituksen esityksellä ( HE 317/2018 ) väliaikaisesti muutetun vakuutusmaksuverolain (664/1966) 5 §:n perusteella satovahinkovakuutussopimukseen tai maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen perustuvan vakuutusmaksun verosta vapauttamisen vaikutuksia ja vuonna 2019 valmisteilla olevia yhteisön asetuksia. Edellä mainittu vakuutusmaksuveron väliaikainen vapauttaminen on voimassa vielä vuoden 2027 loppuun asti. Toistaiseksi markkinoille ei ole tullut kasvintuhoojavakuutuksia, sillä niille ei ole ollut riittävästi kysyntää.

7Säännöskohtaiset perustelut

34 § . Eräät Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat korvauksensaajia koskevat vaatimukset. Nykyisin voimassa olevassa kasvinterveyslain 34 §:n 1 momentissa viitataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 I lukuun ja 26 ja 28 artiklaan sekä metsätalousalalla toimivien yritysten osalta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014-2020 annettujen Euroopan unionin suuntaviivojen (2014/C 204/01) 75, 594 ja 594 a kohtiin. Tällä hallituksen esityksellä kasvinterveyslain 34 §:n 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin uusittuun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o …/… I lukuun ja 26 ja 28 artiklaan sekä metsätalousalalla toimivien yritysten osalta maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2023—20xx annettujen Euroopan unionin suuntaviivojen (xx) 53, 594 ja 595 kohtiin. Lisäksi tällä hallituksen esityksellä kasvinterveyslain 34 §:n 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin uusittuun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o …/… 2 artiklan 53 kohtaan. Tässä kuvatut muutokset ovat tarpeen EU-lainsäädäntöön tehtyjen muutosten johdosta. EU-lainsäädännön ei katsota tältä osin olennaisesti sisällöllisesti muuttuneen, joten tässä esityksessä esitetyt muutokset kasvinterveyslain 34 §:n 1 ja 2 momenttiin on katsottu keskeisesti viittausteknisiksi.

8Lakia alemman asteinen sääntely

Asiasta ei ole olemassa lakia alemman asteista sääntelyä, eikä tällä hallituksen esityksellä esitetä muutosta tähän tilanteeseen.

9Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.7.2023.

10Toimeenpano ja seuranta

Ehdotettujen säännösten toimivuutta on tarkoitus seurata lain mukaisen viranomaistoiminnan sekä lain täytäntöönpanoon liittyvän viranomaisten ja sidosryhmien välisen yhteistyön kautta.

11Suhde muihin esityksiin

12Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Mainitun perusoikeuden toteutumista edistää vaatimus, jonka mukaan tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja luonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Vaatimus koskee laissa tarkoitettuja tukia. Tällä hallituksen esityksellä muutettavaksi esitetyt kasvinterveyslain 34 §:n 1 ja 2 momentti liittyvät erityisesti poikkeustilanteissa hävittämistoimenpiteiden johdosta valtiontukena valtion varoista maksettaviin tukiin. Näiden valtiontukien maksamisen voidaan siten katsoa edistävän perustuslain 20 §:n 2 momentin tavoitteiden toteutumista.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

34 §Eräät Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat korvauksensaajia koskevat edellytykset