Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
- Hallinnonala
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 233/2022
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia ja yleisestä asumistuesta annettua lakia. Lämmitysenergian voimakkaasti kohonneen ja arvioiden mukaan edelleen kohoavan hinnan vuoksi yleistä asumistukea määrättäessä asumismenoina huomioon otettavia, erikseen maksettavia lämmityskustannuksia koskevaa normia sekä omakotitalon hoitomenoja korotettaisiin vuonna 2023. Eläkkeensaajan asumistukeen vastaava hyväksyttävien lämmityskustannusten korotus säädettäisiin asetuksella.
Samalla eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin ja yleisestä asumistuesta annettuun lakiin tehtäisiin teknisluontoinen tuen maksamista vuokranantajalle koskeva muutos valtioneuvoston keväällä 2020 asettaman sosiaaliturvakomitean päättämänä niin sanottuna nopeana toimena.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Yleisestä asumistuesta annettuun lakiin ehdotettu tukeen oikeuttavia lämmityskustannuksia ja hoitomenoja koskeva muutos olisi voimassa vuoden 2023 loppuun.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Hallitus sopi vuoden 2023 talousarvioneuvotteluissa, että voimakkaasti kohonnutta lämmitysenergian hintaa kompensoidaan pienituloisille korottamalla eläkkeensaajan asumistuen lämmityskustannusnormia sekä yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia vuodelle 2023.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävä sosiaaliturvakomitea linjasi joitain teknisluontoisia ja nykytilaa selkeyttäviä muutoksia. Yhtenä niistä on eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen vuokranantajalle maksamista vuokran laiminlyöntitilanteissa koskevan säännöksen muuttaminen.
1.2Valmistelu
Asia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa.
2Nykytila ja sen arviointi
Yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 9 §:ssä määritellään tukea määrättäessä huomioon otettavat erilliset lämmityskustannukset eli lämmitysnormi ja muussa omistusasunnossa kuin osakeasunnossa eli omakotitalossa huomioon otettavat hoitomenot eli hoitomenonormi. Näitä normeja korotetaan vuosittain lain 51 §:n mukaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 9 §:n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään laissa tarkoitetuista omakotitalon asumismenoista sekä niistä lämmityskustannuksina hyväksyttävistä asumismenoista, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen ja vedestä aiheutuvista kustannuksista, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen ja joita asumistuen hakija ei maksa erillisenä kiinteänä vesimaksuna.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella tarkistetaan vuosittain 9 §:n 4 momentissa tarkoitetut lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset enintään asumismenojen muutosta vastaavasti.
Yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuensaajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
Kun asumistuki maksetaan vuokranantajalle, vuokranantaja on saatuaan asiasta tiedon velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle, jos tuen saajan oikeus pitää huoneistoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, jossa asumiseen tukea on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallintaoikeuden päättymisajankohta ja asunnosta pois muuttamisen ajankohta.
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n 2 momentin perusteella kansaneläkelaitos voi myös päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuen saajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
Kansaneläkelaitoksen antamaan päätökseen maksaa eläkkeensaajan asumistuki suoraan vuokranantajalle ei saa hakea muutosta.
Asumistukien ja toimeentulotuen maksamisessa vuokranantajalle ilman tuensaajan valtuutusta on eroavaisuutta. Yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajan asumistuessa tuen maksaminen vuokranantajalle ilman tuensaajan valtuutusta edellyttää, että vuokranmaksu on laiminlyöty kahdelta peräkkäiseltä kuukaudelta kokonaan. Toimeentulotuessa sen sijaan maksu voidaan siirtää vuokranantajalle jo yksittäisen osittaisen tai kokonaisen laiminlyönnin perusteella. Jos asiakas saa sekä toimeentulotukea että yleistä asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotuki on siirretty maksuun vuokranantajalle jo yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella, asumistuen maksua ei päästä siirtämään, sillä edellytys kahden peräkkäisen kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnistä kokonaan ei täyty. Usein tuensaaja myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella, jolloin asumistuen siirtäminen vuokranantajalle ei ole mahdollista ollenkaan. Näin asiakkaalle voi kertyä koko ajan lisää vuokrarästiä, jolloin asiakasta voi uhata jopa asunnottomuus.
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on turvata pienituloisten etuudensaajien maksukykyä voimakkaasti nousevan energian hinnan tilanteessa. Lisäksi tavoitteena on helpottaa asumistukien maksamista suoraan vuokranantajalle.
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella tarkistetaan vuosittain lämmityskustannukset enintään asumismenojen muutosta vastaavasti. Eläkkeensaajan asumistukeen sisältyvien lämmityskustannusten lämmitysnormia on päätetty korottaa vuodelle 57 prosentilla vuodelle 2023. Vastaava korotus ehdotetaan tehtäväksi yleiseen asumistukeen vuodelle 2023. Korotus tehtäisiin lisäämällä lain 51 §:ään säännös, jonka mukaan vuonna 2023 lain 9 §:n mukaisen lämmitysnormin ja omakotitalon hoitonormin määrät olisivat 57 prosenttia vuoden 2022 tasoa korkeammat.
Lisäksi yleisestä asumistuesta annettua lakia ja eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia ehdotetaan muutettaviksi siten, että Kansaneläkelaitos voisi päättää asumistuen maksamisesta suoraan vuokranantajalle, jos tukea saava laiminlyö vuokran maksun kokonaan tai osittain kahden kuukauden ajalta.
4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset
4.2.1.1Vaikutukset valtion kustannuksiin
Yleisen asumistuen lämmitysnormin korottaminen 57 %:lla vuodelle 2023 lisää yleisen asumistuen menoja arvioilta 1,2 miljoonaa euroa ja omakotitalon hoitonormin vastaava korotus arvioilta noin 1,1 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.
Muutokset vuokranantajalle maksamisen osalta eivät vaikuta etuusmenoihin. Pidemmällä aikavälillä muutokset voivat vähäisessä määrin vähentää Kansaneläkelaitoksen toimeenpanokuluja, jos vuokranmaksuihin liittyvät maksuhäiriöt sekä niihin liittyvät selvittelyt vähenevät. Tämä muutos ei ole merkittävä eikä sitä voida tarkasti arvioida.
4.2.1.2Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan
Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia on yhteensä noin 360 000 (syyskuu 2022). Suurin osa tuensaajista asuu vuokralla ja yleensä lämmitys sisältyy vuokraan. Erikseen lämmityskustannuksista maksaa noin 15 500 ruokakuntaa ja heidän asumistuessaan otetaan huomioon lämmitysnormi. Omassa omakotitalossaan asuu hieman alle 5 000 tukea saavaa ruokakuntaa. Heidän asumistukia määrättäessä sovelletaan omakotitalon hoitonormia. Yleistä asumistukea saavien todelliset asumismenot ylittävät usein asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot. Lämmitysnormia käyttävistä ruokakunnista noin 80 %:lla todelliset asumismenot ylittävät asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot. Omissa omakotitaloissa asuvista enimmäisasumismenot ylittyvät noin 60 %:lla tukea saavista ruokakunnista. Näin ollen noin 3 100 ruokakuntaa hyötyy lämmitysnormin korotuksesta ja noin 2 000 ruokakuntaa vastaavasti omakotitalon hoitonormin korotuksesta.
Yleinen asumistuki tarkistetaan asumismenojen muutoksen vuoksi, jos huomioon otettavat asumismenot nousevat vähintään 50 euroa kuukaudessa. Normien nostot eivät aiheuta kaikille tukea saaville tuen tarkistusta, tämä riippuu ruokakunnan koosta ja asuinpaikasta. Näin ollen saatava hyöty tulisi merkittävälle osalle mainitusta hyötyjien joukosta viiveellä, kun asumistukea vuonna 2023 tarkistettaisiin, joko vuositarkistuksessa tai muiden olosuhteiden muutoksen perusteella.
Tukeen tulevan korotuksen määrä on aina tapauskohtainen, se riippuu ruokakunnan koosta, asunnon sijaintikunnasta ja ruokakunnan tuessa huomioon otettavista tuloista. Monia yleisessä asumistuessa huomioon otettavia etuuksia ja tuloja korotetaan 1.1.2023 lukien ja näillä korotuksilla on myös vaikutusta tuen määrään.
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
Asumistukien suoraan vuokranantajalle maksamisen ehtojen lieventäminen olisi mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi siten, että yhden kokonaisen kuukauden vuokran maksamisen laiminlyönti mahdollistaisi asumistuen maksamisen suoraan vuokranantajalle. Usein kuitenkin tuensaaja myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai siten, että osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella. Tällöin sellaisia kuukausia, jolloin vuokra jäisi kokonaan maksamatta ei kerry lainkaan. Siten se, että yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönti kokonaisuudessaan olisi edellytys asumistuen maksamiselle suoraan vuokranantajalle, ei juurikaan tosiasiassa helpottaisi suoraan vuokranantajalle maksamista.
6Lausuntopalaute
Esitys on laadittu kiireellisesti helpottamaan pienituloisten toimeentuloa. Lausuntokierrosta ei ole ollut poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiman nopean valmistelun vuoksi mahdollista järjestää.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki eläkkeensaajan asumistuesta
25 a §.Maksaminen vuokranantajalle. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Momentissa säädetään mahdollisuudesta maksaa eläkkeensaajan asumistuki Kansaneläkelaitoksen päätöksellä suoraan vuokranantajalle. Edellytyksenä suoraan vuokranantajalle maksamiselle on voimassa olevan lain mukaan, että vuokralainen on laiminlyönyt vuokran maksamisen kokonaan vähintään kahdelta kuukaudelta. Toimeentulotuessa maksu voidaan siirtää vuokranantajalle jo yksittäisen osittaisen tai kokonaisen laiminlyönnin perusteella. Jos asiakas saa sekä toimeentulotukea että eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotuki on siirretty maksuun vuokranantajalle jo yhden kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella, asumistuen maksua ei päästä siirtämään, sillä edellytys kahden peräkkäisen kuukauden vuokranmaksun laiminlyönnistä kokonaan ei täyty. Usein asiakas myös maksaa vuokraa osittain joko itse tai osa vuokrasta tulee maksetuksi toimeentulotuella, jolloin asumistuen siirtäminen vuokranantajalle ei ole mahdollista ollenkaan. Näin asiakkaalle voi kertyä koko ajan lisää vuokrarästiä. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Kansaneläkelaitos voisi päättää eläkkeensaajan asumistuen maksamisesta maksaa suoraan vuokranantajalle jo, jos tukea saava laiminlyö vuokran maksun kokonaan tai osittain kahdelta peräkkäiseltä kuukaudelta.
7.2Laki yleisestä asumistuesta
25 §.Asumistuen maksaminen vuokranantajalle ja vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Momentti vastaisi ehdotettua eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n 2 momenttia.
51 §.Indeksisidonnaisuus. Pykälässä säädetään laissa säädettyjen rahamäärien sitomisesta hintatason muutoksiin kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaisesti. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 5 momentti. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että normaalin indeksitarkistuksen sijaan vuonna 2023 käytetään lain 9 §:ssä tarkoitettuja lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 57 prosentilla korotettuna niistä määristä, joita sovelletaan vuonna 2022.
8Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023. Yleisestä asumistuesta annettuun lakiin ehdotettava väliaikainen momentti olisi voimassa vuoden 2023 loppuun.
9Suhde talousarvioesitykseen
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen sekä täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä.
10Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Esitys liittyy perustuslaissa turvatuista perusoikeuksista erityisesti 19 §:ssä turvattuun jokaisen oikeuteen sosiaaliturvaan. Esityksellä parannetaan pienituloisten henkilöiden ja kotitalouksien maksukykyä tilanteessa, jossa lämmitysenergian hinta on noussut merkittävästi. Vuokranantajalle maksamista koskevalla muutoksella pyritään turvaamaan tukea saavan asumista maksuhäiriötilanteissa.
Hallitus katsoo, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 25 a §:n 2 momentti sellaisena kuin se on laissa 1330/2011, seuraavasti:
25 a §Maksaminen vuokranantajalle
Kansaneläkelaitos voi päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuen saajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan tai osittain. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014 lain 25 §:n 2 momentti ja
lisätään 51 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1143/2017 ja 1323/2018, väliaikaisesti uusi 5 momentti seuraavasti:
25 §Asumistuen maksaminen vuokranantajalle ja vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus
Kansaneläkelaitos voi päättää, että asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle ilman asumistuensaajan valtuutusta, jos asumistuen saaja on laiminlyönyt vähintään kahden peräkkäisen kuukauden vuokran maksamisen kokonaan tai osittain. Laiminlyöntiä arvioitaessa otetaan huomioon tuensaajan olosuhteet. Asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle lopetetaan vuokralaisen pyynnöstä, kun perustetta vuokranantajalle maksamiselle ei enää ole.
51 §Indeksisidonnaisuus
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, vuonna 2023 hyväksytään 9 §:ssä tarkoitettuja lämmityskustannuksia ja muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoja 57 prosentilla korotettuina verrattuina vuonna 2022 hyväksyttäviin kustannuksiin ja menoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 51 §:n 5 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.
Helsingissä
PääministeriSanna MarinSosiaali- ja terveysministeriHanna Sarkkinen