HE 221/2022

2.2.1Ajoneuvolaki

Uudistettu ajoneuvolaki (82/2021) tuli voimaan maaliskuussa 2021. Uudistuksessa ajoneuvolakia muutettiin vastaamaan autojen ja niiden perävaunujen puiteasetusta. Autojen ja niiden perävaunujen puiteasetuksessa säädetään autojen (M- ja N-luokan ajoneuvot) ja niiden perävaunujen (O-luokan ajoneuvot) hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta. Asetuksessa säädetään myös kansallisten viranomaisten sekä ajoneuvojen valmistajien, valmistajan edustajien, maahantuojien ja jakelijoiden (talouden toimijat) velvollisuuksista. Lisäksi ajoneuvolain uudistuksessa selkeytettiin lain rakennetta ja päivitettiin muun muassa asetuksen- ja määräyksenantovaltuuksia.

Ajoneuvolaissa säädetään tieliikennelaissa (729/2018) tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien luokituksesta, rakenteesta, ympäristöominaisuuksista, hyväksymisestä liikenteeseen, rekisteröinnistä sekä katsastuksesta.

Ajoneuvolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi lain soveltamisalaa niin, että laki koskisi tieliikennelaissa (729/2018) tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien 1) teknisiä vaatimuksia, 2) luokitusta, 3) hyväksymistä, 4) rekisteröintiä, 5) katsastusta, 6) teknisiä tienvarsitarkastuksia, 7) luvanvaraista korjaamista ja 8) tilapäistä liikenteessä käyttämistä. Lisäksi laissa säädettäisiin muun muassa uusien ajoneuvojen sekä ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien ja varusteiden maahantuonnista, myytäväksi valmistamisesta, kaupan pitämisestä, myynnistä ja muusta luovuttamisesta. Lain esitetyssä uudessa 1 a §:ssä säädettäisiin asioista, joita laki ei koske, kuten sotilasajoneuvolaissa tarkoitetuista sotilasajoneuvoista.

Ajoneuvolain uudistuksessa laista poistettiin suoraan sovellettaviin EU-säädöksiin perustuvat tyyppi- ja yksittäishyväksyntäsäännökset ja markkinavalvontasäännökset lukuun ottamatta kansallista piensarjatyyppihyväksyntää ja kansallista yksittäishyväksyntää. EU-tyyppihyväksyntöjen osalta ajoneuvolakiin sisällytettiin ainoastaan niitä koskeva välttämätön täydentävä sääntely, kuten toimivaltaisen viranomaisen määrittäminen. Markkinavalvonnan tehostamiseksi lakiin lisättiin myös säännökset EU-sääntelyn edellyttämistä seuraamusmaksuista talouden toimijoille. Uusien ajoneuvojen osalta ajoneuvolaissa säädetään lähtökohtaisesti ainoastaan niiden kansallisista hyväksynnöistä. Kansallinen hyväksyntä koskee ajoneuvoluokkia, jotka ovat kansainvälisen sääntelyn piirissä ja joista ei säädetä EU-säädöksissä. Tällaisia ajoneuvoja ovat muun muassa moottorikelkat ja moottorityökoneet.

Ajoneuvolaissa ei ole erityissääntelyä, joka koskee erityisesti Puolustusvoimien käyttöön tarkoitettuja, valmistettuja tai varustettuja ajoneuvoja taikka näiden ajoneuvojen yhdistelmiä tai näillä ajoneuvoilla vedettäviä ajoneuvoyhdistelmiä.

2.2.2Liikenne- ja viestintävirasto ja sen määräystenantovaltuudet

Vuoden 2010 alusta käynnisti toimintansa Liikenteen turvallisuusvirasto, joka muuttui myöhemmin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenne- ja viestintävirastosta säädetään Liikenne- ja viestintävirastosta annetussa laissa (935/2018) . Ajoneuvoihin liittyen virasto hoitaa liikenteen viranomaistehtäviä ja edistää liikennejärjestelmän kehittymistä sekä toimivia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä –palveluita. Lisäksi virasto edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja automatisointia sekä liikenteen turvallisuutta.

Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §:n mukaan virasto edistää liikenteen turvallisuutta sekä alan teknistä kehitystä ja häiriöttömyyttä, huolehtii liikenteen sääntely-, lupa-, hyväksyntä-, rekisteri- ja valvontatehtävistä sekä toimialan pätevyys- ja tutkintotehtävistä, minkä lisäksi virasto rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Ajoneuvolain mukaan Liikenne- ja viestintävirasto on keskeinen toimija ajoneuvoihin liittyvissä asioissa. Virasto toimii muun ohessa tyyppihyväksyntäviranomaisena, myöntää erilaisia poikkeuslupia, hyväksyy alalla toimivat tutkimuslaitokset ja hyväksytyt asiantuntijat, myöntää katsastusluvat ja valvoo katsastustoimipaikkoja sekä vastaa ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta. Virasto osallistuu laajasti myös ajoneuvoja koskevaan EU:n työskentelyyn ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Ajoneuvoja koskevan EU-tasoisen ja kansallisen sääntelyn kehityksen myötä Liikenne- ja viestintävirastolle on annettu määräyksenantovaltuuksia teknispainotteisten ajoneuvovaatimusten osalta ja ajoneuvolainsäädännöstä on kumottu valtioneuvoston asetuksenantovaltuuksia sekä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksenantovaltuuksia. Liikenne- ja viestintäviraston määräystasolle annettaviksi on siirretty aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella annetut, lähinnä kansallista soveltamistarvetta varten säädetyt teknispainotteiset vaatimukset.

2.3.1Sotilasajoneuvot

Voimassa olevassa ajoneuvolaissa ei ole sotilasajoneuvoja koskevaa erityissääntelyä. Ajoneuvolain voimaantulosäännösten mukaan lain voimaantullessa voimassa olleet sotilasajoneuvoja koskevat asetustasoiset säännökset ja alemman tasoiset määräykset jäävät voimaan, kunnes toisin säädetään tai määrätään.

Voimaan jääneessä puolustusministeriön asetuksessa sotilasajoneuvoista (180/2006) säädetään kumotun ajoneuvolain nojalla poikkeuksista ajoneuvolain säännöksistä. Lisäksi samassa asetuksessa säädettiin poikkeuksista tieliikennelakiin kumoutuneiden tieliikennelain Puolustusvoimia koskevia poikkeussäännösten perusteella. Ajoneuvolain osalta asetuksessa säädetään erikoisajoneuvoista, panssariajoneuvoista, sotilasperävaunuista, hinattavista sotilaslaitteista, maastoautoista, maastokäyttöön tarkoitetuista ajoneuvoista, maastokäyttöön tarkoitetuista moottoripyöristä ja Puolustusvoimien hälytysajoneuvoista sekä näitä ajoneuvoja koskevista rakenteellisista ja varustelua koskevista vaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädetään sotilasajoneuvojen käytöstä ja tyyppihyväksynnästä.

Sotilasajoneuvojen rekisteröinnistä on voimassa samanniminen puolustusministeriön asetus (743/2009) . Asetus on annettu edellä mainitun kumotun ajoneuvolain 1 §:n 5 momentin lisäksi saman lain ajoneuvorekisteriin liittyviä poikkeuksia koskevan 64 §:n 5 momentin nojalla. Kyseisellä asetuksella säädetään, mitkä sotilasajoneuvot merkitään ajoneuvolain mukaiseen ajoneuvorekisteriin (nykyisin liikenneasioiden rekisteri) ja mitkä pääesikunnan pitämään sotilasajoneuvorekisteriin, sekä sotilasajoneuvorekisteristä ja rekisteröintiasioiden hoitamisesta Puolustusvoimissa.

Puolustusministeriö on lisäksi antanut vuonna 2015 asetuksen sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja liikennekelpoisuuden valvonnasta puolustusvoimissa (65/2015) . Asetuksessa säädetään Puolustusvoimien suorittamasta katsastustoiminnasta, määräaikaiskatsastuksesta ja ajoneuvotarkastajien pätevyysvaatimuksista sekä ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1455/2019) soveltamisesta Puolustusvoimien katsastustoimintaan.

Kumotun ajoneuvolain (1090/2002) 1 §:n 5 momentin mukaan pääesikunta voi antaa liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä. Pääesikunta on antanut määräyksiä ajolaitteista, valaisimista, veto- ja kytkentälaitteista, liikennekelpoisuuden valvonnasta ja katsastustoiminnasta.

2.3.2Kansainväliset sotilasajoneuvot

Puolustusvoimat tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Suomessa tapahtuvissa harjoituksissa osallistujavaltiot tuovat sotilasajoneuvoja Suomeen muun muassa harjoituksiin ja muuhun yhteistyöhön liittyen. Vieraan valtion sotilasajoneuvon tuominen Suomeen edellyttää aluevalvontalain (755/2000) mukaista lupaa (aluevalvontalupaa).

Suomi on sitoutunut eräisiin joukkojen asemaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin (Status of Forces Agreement, SOFA). Näitä ovat Naton ja rauhankumppanuusmaiden sekä EU:n jäsenvaltioiden sotilaiden oikeudellista asemaa toistensa alueella määrittävät sopimukset; Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehty sopimus (NATO/PfP SOFA), sen lisäpöytäkirja (SopS 64—65/1997) ja toinen lisäpöytäkirja (SopS 73—74/2005) ja Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unionin käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta tehty sopimus (SopS 24/2006, EU SOFA).

Vieraan valtion sotilasajoneuvojen sääntely perustuu osittain NATO/PfP SOFA:an, johon Suomi on liittynyt. Sopimus ei nimenomaisesti sääntele sotilasajoneuvoja, mutta niiden on vakiintuneen tulkintakäytännön perusteella katsottu kuuluvan sopimuksen V artiklan 2 kohdan virka-ajoneuvojen alaan. Lisäksi EU SOFA:n 6 artiklan kirjaus muistuttaa NATO/PfP SOFA:n V ariklan 2 kohdan kirjausta.

Suomen lainsäädännössä ei ole tarkempia säännöksiä koskien aluevalvontaluvan perusteella Suomessa olevien sotilasajoneuvojen teknisiä vaatimuksia. Nykytilassa aluevalvontalaki sääntelee sotilasajoneuvon pääsyä Suomeen eikä luvassa oteta kantaa esimerkiksi siihen, onko saapuva sotilasajoneuvo turvallinen käyttää tieliikenteessä.

4.1.1Sotilasajoneuvojen luokitus

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi niiden ajoneuvojen luokituksesta, jotka on tarkoitettu, valmistettu tai varustettu puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen. Näitä ajoneuvoja ei pääsääntöisesti voi luokitella ajoneuvolain perusteella.

Ehdotuksen mukaan sotilasajoneuvojen luokitusta koskevat säännökset annettaisiin puolustusministeriön asetuksella ja tätä alemman tasoisesta luokituksesta pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi antaa määräyksen.

Ajoneuvolain soveltamisalaan kuuluvat Puolustusvoimien ajoneuvot luokiteltaisiin jatkossakin ajoneuvolain mukaisesti. Tämä selkeyttäisi eri ajoneuvoja koskevaa lainsäädäntöä ja uuden luokituksen myötä aiemmin luokittelemattomien sotilasajoneuvojen luokitus olisi selkeämpää.

Esityksessä esitetään, että liikenneasioiden rekisteriin merkittyjen Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin välttämättömästä syystä rekisteröidä sotilasajoneuvorekisteriin. Välttämättömistä syistä säädettäisiin tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.

4.1.2Sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntä

Esityksessä esitetään, että sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntäviranomaisena Suomessa toimisi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto, jolla on ainoana viranomaistoimijana Suomessa osaaminen sotilasajoneuvojen teknisten vaatimuksien arvioinnissa. Sotilasajoneuvojen tyyppihyväksyntäviranomainen olisi ainut viranomainen, joka voisi hyväksyä Suomessa käytettäviä sotilasajoneuvoja.

Tyyppihyväksyntä voitaisiin myöntää ainoastaan sotilasajoneuvolle, joka myöhemmin rekisteröitäisiin sotilasajoneuvorekisteriin. Näin ollen esimerkiksi sotilasajoneuvojen valmistaja ei voisi hakea hyväksyntää suomalaiselta viranomaiselta valmistamansa sotilasajoneuvon markkinointitarkoituksessa.

Tarkemmat määräykset tyyppihyväksyntäprosessista antaisi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto. Tarkempia määräyksiä voitaisiin antaa esimerkiksi siitä, miten ajoneuvolaissa tai EU-asetuksessa tarkoitettua tyyppihyväksyntää voitaisiin hyödyntää sotilasajoneuvojen hyväksynnän lähtökohtana ja toisaalta siitä, miten vieraan valtion tyyppihyväksyntä voitaisiin ottaa huomioon kotimaisessa sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnässä ja miten vaatimustenmukaisuuden arviointi kansainvälisissä tapauksissa suoritettaisiin. Tyyppihyväksyntäprosessin olisi noudatettava tarpeellisessa laajuudessa sitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla on säädetty tai määrätty.

4.1.3Sotilasajoneuvojen rekisteröinti

Esityksen mukaan sotilasajoneuvoja voitaisiin rekisteröidä vastaisuudessa ainoastaan sotilasajoneuvorekisteriin. Nykytilassa sotilasajoneuvoja on merkitty niin Puolustusvoimien ylläpitämään sotilasajoneuvorekisteriin kuin ajoneuvolaissa tarkoitettuun liikenneasioiden rekisteriin.

Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävät ajoneuvot ovat keskeisesti niitä sotilasajoneuvoja, joiden luokituksesta säädettäisiin esitettävän lain 2 luvussa ja sen nojalla.

Puolustusvoimien ajoneuvot, joissa ei ole erityisiä maanpuolustuksen kannalta tarpeellisia erityispiirteitä, kuten tavanomaiseen käyttötarkoitukseen tarkoitetut henkilöautot ja pakettiautot, rekisteröitäisiin edelleen ajoneuvolain mukaisesti liikenneasioiden rekisteriin. Liikenneasioiden rekisteriin rekisteröidyistä Puolustusvoimien ajoneuvosta tehtäisiin merkintä myös sotilasajoneuvorekisteriin näiden hallinnoinnin helpottamiseksi.

Sotilasajoneuvorekisteriä koskevien säännösten lisäksi laintasolle nostettaisiin perussäännökset Puolustusvoimien rekisterikilvistä (keltaiset rekisterikilvet) ja niiden käytöstä sekä sotilasajoneuvojen liikennekäytöstä poistamisesta.

4.1.4Puolustusvoimien valvontatarkastus

Puolustusvoimien ajoneuvot (myös muut kuin sotilasajoneuvot) ovat valtion hallinnassa tai omaisuutta, jonka hallintaoikeus ja määräysvalta on osoitettu Puolustusvoimille. Puolustusvoimat päättää ja vastaa niiden käytöstä ja vastaavat niiden kunnosta. Puolustusvoimien organisaatio on iso, maantieteellisesti laajalle levittäytynyt ja useisiin eri hallintoyksiköihin jakautunut. Edellä sanotusta johtuen sotilasajoneuvojen ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen tehokas valvonta edellyttää valvontatarkastusten tekemistä ennalta ilmoittamatta tai ennalta ilmoittaen, jotta esimerkiksi määräysten vastaisesti teknisiltä ominaisuuksiltaan puutteellisia sotilasajoneuvoja tai muita Puolustusvoimien ajoneuvoja ei käytettäisi liikenteessä.

Valvontatarkastuksessa olisi mahdollista myös tarkastaa lepo- ja ajoaikojen noudattaminen sekä esimerkiksi kuorman kiinnittäminen.

Valvontatarkastuksia olisi tarkoituksenmukaista tehdä myös yleisellä tiellä, mutta tarkastukset koskisivat ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvoja. Tämä edellyttää nimenomaista säätämistä. Tarkastuksen suorittajat pystyvät teknisin menetelmin varmistamaan sen, että ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvot joutuvat tarkastusten kohteeksi. Valvontatarkastusten käytännön järjestelyt saattavat edellyttää muualla kuin Puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla yhteistyötä poliisin kanssa.

Puolustusvoimien valvontatarkastukset suorittaisi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto apunaan ajoneuvotarkastajat. Asiasta nimenomaisesti säätämisen voidaan arvioida parantavan osaston riippumattomuutta ja parantavan tätä kautta liikenneturvallisuutta.

Ajoneuvotarkastajalla tarkoitetaan ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan puolustusvoimissa katsastuksia suorittavaa virkamiestä. Ajoneuvotarkastajan peruskoulutusvaatimuksiin ja luotettavuuteen sovelletaan ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain säännöksiä, ja puolustusministeriön asetuksella säädetään puolustusvoimien ajoneuvotarkastajalta edellytettävästä puolustusvoimien antamasta jatkokoulutuksesta sekä puolustusvoimissa myönnettävien tarkastajaoikeuksien luokituksesta ja voimassaolosta.

Ajoneuvotarkastajat on sijoitettu Puolustusvoimien hallintoyksiköihin ja suorittavat ajoneuvotarkastajan tehtäviä muun toimen ohessa. Ehdotuksessa esitetään, että lain tarkoittamia toimenpiteitä suorittaessaan ajoneuvotarkastajat olisivat pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston ohjauksen ja valvonnan alaisia.

4.1.5Kansainväliset sotilasajoneuvot

Voimassa oleva lainsäädäntö ei nimenomaisesti tunnista kansainvälisiä sotilasajoneuvoja, joiden tuominen Suomeen edellyttää aluevalvontalain mukaista lupaa. NATO/PfP SOFA:n voidaan katsoa sisältävän ainoan laintasoisen sääntelyn aiheesta. Sopimuksen II artiklassa on yleinen velvoite lähettäjävaltion joukoille kunnioittaa vastaanottajavaltion lakia ja sopimuksen V artiklan 2 kohdan tulkintakäytännön perusteella kansainväliset sotilasajoneuvot kuuluvat virka-ajoneuvojen alaan. Sopimuksessa on asetettu yleisiä velvoitteita rauhankumppanuuteen osallistuvalle valtiolle, mutta näitä voidaan pitää hyvin yleisenä.

Edellä sanotusta johtuen laissa on tarkoituksenmukaista säätää muun muassa siitä, millä edellytyksillä ja mikä taho Suomessa toteaa, että kansainvälinen sotilasajoneuvo täyttää sille asetetut tekniset vaatimukset ja että sitä saa käyttää Suomessa esimerkiksi yleisellä tiellä.

Suomen liittyessä NATO:on, tilanne muuttuu NATO-valtioiden ajoneuvojen osalta ja niitä koskevien standardien osalta, sillä jäsenvaltiona Suomea koskee NATO:n velvoitteet. Standardien ratifioinnin yhteydessä Suomen tulee analysoida, ottaako se käyttöön koko standardin vai jättääkö se ratifioimatta esimerkiksi osan standardista. Analysoinnin tulokset jäsenmaa ilmoittaa NATO:n asianomaiselle viranomaiselle. Puolustusministeriössä ja sen hallinnossa valmistellaan NATO-standardien ratifiointimallia.

4.1.6Sotilasajoneuvoja koskeva norminantojako

Kumotussa ajoneuvolaissa puolustusministeriölle oli säädetty mahdollisuus antaa asetuksella ajoneuvolaista poikkeuksia, jotka olivat tarpeen sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta. Lisäksi pääesikunnan määräyksellä voitiin antaa liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä, jos se oli tarpeen erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta.

Esitetyssä laissa valtuussäännökset nykyaikaistettaisiin niin, että teknispainotteisten sotilasajoneuvovaatimusten määräystenantovaltuudet annettaisiin puolustusministeriön asetuksenantovaltuuksien sijasta pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Määräystenannon voidaan katsoa olevan myös oikealla tasolla, koska ainoastaan Puolustusvoimilla voi olla omistuksessaan sotilasajoneuvoja. Lisäksi Puolustusvoimilla on tarvittava asiantuntemus vieraan valtion sotilasajoneuvojen teknisten ominaisuuksien ja liikenneturvallisuuden arvioimiseksi.

4.2.1Taloudelliset vaikutukset

Esitetyillä uusilla viranomaistehtävillä on vaikutuksia Puolustusvoimiin, etenkin pääesikunnan teknilliseen tarkastusosastoon. Esitetyt uudet viranomaistehtävät edellyttävät 100 000 euron kohdentamista pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle uuden viran perustamiseksi.

Sotilasajoneuvorekisteriin liikenneasioiden rekisteristä siirrettävien ajoneuvojen uudet rekisterikilvet ja niiden kiinnittämisen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä kuluja.

Taloudelliset vaikutukset pystytään kattamaan Puolustusvoimien määrärahoista.

4.2.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

4.2.3Henkilöstövaikutukset Puolustusvoimissa

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosastolle esitetyt uudet tehtävät edellyttävät osastolle 1 uuden viran kohdentamista (1 henkilötyövuotta). Uusi virka kohdennettaisiin uusista määräyksenantovaltuuksista aiheutuviin tehtäviin.

Lisäksi Puolustusvoimien hallintoyksiköissä työskentelevät johtavat ajoneuvotarkastajat (kolme virkaa) siirrettäisiin hallinnollisesti pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Johtavat ajoneuvotarkastajat vastaisivat vastuualueensa teknisen turvallisuuden ja katsastusten valvonnasta sekä osallistuisivat katsastuspaikkojen valvontaan.

Johtavien ajoneuvotarkastajien siirtyminen hallinnollisesti pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle edellyttää sitä, että johtavien ajoneuvotarkastajien tilalle nimitetään uusia ajoneuvotarkastajia, jotta Puolustusvoimien hallintoyksiköiden tarkastustoiminta voi jatkua aiemmalla tasollaan.

5.1.1Sotilasajoneuvoja koskeva sääntely

Ennen ajoneuvolain uudistusta voimassa ollutta ajoneuvolakia (1090/2002) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sovellettiin lähtökohtaisesti myös sotilasajoneuvoihin. Ajoneuvolaista ja sen nojalla annetuista säännöksistä oli mahdollista säätää poikkeuksia puolustusministeriön asetuksella. Lisäksi pääesikunnan määräyksellä voitiin antaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä.

Ajoneuvolain uudistusta koskevassa eduskuntakäsittelyssä ajoneuvolain systematiikan todettiin muuttuvan siinä määrin, ettei aiempi puolustusministeriön asetuksenantovaltuus olisi enää lakiteknisesti mahdollinen ajoneuvolaissa. Lisäksi asetuksenantovaltuutta voitiin pitää laajana. Edellä sanotuista syistä johtuen sotilasajoneuvoja koskevan erityissääntelyn on oltava laintasoista.

Sotilasajoneuvoja koskeva laintasoinen sääntely olisi mahdollista ottaa osaksi ajoneuvolakia. Voimassa olevan ajoneuvolain systematiikka on kuitenkin siinä mielessä muuttunut, ettei sotilasajoneuvoja koskevan erityissääntelyn ottamista osaksi ajoneuvolakia voida pitää lainsäädännön kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena. Koska Puolustusvoimissa sotilasajoneuvoille on kuitenkin tarve myös sotilasajoneuvoja koskevalle omalle luokitukselle ja viranomaistehtäviä Puolustusvoimissa hoitaisi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto, saattaisi näistä säätäminen ajoneuvolaissa aiheuttaa ainakin osittain epäselvyyksiä luokitusten ja viranomaistoimivallan osalta.

Näin ollen sotilasajoneuvoja koskevan erillislain voidaan katsoa olevan ainut valittavissa oleva vaihtoehto. Ajoneuvolain eduskuntakäsittelyssä liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi mietinnössään (LiVM 19/2020 vp), että sotilasajoneuvoista olisi säädettävä omassa laissaan. Laissa säädettäisiin sotilasajoneuvojen määritelmästä, sotilasajoneuvoja koskevista poikkeuksista ajoneuvolakiin nähden, sotilasajoneuvorekisteristä ja toisen valtion sotilasajoneuvoista.

5.1.2Viranomaistehtävät ja määräyksenantovalta

Ajoneuvolaissa keskeisenä toimivaltaisena viranomaisena on Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto antaa ajoneuvojen tarkempia teknisiä ominaisuuksia koskevat vaatimukset määräyksillä, se toimii markkinavalvontaviranomaisena ja hyväksyntäviranomaisena, se hyväksyy ajoneuvolaissa tarkoitetut hyväksytyt asiantuntijat ja sillä on toimivalta määrätä seuraamusmaksuja.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto vastaa Puolustusvoimissa sotilasajoneuvojen teknisen turvallisuuden valvonnasta. Pääesikunnan teknillisellä tarkastusosastolla on ollut kumotun ajoneuvolain nojalla mahdollisuus antaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä.

Sotilasajoneuvot saattavat poiketa teknisesti merkittävästi normaalisti markkinoilta hankittavista ajoneuvoista. Liikenne- ja viestintäviraston viranomaistoiminta kohdistuu keskeisesti yleisesti markkinoilla oleviin ajoneuvoihin ja niihin liittyviin viranomaistehtäviin, jotka vaativat erityisosaamista operatiivisesta työstä. Vaikka sotilasajoneuvojen teknisten ominaisuuksien tarkastaminen ja sotilasajoneuvoihin liittyvät viranomaismenettelyt pääpiirteissään vastaavat ajoneuvolaissa ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä säädettyä, vaativat sotilasajoneuvojen tekninen turvallisuus ja sen valvonta erityisosaamista. Lisäksi sotilasajoneuvoihin saattaa liittyä salassa pidettävää tietoa. Näin ollen sotilasajoneuvoja koskevat viranomaistehtävät olisi tarkoituksenmukaista säätää Puolustusvoimien organisaatioon, tarkemmin ottaen pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.

Teknillisellä tarkastusosastolla olisi toimivalta antaa sotilasajoneuvoja koskevia teknisluonteisia määräyksiä sekä suorittaa Puolustusvoimien valvontatarkastuksia. Lähtökohtana olisi se, että pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto noudattaisi pääpiirteissään samoja menettelytapoja kuin Liikenne- ja viestintävirasto.

5luku. Sotilasajoneuvojen katsastus

24 §.Puolustusvoimien rekisteröintikatsastus. Pykälän 1 momentin mukaan sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävän sotilasajoneuvon on oltava hyväksytty Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa. Rekisteröintikatsastus olisi sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröimisen edellytys.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin katsastuksen sisällöstä. Keskeistä olisi, että sotilasajoneuvo olisi säännösten ja määräysten mukainen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi puolustusministeriön asetuksella annettavia säännöksiä sotilasajoneuvojen luokituksesta sekä tämän asetuksen nojalla annettuja pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksiä.

Pykälän 3 momentin mukaan Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksesta olisi annettava sotilasajoneuvon haltijalle, eli Puolustusvoimien hallintoyksikölle, rekisterikortti. Rekisterikortin I osa sisältäisi tietoja sotilasajoneuvon teknisistä tiedoista Rekisterikortin II osaa käytettäisiin rekisteri-ilmoitusasiakirjana.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Valtuus koskisi muun muassa katsastuksen sisältöä sekä tilanteissa, joissa olisi velvollisuus esittää tyyppihyväksytty sotilasajoneuvo Puolustusvoimien rekisteröintikatsastukseen. Viimeksi mainitussa tilanteessa määräykseen olisi haettava johtoa siitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla on säädetty ajoneuvojen rekisteröintikatsastusvelvollisuudesta.

25 §.Puolustusvoimien muutoskatsastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa sotilasajoneuvo olisi esitettävä muutoskatsastukseen ennen sen käyttöä liikenteessä. Tilanteissa olisi kyse ennen kaikkea sotilasajoneuvoon tehdyistä muutoksista eikä se vastaisi enää sotilasajoneuvorekisteriin merkittyjä tietoja.

Pykälän 2 momentti sisältäisi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuuden. Tarkentava määräys voitaisiin antaa esimerkiksi siitä, missä konkreettisissa tilanteissa sotilasajoneuvo olisi esitettävä muutoskatsastukseen.

26 §.Puolustusvoimien kytkentäkatsastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin sotilasajoneuvojen kytkentäkatsastusvelvollisuudesta. Lähtökohtana olisi, että sotilasajoneuvojen yhdistelmä tai sotilasajoneuvon ja muun ajoneuvon yhdistelmä olisi esitettävä kytkentäkatsastukseen säännöksessä erikseen luotelluissa tapauksissa. Näin ollen muissa tapauksissa yhdistelmiä ei tarvitsisi esittää erikseen kytkentäkatsastukseen. Huomioitavaa on, että säännöksen mukainen kytkentäkatsastusvelvollisuus koskisi säädettyjen ehtojen mukaisia yhdistelmiä, joissa vetävänä ajoneuvona tai ajoneuvoyhdistelmän osana olisi sotilasajoneuvo. Momentissa tarkoitettuja yhdistelmiä voisivat olla muun muassa Puolustusvoimien erikoisajoneuvon ja vedettävänä olevan tykin yhdistelmä ja vetävänä oleva sotilasajoneuvo ja liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity perävaunu. Säännöksessä ei myöskään poissuljettaisi tilannetta, jossa liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity ajoneuvo vetäisi perässään sotilasajoneuvoa. Viimeksi mainittu tilanne saattaisi konkretisoitua mahdollisesti poikkeusoloissa.

Momentin viittauksella muun muassa yleisiin kytkentöihin tarkoitettaisiin esimerkiksi ajoneuvolaissa tarkoitettuja kytkentöjä.

Pykälän 2 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Määräysten osalta olisi seurattava mahdollisimman pitkälti sitä, mitä ajoneuvolaissa tai sen nojalla on säädetty ajoneuvojen kytkentäkatsastuksesta.

27 §.Puolustusvoimien määräaikaiskatsastus . Määräaikaiskatsastus olisi keskeinen sotilasajoneuvojen liikennekelpoisuuden ja kunnon ylläpitämisen kannalta.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että kaikki sotilasajoneuvot olisi määräaikaiskatsastettava, jollei kyse ole sotilasajoneuvosta, joka on vuositarkastettava. Määräaikaiskatsastuksen alaisista sotilasajoneuvoista säädettäisiin jäljempänä 4 momentin perusteella. Muut sotilasajoneuvot olisivat vuositarkastuksen piirissä.

Määräaikaiskatsastus olisi tehtävä vuosittain, ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua sotilasajoneuvon käyttöönottopäivästä. Tämän jälkeen määräaikaiskatsastus voitaisiin tehdä vapaasti valittavana päivänä, viimeistään kuitenkin vuoden päästä edellisestä katsastuspäivästä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, ettei tietyissä tapauksissa seuraava määräaikaiskatsastuksen viimeinen mahdollinen katsastuspäivä muuttuisi.

Pykälän 3 momentin säädettäisiin, missä tilanteissa määräaikaiskatsastus olisi hyväksyttävä. Säännöksessä viitattaisiin vakavaan vikaa tai puutteellisuuteen. Pääesikunnan teknillinen tarkastus osasto antaisi tarkemman määräyksen vikojen ja puutteellisuuksien luokituksesta pykälän 5 momentin perusteella. Säännöksessä olisi myös viitattu tilanteisiin, jotka edellyttävät muutoskatsastusta.

Pykälän 4 momentissa olisi puolustusministeriön asetuksenantovaltuus. Asetuksenantovaltuudessa viitattaisiin muussa kuin operatiivisessa käytössä oleviin sotilasajoneuvoihin. Tällä tarkoitettaisiin sotilasajoneuvoja, joita ei käytetä aktiivisesti, vaan niillä on ennemminkin historiallista tai museaalista arvoa. Nämä sotilasajoneuvot olisivat verrattavissa ajoneuvolain tarkoittamiin museoajoneuvoihin eikä niitä olisi tarkoituksenmukaista pitää normaalin sotilasajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen piirissä.

Pykälän 5 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Valtuus koskisi teknisisiä seikkoja, kuten määräaikaiskatsastuksen sisältöä sekä vikojen ja puutteellisuuksien luokittelua, mikä muodostuisi keskeiseksi määräykseksi.

Vikojen ja puutteellisuuksia koskevan määräyksen olisi vastattava mahdollisimman pitkälti ajoneuvolain 154 §:ää ja sen nojalla annettavia Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiä. Tarkempia määräyksiä olisi annettava ainakin 1) vähäisistä vioista ja puutteellisuuksista, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen eikä ympäristöön, 2) vakavista vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille sekä 3) vaarallisista vioista ja puutteellisuuksista, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat turvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön.

Määräyksissä olisi muutenkin mahdollisimman pitkälti noudatettava sitä, mitä ajoneuvolain tai sen nojalla annettujen säännösten nojalla säädetään ja määrätään ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen osalta.

28 §. Määräaikaiskatsastamattoman sotilasajoneuvon käyttökielto . Pykälän 1 momentti täydentäisi määräaikaiskatsastusvelvollisuutta. Jos sotilasajoneuvo ei ole määräaikaiskatsastettu määräpäivään mennessä, sotilasajoneuvo on käyttökiellossa.

Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ajoneuvotarkastaja voi antaa kirjallisen luvan sotilasajoneuvon kuljettamiseksi määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi.

Pykälän 3 momentissa olisi pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuus 2 momentissa mainitusta luvasta.

29 §.Puolustusvoimien katsastuksen keskeyttäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa Puolustusvoimien katsastus olisi keskeytettävä. Perusteet liittyisivät siihen, että sotilasajoneuvo ei ole sellainen kuin Puolustusvoimien katsastukseen oletettavasti oli tulossa, kuten että sotilasajoneuvoa ei voida yksilöidä tai sotilasajoneuvoa on muutettu siinä määrin, että se olisi esitettävä Puolustusvoimien muutoskatsastukseen.

Pykälän 2 momentissa todettaisiin, että sotilasajoneuvon rekisteritiedot voitaisiin oikaista, jos kyse on vähäisestä virheestä, kuten kirjoitusvirheestä, ja näin jatkaa määräaikaiskatsastusta ilman muutoskatsastusta. Teknisten tietojen virheellisyys voi johtua myös sotilasajoneuvon poikkeavasta väristä verrattuna siihen, mitä sotilasajoneuvorekisteriin on merkittynä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että keskeytetty määräaikaiskatsastus tai jälkitarkastus voitaisiin suorittaa loppuun kahden kuukauden kuluessa keskeytyksestä. Säädetty määräaika olisi kuukauden pidempi, mitä ajoneuvolain vastaavassa säännöksessä säädetään. Sotilasajoneuvoja ei voi käyttää vapaasti, vaan niiden käytöstä määrätään aina hallintoyksikössä erikseen ja kuka sotilasajoneuvoa saa käyttää. Näin ollen käyttökiellon alaista sotilasajoneuvoa ei voitaisi myöskään määrätä käytettäväksi.

Sotilasajoneuvojen korjaamiseen vaadittavien varaosien saaminen voi olla paikoitellen haasteellisempaa kuin mikä on tilanne liikenneasioiden rekisteriin rekisteröityjen ajoneuvojen osalta, joten kahden kuukauden määräaikaa voidaan pitää perusteltuna. Keskeytynyt katsastus suoritettaisiin samassa katsastuspaikassa loppuun.

30 §.Ajokieltoon määrääminen Puolustusvoimien katsastuksessa . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että jos sotilasajoneuvossa havaittaisiin vaarallinen vika tai puutteellisuus, sotilasajoneuvo on määrättävä ajokieltoon katsastuksen hylkäämisen lisäksi.

Pykälän 2 momentin mukaan sotilasajoneuvossa olevat viat ja puutteellisuudet olisi korjattava ja sotilasajoneuvo hyväksyttävä katsastuksessa, ennen kuin sitä voitaisiin käyttää taas liikenteessä. Poikkeuksista säädetään aiemmin lain 23 §:ssä.

Pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja tekee merkinnän rekisterikorttiin ja sotilasajoneuvorekisteriin ajokiellosta.

31 §.Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa havaittujen vikojen ja puutteellisuuksien korjaaminen. Pykälän 1 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi antaa kirjallisen luvan, jotta ajoneuvon voitaisiin kuljettaa sopivaan määräpaikkaan, korjattavaksi ja katsastettavaksi.

Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevan ajoneuvolain 158 §:n 1 momenttia. Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylätyn sotilasajoneuvon, jota ei ole määrätty ajokieltoon, hylkäyksen perusteena olevat viat ja puutteellisuudet olisi korjattava mahdollisimman pian. Pykälässä tarkoitetuissa puutteellisuuksissa olisi kyse niin kutsutuista korjauskehotusvioista. Korjauksen aikarajaa olisi arvioitava sen perusteella, mikä on objektiivisesti niin pian kuin teoriassa on mahdollista. Ehdoton määräaika korjaukselle määrittyisi 32 §:n mukaan.

Momentin mukaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa todetut vähäiset viat ja puutteellisuudet olisi korjattava kohtuullisen ajan kuluessa. Näillä tarkoitettaisiin niitä vikoja ja puutteellisuuksia, jotka eivät aiheuta sotilasajoneuvon hylkäämistä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa.

32 §.Oikeus käyttää Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa. Jos Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa ei ole määrätty ajokieltoon, sotilasajoneuvon viat ja puutteellisuudet on korjattava 31 §:ssä säädetysti mahdollisimman pian. Jos hylkäyksen perusteena olevia vikoja ja puutteellisuksia ei ole korjattu ja sotilasajoneuvoa ei ole hyväksytty Puolustusvoimien katsastuksessa säädettynä aikana, sotilasajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä.

Pykälän 1 momentin mukaan sotilasajoneuvoa saisi käyttää liikenteessä enintään kahden kuukauden ajan määräaikaiskatsastuksesta hylkäämisestä. Jos sotilasajoneuvoa ei edellä mainittuna ajanjaksona hyväksytä jälkitarkastuksessa tai määräaikaiskatsastuksessa, sotilasajoneuvoa saisi käyttää liikenteessä vain ajoneuvotarkastajan antamalla luvalla katsastukseen vientiä varten.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa todistus, jonka perusteella Puolustusvoimien määräaikaistarkastuksessa ajokieltoon asetetulle sotilasajoneuvo voitaisiin kuljettaa lähimpään paikkaan, jossa korjaus voidaan tarkoituksenmukaisesti suorittaa. Todistuksessa on mainittava, minne ja miten ajoneuvon saa kuljettaa sekä kuinka kauan todistus on voimassa.

33 §.Puolustusvoimien jälkitarkastus. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 162 §:ää. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että Puolustusvoimien katsastuksessa hylätty sotilasajoneuvo voitaisiin hyväksyä Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa. Puolustusvoimien katsastuksella tarkoitettaisiin kaikkia sotilasajoneuvojen katsastuksia.

Puolustusvoimien jälkitarkastus olisi tällöin suoritettava kahden kuukauden kuluessa. Määräaika olisi kuukauden pidempi, mitä ajoneuvolaissa säädetään, sillä etenkin sotilasajoneuvojen varaosien suhteen toimitusajat eivät välttämättä vastaa sitä, mitä ajoneuvolaissa tarkoitettujen ajoneuvojen kohdalla on.

Kahden kuukauden määräaika alkaisi ensimmäisestä sotilasajoneuvoa koskevasta hylkäämisestä. Jos tämän määräajan kuluessa sotilasajoneuvoa ei hyväksyttäisi jälkitarkastuksessa, sotilasajoneuvo olisi katsastettava uudelleen.

Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien jälkitarkastus kohdistuisi niihin vikoihin tai puutteellisuuksiin, jotka on havaittu katsastuksessa tai edellisessä jälkitarkastuksessa.

Pykälän 3 momentin mukaan jälkitarkastuksessa voitaisiin tarkastaa myös vika tai puutteellisuus, jonka perusteella sotilasajoneuvo olisi hylättävä momentissa mainituissa Puolustusvoimien katsastuksissa. Tarkastuksen suorittamiseen riittäisi epäilys. Säännöstä voidaan pitää tiukempana, mitä ajoneuvojen jälkitarkastuksessa yleisesti ottaen on. Sotilasajoneuvojen kohdalla kyse ei ole kansalaisten perusoikeuksiin ja oikeusturvaan puuttuvasta toiminnasta, mistä syystä tiukempi ja tarkempi sääntely on mahdollista.

34 §. Katsastamattoman sotilasajoneuvon käyttö valmiudellisista syistä. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa määräaikaiskatsastamattomia sotilasajoneuvoja otettaisiin käyttöön valmiutta kohotettaessa ja tehostettaessa. Kyse on tilanteista, joissa kyse ei ole vielä poikkeusoloista, mutta Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvasta muutoksesta johtuen myös määräaikaiskatsastamattomia sotilasajoneuvoja olisi perusteltua ottaa käyttöön tai siirtää varautumisen kannalta tarpeellisiin paikkoihin.

Pykälän 1 momentin mukaan päätöksen varastoidun sotilasajoneuvon käyttöön ottamisesta voisi tehdä pääesikunnan päällikkö tai Maa-, Meri- tai Ilmavoimien komentaja taikka Puolustusvoiminen logistiikkalaitoksen johtaja. Varastoitujen määräaikaiskatsastamattomien sotilasajoneuvojen käyttöönoton ei voida katsoa olevan siinä määrin merkittävää, yksilön oikeuksiin puuttuvaa tai liikenneturvallisuutta vaarantavaa, etteikö päätöstä voisi tehdä säännöksessä mainitut tahot. Kuten muutenkin, Puolustusvoimat vastaa sotilasajoneuvojen kunnosta.

Momentin toisen virkkeen mukaan edellytyksenä on, että sotilasajoneuvo on varastoitu määräaikaiskatsastuksen jälkeen eikä sitä ole käytetty muuten varastointiin liittyen. Varastointi sisältää varastoinnin aikaisen huollon, kunnostamisen ja sen varmistamisen, että varastoitu sotilasajoneuvo on tarvittaessa nopeassakin aikataulussa käyttökuntoinen. Tämä ja varastojärjestelyt saattavat edellyttää sotilasajoneuvojen vähäistä käyttöä. Näin myös ehkäistään sitä, että sotilasajoneuvoon olisi aiheutunut käytöstä johtuvaa kulumista taikka vikoja tai puutteellisuuksia, joiden tarkastamiseksi sotilasajoneuvot määräaikaiskatsastetaan.

Pykälän 2 momentissa olisi säädetty erityinen velvoite, että pykälässä tarkoitettujen sotilasajoneuvojen käyttöönotossa olisi erityisesti varmistettava sotilasajoneuvojen jarrujen, ohjauksen ja muiden hallintalaitteiden sekä valaisimien toiminta. Näitä voidaan pitää liikenneturvallisuuden kannalta keskeisinä tarkastuksen kohteina.

Pykälän 3 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksenantovaltuudesta. Määräysten pohjana voitaisiin käyttää ajoneuvolain nojalla annettuja liikenne- ja viestintäviraston määräyksiä, jotka soveltuvat pykälässä mainittuun toimintaan.

35 §. Vuositarkastus. Pykälässä säädettäisiin niiden sotilasajoneuvojen tarkastamisesta, jotka eivät kuulu määräaikaiskatsastuksen piiriin. Vuositarkastus on menettelynä kevyempi kuin Puolustusvoimien määräaikaiskatsastus. Tätä voidaan pitää perusteltuna, koska vuositarkastettavat sotilasajoneuvot ovat muun muassa rakenteeltaan yksinkertaisempia ja kevyempiä kuin määräaikaiskatsastettavat sotilasajoneuvot. Vuositarkastusvelvollisuus on kuitenkin tiukempi kuin ajoneuvolaissa, sillä ajoneuvolain mukaan ainoastaan määräaikaiskatsastettavia ajoneuvoja koskee tarkastusvelvollisuus.

Pykälän 2 momentin mukaan vuositarkastukseen sovellettaisiin sitä, mitä tässä luvussa säädetään Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta ja katsastamattoman sotilasajoneuvon käyttämisestä valmiudellisista syistä. Pykälä sisältäisi listauksen siitä, miltä osin edellä mainittuja säännöksiä sovellettaisiin vuositarkastukseen.

Pykälän 3 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi päättää, ettei vuositarkastusta suoriteta, jos sotilasajoneuvon rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi liikennekelpoisuudesta voidaan varmistua muulla tavoin.

Pykälän 4 momentin mukaan pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksellä annettaisiin tarkemmat määräykset vuositarkastuksen tarkastuskohteista ja niiden arvosteluperusteista.

6luku. Puolustusvoimien valvontatarkastus

Luvussa säädettäisiin Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta. Kyse olisi yleisellä tiellä tai muualla suoritettavasta Puolustusvoimien ajoneuvoihin kohdistuvasta tarkastuksesta, jossa voitaisiin tarkastaa muun muassa sotilasajoneuvon tai muun Puolustusvoimien ajoneuvon tekniset tiedot ja kuormaus. Puolustusvoimien valvontatarkastuksen kohteena on Puolustusvoimien määräysvallan alaiset ajoneuvot sekä Puolustusvoimien ohjauksen ja valvonnan alaiset henkilöt, joita Puolustusvoimilla olisi oikeus muutenkin ohjata ja valvoa. Puolustusvoimilla on myös tieto siitä, missä ajoneuvot liikkuvat, joten tarkastukset voidaan kohdistaa tehokkaasti, eikä mainittavaa haittaa pitäisi syntyä muille tienkäyttäjille.

Edellä sanotuista syistä säännöstä voidaan pitää informatiivisena. Kuitenkin, koska tarkastukset voisivat tapahtua Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella, Puolustusvoimien valvontatarkastuksista olisi tarkoituksenmukaista säätää nimenomaisesti.

Säännösten tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja parantaa Puolustusvoimien teknistä turvallisuutta valvovien virkamiesten toimintamahdollisuuksia.

36 §. Puolustusvoimien valvontatarkastus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkastuksen teknisistä kohteista. Niitä olisivat Puolustusvoimien ajoneuvon kunto liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavilta osin sekä sotilasajoneuvorekisteriin ja liikenneasioiden rekisteriin merkityt tiedot.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yksityiskohtaisesti valvontatarkastuksen sisällöstä. Näitä olisivat muun muassa silmämääräinen tarkastus, teknisen kunnon tarkastus ja kuljettajan, ajajan tai johtajan ajo-oikeuksien tarkastus.

Pykälän 3 momentissa todettaisiin, että 41 §:ssä tarkoitettu ajokieltoon määrääminen on merkittävä sotilasajoneuvon katsastus- tai rekisteröintikorttiin taikka sotilasajoneuvorekisteriin.

Pykälän 4 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi suorittaa Puolustusvoimien valvontatarkastuksen. Valvontatarkastuksiin voitaisiin järjestää tarvittaessa muitakin asiantuntijoita, mutta heillä ei varsinaisesti olisi itsenäisiä oikeuksia tarkastuksissa. Ajoneuvotarkastaja voisi esimerkiksi ajo-oikeuksien tarkastuksen yhteydessä esittää asiakirjat asiantuntijalle, jolla on tarkemmat tiedot ajo-oikeuksista.

37 §. Puolustusvoimien ajoneuvon pysäyttäminen ja ajoneuvotarkastajan oikeudet. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvon ajaja, kuljettaja tai johtaja olisi velvollinen pysäyttämään Puolustusvoimien ajoneuvon ajoneuvotarkastajan merkistä. Velvollisuus olisi vastaava, mitä tieliikennelaissa on säädetty ajoneuvolain mukaisten ajoneuvojen osalta. Pysäyttämisvelvollisuus koskee ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvoja, joten muilla ajoneuvoilla ei tätä velvollisuutta ole.

Lain voimaantulo edellyttää Puolustusvoimilta vahvaa tiedotusta, jotta Puolustusvoimien valvontatarkastuksista ei aiheudu tarpeetonta haittaa muille tienkäyttäjille, ja että muut tienkäyttäjät osaavat sivuuttaa Puolustusvoimien ajoneuvoja koskevan pysäyttämiskäskyn.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan olisi sallittava Puolustusvoimien valvontatarkastuksen suorittaminen. Edellä tarkoitetut tahot ovat joka tapauksessa velvollisia noudattamaan käskyjä ja käskyjen noudattamatta jättämisestä seuraa sotilaskurinpidolliset menettelyt. Säännöstä voidaan pitää informatiivisena.

Pykälän 3 momentissa olisi säädetty Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan velvollisuuksista ja ajoneuvotarkastajan sekä Puolustusvoimien valvontatarkastukseen osallistuvan asiantuntijan oikeuksista Puolustusvoimien valvontatarkastuksen suorittamiseksi.

Asiantuntijan voi olla myös Puolustusvoimien katsastuksia suorittava yksityinen taho, jolla on tarvittava osaaminen esimerkiksi Puolustusvoimien ajoneuvojen katsastustoiminnasta.

38 §. Valvontatarkastuksen suorittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontatarkastus voitaisiin suorittaa tiellä tai muussa sellaisessa paikassa, missä Puolustusvoimien ajoneuvon on täytettävä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset. Tarkastuksesta voitaisiin myös ilmoittaa etukäteen. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosaston voisi esimerkiksi ilmoittaa, että tarkastuksen kohteena on erityisesti kuormaus, jolloin pelkkä ilmoitus saattaa saada aikaan Puolustusvoimien organisaatiossa kuormausta koskevien säännösten noudattamisessa positiivisen vaikutuksen.

Ehdotetulla säännöksellä pyritään siihen, että Puolustusvoimien hallintoyksiköissä ei tiedetä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvoja joutuu valvontatarkastuksen kohteeksi. Tarkastuksissa voisi olla mukana Puolustusvoimien katsastuksia suorittavia asiantuntijoita tarpeen mukaan sekä teknistä tarkastuslaitteistoa, kuten siirrettävä jarrudynamometri ja pakokaasupäästöjen mittauslaite. Jotta vältyttäisiin teknisten laitteiden siirtämiseltä tielle, Puolustusvoimien ajoneuvo voitaisiin ohjata tarvittaessa valvontatarkastuksen suorittamiseksi lähellä sijaitsevaan katsastustoimipaikkaan, jota Puolustusvoimat voisivat muutenkin käyttää ajoneuvojensa katsastukseen.

Pykälän 2 momenttiin otettaisiin tasapuolisuutta ja kohtuuttoman haitan välttämistä koskeva säännös. Säännöksessä mainittuihin seikkoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä Puolustusvoimien valvontatarkastus koskee ainoastaan Puolustusvoimien ajoneuvoja. Etenkin yleisellä tiellä suoritettava tarkastus edellyttäisi selkeästi sen ilmoittamista, että tarkastus ei koske muita tienkäyttäjiä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhteistyöstä poliisin kanssa. Poliisilla on yleinen toimivalta yleisillä teillä, joten mahdollisten ristiriitojen ja muiden epäselvyyksien välttämiseksi Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta olisi ilmoitettava tarvittaessa poliisille etukäteen ja tarkastus kokonaisuudessaan olisi suunniteltava yhteistyössä poliisin kanssa etenkin muille tienkäyttäjille aiheutuvan vaaran ja kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi. Selvää olisi se, että etenkin toiminnan käynnistämisen vaiheessa poliisin kanssa olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä kuin myöhemmin toiminnan vakiinnuttua. Etenkin suunniteltujen suurempien Puolustusvoimien valvontatarkastusten osalta, kuten niin kutsuttujen moottorimarssien, tai jos Puolustusvoimien valvontatarkastus järjestettäisiin vilkkaasti liikennöidyllä tai muuten ruuhkaisella tiellä, poliisiin olisi oltava yhteydessä matalammalla kynnyksellä.

Oletettavaa on se, että Puolustusvoimien valvontatarkastuksia ei tehtäisi kovin taajaan, vaan niillä olisi ennen kaikkea preventiivinen vaikutus.

39 §. Puolustusvoimien valvontatarkastuksesta annettava raportti. Pykälässä säädettäisiin valvontatarkastuksesta annettavasta raportista. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontatarkastuksessa tehdyistä huomioista annettaisiin raportti Puolustusvoimien ajoneuvon haltijalle, eli haltijana olevalle Puolustusvoimien hallintoyksikölle. Raportti antaa haltijalle tarvittavat tiedot, jotta haltija voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Raportti voisi toisaalta myös kertoa siitä, että asiat ovat erinomaisella tolalla.

Pykälän 2 momentissa olisi määräyksenantovaltuus pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle.

7 luku. Erinäiset säännökset.

40 §. Kansainvälinen sotilasajoneuvo Suomessa. Pykälässä säädettäisiin kansainvälisille sotilasajoneuvoille asetettavista vaatimuksista, kun sotilasajoneuvot ovat Suomessa. Nykytilassa kansainvälistä sotilasajoneuvoa koskeva sääntely perustuu kansainvälisten sopimusten tulkintaan. Kansainvälinen sotilasajoneuvo vaatii myös aluevalvontalain mukaisen luvan ollakseen Suomessa.

Pykälän 1 momentissa viitattaisiin vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön ajoneuvoon. Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitettaisiin muun muassa Yhdistyneitä kansakuntia ja muita kansainvälisiä järjestöjä. Ajoneuvon olisi oltava myös sellainen, että se vaatisi aluevalvontalain mukaisen luvan. Muussa tapauksessa ajoneuvoa kohdeltaisiin ajoneuvolain mukaisesti.

Säännöksessä tarkoitettuihin ajoneuvoihin sovellettaisiin sotilasajoneuvoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Poikkeuksen tähän voisi muodostaa Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet. Kansainväliset velvoitteet voisivat tulla esimerkiksi kansainvälisen järjestön, johon Suomi on liittynyt, omista standardeista tai muista määräyksistä.

Pykälän 2 momentin mukaan pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto suorittaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja tunnustaa Suomessa tiellä tai muualla käytettävät kansainväliset sotilasajoneuvot ja niiden yhdistelmät. Tunnustus voitaisiin tehdä samassa yhteydessä, kun aluevalvontalain mukaista lupaa annetaan ja harkitaan. Tunnustamisella tarkoitettaisiin menettelyä, jolla arvioitaisiin kansainvälinen sotilasajoneuvon kelpoisuus käytettäväksi Suomessa ja vaatimustenmukaisuuden arviointia. Arviossa olisi kiinnitettävä huomiota kansainvälisen sotilasajoneuvon mittoihin ja massoihin sekä muihin ominaisuuksiin ja verrattava niitä Suomessa käytössä oleviin sotilasajoneuvoihin sekä siihen, mitä mahdollisia rajoitteita niiden käyttöön liittyy. Yleisesti tunnustamisessa olisi kyse ennen kaikkea siitä, voitaisiinko kansainvälistä sotilasajoneuvoa ylipäänsä käyttää Suomessa etenkin yleisellä tiellä.

Pykälän 2 momentissa olisi lueteltu lisäksi vaatimukset kansainväliselle sotilasajoneuvolle. Momentin 1 ja 2 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi oltava lähettäjävaltiossa asianmukaisesti katsastettu tai tarkastettu sekä lähettäjä valtion viranomaisen hyväksymä. Lähettäjävaltio vastaisi siitä, että sen sotilasajoneuvoille on tehty tarvittavat toimenpiteet sen kunnon ja turvallisuuden takaamiseksi.

Momentin 3 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi oltava turvallinen liikennekäyttöön, eli kyseistä ajoneuvoa voitaisiin käyttää myös lähettäjävaltiossa liikenteessä ja olisi myös Suomessa liikennekäyttöön hyväksyttävissä. Arvioinnin pohjana voitaisiin käyttää sitä, minkä maan ajoneuvoja voitaisiin yleisesti käyttää Suomessa.

Momentin 4 kohdan mukaan kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi myös oltava rinnasteinen Suomessa käytössä oleviin sotilasajoneuvojen luokitukseen. Kyse olisi kansainvälisen sotilasajoneuvon teknisten ominaisuuksien arvioinnista suhteessa Suomessa voimassa olevaan sotilasajoneuvojen luokitukseen. Toisin sanoen puolustusministeriön sotilasajoneuvojen luokituksesta annettavassa asetuksessa olisi oltava kyseistä ajoneuvoa koskeva luokka tai kansainvälinen sotilasajoneuvo olisi luokiteltavissa Suomessa sotilasajoneuvojen luokituksen mukaisesti. Rinnasteisesta ajoneuvosta esimerkkinä voisi olla panssarivaunut, joita voidaan pitää varsin samanlaisina Suomen kanssa sotilaallista yhteistyötä tekevien valtioiden kesken.

Momentin 5 kohdassa viitattaisiin puolustusministeriön hyväksymiin kansainvälisiin tai muihin sotilasstandardeihin. Puolustusministeriö antaisi pykälän 2 momentin perusteella päätöksen niistä sotilasstandardeista.

Kohdassa viitattaisiin myös Suomea sitoviin kansainvälisiin tai muihin sotilasstandardeihin. Näillä tarkoitettaisiin kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on liittynyt, ja niiden perusteella jäsenvaltioita velvoittavia sotilasstandardeja. Sotilasstandardit ovat teknisiä ominaisuuksia koskevia teknisiä asiakirjoja.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puolustusministeriön päätöksestä siitä, mitä kansainvälisiä sotilasstandardeja Suomessa on hyväksytty käytettäväksi. Päätöksessä ei ole kyse sotilasstandardien implementoinnista, vaan siitä, mitä teknisiä vaatimuksia pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi käyttää esimerkiksi sotilasajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja muista teknisistä vaatimuksista annettavien määräysten pohjana. Sotilasstandardien hyväksynnän perusteella pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voisi antaa sotilasstandardeja vastaavia määräyksiä ja puolustusministeriö voisi ottaa standardeissa todetut tekniset vaatimukset huomioon esimerkiksi sotilasajoneuvojen luokitusta koskevassa puolustusministeriön asetuksessa. Sotilasstandardien hyväksyntä ei velvoita ottamaan huomioon standardeissa esitettyjä seikkoja sellaisenaan ja kansallinen harkintavalta säilyy siis laajana.

Pykälän 4 momentissa olisi säädetty pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle määräyksenantovaltuus siitä, miten kansainvälisten sotilasajoneuvojen luokitus vastaa sotilasajoneuvoja. Kyse olisi sen arvioinnista, olisiko kansainvälinen sotilasajoneuvo Suomessa luokiteltavissa esimerkiksi panssarivaunuksi tai maastoajoneuvoksi. Vastaavuuden kautta määrittyisi myös se, mitä liikennesääntöjä kansainvälisen sotilasajoneuvon olisi noudatettava, kuten sotilasajoneuvojen osalta on säädetty lakiehdotuksen 11 §:ssä.

41 §. Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon määrääminen. Pykälä vastaisi pääosin ajoneuvolain 198 §:ää. Ajokieltoon voitaisiin pykälän 1 momentin mukaan määrätä tai estää Puolustusvoimien ajoneuvon käyttämisen liikenteessä tai muualla, jos Puolustusvoimien valvontatarkastuksessa tai muutoin todetaan, ettei Puolustusvoimien ajoneuvo rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Mitä vakavampaa vaaraa vaatimustenvastaisuus aiheuttaisi, sitä perustellumpaa ajokieltoon määrääminen olisi. Ajokieltoon voitaisiin määrätä myös, jos Puolustusvoimien ajoneuvo on käyttökiellossa taikka jos Puolustusvoimien ajoneuvoa on käytetty rekisteröintiä tai rekisteröimättömän ajoneuvon väliaikaista tai tilapäistä käyttöä liikenteessä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti.

Momentin 1 kohdan viittaus lakiin tarkoittaisi kyseiseen ajoneuvoon sovellettavaa lainsäädäntöä. Sotilasajoneuvojen osalta kyse olisi sotilasajoneuvolaista ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta ajoneuvolaista tai muuta lainsäädännöstä, jossa velvoittavaa lainsäädäntöä olisi.

Ajoneuvotarkastajan toimivaltuus olisi rinnakkainen poliisin yleistoimivallan kanssa Puolustusvoimien ajoneuvoja koskien.

Säännöksen valtuus estää Puolustusvoimien ajoneuvo koskisi ajoneuvon käyttöä Puolustusvoimien toiminnassa. Näin ollen esimerkiksi Puolustusvoimien vuokraama ajoneuvo voitaisiin asettaa ajokieltoon Puolustusvoimien käytössä, mutta ajoneuvon palauttamisen yhteydessä ajoneuvo saattaisi olla käytettävissä vuokranantajan muussa toiminnassa. Vuokraaja vastaisi siitä, onko hänen näkemyksensä mukaan Puolustusvoimien ajokielto ollut perusteltu.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lisätoimenpiteistä, joita voitaisiin suorittaa pykälän 1 momentissa tarkoitetun lisäksi sotilasajoneuvoille. Sotilasajoneuvon käyttö voitaisiin estää ottamalla pois rekisteri- tai siirtokilvet sekä rekisterikortin, siirtoluvan tai peittämällä rekisteritunnukset taikka käyttämällä muunlaisia tarvittavia keinoja.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa kirjallinen lupa tilanteessa, jossa ajoneuvotarkastaja estää Puolustusvoimien ajoneuvon käytön. Lupa voisi koskea Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettamista sopivaan määräpaikkaan, korjattavaksi ja katsastettavaksi.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta, jos Puolustusvoimien ajoneuvon rakennetta on muutettu niin, että se olisi esitettävä muutoskatsastukseen.

42 §. Katsastamattoman tai epäkuntoisen Puolustusvoimien ajoneuvon käytön estäminen. Pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan ajoneuvolain 199 §:ää. Pykälässä säädettäisiin Puolustusvoimien ajoneuvon käytön käytännön estämisestä ja siitä, mihin esimerkiksi irroitetut rekisterikilvet on toimitettava ja ajokiellon merkitsemisestä. Lisäksi säädettäisiin siitä, milloin rekisterikilvet voidaan taas kiinnittää.

Pykälän 2 momentin mukaan ajokielto olisi merkittävä viipymättä sotilasajoneuvorekisteriin.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ajoneuvotarkastajan oikeudesta antaa lupa kuljettaa Puolustusvoimien ajoneuvo esimerkiksi korjattavaksi tai säilytettäväksi.

43 §. Puolustusvoimien valvontakatsastukseen määrääminen. Esitetty pykälä vastaisi pääosin ajoneuvolain 200 §:ää. Pykälä koskisi niin sotilasajoneuvoja kuin Puolustusvoimien käytössä olevia liikenneasioiden rekisteriin rekisteröityjä ajoneuvoja.

Määräyksen osalta olisi kiinnitettävä huomiota siihen, onko kyse sotilasajoneuvosta, muusta Puolustusvoimien omistamasta ajoneuvosta vai esimerkiksi vuokra-ajoneuvosta, jonka osalta valvontakatsastukseen viemisen arvioisi ajoneuvon vuokralle antaja erikseen Puolustusvoimien esittämien huomioiden pohjalta. Puolustusvoimat ei voi antaa viimeksi mainituissa tapauksissa velvoittavia määräyksiä kolmannelle osapuolelle käsiteltävänä olevan lain mukaan, ellei vuokrasopimuksessa toisin ole sovittu.

Sotilasajoneuvot määrättäisiin Puolustusvoimien valvontakatsastukseen, josta säädettäisiin tarkemmin 43 §:ssä sekä muut Puolustusvoimien ajoneuvot ajoneuvolain mukaiseen valvontakatsastukseen. Määräys merkitään sotilasajoneuvojen osalta sotilasajoneuvorekisteriin. Sotilasajoneuvorekisterissä on myös tiedot liikenneasioiden rekisteriin merkittyjen Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta.

Määräys olisi velvoittava Puolustusvoimien sisällä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvo määrättäisiin perusteellisempaa tarkastusta varten katsastettavaksi kiinteässä katsastustoimipaikassa. Jos ajoneuvotarkastaja katsoo, että Puolustusvoimien ajoneuvossa havaitut viat tai puutteet voivat aiheuttaa sellaisen ympäristöhaitan tai turvallisuusriskin, että Puolustusvoimien ajoneuvon tiellä suoritettavaa tarkastusta perusteellisempi tarkastus on aiheellista suorittaa, hän voi määrätä Puolustusvoimien ajoneuvon katsastettavaksi. Tällaista perusteellisempaa tarkastusta kutsuttaisiin valvontakatsastukseksi.

Tiellä suoritettavassa tarkastuksessa ei yleensä ole käytettävissä saman tasoisia mittalaitteita kuin kiinteillä katsastuspaikoilla. Tarkastuksessa saattaa syntyä epäilys siitä, ettei Puolustusvoimien ajoneuvo ei ole liikenneturvallisessa kunnossa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi tutkittaessa Puolustusvoimien raskaan ajoneuvoyhdistelmän jarruja tai pakokaasupäästöjä. Puolustusvoimat sopii tarkemmin katsastustoimipaikkojen kanssa Puolustusvoimien valvontakatsastusten suorittamisesta.

Ajoneuvotarkastaja harkitsisi, mikä olisi sopiva määräaika Puolustusvoimien valvontakatsastukselle ja antaisi myös sitä koskevaan määräyksen. Puolustusvoimien ajoneuvo olisi määräajasta alkaen käyttökiellossa Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa hyväksymiseen saakka.

Ajoneuvotarkastaja voisi ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että pykälässä tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastus olisi laajennettava rekisteröintikatsastuksen kaltaiseksi katsastukseksi. Peruste tällaiseen katsastukseen määräämiseen voisi pykälässä mainittujen vaurioiden lisäksi olla jonkinlainen epäselvyys Puolustusvoimien ajoneuvon identiteetissä.

Se, onko kyse sotilasajoneuvosta vai liikenneasioiden rekisteriin rekisteröidystä Puolustusvoimien ajoneuvosta, vaikuttaa määräykseen. Sotilasajoneuvojen valvontakatsastus toteutetaan Puolustusvoimissa, kun taas liikenneasioiden rekisteriin rekisteröity Puolustusvoimien ajoneuvo valvontakatsastetaan vastaavasti kuin ajoneuvolaissa tarkoitettu ajoneuvo ja katsastus hankittaisiin ulkopuoliselta toimijalta.

Kummassakin tilanteessa määräys on kuitenkin velvoittava, koska ajoneuvon käyttäjä on Puolustusvoimien käskyvallan alainen. Määräyksen tottelematta jättämisestä voi seurata muun muassa sotilaskurinpidolliset tai muut hallinnolliset menettelyt.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oikeudesta käyttää Puolustusvoimien ajoneuvoa liikenteessä 1 momentista poiketen. Sen mukaan Puolustusvoimien ajoneuvoa saisi käyttökiellosta huolimatta käyttää liikenteessä sen kuljettamiseksi sille erikseen varattuna aikana katsastukseen.

44 §. Puolustusvoimien valvontakatsastuksen sisältö. Pykälän 1 momentin mukaan Puolustusvoimien valvontakatsastukseen sovellettaisiin sitä, mitä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan pääsääntöisesti Puolustusvoimien valvontakatsastus ei korvaa määräaikaiskatsastus tai vuositarkastusta. Jos sotilasajoneuvolle tehtäisiin kuitenkin ensin määräaikaiskatsastus tai vuositarkastus, korvaisi tämä Puolustusvoimien valvontakatsastuksen.

Pykälän 3 momentin mukaan ajoneuvotarkastaja voisi määrätä valvontakatsastuksen tarkastuskohteet. Kohteet voidaan merkittävä muun muassa sotilasajoneuvon rekisterikorttiin, kirjalliseen määräyksen tai tallentaa tarvittavat tiedot sotilasajoneuvorekisteriin. Ajoneuvotarkastaja tallentaisi sotilasajoneuvorekisteriin valvontakatsastuksesta sotilasajoneuvoon liittyvät tiedot ja sotilasajoneuvon matkamittarin lukeman katsastushetkellä

Pykälän 4 momentti Puolustusvoimien ajoneuvon kunnon tarkastamisesta tilanteessa, jossa ajoneuvo tarkastaja ei ole määrännyt valvontakatsastuksen tarkastuskohteita. Tällöin Puolustusvoimien ajoneuvon kunto olisi tarkastettava määräaikaiskatsastuksen laajuudessa.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin sellaisen Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastuksen alasta, jota ei koske määräaikaiskatsastusvelvollisuus siten, että Puolustusvoimien ajoneuvon olisi oltava sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisessa kunnossa, turvallinen käytettäväksi liikenteessä, siitä ei aiheudu tarpeettomia ympäristöhaittoja ja, että siitä rekisteriin merkittävät tiedot ovat oikein.

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin siitä, milloin Puolustusvoimien ajoneuvo määrättäisiin perusteellisempaa tarkastusta varten katsastettavaksi. Ajoneuvotarkastaja voisi Puolustusvoimien ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi määrätä, että pykälässä tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastus olisi laajennettava rekisteröintikatsastuksen kaltaiseksi katsastukseksi. Peruste tällaiseen katsastukseen määräämiseen voisi pykälässä mainittujen vaurioiden lisäksi olla jonkinlainen epäselvyys Puolustusvoimien ajoneuvon identiteetissä.

Pykälän 7 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvo olisi hylättävä Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa, jos ajoneuvoa ei voida luotettavasti yksilöidä.

45 §. Sotilasajoneuvojen kunnon ja liikennekelpoisuuden valvonta. Pykälässä säädettäisiin yleisestä sotilasajoneuvojen ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen kunnon ja liikennekelpoisuuden valvonnasta. Sotilasajoneuvojen kunto ja liikennekelpoisuus perustuisi käsiteltävänä olevaan lainsäädäntöön ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen ajoneuvolakiin. Lisäksi yleisinä toimivaltaisina viranomaisina toimisivat poliisi ja säädetyillä toimialueillaan rajavartiolaitos ja tulli.

46 §.Voimaantulo. Laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2023. Lailla ei kumottaisi sotilasajoneuvoista annettua puolustusministeriön asetusta, joka jäisi toistaiseksi voimaan sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Asetus kumottaisiin myöhemmin, kun tarvittavat pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräykset olisi annettu.

47 §. Siirtymäsäännökset . Pykälän 1 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otettua ja liikenteeseen hyväksyttyä Puolustusvoimien ajoneuvoa saa edelleen käyttää.

Pykälän 2 momentin mukaan Puolustusvoimien ajoneuvoja koskeviin hankintasopimuksiin sisältyvät ajoneuvot saadaan ottaa käyttöön noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä noudattaen. Puolustusvoimien hankintasopimukset ovat pääsääntöisesti monivuotisia ja jakautuen useaan eri erään. Hankintasopimuksissa ei ole voitu ottaa huomioon tulevia lainsäädäntömuutoksia, mistä johtuen ajoneuvot olisi voitava ottaa käyttöön sopimuksen tekemisen hetkellä voimassa olleiden säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.

Pykälän 3 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa myönnetty sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntä olisi voimassa myös tämän lain voimaan tullessa ja tyyppihyväksytty ajoneuvo voitaisiin ottaa käyttöön tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Momentti olisi merkittävä etenkin käytettyinä hankittujen Puolustusvoimien tyyppihyväskymien ajoneuvojen käyttöönotossa. Näiden ajoneuvojen käyttöönotto ajoittuu pitkälle aikavälille ja useisiin hankintaeriin.

Pykälän 4 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetun sotilasajoneuvon voimaantuloa seuraavan määräaikaiskatsastuksen viimeinen katsastuspäivä määräytyisi lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jonka jälkeen noudatetaan tämän lain säännöksiä.

Pykälän 5 momentin mukaan tämän lain voimaantullessa vireillä olevat asiat käsiteltäisiin loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

Tässä laissa säädetään:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Sotilasajoneuvo on rekisteröitävä sekä katsastettava tai vuositarkastettava, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä. Sotilasajoneuvoa ja siihen tai sen hinattavaan sotilasajoneuvoon kytkettävää hinattavaa sotilasajoneuvoa tai muuta ajoneuvoa, jota ei ole rekisteröity, katsastettu tai tarkastettu, ei saa käyttää ( käyttökielto ).

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu Puolustusvoimien ajoneuvo voidaan rekisteröidä sotilasajoneuvorekisteriin sotilasajoneuvoksi, jos se on välttämätöntä sen käyttötarkoituksesta johtuen.

Puolustusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maalla kulkemaan tarkoitetuista laitteista, joita ei ole rekisteröitävä sotilasajoneuvorekisteriin.

Puolustusvoimat on vastuussa siitä, että käytettävä sotilasajoneuvo on liikennekelpoinen ja rekisteröity sekä katsastettu tai vuositarkastettu.

Sotilasajoneuvot on tarkastettava ja huollettava riittävän usein sotilasajoneuvojen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa.

Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan on viipymättä ilmoitettava Puolustusvoimien ajoneuvon haltijalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista.

Jos sotilasajoneuvon käytön aikana havaitaan sen turvallisuuteen tai ympäristöominaisuuksiin vaikuttava puutteellisuus tai vika, sotilasajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin puutteellisuus ja vika on korjattu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske tilanteita, joissa puutteellisuus tai vika ei ole ilman huomattavaa hankaluutta korjattavissa matkan aikana ja puutteellisuus tai vika:

Jos tässä laissa ei toisin säädetä eikä tämän lain nojalla toisin säädetä tai määrätä sotilasajoneuvon sekä sen osan, järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön on täytettävä ne tekniset vaatimukset, joita Suomessa sovellettiin sotilasajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana. Vaihtoehtoisesti saadaan soveltaa niitä teknisiä vaatimuksia, joita Suomessa on sovellettu sotilasajoneuvon ensimmäisen käyttöönottoajankohdan jälkeen. Käytetyn sotilasajoneuvon, osan, järjestelmän, komponentin ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa saadaan ottaa huomioon luontainen käytöstä johtuva kuluminen, jolla ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta turvallisuuteen eikä ympäristöominaisuuksiin.

Sotilasajoneuvossa on kuitenkin oltava vähintään:

Käytetyn sotilasajoneuvon katsotaan täyttävän 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset, jos se täyttää ne tekniset vaatimukset, jotka olivat voimassa Suomessa sotilasajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai tätä myöhemmin. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkemmat määräykset:

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa:

Sotilasajoneuvossa on oltava valmistenumero. Valmistenumeron antaa valmistaja tai pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto. Valmistenumero on merkittävä todistettavasti ja pysyvästi sotilasajoneuvoon, ja sen on oltava selkeästi nähtävissä. Jos valmistenumero vahingoittuu tai se poistetaan, se on merkittävä sotilasajoneuvoon uudelleen.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto merkitsee sotilasajoneuvorekisteriin tiedon valmistenumerolle tehtävistä toimenpiteistä ja mahdollisesta uudesta sijainnista.

Puolustusministeriön asetuksella säädetään tarkemmin valmistenumeron antamisesta, merkitsemisestä ja vahingoittuneen tai poistetun valmistenumeron merkitsemisestä uudelleen rakennettuun, korjattuun, vaurioituneeseen tai yksilöllisesti valmistettuun sotilasajoneuvoon.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkemmat määräykset valmistenumeroa koskevista vaatimuksista.

Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävä Puolustusvoimien ajoneuvo on varustettava riittävillä merkinnöillä, tunnus- ja varoitusvalaisimilla, heijastimilla ja muilla varoituslaitteilla, joilla ehkäistään erikoiskuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävässä Puolustusvoimien ajoneuvossa vaadittavista merkinnöistä, tunnus- ja varoitusvalaisimista, heijastimista sekä muista varoituslaitteista.

Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän Puolustusvoimien varoitusajoneuvon on oltava suurimmalta teknisesti sallitulta kokonaismassaltaan enintään 7,5 tonnia oleva ajoneuvolaissa tarkoitettu M ₁ -, N ₁ - tai N ₂ -luokan Puolustusvoimien ajoneuvo tai sitä vastaava sotilasajoneuvo. Puolustusvoimien varoitusajoneuvon on oltava selkeästi havaittavissa ja se on varustettava riittävillä merkinnöillä, heijastimilla, tunnus- ja varoitusvalaisimilla sekä muilla varoituslaitteilla, joilla ehkäistään Puolustusvoimien erikoiskuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset Puolustusvoimien erikoiskuljetuksissa käytettävältä Puolustusvoimien varoitusajoneuvolta edellytettävistä väreistä, varoitusajoneuvon varoitustauluista, korkeuden mittalaitteista, varoitusvalaisimista, heijastimista ja muista varoituslaitteista sekä Puolustusvoimien varoitusajoneuvossa riittävistä liikenteen ohjauksessa ja turvallisuuden varmistamisessa käytettävistä laitteista ja välineistä.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa määräykset Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän Puolustusvoimien ajoneuvon hyväksymisessä sovellettavista Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän Puolustusvoimien ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista Puolustusvoimien ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista. Lisäksi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa määräykset näitä vaatimuksia koskevista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen teknisistä toteuttamistavoista.

Puolustusministeriö vastaa pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston ohjauksesta ja valvonnasta.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto hoitaa sotilasajoneuvoihin ja kansainvälisiin sotilasajoneuvoihin liittyviä viranomaistehtäviä sekä muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön liittyviä valvontatehtäviä. Lisäksi pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten noudattamista Puolustusvoimissa.

Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston tehtävänä on valvoa ja edistää toimialallaan liikenteen turvallisuutta ja sotilasajoneuvojen teknistä kehitystä sekä antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa.

Pääesikunnan teknillistä tarkastusosastoa johtaa päällikkö, joka vastaa 2 ja 3 momentissa tarkoitetun toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.

Tässä laissa säädettyjä viranomaistehtäviä suorittavat pääesikunnan teknillisen tarkastusosaton tehtävään hyväksymät ajoneuvotarkastajat. Ajoneuvotarkastaja on tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoitaessaan pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston ohjauksessa ja valvonnassa. Ajoneuvotarkastajalta edellytettävistä vaatimuksista ja koulutuksesta säädetään ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain 2 §:n 2 momentissa.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset ajoneuvotarkastajatoiminnan järjestämisestä Puolustusvoimissa.

Sotilasajoneuvoon sovelletaan sen sotilaallisen käyttötarkoituksen vuoksi ajoneuvolaissa säädetyn luokituksen mukaan määräytyvistä teknisistä vaatimuksista poikkeavia teknisiä vaatimuksia.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo voidaan luokitella sotilasajoneuvoksi, jos se on välttämätöntä sen käyttötarkoituksesta johtuen.

Puolustusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset sotilasajoneuvojen pääluokituksesta sekä 2 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen erityisestä käyttötarkoituksesta ja luokituksesta.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa määräykset sotilasajoneuvojen tarkemmasta luokituksesta.

Sotilasajoneuvoon sovelletaan niitä tieliikennettä koskevia säännöksiä, jotka koskevat rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan kyseistä sotilasajoneuvoa mahdollisimman hyvin vastaavaa muuta ajoneuvoa kuin sotilasajoneuvoa.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset sotilasajoneuvojen ja ajoneuvolaissa tarkoitettujen ajoneuvojen luokitusten vastaavuudesta tieliikennettä koskevia säännöksiä sovellettaessa.

Puolustusvoimien hälytysajoneuvo on sellainen sotilasajoneuvo, joka on varustettu sinistä valoa näyttävällä vilkkuvalla varoitusvalaisimella ja hälytysajoneuvon äänimerkinantolaitteella. Puolustusvoimien hälytysajoneuvojen käyttöön tiellä sovelletaan, mitä tieliikennelaissa säädetään hälytysajoneuvojen käytöstä tiellä.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto on Suomessa sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävän sotilasajoneuvon tyyppihyväksyntäviranomainen.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto myöntää Puolustusvoimien tyyppihyväksynnän sotilasajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen tyypille, jos se on valmistajan tai valmistajan edustajan esittämien valmistusasiakirjojen mukainen ja täyttää sille asetetut vaatimukset.

Puolustusvoimien tyyppihyväksynnässä:

Puolustusvoimien tyyppihyväksynnästä annetaan todistus. Puolustusvoimien tyyppihyväksyntään voidaan liittää rajoituksia sotilasajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen käytölle ja järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen asennusta koskevia, turvallisuusvaatimuksista tai järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen ominaisuuksista johtuvia ehtoja.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset Puolustusvoimien tyyppihyväksynnästä.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto pitää sotilasajoneuvorekisteriä puolustusvoimista annetussa laissa tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen tehtävien hoitamiseksi. Pääesikunta voi antaa määräyksiä rekisterinpitoon liittyvien teknisten tehtävien suorittamiseksi Puolustusvoimien muussa hallintoyksikössä.

Sotilasajoneuvorekisteriin voidaan tallettaa tietoja sotilasajoneuvojen:

Pääesikunnan teknillisellä tarkastusosastolla on Puolustusvoimien ajoneuvojen käyttövastaava. Käyttövastaavaksi merkitään pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston palkattuun henkilöstöön kuuluva henkilö. Käyttövastaavalla on oltava käytössään tiedot Puolustusvoimien ajoneuvojen kuljettamiseen oikeutetuista henkilöistä.

Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittaja tai ajoneuvotarkastaja antaa rekisterikortin sotilasajoneuvon haltijalle Puolustusvoimien ensirekisteröinnin tai Puolustusvoimien muutosrekisteröinnin yhteydessä.

Ajoneuvossa mukana voi olla ajoneuvotarkastajan oikeaksi todistama jäljennös rekisterikortista.

Rekisterikorttiin on merkittävä tiedot sotilasajoneuvon haltijasta sekä sotilasajoneuvon tekniset tiedot.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset rekisterikortin sisällöstä, mitoista, voimassaolosta ja käytettävästä tulostusmateriaalista.

Puolustusvoimien ensirekisteröitävää sotilasajoneuvoa varten annetaan sotilasajoneuvon yksilöivä Puolustusvoimien rekisteritunnus, joka voi olla merkittynä Puolustusvoimien rekisterikilpeen tai maalattuna sotilasajoneuvoon. Puolustusvoimien rekisterikilpien ja rekisteritunnuksen on oltava selkeästi erottuvia sekä erotettavissa muista rekisterikilvistä ja rekisteritunnuksista.

Puolustusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Puolustusvoimien rekisterikilpien ja -tunnusten antamisesta, rekisteritunnuksen sisällöstä ja kilpien väristä sekä rekisteritunnuksen määräytymisestä.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkempia määräyksiä rekisterikilpien ja rekisteritunnuksen mitoista, sijoittamisesta ja muista teknisistä ominaisuuksista.

Puolustusvoimien rekisterikilpiä ei saa kiinnittää tai rekisteritunnuksia merkitä sotilasajoneuvoon ennen kuin sotilasajoneuvo on ensirekisteröity. Puolustusvoimien rekisteritunnuksen maalaus voidaan kuitenkin tehdä ennen ensirekisteröintiä, jos rekisteritunnus on peitettynä ennen ensirekisteröintiä.

Puolustusvoimien rekisterikilvet on valmistettava ja Puolustusvoimien rekisteritunnus on merkittävä siten, ettei se sotilasajoneuvoa käytettäessä vahingoitu.

Puolustusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisterikilpien kiinnittämisestä.

Sotilasajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen merkitä tai kiinnittää muita kuin siihen kuuluvat rekisterikilvet tai -tunnukset taikka siirtokilvet eikä muita sellaisia kilpiä, merkintöjä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat Puolustusvoimien rekisterikilpeä tai –tunnusta, siirtokilpeä tai jonkin valtion kansallisuustunnusta.

Puolustusvoimien rekisterikilven ja -tunnuksen on oltava liikenteessä vaikeudetta luettavissa.

Liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettuun liikenneasioiden rekisteriin rekisteröitävästä ajoneuvosta, joka on aiemmin rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin, on tehtävä sotilasajoneuvorekisteriin sotilasajoneuvon poistumista koskeva rekisterimerkintä.

Puolustusvoimien rekisterikilvet on palautettava Puolustusvoimien rekisteröinnin suorittajalle ja Puolustusvoimien rekisteritunnus poistettava, kun sotilasajoneuvo poistetaan sotilasajoneuvorekisteristä. Sotilasajoneuvon poistosta tehdään merkintä sotilasajoneuvon rekisterikorttiin.

Ajoneuvotarkastaja voi antaa käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä sotilasajoneuvorekisteriin merkittyä sotilasajoneuvoa varten Puolustusvoimien siirtoluvan seuraaviin käyttötarkoituksiin:

Puolustusvoimien siirtolupa voidaan antaa myös sotilasajoneuvon korjaamolle vientiä varten, vaikka sotilasajoneuvo on käyttökiellossa sekä sotilasajoneuvon korjaamolle ja katsastukseen vientiin, vaikka sotilasajoneuvo on 30 §:n nojalla määrätty ajokieltoon.

Puolustusvoimien siirtolupa voidaan antaa käyttötarpeen edellyttämäksi ajaksi, kuitenkin enintään 21 päiväksi.

Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävä sotilasajoneuvo saa olla kuormattuna vain 1 momentissa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin tarkoitetulla materiaalilla. Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävällä sotilasajoneuvolla saa vetää hinattavaa sotilasajoneuvoa tai muuta ajoneuvoa, jos molempien sotilasajoneuvojen ja niiden kuorman tai sotilasajoneuvon ja muun ajoneuvon ja niiden kuorman käyttötarkoitus vastaa 1 momentissa säädettyä.

Puolustusvoimien siirtolupa annetaan kirjallisesti ja sitä on säilytettävä kyseessä olevassa sotilasajoneuvossa.

Ajoneuvotarkastaja voi antaa muuta kuin 22 §:ssä tarkoitettua käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä sotilasajoneuvoa varten Puolustusvoimien siirtokilvet seuraaviin käyttötarkoituksiin:

Puolustusvoimien siirtokilpien kiinnittämiseen sovelletaan, mitä 18 §:n 3 momentin nojalla määrätään Puolustusvoimien rekisterikilven kiinnittämisestä, ja siten, että kilpi on vaikeudetta luettavissa. Kiinnitystä ei saa tehdä siten, että se haittaa kuljettajan, ajajan tai johtajan näkyvyyttä.

Jos Puolustusvoimien siirtokilpeä käytetään sotilasajoneuvossa, jota ei ole rekisteröity sotilasajoneuvorekisteriin tai se on poistettu sotilasajoneuvorekisteristä, Puolustusvoimien rekisterikilvet tai rekisteritunnukset on poistettava tai peitettävä sotilasajoneuvosta käytön ajaksi. Siirtokilvet on poistettava sotilasajoneuvosta siirtoluvan voimassaoloajan päätyttyä ja palautettava niiden luovuttajalle viipymättä. Palautuksesta on tehtävä merkintä sotilasajoneuvorekisteriin.

Puolustusministeriön asetuksella säädetään siirtokilven sisällöstä ja väristä.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkemmat määräykset siirtokilpien mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävän sotilasajoneuvon on oltava hyväksytty Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa.

Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksessa on tarkastettava sotilasajoneuvon yksilöintitiedot ja muut rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot. Lisäksi on tarkastettava, onko sotilasajoneuvo säännösten ja määräysten mukainen.

Ajoneuvotarkastaja antaa hyväksytystä Puolustusvoimien rekisteröintikatsastuksesta sotilasajoneuvon haltijalle sotilasajoneuvon teknisiä tietoja sisältävän rekisterikortin.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset:

Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröity sotilasajoneuvo on ennen sen käyttöä liikenteessä hyväksyttävä Puolustusvoimien muutoskatsastuksessa, jos:

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset:

Sotilasajoneuvojen yhdistelmä ja ajoneuvoyhdistelmä, jonka osana on sotilasajoneuvo, on esitettävä Puolustusvoimien kytkentäkatsastukseen ennen yhdistelmän käyttöönottoa, jos:

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset:

Sotilasajoneuvo on esitettävä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastukseen sotilasajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamiseksi, jollei sotilasajoneuvoa ole vuositarkastettava. Sotilasajoneuvo on esitettävä määräaikaiskatsastukseen ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua sotilasajoneuvon käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vapaasti valittavana ajankohtana viimeistään vuoden kuluttua edellisestä katsastuspäivästä.

Jos sotilasajoneuvon katsastus on hyväksytty enintään 30 vuorokautta ennen 1 momentissa tarkoitettua viimeistä katsastuspäivää, sotilasajoneuvon seuraava viimeinen katsastuspäivä määräytyy, kuten se määräytyisi, jos sotilasajoneuvo olisi katsastettu 1 momentissa tarkoitettuna viimeisenä katsastuspäivänä.

Puolustusvoimien määräaikaiskatsastusvelvollisuuden alainen sotilasajoneuvo on hyväksyttävä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa, jos siinä ei ole vikojen ja puutteellisuuksien luokittelusta annetussa pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksessä tarkoitettua vakavaa vikaa tai puutteellisuutta, vaarallista vikaa tai puutteellisuutta taikka vikoja tai puutteellisuuksia, jotka edellyttävät muutoskatsastusta. Jollei sotilasajoneuvoa hyväksytä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa, se on hylättävä.

Puolustusministeriön asetuksella annetaan säännökset sotilasajoneuvoista, jotka on esitettävä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastukseen, sekä muussa kuin operatiivisessa käytössä olevien sotilasajoneuvojen määräaikaiskatsastuksesta.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset:

Sotilasajoneuvo on käyttökiellossa, jollei sitä ole säädettynä määräaikana hyväksytty Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa.

Ajoneuvotarkastaja tai Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksen suorittaja voi antaa kirjallisen luvan sotilasajoneuvon kuljettamiseksi määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkemmat määräykset katsastamattoman sotilasajoneuvon kuljettamiseen tarvittavasta kirjallisesta luvasta.

Katsastus on keskeytettävä, jos:

Puolustusvoimien katsastusta keskeyttämättä saa kuitenkin oikaista vähäisen virheen sotilasajoneuvon rekisteritiedoissa ja korjata sellaiset tiedot, joiden muuttaminen ei edellytä muutoskatsastusta.

Keskeytetyn katsastuksen saa suorittaa loppuun kahden kuukauden kuluessa keskeyttämisestä.

Jos Puolustusvoimien määräaikaiskatsastusvelvollisuuden alaisessa sotilasajoneuvossa havaitaan Puolustusvoimien katsastuksen yhteydessä vikojen ja puutteellisuuksien luokittelusta annetussa pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksessä tarkoitettu vaarallinen vika tai puutteellisuus, sotilasajoneuvo on katsastuksessa hylkäämisen lisäksi määrättävä ajokieltoon.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, ajokieltoon määrättyä tässä pykälässä tarkoitettua sotilasajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin katsastuksessa havaitut viat ja puutteellisuudet on korjattu ja sotilasajoneuvo on hyväksytty katsastuksessa.

Ajoneuvotarkastajan määräämä ajokielto merkitään sotilasajoneuvorekisteriin.

Ajoneuvotarkastaja voi sotilasajoneuvon käyttöä estämättä määrätä määräajan puutteellisuuksien korjaamiselle, jos puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle.

Jos Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa ei ole määrätty ajokieltoon eikä se ole käyttökiellossa, sotilasajoneuvon hylkäämisen perusteena olevat viat ja puutteellisuudet on korjattava mahdollisimman pian.

Edellä 28 §:stä säädetystä poiketen, jos 27 §:ssä tarkoitettuna katsastusaikana Puolustusvoimien katsastukseen esitetty sotilasajoneuvo hylätään Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa ajokieltoa määräämättä, sotilasajoneuvoa saa käyttää liikenteessä enintään kahden kuukauden ajan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa hylkäämisestä. Jos sotilasajoneuvoa ei edellä tarkoitettuna aikana hyväksytä Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa tai Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa, sotilasajoneuvoa saa käyttää liikenteessä vain ajoneuvotarkastajan antamalla kirjallisella luvalla sen kuljettamiseksi korjattuna Puolustusvoimien katsastukseen.

Ajoneuvotarkastaja voi antaa Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa ajokieltoon määrätylle sotilasajoneuvolle tai 27 §:ssä tarkoitetun katsastusajan jälkeen katsastuksessa hylätylle sotilasajoneuvolle kirjallisen luvan, joka oikeuttaa sotilasajoneuvon kuljettamiseen lähimpään paikkaan, jossa korjaus voidaan tarkoituksenmukaisesti suorittaa, ja korjauksen jälkeen uudelleen katsastettavaksi. Kirjallisessa luvassa on mainittava, minne ja miten sotilasajoneuvon saa kuljettaa sekä kuinka kauan lupa on voimassa.

Puolustusvoimien katsastuksessa hylätty sotilasajoneuvo voidaan hyväksyä Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa enintään kahden kuukauden kuluessa katsastuksessa hylkäämisestä.

Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa tarkastetaan sotilasajoneuvosta ne tarkastuskohteet, joissa katsastuksessa tai edellisessä Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa on todettu vikoja tai puutteellisuuksia.

Jos Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa epäillään sotilasajoneuvon muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tarkastuskohteissa olevan sellainen vika tai puutteellisuus, jonka vuoksi sotilasajoneuvo olisi hylättävä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa, Puolustusvoimien jälkitarkastuksessa on tarkastettava myös tällainen tarkastuskohde.

Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä Pääesikunnan päällikön taikka Maa-, Meri- tai Ilmavoimien komentajan taikka Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan päätöksellä käyttöön saadaan ottaa varastoitu sotilasajoneuvo, jonka määräaikaiskatsastus ei ole voimassa. Sotilasajoneuvoa saa käyttää, jos se on varastoitu Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksen voimassaolon aikana eikä sitä ole käytetty varastointiin liittyvää käyttöä lukuun ottamatta.

Tässä pykälässä tarkoitettua sotilasajoneuvoa käyttöönotettaessa on erityisesti varmistettava sotilasajoneuvon jarrujen, ohjauksen ja hallintalaitteiden sekä valaisimien toiminta.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkempia määräyksiä katsastamattoman sotilasajoneuvon käyttöönotosta ja sen yhteydessä valmiudellisista syistä tehtävistä tarkastuksista.

Sotilasajoneuvolle, jolle ei ole tehtävä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastusta, suoritetaan Puolustusvoimissa vuosittain tarkastus kalenterivuoden loppuun mennessä 4 §:ssä tarkoitetun liikennekelpoisuuden varmistamiseksi.

Tämän luvun säännöksiä Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta ja määräaikaiskatsastamattoman sotilasajoneuvon käytöstä valmiudellisista syistä sovelletaan:

1) vuositarkastuksen sisältöön;

2) vuositarkastuksessa havaittujen vikojen ja puutteellisuuksien luokitukseen;

3) vuositarkastettavan sotilasajoneuvon hyväksymiseen tai hylkäämiseen vuositarkastuksessa;

4) vuositarkastuksen keskeyttämiseen;

5) ajokieltoon määräämiseen vuositarkastuksessa;

6) oikeuteen käyttää vuositarkastuksessa hylättyä sotilasajoneuvoa; ja

7) vuositarkastettavan sotilasajoneuvon jälkitarkastukseen.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi päättää, ettei vuositarkastusta suoriteta, jos sotilasajoneuvon rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi liikennekelpoisuudesta voidaan varmistua muulla tavoin. Tieto siitä, että sotilasajoneuvolle ei tarvitse tehdä vuositarkastusta, merkitään rekisterikorttiin.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset vuositarkastuksen tarkastuskohteista ja niiden arvosteluperusteista.

Valvontatarkastuksessa tarkastetaan tarkastuksen suorittajan tarkoituksenmukaiseksi katsomassa laajuudessa Puolustusvoimien ajoneuvon kunto siltä osin, kuin se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön, sekä sotilasajoneuvorekisteriin tai liikenneasioiden rekisteriin merkityt tiedot.

Valvontatarkastus voi sisältää Puolustusvoimien ajoneuvon:

Jos ajoneuvotarkastaja on 41 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla määrännyt ajan, jonka kuluessa sotilasajoneuvossa todettu puutteellisuus on korjattava, puutteellisuudesta ja sen korjausajasta on tehtävä merkintä sotilasajoneuvorekisteriin tai rekisterikorttiin.

Puolustusvoimien ajoneuvon valvontatarkastukset suorittaa ajoneuvotarkastaja.

Puolustusvoimien ajoneuvo on pysäytettävä ajoneuvotarkastajan antamasta merkistä.

Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajan, ajajan tai johtajan on sallittava valvontatarkastuksen suorittaminen.

Valvontatarkastuksen suorittamiseksi:

Valvontatarkastus suoritetaan ilman ennakkoilmoitusta tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä tai muussa sellaisessa paikassa, missä Puolustusvoimien ajoneuvon on täytettävä tämän tai muun lain tai niiden nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset. Valvontatarkastuksen suorittaja voi kuitenkin ilmoittaa tarkastusten suorittamisesta ennakolta, jos ilmoituksen tarkoituksena on tehostaa Puolustusvoimien ajoneuvoa koskevien säännösten noudattamista. Jos valvontatarkastus suoritetaan Puolustusvoimien katsastustoimipaikan läheisyydessä, Puolustusvoimien ajoneuvo voidaan määrätä tarkastettavaksi tähän katsastustoimipaikkaan.

Valvontatarkastukset on suoritettava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa muulle liikenteelle.

Muualla kuin Puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella suoritettavasta valvontatarkastuksesta on tarvittaessa ilmoitettava poliisille ja järjestelyt on suunniteltava yhteistyössä poliisin kanssa.

Valvontatarkastuksen suorittaja antaa valvontatarkastuksessa tekemistään huomioista raportin Puolustusvoimien ajoneuvon haltijalle.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkemmat määräykset raportissa käytettävästä lomakkeesta ja sen sisällöstä.

Vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön aluevalvontalain mukaisen luvan perusteella Suomessa käyttämän ajoneuvon teknisiin vaatimuksiin, vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskeviin tarkastuksiin ja ajokieltoon sovelletaan sotilasajoneuvoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei muualla toisin säädetä tai Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto suorittaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja tunnustaa Suomessa tiellä tai muualla käytettävät kansainväliset sotilasajoneuvot ja niiden yhdistelmät. Kansainvälisen sotilasajoneuvon on oltava:

Puolustusministeriö antaa päätöksen Suomessa hyväksytyistä kansainvälisiä sotilasajoneuvojen teknisiä vaatimuksia koskevista kansainvälisistä sotilasstandardeista.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto antaa tarkemmat määräykset kansainvälisten sotilasajoneuvojen vastaavuudesta sotilasajoneuvojen luokitukseen.

Ajoneuvotarkastaja voi estää Puolustusvoimien ajoneuvon käyttämisen ja määrätä Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon, jos:

Ajoneuvotarkastaja voi kuitenkin antaa kirjallisen luvan kuljettaa Puolustusvoimien ajoneuvon määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi. Jos Puolustusvoimien ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle, ajoneuvotarkastaja voi Puolustusvoimien ajoneuvon käyttöä estämättä määrätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava.

Ajoneuvotarkastaja voi määrätä Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon, jos Puolustusvoimien ajoneuvon rakennetta on muutettu niin, että se olisi esitettävä muutoskatsastukseen.

Jos ajoneuvotarkastaja on 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla estänyt rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan puutteellisen taikka katsastamattoman Puolustusvoimien ajoneuvon käytön liikenteessä ja määrännyt Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon, hänen on tehtävä rekisterikorttiin tai sotilasajoneuvorekisteriin ajokieltoa koskeva merkintä. Ajoneuvotarkastajan haltuunsa ottama rekisterikortti tai haltuunsa ottamat rekisterikilvet on toimitettava Puolustusvoimien ajoneuvon haltijalle, ja ajoneuvotarkastajan on viipymättä merkittävä ajokielto sotilasajoneuvorekisteriin. Hyväksytyn katsastuksen jälkeen Puolustusvoimien ajoneuvon haltija voi kiinnittää rekisterikilvet takaisin Puolustusvoimien ajoneuvoon sekä toimittaa rekisterikortin tai rekisteröintitodistuksen Puolustusvoimien ajoneuvoon.

Tieto ajokiellon päättymisestä on tallennettava viipymättä sotilasajoneuvorekisteriin.

Jos Puolustusvoimien ajoneuvon käyttö on estetty 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, ajoneuvotarkastaja voi antaa todistuksen, jossa annetaan lupa Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettamiseen säilytettäväksi taikka korjattavaksi lähimpään paikkaan, jossa korjaus voidaan tarkoituksenmukaisesti suorittaa, ja korjauksen jälkeen katsastettavaksi sille erikseen määrättynä aikana. Todistuksessa on mainittava, minne ja miten Puolustusvoimien ajoneuvon saa kuljettaa sekä kuinka kauan todistus on voimassa.

Jos ajoneuvotarkastaja katsoo, että Puolustusvoimien ajoneuvossa havaitut viat tai puutteet voivat aiheuttaa sellaisen ympäristöhaitan tai turvallisuusriskin, että on aiheellista suorittaa Puolustusvoimien ajoneuvon tiellä suoritettavaa valvontatarkastusta perusteellisempi tarkastus, hän voi määrätä sotilasajoneuvon Puolustusvoimien valvontakatsastukseen ja muun Puolustusvoimien ajoneuvon ajoneuvolaissa tarkoitettuun valvontakatsastukseen. Ajoneuvotarkastaja voi määrätä Puolustusvoimien ajoneuvon valvontakatsastukseen myös, jos aikaisemmin annettua ajoneuvon korjauskehotusta ei ole noudatettu. Jos Puolustusvoimien ajoneuvoa ei ole ajoneuvotarkastajan määräämässä ajassa esitetty valvontakatsastukseen, Puolustusvoimien ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin se on hyväksytty valvontakatsastuksessa.

Puolustusvoimien ajoneuvoa saa kuitenkin 1 momentista poiketen käyttää liikenteessä sen kuljettamiseksi sille erikseen varattuna aikana katsastukseen tai ajoneuvotarkastajan myöntämällä luvalla.

Jos valvontakatsastus määrätään sotilasajoneuvolle, Puolustusvoimien valvontakatsastukseen sovelletaan, mitä 26 §:ssä tai sen nojalla säädetään tai määrätään Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksesta. Muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen osalta sovelletaan, mitä ajoneuvolaissa säädetään valvontakatsastuksesta.

Puolustusvoimien valvontakatsastus ei korvaa määräaikaiskatsastusta tai vuositarkastusta. Jos valvontakatsastukseen määrätylle sotilasajoneuvolle suoritetaan Puolustusvoimien määräaikaiskatsastus tai vuositarkastus, sotilasajoneuvon hyväksyminen Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksessa tai vuositarkastuksessa korvaa valvontakatsastuksen.

Ajoneuvotarkastaja voi määrätä valvontakatsastuksen tarkastuskohteet. Valvontakatsastuksen määrännyt ajoneuvotarkastaja voi valvontakatsastusta kohteena olevan ajoneuvon kuljettajalle, ajajalle tai johtajalle annettavan asiakirjan lisäksi merkitä tarkastuskohteet rekisterikorttiin taikka tallentaa valvontakatsastusta koskevat tiedot sotilasajoneuvorekisteriin. Ajoneuvotarkastajan on tallennettava sotilasajoneuvorekisteriin valvontakatsastuksesta Puolustusvoimien ajoneuvon ajokieltoon liittyvät tiedot ja Puolustusvoimien ajoneuvon matkamittarin lukema katsastushetkellä.

Ajoneuvon kunto on tarkastettava Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa Puolustusvoimien määräaikaiskatsastuksen laajuudessa, jos ajoneuvotarkastaja ei ole määrännyt valvontakatsastuksen tarkastuskohteita.

Puolustusvoimien ajoneuvosta, jota ei koske Puolustusvoimien määräaikaiskatsastusvelvollisuus, on tarkastettava, että:

1) se on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisessa kunnossa;

2) se on turvallinen käytettäväksi liikenteessä;

3) siitä ei aiheudu tarpeettomia ympäristöhaittoja;

4) siitä rekisteriin merkittävät tiedot ovat oikein.

Jos ajoneuvotarkastaja katsoo yksityiskohtaisemman tarkastuksen tarpeelliseksi Puolustusvoimien ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi, hän voi määrätä Puolustusvoimien valvontakatsastuksen taikka valvontakatsastuksen suoritettavaksi katsastuksessa edellytettyjen selvitysten osalta rekisteröintikatsastuksen laajuutta vastaavaksi. Rekisteröintikatsastusta vastaavaksi laajennetun valvontakatsastuksen yhteydessä on tarkastettava Puolustusvoimien ajoneuvon kunto.

Sotilasajoneuvo on hylättävä Puolustusvoimien valvontakatsastuksessa, jos sotilasajoneuvoa ei voida luotettavasti yksilöidä.

Sotilasajoneuvojen tämän lain mukaista ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen ajoneuvolain mukaista kuntoa ja liikennekelpoisuutta valvovat pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto ja ajoneuvotarkastajat sekä poliisi ja rajavartiolain (578/2005) 20 §:ssä säädetyllä toimialueella Rajavartiolaitos. Myös Tulli valvoo sotilasajoneuvojen ja muiden Puolustusvoimien ajoneuvojen kuntoa ja liikennekelpoisuutta omalla toimialallaan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 202 .

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otettua ja liikenteeseen hyväksyttyä Puolustusvoimien ajoneuvoa saa edelleen käyttää.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä tai voimassa oleviin Puolustusvoimien ajoneuvoja koskeviin hankintasopimuksiin sisältyvien ajoneuvojen käyttöön ottoon saadaan soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn sotilasajoneuvon tyyppihyväksynnän mukaisen ajoneuvon, jonka tyyppihyväksyntä on voimassa, käyttöönottoon saadaan soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otetun sotilasajoneuvon ensimmäisen tämän lain tultua voimaan tehtävän määräaikaiskatsastuksen tai vuositarkastuksen määräaika määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti, jonka jälkeen sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleiden asioiden käsittelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.