HE 168/2021

1Asian tausta ja valmistelu

2Nykytila ja sen arviointi

Hankintalain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

Hankintalain 174 §:ssä on säädetty sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevasta siirtymäajasta, jonka kuluessa hankintayksilöiden tulee sopeuttaa toimintansa vastaamaan lain 15 §:ssä mainittuja ulosmyynnin vaatimuksia. Voimassa olevan siirtymäsäännöksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toimivien sidosyksiköiden ulosmyynnin suuruus on 10 prosenttia liiketoiminnastaan 31.12.2021 saakka. Siirtymäajan päättymisen jälkeen 1.1.2022 lukien ulosmyynnin sallittu enimmäisprosenttiosuus on hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaisesti viisi prosenttia. Lisäksi sovelletaan ulosmyynnin euromääräinen enimmäisarvoa 500 000 euroa. Siirtymäsäännöksen tavoitteena on ollut turvata, että liiketoiminnan harjoittaminen ei ole muodostunut kohtuuttomiksi hankintayksiköille ottaen huomioon niiden olemassa olevat sitovat sopimukset ja yhteistyöjärjestelyt hankintalain voimaantullessa 2017.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toimivat hankintayksiköiden määräysvallassa olevat sidosyksiköt tuottavat hankintayksiköiden tarvitsemia tukipalveluja hankintayksiköilleen. Terveydenhuollon tarvitsemia lääkinnällisiä tukipalveluja kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluja on keskitetty alueellisiin liikelaitoksiin. Hankintayksiköiden lisäksi nämä sidosyksiköt ovat tarjonneet palveluita myös muille toimijoille, kuten yksityisille palveluntuottajille. Ulosmyynnillä on mahdollistettu esimerkiksi terveyspalvelutarjonta myös sellaisilla haja-asutusalueilla, joissa yksityisen palvelutuotannon järjestämiselle ei ole ollut liiketaloudellisia edellytyksiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvoitteet siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille vuoden 1.1.2023 lukien. Samassa yhteydessä siirtyy myös se kuntien ja sairaanhoitopiirien omaisuus, jota käytetään pääasiallisesti siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Lisäksi hyvinvointialueita koskevassa laissa on säännökset sidosyksiköiden toiminnan järjestämisestä sekä täsmentäviä määräyksiä ulosmyynnin mahdollisuuksista.

3Tavoitteet

Esitetyn siirtymäajan pidennyksen aikana hankintayksiköt voivat jatkaa olemassa olevia sidosyksikkö- ja yhteistyöjärjestelyjään nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti siihen saakka, kunnes kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien. Ehdotetulla muutoksella pyritään turvaamaan hyvinvointialueita koskeva uudistuksen toimeenpano siten, että sopeuttamistoimenpiteet hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaisten sidosyksikön liiketoiminnan harjoittamiselle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi ja hankintayksiköiden toiminnan organisoimisessa eivät muodostu kohtuuttomiksi hankintayksiköille sekä näiden sidosyksiköille ottaen huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen yhteydessä tehtävät julkisyhteisöjen uudelleenorganisoimistoimenpiteet.

Lisäksi muutoksen tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa, joka aiheutuu sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien sidosyksiköiden toiminnan järjestämisessä ennen kuin hyvinvointialueita koskeva rakenneuudistus tulee voimaan 2023 alussa.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

6Lausuntopalaute

27.8.-10.9.2021 välisenä aikana toteutetussa lausuntokierroksessa vastauksia saatiin yhteensä 11 taholta. Lausunnon antoivat sosiaali- ja terveysministeriö, valtionvarainministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kuntaliitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Lääkäripalveluyritykset ry, Suomen Yrittäjät ry, Hyvinvointialan liitto, Fimlab Oy sekä yksityishenkilö. Esityksestä järjestettiin myös 1.9-10.9.2021 välisenä aikana avoin lausuntokierros Ota kantaa –palvelun kautta.

Ehdotettua muutosta sekä kannatettiin että vastustettiin. Osa vastaajista kuten sosiaali- ja terveysministeriö, valtionvarainministeriö, kilpailu- ja kuluttajavirasto, Suomen Kuntaliitto ry sekä FimLab oy kannattivat esitystä. Muutoksen katsottiin olevan voimassa olevan hankintalain mukainen. Lausujien näkemysten mukaan hyvinvointialueita koskevan uudistuksen vuoksi toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvään toimivaltuuksien ja tehtävien siirtoon kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille liittyy mittavia rakenteellisia ratkaisuja ja sopimusjärjestelyjä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hyvinvointialueiden tulee voida päättää myös sosiaali- ja terveystoimen alalla toimivien yhtiöiden toiminnasta ja hyvinvointialueille tulee jäädä riittävästi aikaa sopeuttaa oma ja yhtiömuotoinen toimintansa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ry esittivät lisäksi, että säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin hyvinvointialueita koskevan uudistuksen toimeenpanon turvaamiseksi vuoden 2023 loppuun saakka.

Lisäksi Kuntaliitto ry ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät hankintalain 15 § ja 16 §:n muuttamista ulosmyynnin prosenttiosuuden ja euromääräisten rajojen osalta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti lisäksi lausunnossaan sidosyksiköiden palveluiden myynnin yleiset vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen ja kilpailuun. Kilpailu- ja kuluttajavirasto toi lisäksi esiin, että hankintayksiköt ja niiden sidosyksiköt terveydenhuoltoalalla voivat tuottaa yksityisille palveluille välttämättömiä tuotantopanoksia ja varmistaa palveluiden saatavuus ja elinvoima alueilla, joilla yksityisten palveluiden tarjonta on kehittymätöntä. Tällöin sidosyksiköiden toiminta voi ehkäistä markkinoiden keskittymistä ja ylläpitää tehokkuutta.

Osa vastaajista kuten Hyvinvointialan liitto (HALI), Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät ry sekä Lääkäripalveluyritykset ry vastustivat esitystä. Lausunnonantajat katsovat, että sellaiset markkinoille tuottavat julkisen sektorin toimijat, jotka voivat hyödyntää sidosyksikköasemaansa, nauttivat merkittävistä kilpailueduista suhteessa samoilla markkinoilla toimiviin yrityksiin. Tällainen toiminta aiheuttaa lausunnon antajien mukaan kilpailuvääristymiä, jotka heikentävät palvelumarkkinoiden kehittämistä kustannustehokkaiksi. Lisäksi vastaajat katsoivat, että voimassa olevat hankintalain viiden vuoden siirtymäaikasäännökset ovat olleet riittävät hankintayksiköille niiden toiminnan sopeuttamiseksi. Niin ikään lausunnonantajat tuovat esiin, että voimassa oleva avoimuusilmoitus mahdollistaa ulosmyynnin 10 prosenttia liikevaihdosta tilanteessa, jossa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Suomen Yrittäjät ry esittivät, että esityksen yritysvaikutusten arviointia on myös syytä laajentaa ja se tulee tehdä perusteellisemmin.

Yhteenvetona saatu lausuntopalaute huomioiden työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitystä on tarkoituksenmukaista täsmentää yritysvaikutusten arvioinnin osalta.

7Säännöskohtaiset perustelut

174 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 3 momenttia esitetään muutettavaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toimivien hankintalain 15 §:n mukaisten sidosyksiöiden ulosmyynnin prosenttiosuutta koskevan siirtymäajan osalta. Ehdotuksessa esitetään siirtymäaikaa pidennettäväksi vuodella siten, että hankintalain 15 §:n 1 momentissa säädettyä prosenttiosuutta ja euromääräistä rajoitusta sekä 15 §:n 3 ja 4 momenttia sovellettaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin vasta 1 päivästä tammikuuta 2023 lukien.

Pykälän 5 momenttia esitetään muutettavaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivien sidosyksiköiden ja hankintayksiköiden siirtymäajan osalta siten, että sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus olisi 10 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2022 saakka. Momentissa tarkoitetun siirtymäkauden aikana 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun sidosyksikön liiketoiminnan rajoituksena olisi ainoastaan momentissa säädetty enintään 10 prosentin rajoitus. Ehdotettu muutos vastaisi 1 momentissa mainittua.

8Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2022.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

174 §Siirtymäsäännökset