Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 155/2021
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettua lakia. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin lisättäisiin Opetushallituksen tehtäväksi toimivaltaisen viranomaisen tehtävät myös sellaisissa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin soveltamistilanteissa, joissa ammatit eivät ole Suomessa säänneltyjä.
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettuun lakiin lisättäisiin myös uudet säännökset tunnustamishakemusten käsittelymaksujen perimisestä.
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Lain käsittelymaksuja koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan 1.1.2022. Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
1.1Tausta
Komissio antoi 14.3.2019 delegoidun asetuksen (EU) 2019/907 hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä. Suomi toi asetusvalmisteluiden aikana esille, ettei ammatti ole Suomessa säännelty, mistä johtuen Suomi tulee asetuksen voimaan tulon jälkeen hyödyntämään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY (jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi) 49 b artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vapautusta velvollisuudesta järjestää hiihdonopettajille vahvistettua yhteistä koulutustestiä alueellaan sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisen koulutustestin suorittaneen ammattihenkilön ammattipätevyys.
Huolimatta siitä, ettei ammatti ole Suomessa säännelty, delegoidun asetuksen liitteeseen 1 sisällytettiin kuitenkin suomalaisten hiihdonopettajien sujuvan liikkumisen varmistamiseksi myös suomalainen hiihdonopettajapätevyys (Taso 3 – hiihdonopettaja) ja pätevyyden myöntävät tahot (Suomen hiihdonopettajat ry (SHO ry) ja Vuokatin urheiluopisto).
Komission delegoidun asetuksen astuttua voimaan Suomi ilmoitti (28.08.2019 päivätyllä kirjeellä) komissiolle ja muille jäsenvaltioille hyödyntävänsä ammattipätevyysdirektiivin 49 b 5 kohdassa tarkoitettua vapautusta velvollisuudesta järjestää hiihdonopettajille vahvistettua yhteistä koulutustestiä alueellaan sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisen koulutustestin suorittaneen ammattihenkilön ammattipätevyys. Suomi perusteli vapautuksen hyödyntämistä sillä, että direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan kohdan 5 a mukaiset edellytykset vapautukselle täyttyvät, koska hiihdonopettajan ammatti ei ole Suomessa säännelty.
1.2Valmistelu
Säädösehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Valmistelussa on kuultu myös Suomen hiihdonopettajat ry:tä.
2Nykytila ja sen arviointi
Ammattipätevyysdirektiivin nojalla annetun hiihdonopettajien liikkuvuutta koskevan komission delegoidun asetuksen EU 2019/907 seurauksena Suomen tulee myöntää pätevyystodistus tietyt ehdot täyttäville hiihdonopettajille.
Koska suomalainen hiihdonopettajapätevyys (Taso 3 – hiihdonopettaja) on sisällytetty delegoidun asetuksen liitteeseen I, on sellaisille kyseisen pätevyyden omaaville hiihdonopettajille, jotka täyttävät delegoidun asetuksen 7 artiklan 2 ja 3 alakohdan mukaiset ”saavutettuja oikeuksia” koskevat vaatimukset myönnettävä delegoidun asetuksen 8 artiklan mukainen pätevyystodistus.
Delegoidun asetuksen 7 artiklan (Saavutetut oikeudet) ) 2. alakohdan mukaan: ”Hiihdonopettajiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka ovat läpäisseet sekä Eurotest- että Eurosecurity-testin, on sovellettava 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä automaattisen tunnustamisen periaatetta, jos heillä on myös jokin liitteessä I lueteltu pätevyys.” 3. alakohdan mukaan: ”Hiihdonopettajiin, jotka olivat tämän asetuksen voimaantuloon mennessä hankkineet jonkin liitteessä I luetellun pätevyyden muussa kuin yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajana olevassa ja jotka kykenevät osoittamaan vähintään 200 päivän mittaisen ammatillisen kokemuksen tämän asetuksen voimaantuloa välittömästi edeltäneiden viiden vuoden aikana, on sovellettava 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä automaattisen tunnustamisen periaatetta.”
Delegoidun asetuksen 8 artiklan (Pätevyystodistus) 1 alakohdan mukaan: ”Hiihdonopettajille, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka ovat joko läpäisseet yhteisen koulutustestin tai joihin sovelletaan saavutettuja oikeuksia 7 artiklan nojalla, on myönnettävä pätevyystodistus. Todistuksen myöntää se jäsenvaltio tai jäsenvaltion toimivaltainen taho, joka on myöntänyt ammattipätevyyden, joka antaa oikeuden osallistua yhteiseen koulutustestiin 5 artiklan nojalla.”
Saavutettujen oikeuksien perusteella myönnettävät pätevyystodistukset ovat hallinnollisia päätöksiä, jolloin kyseisen pätevyystodistuksen voi myöntää ainoastaan toimivaltainen viranomainen. Näin voidaan varmistua, että hakijalla on käytettävissään mm. riittävät oikeussuojakeinot, eli esim. mahdollisuus valittaa päätöksestä.
Hiihdonopettajan tehtävä ei ole Suomessa säännelty, minkä seurauksena ei ole olemassa toimivaltaista viranomaista, joka voisi myöntää kyseisen pätevyystodistuksen. Myöskään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) , ei ole lainkaan säädetty toimivallasta tapauksissa, joissa ammatti ei ole Suomessa säännelty.
Opetushallitus päättää nykyisellään säänneltyjen ammattien osalta kelpoisuudesta tehtävään silloin kun asiasta ei ole muutoin säädetty. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa tulisi säätää Opetushallituksen toimivallasta ei vain hiihdonopettajien pätevyystodistusten myöntämisen osalta vaan yleisesti tilanteessa, jossa ammatti ei ole Suomessa säännelty, sillä vastaavanlaisia tilanteita voi tulla jatkossa esiin myös muiden Suomessa sääntelemättömien ammattien osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta (160/2021) rakentuu nykyisellään jaolle, jonka mukaan hakija ei hakemuksen jättämisvaiheessa maksa hakemuksen käsittelystä aiheutuvista kustannuksista. Hakijalle annetaan päätöksen valmistumisen jälkeen lasku päätösmaksusta tai jos hakija peruuttaa hakemuksensa hänelle määrätään asetuksen 1 §:n 13 kohdan mukaisesti käsittelymaksu: ”käsittelymaksu hakijan peruuttaessa 1—7 kohdassa ja 2 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetun hakemuksen, jolloin hakemus ei johda Opetushallituksen maksulliseen päätökseen 70 euroa”.
Nykyinen menettelytapa on johtanut hankaliin ja raskaisiin perimisprosesseihin, koska hakijat ovat toisinaan jättäneet käsittelymaksun tai päätösmaksun maksamatta. Nykyistä tapaa parempi olisi menettely, jossa Opetushallituksen keräämät tietyt maksut kerätään ennen käsittelyn aloittamista ja päätöksen lähettämistä. Käsittelymaksun kerääminen jo hakemuksen jättämisvaiheessa voi myös estää hakemuksen jättämisen tilanteessa, jossa Opetushallituksen päätökselle ei ole aitoa tarvetta. Näin käsittelyaikaa vapautuu muiden hakemusten käsittelyyn.
3Tavoitteet
Tavoitteena on turvata hiihdonopettajien ja muiden sääntelemättömien ammattien edustajien mahdollisuudet siirtyä sujuvasti toiseen jäsenvaltioon harjoittamaan ammattiaan. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa ja varmistaa hakemusten ja niihin tehtävien päätösten maksamista säätämällä maksut etupainotteisemmiksi.
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 4 §:ää siten, että siihen lisätään Opetushallituksen tehtäväksi toimivaltaisen viranomaisen tehtävät myös sellaisissa ammattipätevyysdirektiivin soveltamistilanteissa, joissa ammatit eivät ole Suomessa säänneltyjä.
Kansallisten syiden vuoksi lisättäisiin myös velvoite ammattipätevyyden tunnustamis- ja tutkintojen ja opintojen rinnastamishakemusten käsittely- ja päätösmaksujen maksamisesta ennen käsittelyn alkamista ja päätöksen lähettämistä. Kaksivaiheinen maksumenettely koskisi ammattipätevyyden tunnustamishakemuksia ja -päätöksiä sekä korkeakouluopintojen rinnastamishakemuksia ja -päätöksiä. Vastaavat säännökset käsittelymaksujen etukäteismaksamisesta ovat yleistyneet ja niitä on käytetty muussakin lainsäädännössä.
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin lisättäisiin uusi 13 a § ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettuun lakiin lisättäisiin uusi 6 a §. Näissä lisäyksissä säädettäisiin tunnustamishakemusten käsittely- ja päätösmaksujen perimisestä.
Esityksellä saatettaisiin voimaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/907 hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä Suomelle asetettu velvoite pätevyystodistusten myöntämisestä hiihdonopettajille. Soveltamisala säädettäisiin kuitenkin laajemmaksi ja kansallisessa lainsäädännössä Opetushallitukselle annettaisiin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät myös sellaisissa ammattipätevyysdirektiivin soveltamistilanteissa, joissa ammatit eivät ole Suomessa säänneltyjä.
4.2Pääasialliset vaikutukset
Esityksellä saatettaisiin voimaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/907 hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä Suomelle asetettu velvoite pätevyystodistusten myöntämisestä hiihdonopettajille. Hiihdonopettajien ja muiden sääntelemättömien ammattien edustajien mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan muualla Euroopassa paranevat.
Ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Opetushallituksen työmäärä lisääntyy uuden tehtävän myötä hieman. Hakijoita arvioidaan olevan alkuvaiheessa noin sata ja jatkossa yksittäisiä henkilöitä.
Kaksivaiheisten maksujen käyttöönotto voi pitkällä aikavälillä nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun erillinen laskutusvaihe jää pois. Pieniä positiivisia taloudellisia vaikutuksia voi aiheutua myös siitä, että käsittelymaksut saadaan perittyä kaikista käsiteltävistä hakemuksista, eikä perimisprosessien kuluja aiheudu.
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Hiihdonopettajien pätevyystodistusten myöntämistä koskien ensimmäinen vaihtoehto olisi, että Suomi irtisanoutuu komission delegoidusta asetuksesta, jolloin asetuksen liitteestä I poistetaan Suomea koskevat tiedot eikä 8 artiklan mukaisia pätevyystodistuksia näin ollen tarvitse myöntää. Tämä on nopea ja yksinkertainen, mutta erittäin radikaali ratkaisu. Se asettaa suomalaiset hiihdonopettajat epäsuotuisaan tilanteeseen ja vaikuttaa negatiivisesti heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä Suomen ulkopuolelle.
Toinen vaihtoehto olisi, että Hiihdonopettajien pätevyystodistusten myöntämistä koskeva hallintotehtävä annetaan viranomaistaholle. Tehtävä voitaisiin antaa aluehallintovirastolle. Näin on toimittu tiettyjen pätevyyksien osalta esim. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalla (esim. vedenalaista rakennustyötä tekevä sukeltajan pätevyyksistä vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto). Tehtävän antaminen AVI:lle edellyttäisi uutta lainsäädäntöä tai sopimista tehtävän hoitamisesta. Uudella tehtävällä ei kuitenkaan olisi kiintein liittymä aluehallintovirastojen toimialaan.
Tehtävä voitaisiin antaa myös Opetushallitukselle (tutkintojen tunnustaminen -yksikkö). Tämä vaihtoehto edellyttää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain muuttamista. Opetushallitus on suhtautunut myönteisesti esitykseen ja uusi tehtävä sopisi hyvin Opetushallituksen olemassa olevien tehtävien yhteyteen.
Kolmas vaihtoehto olisi hiihdonopettajien pätevyystodistusten myöntämistä koskevan hallintotehtävän antaminen yksityiselle taholle. Tämä edellyttäisi, että asiasta säädetään lailla/lain nojalla. Näin on toimittu esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla (esim. sähkötöiden johtajan/käytön johtajan pätevyyksistä vastaa Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy). Viranomaistehtävien antaminen yksityiselle taholle vaatii säädöksen lisäksi kyseisen tahon syvällistä perehdytystä ja koulutusta viranomaistehtäviin sekä toiminnan jatkuvaa seurantaa. Vaihtoehto olisi työläs ja riskialtis.
Neljäntenä vaihtoehtona opetus- ja kulttuuriministeriö ottaisi tehtävän hoitaakseen. Tämä vaihtoehto ei ole linjassa sen kanssa, että hallinnollisia päätöstehtäviä on pyritty siirtämään ministeriöstä pois.
5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot
Monissa EU-valtioissa hiihdonopettaja on säännelty ammatti, joten hiihdonopettajien osalta toimitaan samoin kuin muidenkin säänneltyjen ammattien osalta. Näin ollen näiden maiden tapa ratkaista asia ei sovellu sellaisenaan Suomeen, jossa hiihdonopettajat eivät ole säännelty ammatti. Ruotsissa ei ole ollut tarvetta säätää erikseen hiihdonopettajista, koska heillä on jo voimassa nyt tavoitellun kaltainen yleisempi sääntely, jonka mukaan sääntelemättömiä ammatteja koskeva viranomaistoimivalta määritellään.
6Lausuntopalaute
Esitykseen on pyydetty lausunnot Opetushallitukselta ja Suomen hiihdonopettajat ry:ltä. Lausuntokierros järjestettiin 22.6.2021—26.7.2021. Lausuntoaika voitiin pitää lyhyenä, koska muutoksen kohde on merkitykseltään vähäinen ja molemmat tahot, jolta lausuntoa pyydettiin, olivat olleet mukana asian valmistelussa.
Määräajassa lausunnon antoi Opetushallitus. Opetushallituksella ei ollut huomautettavaa ehdotettujen muutosten ja lisäysten sisältöön. Opetushallitus teki perustelujen sisältöön muutamia teknisiä ehdotuksia, jotka on huomioitu esityksessä.
7Lakia alemman asteinen sääntely
Opetushallituksen suoritusten maksullisuudesta annettuun opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen (160/2021) on tarkoitus lisätä uusi säännös hiihdonopettajien ammattipätevyystodistuksen maksusta. Maksun suuruus olisi 170 euroa, mikä perustuu Opetushallituksen laskemaan suoritteen omakustannushintaan. Asetukseen on tarkoitus lisätä myös 1.1.2022 alkaen ehdotetut lain ammattipätevyyden tunnustamisesta 13 a §:ssä ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetut kaksivaiheiset maksut.
8Voimaantulo
Ehdotetaan, että laki ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan niin syksyllä 2021, jotta hiihdonopettajien liikkuvuus toteutuisi seuraavalla hiihtokaudella. Sen 13 a § tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2022. Ehdotetaan, että laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2022. Nämä maksujen maksuajankohtaa koskevat säännökset tulisivat voimaan samaan aikaan Opetushallituksen vuoden 2022 maksuasetuksen kanssa sekä Opetushallituksen uuden sähköisen maksamisen menettelyn kanssa. Hiihdonopettajien ammattipätevyystodistuksen maksua koskeva muutos tulisi kuitenkin voimaan niin syksyllä 2021.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) 4 § ja
lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
2 lukuTunnustamisjärjestelmiin liittyvät säännökset
4 §Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho ja toimivaltaisten viranomaisten tehtävät
Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, jollei muualla toisin säädetä. Opetushallitus on toimivaltainen viranomainen ammattipätevyysdirektiivin mukaisissa menettelyissä Suomessa sääntelemättömien ammattien osalta, jollei muualla toisin säädetä. Oikeudesta harjoittaa ammattia toisessa maassa hankitun ammattipätevyyden perusteella päättää sama taho, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen Suomessa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen perusteella.
Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho voi tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta, muulta oppilaitokselta tai koulutuksen järjestäjältä päätöksenteon tueksi lausunnon. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä omakustannusarvon mukaisen maksun noudattaen valtion maksuperustelakia (150/1992) .
Ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvien toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja huolehdittava keskinäisestä avunannosta unionin tunnustamissäännöksissä asetettujen määräaikojen puitteissa.
13 a §Hakemuksen käsittelystä perittävän maksun ja päätösmaksun suorittaminen
Edellä 13 §:ssä tarkoitettua ammattipätevyyden tunnustamispäätöstä koskevan hakemuksen käsittelyn jatkaminen Opetushallituksessa sen vireilletulon jälkeen edellyttää, että käsittelystä perittävä maksu on suoritettu 14 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Hakemus raukeaa, jos hakemuksen käsittelystä perittävää maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa.
Päätöksen saaminen ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan hakemukseen edellyttää, että päätösmaksu on maksettu.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 13 a § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2022.
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettuun lakiin (1385/2015) uusi 6 a § seuraavasti:
6 a §Hakemuksen käsittelystä perittävän maksun ja päätösmaksun suorittaminen
Edellä 6 §:ssä tarkoitetun rinnastamishakemuksen käsittelystä peritään maksu.
Rinnastamishakemuksen ja muun tämän lain nojalla tehdyn hakemuksen käsittelyn jatkaminen sen vireille tulon jälkeen edellyttää, että käsittelystä perittävä käsittelymaksu on suoritettu 14 päivän kuluessa hakemuksen vireille tulosta. Hakemus raukeaa, jos hakemuksen käsittelystä perittävää maksua ei ole suoritettu mainitussa määräajassa.
Päätöksen saaminen rinnastamishakemukseen ja muuhun tämän lain nojalla tehtyyn hakemukseen edellyttää, että päätösmaksu on maksettu.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä
PääministeriSanna MarinTiede- ja kulttuuriministeriAntti Kurvinen