Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi koulutuksen korvaamisesta annetun lain sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 160/2020
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi koulutuksen korvaamisesta annettua ja taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettua lakia.
Esityksen mukaan laeista kumottaisiin tai muutettaisiin säännökset, jotka koskevat koulutuskorvauksen maksamista valtion virastoille ja laitoksille. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtion virastojen ja laitosten irtautumista niin sanotusta koulutuskorvausjärjestelmästä. Lisäksi lakiin koulutuksen korvaamisesta ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia korjauksia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyllä 2011 solmitussa raamisopimuksessa Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta, että muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan. Sopimukseen sisältyi myös kirjaukset yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstösuunnitelmien kehittämisestä. Maaliskuussa 2013 työmarkkinajärjestöt sopivat osaamisen kehittämisen toimintamallista, jolla toteutettiin raamisopimukseen ja hallituksen sitoumukseen sisältyvä kirjaus kolmen päivän koulutusoikeudesta.
Työmarkkinaosapuolten hyväksymässä toimintamallissa sovittiin yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävistä muutoksista, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesta erityisestä verokannusteesta sekä uuden verokannusteeseen oikeuttavasta koulutuksesta yrityksissä annettavan erillislain sisällöstä sekä siihen liittyvästä työntekijäverotuksen muuttamisesta. Lisäksi sovittiin, että vastaavat muutokset toteutetaan myös julkisella sektorilla.
Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) ja laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013) tulivat voimaan 1.1.2014. Ensimmäinen koulutuskorvausten hakukierros tapahtui keväällä 2015, jolloin valtion virastot ja laitokset hakivat valtiovarainministeriöltä korvauksia vuoden 2014 aikana järjestetystä koulutuksesta.
Lainsäädännön ja koulutuskorvausjärjestelmän toimivuudesta ei ole toteutettu virallista arviota. Valtion virastot ja laitokset ovat kuitenkin alusta lähtien suhtautuneet järjestelmään hyvin kriittisesti. Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa 2019 muutosturvatyöryhmän (VM013:00/2019), jossa olivat mukana myös valtion pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry, JHL ja Ammattiliitto Pro. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa muutosturvaa koskevien periaatteiden mahdollisia kehittämistarpeita ja muutosturvatilanteiden ohjauksen ja tuen uudistamista. Samassa yhteydessä työryhmän tuli käsitellä valtion virastoille tarkoitetun koulutuskorvauksen muutostarpeet.
Työryhmän näkemyksen mukaan tulisi harkita mahdollisuutta irrottaa valtiosektori koulutuskorvausjärjestelmästä. Käytännössä tämä tarkoittaisi muutoksia em. lakeihin koulutuksen korvaamisesta ja taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Sen sijaan valtion yhteistoimintalakiin, jossa säädetään velvoite koulutussuunnitelman tekoon, ei esitetä muutoksia.
Työryhmän mielestä koulutuskorvausjärjestelmän sijaan tulisi harkita, voitaisiinko koulutuskorvausjärjestelmään valtion työpaikkojen osalta sisältyvä rahoitus kohdentaa nykyistä tehokkaammin muutosturvan tukemiseen esimerkiksi erillisen muutosturvarahaston kautta. Tämä voitaisiin toteuttaa pääomittamalla rahoitus valtion talousarviossa yhdelle muutosturvan rahoitukseen tarkoitetulle momentille.
Virastot vastaavat toimintansa sopeuttamisesta, jos taloudellinen tilanne tai toiminnalliset muutokset tätä edellyttävät. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt, että virastojen mahdollisuudet tukea henkilöstöään muutostilanteissa vaihtelevat merkittävästi. Erillinen rahoitus muutosturvan tukemiseen vahvistaisi valtiokonsernin näkökulmasta henkilöstön mahdollisimman tasapuolista kohtelua erilaisissa muutostilanteissa ja yhdenmukaistaisi muutostilanteiden toteutumista toiminnallisen vastuun pysyessä kuitenkin virastoilla.
Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM077:00/2020.
2Nykytila ja sen arviointi
Keväällä 2020 toteutui koulutuskorvausten kuudes hakukierros. Virastoille vuosittain maksettujen koulutuskorvausten määrä on vuosien aikana vakiintunut vajaaseen kolmeen miljoonaan euroon.
Valtion virastot ja laitokset ovat alusta alkaen kohdistaneet kritiikkiä koulutuskorvausjärjestelmän toimivuuteen. Koulutuskorvausjärjestelmää pidetään nykyaikaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta vanhanaikaisena. Koulutuskorvauksen hakemisen koetaan olevan hallinnollisesti raskasta, koska koulutusmäärien lisäksi on tarkasteltava myös koulutuksen laatua ja erilaisia kestoja määritteleviä kriteereitä. Monen yksittäisen viraston korvaussumma jää niin alhaiseksi, ettei sillä ole merkitystä viraston henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Hakuprosessiin käytettävä aika syö korvauksesta saatavan taloudellisen hyödyn. Osa virastoista on sen vuoksi päättänyt olla hakematta koulutuskorvausta lainkaan. Valtio on myös ainoa työmarkkinasektori, joka ei koulutuskorvausjärjestelmän kautta saa lisätuloja. Määrärahan siirtäminen momentilta toiselle aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista työtä.
Valtiotyönantaja on aina suhtautunut myönteisesti henkilöstön osaamiseen kehittämiseen ja koulutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman vuoden 2018 Työolobarometrin mukaan koulutukseen käytetty aika on vähentynyt kaikilla sektoreilla. Valtiolla koulutuksen kesto oli kuitenkin edelleen merkittävästi pitempi kuin muilla sektoreilla. Koulutus kesti valtiolla työskentelevillä keskimäärin 8, yksityisten palvelujen työntekijöillä 4,6, kuntien palkansaajilla 4,8 ja teollisuudessa työskentelevillä 4,1 työpäivää. Valtion palkansaajat myös kehittivät osaamistaan useimmin. Liki 70 % oli opiskellut itsenäisesti työssä ja opiskellut verkkomateriaalien avulla.
Valtion vuoden 2019 henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstöinvestointeihin eli työtyytyväisyyden, työkunnon ja osaamisen parantamiseen ja työterveyshuoltoon käytettiin yhteensä keskimäärin 1 981 euroa henkilötyövuotta kohden. Summa on hieman alle sata euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2019 on kolmas perättäinen vuosi, jolloin henkilöstöinvestoinnit henkilötyövuotta kohden kasvoivat. Henkilöstöinvestoinneista 53 % käytetään henkilöstökoulutukseen ja kehittämiseen, 27 % työterveyshuoltoon, 11 % virkistystoimintaan ja 8 % työkunnon parantamiseen. Edelliseen vuoteen verrattuna työterveyshuoltoon investoitiin euromääräisesti vähemmän ja henkilöstökoulutukseen ja muihin kohteisiin enemmän. Tiedot henkilöstöinvestoinneista perustuvat Kieku-järjestelmän työajan ja poissaolojen kohdennustietoihin, ja luvut todennäköisesti aliarvioivat varsinkin osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen tehtyjen investointien määrää ja yleisyyttä.
Suuri osa valtiolla tehtävästä työstä on asiantuntijatyötä, joka vaatii tekijältään korkeaa koulutusta ja osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä. Vuonna 2019 henkilöstökoulutukseen käytettiin keskimäärin 2,9 työpäivää per henkilötyövuosi ja koulutuksen pituus oli keskimäärin 6,9 työpäivää koulutettua kohti. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus oli 41,7 % henkilöstöstä vuonna 2019. Vuoteen 2019 osuus on kasvanut 11,9 prosenttiyksiköllä. Koulutuspäivien määrä on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna 0,8 päivällä.
Tilastotietojen pohjalta ei voida tehdä suoria päätelmiä koulutuskorvausjärjestelmän vaikutuksesta valtion henkilöstön koulutusmääriin. Osaamisen kehittämiseen liittyy paljon mahdollisuuksia, jotka eivät sovellu yhteen koulutuskorvausjärjestelmän kanssa. Valtiovarainministeriön näkemyksen ja virastoilta saadun palautteen perusteella koulutuskorvauksen saaminen ei ohjaa virastojen suunnitelmia ja investointeja henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen, eikä sen poistumisella siksi olisi merkittävää vaikutusta tuleviin osaamisen kehittämisen investointeihin.
3Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on irrottaa valtion työpaikat koulutuskorvausjärjestelmästä. Vapautuva määräraha kohdennettaisiin valtion henkilöstön muutosturvan kehittämiseen.
4Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1Keskeiset ehdotukset
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia koulutuksen korvaamisesta (1140/2013) ja taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (1136/2013) 2 ja 3 §:ää. Laeista kumottaisiin tai muutettaisiin säännökset, jotka koskevat koulutuskorvauksen maksamista valtion virastoille ja laitoksille. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtion virastojen ja laitosten irtautumista ns. koulutuskorvausjärjestelmästä. Lisäksi lakiin koulutuksen korvaamisesta ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia korjauksia, joissa Työttömyysvakuutusrahaston nimi korjataan Työllisyysrahastoksi.
4.2Pääasialliset vaikutukset
Valtion virastoille ja laitoksille maksettiin vuonna 2020 koulutuskorvauksia vuoden 2019 aikana järjestetystä koulutuksesta yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Vuosittainen korvaussumma on vakiintunut vajaaseen kolmeen miljoonaan euroon.
Valtion talousarviossa on varattu momentille 28.60.12 Osaamisen kehittäminen yhteensä 18 miljoonaa euroa, josta noin kolme miljoonaa on suunniteltu käytettävän valtion virastoille ja laitoksille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja noin 15 miljoonaa Työllisyysrahastolle maksettavaan korvaukseen. Koulutuksen korvaamisesta annetun lain 10 §:n mukaan valtiovarainministeriö maksaa kalenterivuosittain Työllisyysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina. Tältä osin tilanne jatkuisi ennallaan.
Esityksen mukaiset lainmuutokset tulisivat voimaan 1.1.2021. Tämän seurauksena virastojen ei enää tarvitsisi seurata koulutusten toteutumista koulutuskorvauksen hakemisen näkökulmasta ja hakemiseen sekä koulutusten seuraamiseen liittyvä hallinnollinen työ vähenisi. Keväällä 2021 toteutettaisiin viimeinen koulutuskorvauksen hakukierros, jolloin maksettaisiin korvausta vuoden 2020 aikana järjestetystä koulutuksesta. Myös valtiovarainministeriön hallinnollinen työ vähenisi, kun koulutuskorvausjärjestelmän rahoitukseen, hakemiseen ja päätösten valmisteluun liittyvä hallinnollinen työ jäisi pois. Valtionhallinnon kokonaisuudessa muutos vähentäisi henkilöstöhallinnon työmäärää, mikä on linjassa julkisen talouden suunnitelmassa olevan tavoitteen kanssa vähentää henkilöstöhallinnon htv-määrää.
Esitys lisäisi valtion menoja määräaikaisesti vuodelle 2021 arviolta 2,5 miljoonalla eurolla. Kyseinen summa varattaisiin talousarviossa valtion henkilöstön muutosturvan kehittämiseen. Esityksen mahdolliset vaikutukset valtion talousarvion rakenteeseen arvioitaisiin talousarvioesityksen valmisteluprosessissa. Vuodelle 2021 kohdentuva menojen lisäys johtuisi siitä, että vuonna 2021 maksettaisiin valtion virastoille ja laitoksille vielä koulutuskorvausta vuoden 2020 aikana järjestetystä koulutuksesta. Ehdotettu muutos olisi kustannusneutraali vuoden 2022 alusta, jolloin valtion virastoille ja laitoksille varattu kolmen miljoonan euron määräraha koulutuskorvauksiin poistuisi valtion talousarviosta.
Muutosturvasta aiheutuvat kustannukset realisoituvat aina jälkikäteen. Valtion virastoissa ja laitoksissa on ollut suhteellisen vähän merkittäviin henkilöstövähennyksiin johtaneita yhteistoimintaneuvotteluita. Vuosittainen vaihtelu muutosturvan käytön kohdalla voi olla suurta virastojen muutostilanteista johtuen ja muutosturvan laajentaminen keskittämällä kustannusten korvaaminen valtiovarainministeriöön voi myös lisätä muutosturvatoimenpiteiden käyttöä ja kustannuksia. Määrärahatarpeen arviointia vaikeuttaa se, että arvioinnin tueksi ei ole saatavilla eriteltyä kustannustietoa valtion tilinpäätöksestä. Muutosturvaan vuodelle 2021 varattavaksi esitettävä 2,5 miljoonaa euroa on arvio ja määrärahan tasoa on tarkasteltava, kun historiatietoa muutosturvan käytöstä kertyy.
5Muut toteuttamisvaihtoehdot
Esityksen valmistelussa ei ole erikseen selvitetty muita vaihtoehtoja. Mikäli valtion työpaikat halutaan irrottaa koulutuskorvausjärjestelmästä, lainsäädännön muuttaminen on ainoa vaihtoehto.
6Lausuntopalaute
Valtiovarainministeriö vastaanotti lausuntokierroksen aikana hallituksen esityksestä yhteensä 19 lausuntoa. Lausuntonsa antoivat seuraavat tahot: Kirkon työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Ammattiliitto Pro, Työllisyysrahasto, Pääesikunta, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriön budjettiosasto. Oikeusministeriön lausuntoon sisältyivät myös hallinnonalaan kuuluvien Valtakunnanvoudinviraston, Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin, Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin, Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin, Syyttäjälaitoksen ja Tuomioistuinviraston lausunnot. Sisäministeriön lausuntoon sisältyivät myös hallinnonalaan kuuluvien Hätäkeskuslaitoksen, Pelastusopiston, Suojelupoliisin, Maahanmuuttoviraston, Poliisihallituksen ja Rajavartiolaitoksen lausunnot.
Esitystä ja sen tavoitteita pidettiin lausunnoissa yleisesti perusteltuina ja kannatettavina, eikä sitä vastustettu. Varaumia esittivät puolustusministeriö ja Pääesikunta. Puolustusvoimat on ollut suurin yksittäinen korvauksensaaja koulutuskorvausjärjestelmässä. Ministeriöt ja virastot kiinnittivät lausunnoissaan huomiota erityisesti järjestelmän hallinnolliseen raskauteen sekä korvauksen hakemisen työläyteen. Järjestelmän merkitys valtion henkilöstön osaamisen kehittämiselle nähtiin vähäisenä, koska järjestelmän koulutuskäsite kattaa vain osan osaamisen kehittämisen nykyisistä keinoista. Toisaalta nostettiin esille tarve panostaa jatkossakin henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja siihen käytettävissä oleviin varoihin, esimerkiksi lisäämällä vastaavasti virastojen toimintamenoja.
Valtiovarainministeriön budjettiosasto kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti esityksen taloudellisia vaikutuksia koskeviin arvioihin. Esitysluonnoksen vaikutusarviointia esitettiin täydennettäväksi valtion virastojen ja laitosten tuottavuuden lisääntymisen ja muutoksesta aiheutuvien lisäkustannusten osalta. Lisäksi budjettiosastolla oli näkemyksiä esitysluonnoksen talousarvion rakennetta ja käsitteitä koskeviin kohtiin. Esityksen vaikutusarviointia on lausunnon perusteella muutettu ja täsmennetty.
Ministeriöt ja virastot esittivät lausunnoissaan myös muutosturvaa ja sen yksityiskohtia sekä aikuiskoulutustuen perusteita koskevia näkemyksiä. Niitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon esityksen valmistelussa, koska esitys ei sisällä muutosturvan sisältöä tai aikuiskoulutustukea koskevia muutoksia. Muutosturvaa koskevat näkemykset on kuitenkin saatettu valtiovarainministeriön tietoon.
Lausunnon antaneilla työmarkkinakeskusjärjestöillä ei ollut esitykseen huomautettavaa. Valtion pääsopijajärjestöt ovat olleet mukana muutosturvan kehittämistä pohtineessa valtiovarainministeriön työryhmässä, jonka työhön esitys pohjautuu. SAK toi esille, että lainsäädännön ja koulutuskorvausjärjestelmän toimivuutta ei ole virallisesti arvioitu, eikä järjestelmän mahdollisia uudistamistarpeita ole selvitetty. STTK ja Ammattiliitto Pro kiinnittivät lausunnoissaan huomiota muutosturvan rahoituksen riittävyyteen ja esittivät mekanismin luomista asian varmistamiseksi.
7Säännöskohtaiset perustelut
7.1Laki koulutuksen korvaamisesta
2 §.Soveltamisala . Pykälää muutettaisiin siten, että valtion virastot ja laitokset rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta virkamiehestä.
3 §.Lain toimeenpano. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin viittaus valtiovarainministeriöön lain toimeenpanijana valtion virastojen osalta sekä virastoa tarkentava viittaus valtion virkamieslakiin. Työttömyysvakuutusrahaston nimi korjattaisiin Työllisyysrahastoksi.
5 §.Koulutuskorvauksen määrä. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 3 momentista poistettaisiin jälkimmäinen virke, jossa säädetään valtion viraston keskimääräisen päiväpalkan laskemisesta.
6 §.Koulutuskorvauksen hakeminen. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin maininta, jonka mukaan valtion viranomaiset hakevat koulutuskorvausta valtiovarainministeriöltä. Työttömyysvakuutusrahaston nimi korjattaisiin Työllisyysrahastoksi.
7 §.Menettely haettaessa koulutuskorvausta valtiovarainministeriöltä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä olisi tarpeeton valtion irrottautuessa koulutuskorvausjärjestelmästä.
10 §.Koulutuskorvauksen rahoitus. Työttömyysvakuutusrahaston nimi korjattaisiin Työllisyysrahastoksi.
7.2Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
2 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että valtion virastot ja laitokset rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle. Pykälän 3 momentista poistettaisiin maininta virkamiehestä.
3 §.Koulutussuunnitelma. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus valtiotyönantajaan ja lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa.
8Voimaantulo
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2021.
9Suhde muihin esityksiin
Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2021 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esityksen mahdolliset vaikutukset valtion talousarvion rakenteeseen arvioidaan talousarvioesityksen valmisteluprosessissa.
Esitys lisää valtion menoja vuodelle 2021 arviolta 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 maksetaan valtion virastoille ja laitoksille koulutuskorvausta vuoden 2020 aikana järjestetystä koulutuksesta ja samalla varataan määrärahaa muutosturvan kustannuksiin. Ehdotettu muutos on vuoden 2022 alusta kustannusneutraali, kun valtion virastoille ja laitoksille varattu kolmen miljoonan euron määräraha koulutuskorvauksiin poistuu valtion talousarviosta.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) 7 § ja
muutetaan 2 ja 3 §, 5 §:n 3 momentti, sekä 6 ja 10 §, sellaisena kuin niistä on 5 §:n 3 momentti laissa 1277/2016, seuraavasti:
2 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen (koulutuskorvaus) työnantajalle, jolla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 56 §:n 6 momentin tai maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 f §:n 6 momentin perusteella. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta valtion virastoihin ja laitoksiin, eduskunnan kansliaan, tasavallan presidentin kansliaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, valtiontalouden tarkastusvirastoon, Suomen Pankkiin eikä Kansaneläkelaitokseen. Lakia ei sovelleta myöskään kotitaloustyönantajiin.
Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa.
3 §Lain toimeenpano
Tämän lain toimeenpanosta vastaa Työllisyysrahasto.
5 §Koulutuskorvauksen määrä
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) , jäljempänä rahoituslaki , 19 a §:n mukainen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma jaetaan työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200.
6 §Koulutuskorvauksen hakeminen
Tämän lain soveltamisalan piiriin kuuluvat työnantajat hakevat koulutuskorvausta Työllisyysrahastolta.
10 §Koulutuskorvauksen rahoitus
Valtiovarainministeriö maksaa kalenterivuosittain hakemuksesta Työllisyysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (1136/2013) 2 §:n 2 ja 3 momentti sekä 3 §:n 2 momentti seuraavasti:
2 §Soveltamisala
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta valtion virastoihin ja laitoksiin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamiehiin eikä eduskunnan kanslian, tasavallan presidentin kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehiin eikä myöskään Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, ellei laissa toisin säädetä. Lakia ei sovelleta myöskään kotitaloustyönantajiin.
Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa.
3 §Koulutussuunnitelma
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta 1 momentissa tarkoitettuna suunnitelmana pidetään mainitun lain 16 §:n mukaista suunnitelmaa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) soveltamisalaan kuuluvien työnantajien osalta tällaisena suunnitelmana pidetään mainitun lain 4 a §:n mukaista suunnitelmaa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2020
PääministeriSanna MarinKuntaministeriSirpa Paatero